Keskustan karhunpalvelus maalaisille

Asun pienessä maalaiskunnassa, jossa on kaksi hoitokotia vanhuksille. Toisessa kunnan omistamamassa hoidetaan ns. hyväkuntoisempia vanhuksia ja toisessa yksityisen yrittäjän hoitamassa palvelutalossa huonokuntoisempia vanhuksia (lienee likimain sama kuin tuolla Joroisissa). Molemmat ovat toimineet vuosikymmenet eikä kummastakaan ole moitteen sanaa ollut.
Paikallinen yrittäjä ei haaveile kasvusta, ei suurista bisneksistä vaan hoitaa hommansa ja hankkii sillä elantonsa, homma pelaa ja palvelu ja maine on hyvä.

Vaan hänkin tässä alkaa olla eläköitymässä ja lähiaikoina on varmaan ajankohtaista yrityksen myynti sitä toimintaa jatkavalle. Pienessä maalaiskunnassa ei paljon ole mahdollisia yrittäjiä vaikka työttömiä onkin paljon ja varmasti halukkaita siihenkin tehtävään olisi omaltakin paikkakunnalta. Mutta kenelläpä on varaa kaikkiin niihin investointeihin joita ko yrityksen osatamiseen liittyy, kalusto, autot, yms. Eli käytännön realiteetti on että jatkaja on joku pörssiyhtiö jolla on varaa sijoittaa alkuinvestoinnit. Samoin jos tuo kunnan omistama palvelutalo päätetään yksityistää on siinäkin todellinen ostajaehdoksa sitten jokin pörssiyhtiö. Näin kohta paikkakunnalla on yksi pörssiyhtiö, jonka hoitoon viedään maaliskuntamme vanhukset, halusimme sitä tai emme.

Pörssiyhtiön pitää tietenkin kuolettaa investoinnit, tehdä voittoa omistajille ja vielä tehdä rahaa yrityksen kasvattamiseksi uusilla investoinneilla muilla paikkakunnilla. Tämä kaikki raha sen tulee sitten kiskoa sinne sijoitetuilta vanhuksilta. Eli kulut minimiin ja voitot maksimiin.

Jos palvelun laatu ei miellytä ei kunnan asukkailla ole mitään muutakaan vaihtoehtoa. Sinne on omat vanhemmat vietävä jos haluaa että he ovat omalla paikkakunnalla. Tilanne on täysin erilainen kaupungeissa joissa on paljon palvelutaloja. Jos palvelu ei miellytä, voidaan vaihtaa toiseen palvelukotiin samassa kaupungissa. Mutta täällä maalla jossa mitään kilpailua ei ole eikä tule pienille paikkakunnille on tyytyminen siihen yhteen ja ainoaan. Mukavahan se on että vanhus saa viettää viimeiset aikansa tutulla kirkonkylällä, valtaosa asukeistakin on tuttuja kylänmiehiä ja niiden kanssa voidaan tarinoida ja viihtyä.

Jos palvelu on pörssiyhtiön puolelta surkeaa olisi edessä vaihto toiseen palvelutaloon vaikkapa lähimpään kaupunkiin 100 km päähän. Vanhus olisi aivan vieraassa paikassa jossa ei olisi yhtään tuttua ja veikkaanpa että täysin onneton. Samoin omaisten käynnit olisivat harvassa pitkien matkojen takia. Tästä huomataan miten tärkeää on se että se ainut ja valittu yhtiö täyttää hoitovastuunsa juuri maalaiskunnissa tinkimättä laadusta. Ja tähänhän pörssiyhtiö ei tähtää vaan vain voittojen maksimointiin. Vai luuletteko että se tanskalainen hoitojätti tulee tänne hyvää hyvyyttään auttamaan kuntalaisten hoidossa nolla katteella. Ei tule, se tulee tekemään bisnestä vanhusten rahoilla.

Muistetaan että meillä on vuosikymmenten kokemus kunnallisista hoitokodeista enkä muista tuskin minkaanlaista reklamaatiota vuosikymmeniin. Eli homma on pelannut. Nyt muutaman vuoden aikan kun nuo pörssiyhtiöt ovat tulleet suomeen, on reklamaatioita kertynyt pilvin pimein. Kertoo se jostain, eli bisnestä tehdään minimiresursseilla ja minimikustannuksilla.

Haluammeko me maalaiset todella tätä. Keskustan ajama malli iskee juuri pahiten pieniin maalaiskuntiin joissa ei todella ole mitään kilpailua tai vaihtoehtoja. Ja tämä koskee kaikkia, olitpa siten rikas tai köyhä kunnan asukas. Ei se ole sen helpompaa rikkaan maalaistalon lastenkaan viedä vaikkapa omaa äitiään pörssiyhtiön kuritettavaksi tai kuljettaa hänet lähimpään kaupunkiin paremman palvelun toivossa vaikka rahaa olisikin ostaa sieltä laatua.

Henkilökohtainen mielipiteeni on ettei vanhustenhuollosta saisi tehtä bisnestä, ei ainakaan maalaiskunnissa missä mitään kilpailua palvelun laadusta ei ole, eikä tule. Keskustan ajama malli iskee siis pahiten juuri maalaiskuntien asukkaisiin, aikamoinen karhunpalvelus maalaisille.