Heikki Ylikangas, Tulkintani Talvisodasta. Kustantaja: WSOY 2001 ISBN: 9510260525
Laurla Bror Tie Talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurlan kirja, Tie Talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.
Väinö Tanner, Olin ULKOMINISTERINÄ Talvisodan aikana, Tammi 1950
Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952
NIUKKANEN JUHO TALVISODAN PUOLUSTUSMININISTERI KERTOO, WSOY-51
Tannerin kirjoissa kerrotaan tarkkaan kaikki neuvottelut Ruotsin ja muidenkin osapuolten kanssa Talvisodan aattona, sen aikana ja lopussa. Ulkoministeri Günther ei todellakaan esiinny kirjassa kovin hyvässä valossa, sillä HÄN nimenomaisesti oli se, joka esti Ranskan ja Englannin avustusretkikunnan pääsyn Suomeen! Samaten hänen luihu pelinsä rauhanneuvotteluissa on myöskin paljastunut. Tämän takia Suomen sanotaan menettäneen Sortavalan ja Viipurin Talvisodan rauhassa, jota myöskin Moskovan häpeärauhaksi kutsuttiin varmaankin osaksi juuri Ruotsin kavalan toiminnan seurauksena!
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja seläntakana pelaamisen takia!
>>
Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten: "Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla! Kuuntele itse:
Kyllä virallinen Ruotsi ja muut pohjoismaat pelasi tosi luihua peliä Suomalaisten kanssa Talvisodan aikana! Tällaisia taustoja vasten on helppoa ymmärtää jos asenne Ruotsia kohtaan on vähän kitkeräkin ajoittain.
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui aika SURUtta ruotsalaiset niiden kaksinaamaisesta pelistä ja juuri tuosta Ylikangas kertoo kirjassaan Tulkintani Talvisodasta.
0Äänestä
Valtioliitto
Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten: "Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos
Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:
Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Turtolan väitöskirja, Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940, on karua luettavaa liittoutumisen harhakuvitelmasta. Samoin Ohto Mannisen tutkimus (Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen.) palauttaa Ruotsi -hörhöilijät maanpinnalle.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmentä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun.
Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80 000 -100 000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Talvisodan taustoja hyvin valaisevia kirjoja:
Heikki Ylikangas, Tulkintani Talvisodasta. Kustantaja: WSOY 2001 ISBN: 9510260525
Laurla Bror Tie Talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurlan kirja, Tie Talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986
Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.
Väinö Tanner, Olin ULKOMINISTERINÄ Talvisodan aikana, Tammi 1950
Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952
NIUKKANEN JUHO TALVISODAN PUOLUSTUSMININISTERI KERTOO, WSOY-51
Tannerin kirjoissa kerrotaan tarkkaan kaikki neuvottelut Ruotsin ja muidenkin osapuolten kanssa Talvisodan aattona, sen aikana ja lopussa. Ulkoministeri Günther ei todellakaan esiinny kirjassa kovin hyvässä valossa, sillä HÄN nimenomaisesti oli se, joka esti Ranskan ja Englannin avustusretkikunnan pääsyn Suomeen! Samaten hänen luihu pelinsä rauhanneuvotteluissa on myöskin paljastunut. Tämän takia Suomen sanotaan menettäneen Sortavalan ja Viipurin Talvisodan rauhassa, jota myöskin Moskovan häpeärauhaksi kutsuttiin varmaankin osaksi juuri Ruotsin kavalan toiminnan seurauksena!
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja seläntakana pelaamisen takia!
>>
Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä"
>>
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla! Kuuntele itse:
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Kyllä virallinen Ruotsi ja muut pohjoismaat pelasi tosi luihua peliä Suomalaisten kanssa Talvisodan aikana! Tällaisia taustoja vasten on helppoa ymmärtää jos asenne Ruotsia kohtaan on vähän kitkeräkin ajoittain.
Puheessaan 13.3.1940 Tanner haukkui aika SURUtta ruotsalaiset niiden kaksinaamaisesta pelistä ja juuri tuosta Ylikangas kertoo kirjassaan Tulkintani Talvisodasta.
Hullua kuinka Suomi olisi ollut jo Talvisodan jälkeen valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!
Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)
Aiheesta lisää:
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!
>> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
"Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>
Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos
Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:
Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.
Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311
Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.
Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.
Pakoon Ruotsiin
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
Ruotsin puolueettomuus
http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Miten Ruotsi Talvisodan voitti I
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html
Miten Ruotsi voitti Talvisodan II
http://kemppinen.blogspot.fi/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html
Turtolan väitöskirja, Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940, on karua luettavaa liittoutumisen harhakuvitelmasta. Samoin Ohto Mannisen tutkimus (Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen.) palauttaa Ruotsi -hörhöilijät maanpinnalle.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmentä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun.
Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80 000 -100 000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto, WSOY, 1984, 259 s.
Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:
Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977