Taisteluissa menehtyneistä 37.3% oli sodan puhjettua täyttänyt vähintäin 30-vuotta.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluissa menehtyneistä 30v tai vanhempia yhä peräti 36.6%. Sen sijaa kesän 1944 taisteluissa enää 22.3%.
Kenraali A.E.Martolan mielestä esim 35 vuotta täyttäneiden rivisotilaiden taisteluarvo oli jokseenkin olematon. Näitä miehiä oli kaatuneista kuitenkin melko paljon. Kesällä 1944 vielä 9.3% mutta esim jatkosodan hyökkäysvaiheessa 35 v ja vanhempia taisteluissa menehtyneistä oli 16.6%, siis joka kuudes.
Taistelujoukkojen sotilaista 1/6 ja sodan lopussa 1/11 oli ikänsä puolesta kehnoa ainesta.
Jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluissa menehtyneistä 30v tai vanhempia yhä peräti 36.6%. Sen sijaa kesän 1944 taisteluissa enää 22.3%.
Kenraali A.E.Martolan mielestä esim 35 vuotta täyttäneiden rivisotilaiden taisteluarvo oli jokseenkin olematon. Näitä miehiä oli kaatuneista kuitenkin melko paljon. Kesällä 1944 vielä 9.3% mutta esim jatkosodan hyökkäysvaiheessa 35 v ja vanhempia taisteluissa menehtyneistä oli 16.6%, siis joka kuudes.
Taistelujoukkojen sotilaista 1/6 ja sodan lopussa 1/11 oli ikänsä puolesta kehnoa ainesta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Neuvostoliitto oli kutsunut vuonna 1944 asepalvelukseen ikäluokat 1891-1927. Siis 17-53 vuotiaat. 20 ikäluokkaa A.E.Martolan mukaan siis kelvotonta ainesta. Mutta eihän ihmishenki Nasu-Lammella ollut puupenninkään arvoinen.
Enemmistö kaatuneista ja aktiivisista sotilaista oli parikymppisiä.
Talvisodan+kuolleista+16.8%+oli+35v+tai+vanhempia.+Sen+sijaan+alle+20-vuotiaita+kuolleista+sotilaista+oli+vähemmän+kuin+1.5%.
Kesällä+1944++taisteluissa+kuolleista+yli+58%+oli+syntynyt+1920-luvulla+eli+olivat+iältään+korkeintaan+24-vuotiaita.+Kadonneista+tai+kentälle+jääneistä,+siis+usein+tulkitut+"kaikkein+vakaumuksella+taistelleista",+niitä+jotka+usein+viivyttivät+vihollista+jotta+pääjoukot+saivat+vetäytyä+puolustusasemiin,+jopa+61%.+Upseerien+osuus+kaatuneista+myös+kasvoi+varsinkin+kesäkuun+vaikeissa+taisteluissa.++Samoin+pataljoonien+ja+patteristojen+komentajien+keski-ikä+laski+monella+vuodella+vuosiin+1939-41+verrattuna.
Vuoden 1942 alusta kotiutettiin kaikki 30 vuotta täyttäneet reseviläiset miehistöön kuuluvat. On totta että vanhemmat ikäluokat purnasivat koska eivät olleet enää kusetettavissa kuten nuorempi sukupolvi. Tosin sota-aikaisia 35 vuotiaita ei voi verrata tämän päivän vastaavan ikäisiin. Olivat paljon huonompi kuntoisia....
Jatkosodan aikana komentajat ihmettelivät kuinka talvisodassa kunnostautuneet olivat kulahtaneita, säikkyjä, pelokkaita, hermostuneita. Ei tajuttu sitä että talvisota ajoi miehet loppuun ja korkeampi keski-ikä söi miestä.
Muutenkin talvisotaa olisi syytä tarkastella kriittisemmin. Suomalaiset teki karkeita virheitä eikä johtaminen ollut kaikin puolin hyvää kuten talvisodan jälkeen tehty kriittinen tutkimuskin osoitti. Jatkosodan loppupuolella suomalaiset joukot, päinvastoin kuin usein väitetään olivat parempia sotilaita joita johtivat paremmat komentajat kuin talvisodassa. Mutta vihollinen oli myös parempi kuin talvisodassa ja sen tulivoima oli kasvanut suuresti.
Talvisota oli Suomelle katastrofaalinen siksikin että siinä kaatui paljon perheellisiä miehiä. Ylipäätänsä suomalaiset kävivät hyvin veristä sotaa verrsttuna siihen mitä sota lännessä oli. Suomalaisten sotilastappiot (kaatuneet) suhteessa väkilukuun olivat Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan jälkeen suurimmat. Tosin Japani tulee niukasti ohi mikäli lasketaan muutkin kuin vain taisteluissa kaatuneet.
Kotiuttaminen johtui työelämän tarpeista. Asevoimien vahvuus oli kestämättömän suuri.
Pelkistetysti voidaan todeta, että alipäällystöä ja miehistöä kotiutettiin jalkaväessä ja kevyissä joukoissa ikäluokat 1897-1904 eli yli 38-vuotiaatja muissa aselajeissa sekä reservin upseereissa YLEENSÄ ikäluokat 1897-1901 eli yli 41-vuotiaat.
Kaikkiaan kesään -42 mennessä kotiutettiin 742 upseeria, 10 644 aliupseeria ja 59 957 miestä, yhteensä 71 346.
Armeijassa käytiin läpi erittäin monimutkainen järjestely, jossa rykmenttejä lakkautettiin, supistettiin, nuorennettiin, vanhennettiin ja muutettiin prikaateiksi.
Järjestely oli taistelujen kestäessä erittäin hankala ja vaikea toteuttaa ja herätti katkeruutta eri ikäisten reserviläisten ja myös rintamanosien välillä.
Lisäksi oli vajausten täyttämiseksi kutsuttava kiireesti palvelukseen nuoria ikäluokkia alentamalla ikaärjaa 17,5 vuoteen.
Vasta vuoden 1944 alusta vahvistettiin uusi erittäin epäonnistunut divisioonaorganisaatio.
"Talvisota oli Suomelle katastrofaalinen siksikin että siinä kaatui paljon perheellisiä miehiä. "
Miten olisit itse hoitanut, että vain poikamiehiä olisi kaatunut?
"Ylipäätänsä suomalaiset kävivät hyvin veristä sotaa verrsttuna siihen mitä sota lännessä oli. "
Olisiko jokin vaikutus ollut vastustajan kaikkinaisella ylivoimalla?
"Suomalaisten sotilastappiot (kaatuneet) suhteessa väkilukuun olivat Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan jälkeen suurimmat. "
Suhteessa väkilukuun armeijamme oli ehkä kaikkein suurin ainakin jatkosodan alussa ja ylipäätään taistelujoukkojen osuutena..
"Tosin Japani tulee niukasti ohi mikäli lasketaan muutkin kuin vain taisteluissa kaatuneet."
Olisiko meidänkin pitänyt saada pari atomipommia niskaamme?
japanilaisia+kaatui+2,7%+väkimäärästä+ja+suomalaisia+2,5%.
Ainoastaan kuusi ikäluokkaa (1912–1917 syntyneet) palveli kokonaisuudessaan sekä talvi- että jatkosodassa. Muut olivat joko liian nuoria (tulivat rintamalle vasta kesken sodan) tai liian vanhoja (kotiutettiin välillä). Tosin myös 1918 syntyneistä osa oli varusmiehiä jo talvisodan syttyessä, joten he palvelivat kaikki sotakuukaudet.
Vanhempia ikäluokkia kotiutettiin vuoden 1941 lopulla ja alkuvuodesta 1942. Erikoisin kohtalo oli ikäluokilla 1909-1911, jotka kotiutettiin tuolloin, mutta kutsuttiin takaisin palvelukseen jo heinäkuussa 1942.
Loppuvuodesta 1941 alettiin siis kotiuttaa miehistöön kuuluvat yli 30 vuotiaat. Joillekin tämä kotireissu jäi vain puolen vuoden mittaiseksi.
Vuoden 1944 kesällä sitten palvelukseen määrätty vanhin ikäluokka oli v. 1899 syntyneet.
"Kaikkiaan kesään -42 mennessä kotiutettiin 742 upseeria, 10 644 aliupseeria ja 59 957 miestä, yhteensä 71 346."
Kaikkiaan reserviin laitettiin n. 104000 miestä mikä oli todella paljon ja heikensi armeijan taistelukykyä. Täydennyksenä tulleilla ei ollut kokemusta liikunta sodasta.
Että silleen....?, mutta 1919 syntynyt oli kyllä jo heti alusta asti ja kävipä vielä armeijan sodan jatkoksi.
Jalkaväkirykmenttien+kuolleista+sotilaista+jatkosodan+viimeisenä+kesänä+(1944)+oli+60.9%+syntynyt+1920-luvulla.+Jääkäripataljoonien+sotilaista++61.4%.+Sen+sijaan+prikaatien+menehtyneistä++vain+52.6%.++
Rokka: "nuoret pojat menkää ensin joen yli me suojataan tulella teitä."
Ja paskat. Oikeasti "nuoret pojat" kävivät vimmattua sotaa ja vanhemmat miehet vapisivat ja änkyttivät. Väinö Linna antoi hieman vinon kuvan tapahtumista. Vanhat ikäluokat olivat Suomen(kin) armeijan ongelma. Kesällä 1944 kaatui eniten vuonna 1923 syntyneitä, siis miehiä jotka olivat 20-21 vuotiaita. Samoin 1941 eniten kaatui 20-21 vuotiaita. Talvisodan nuorin yhtenäinen ikäluokka rintamalla oli 21-22 vuotiaat. Kesällä 1944 nuorin ikäluokka oli 18-19 vuotiaat.
Rokka oli todellisuudessa vanhimmillaan ikäluokkaa 1912 , koska oli rintamalla koko ajan ilman katkoja v. 1941 sodan ajan ( lomia ei huomioida). Eli hän oli v. 1944 - enintään 32 vuotias. Ei siis mikään ikäloppu.
Vai että rokka :)
Talvisodan+suomalaisjoukkojen+osaamistaso+oli+selvästi+heikompi+kuin+vuoden+1944+armeijalla.+Toisaalta+myös+vastustajan+osaamistasokin+oli+selvästi+parantunut+vuodesta+1940.
"Talvisodan+suomalaisjoukkojen+osaamistaso+oli+selvästi+heikompi+kuin+vuoden+1944+armeijalla.+"
Puolan sotaretki oli voitokas Saksalle osin myös MR-sopimuksen takia. Saksan sotakoneen heikkoudet oli kuitenkin havaittavissa. Ranskassa panssarijoukot operoivat jo paremmin. Mutta erään avainryhmän, pioneerien, onnistuminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.
olivat ilmavoimat ja ennen kaikkea syöksypommittajat. Ne avasivat tien panssarivaunujen nopealle etenemiselle. Se jatkui osittain vielä Venäjällä, mutta alkoi tyrehtyä syksyllä -41.
Ikälopun ylimmän johdon taisteluarvo oli sangen vaatimaton. Vanhusten tapaan se mieluusti valitsi asemasodan; toimettomuuden, pikku askartelut ja puuhailut ja ajanvietteen vailla tahtoa enää ennakoida tulevaa.
raskaasti hyökkäysvaiheen tappiot ja kieltäytyi viisaasti enemmistä hyökkäyksistä.
Hän uskoi jostain syystä neuvotteluratkaisun mahdolliseksi vielä NL:n rauhanehtojen hylkäämisen jälkeenkin, eikä uskonut suurhyökkäyksen tuloon, vaikka siitä itsekin varoitteli.
Hän mm. käski 10.5. 44 Kannaksen joukkoja valmistautumaan kaikin keinoin suurhyökkäyksen torjuntaan. Lisäjoukkoja ei kuitenkaan siirretty riittävästi.
Komppanian päällikkö Eino Laisto päätti näyttää ikälopuille miehille elokuussa 1941, miten varusmieskomppania ottaa vihollisen asemat haltuun ja marssitti avoparijonossa nuorukaiset aukean suolle, jolloin suon laidalta venäläiset ampuivat suojattomat miehet kasoihin ja kävivät myöhemmin pistimin teurastamassa haavoittuneet. Laistoa oli kielletty ylemmältä taholta suorittaa hyökkäystä ilman tykistön tulivalmistelua, mutta tämä halusi näyttää ja saada kunnian vihollisen asemien valtaamisesta.
Eino Laisto ei saanut rangaistusta tempustaan.
Vastaavia tilanteita, missä varusmiesikäluokan sokeaa tottelevaisuutta käytettiin tuhoisin seurauksin sattui useita. mm etulinjan tuntumassa jatkosodan aikoihin heille annettiin turhanpäiväistä marssikoulutusta, vihollisen tulenjohtaja havaitsi tilanteen ja tilasi tykistön keskityksen miesmassaan.
Asevelvollisuusarmeijat ovat pirullisia, niissä voi joutua teuraaksi jonkun kunnianhimon seurauksena, toiminta kun ei ole aina ammattimaista ja sotilaat ovat pakolla riveihin otettuja. Vanhemman ikäluokan miehet uskalsivat joskus käyttää omaa järkeään uhmaten rangaistuksia, kun eivät lähteneet aina kaikkein hulluimpiin juttuihin mukaan.
Asevelvollisuusarmeijat ovat nykyään myös siinä suhteessa hankalia, että aseistuksen ja varustuksen täytyy olla kutakuinkin paviaaniluokkaa, sen heikoimman neljänneksenkin jotenkin opittavissa muutaman kuukauden aikana. Lisäksi terävin iskukyky osuu juuri siihen asevelvollisuusaikaan, vaikka lukumääräisesti reserviä on paljon, on reserviläisjoukot murheellinen näky rellottavine vatsoineen ja muine hyvinvointiläskeineen.
Olet ellottava keskyustelija? Osa miehistä pitää itsensä hyvässä timmissä vanhempana. Älä pidä itseäsi mittatikkuna.
”Suomi soti 1939-41 vanhoilla käppänöillä?”
Mutta hyvän asian puoleesta! Ja säilyi kahdesti ottelusta suurvaltaa vastaan vapaana ja itsenäisnä. Sitä ei stallarit anna anteeksi!
Oravakomppaniaan kuuluneet alle 17-vuotiaat pojat saivat palkaksi yhden markan jokaisesta ampumastaan vangista.
eivät olleet missään tekemisissä sotavankien kanssa. Vangin aiheetta ampunutta rankaistiin.
"Suomi soti 1939-41 vanhoilla käppänöillä?"
Aloittaja on melkoinen käppänä!
Talvisodassa esimerkiksi Tolvajärven ja Suomussalmen taisteluissa hyökkäyksissä menestyivät myös reservipataljoonat. Jotka oli koottu paikkakunnittain eikä ikäluokittain. Nämä vastahyökkäykset tehtiin sodan alkuvaiheessa, jolloin taistelukokemus oli vielä vähäistä tai olematonta. Yleensä Laatokan pohjoispuolen taisteluissa komentajat yllättyivät reserviläisipataljoonista, joiden joukosta löytyi ankarissa sääolosuhteissakin suorastaan valiojoukkoja. Useissa maissa sotadoktriini ei olettanut reserviläisjoukkoja käytettävän hyökkäykseen. Ilmeisesti menestyneiden pataljoonien taustalla oli yhdistelmä hyvää johtamista ja onnistunutta huoltoa, mutta 30-luvun miehet olivat myös tottuneet maa- ja metaätaloustöihin sekä karuihin tehdasolosuhteisiin. Ruumiillinen työ oli tuttua. 30-luvun tukkijätkä tai pientilallinen jaksoi luultavasti paremmin rämpiä lumessa kuin 2000-luvun autoileva pojanpoika.
Valitettavasti suomalaisten tulivoima 1941-kesä 1944 ei monessakaan paikassa riittänyt ja siksi vihollinen pääsi ilmavoimillaan ja tykistöllään toimimaan lähes vastuksetta. Vasta kun mm. Äyräpäässä, Vuosalmella, Siiranmäessä, Tali-Ihantalassa komentajat tajusivat, ettei jalkaväki ilman suorastaan massiivista tykistön tulta kykene vastaamaan valtavaan ylivoimaan, alkoi vastarinta tehota. Tykistöä haalittiin pitkin rintamaa ja kun käytössä oli hyvä tulenjohto- ja ampumamenetelmä, niin vihollisen ylivoimaiset jalkaväki ja panssariarmeija pysähtyivät valtaviin tappiohin.
Sotilaidemme taisteluarvo oli ja on melko suoraan ikäkysymys, joten mahdollisessa tulevassa sodassa ainakin alkuvaiheessa otetaan alle 30 vuotiaista ikäluokista kaikki teho irti. Jos siitä selvitään, niin täydennykset tulevat yli 30-vuotiaista "joulupukki"-armeijasta kuten jatkosodassa nuoret nimittivät näitä täydennysmiehiä. Valitettava tosiasia on se, että taistelut käydään nuorten voimin ja näin myös tappiot noissa ikäluokissa on muita ikäluokkia suuremmat. Nykyinen taistelutapa niin meillä kuin muissa läntisissä armeijoissa pyrkii minimoimaan tappiot mutta tuolla idän suunnalla tappioista ei ole niin väliä. Tapansa kullakin.
Mitä kaatuneiden ikään tulee, niin varmimman selvyyden siihen saa menemällä sankarihautausmaalle. Sillä selviää monta asiaa mm. kaatuneiden ikä, taisteluiden paikat ja -aika, jolloin selviää mm. mistä kohtaa Neuvostoliitto aikoi murtaa linjamme ja marssia kohti Helsinkiä.
Suomen armeijalla ja länsimaisilla armeijoilla ei ole nykyään paljonkaan yhteistä. Suomen armeija on vanhanaikainen massa-armeija, jossa käytetään heikosti varustettua ja koulutettua massaa korvaamaan materiaaliset puutteet, vihollisen teknisesti ylivertaista ammattiarmeijaa vastaa.
Toivottavasti sota ei toteudu, jälki olisi kammottavaa suomalaisten kannalta.
Jos+ikärajaksi+asetettaisiin+28-vuotta+olisi+Suomi+saanut+10+ikäluokalla+kasaan+270+000+sotilasta+eli+vain+puolet+mitä+todellisuudessa+mobilisoitiin.+Siis+vain+reilulle+8+divisioonalle+olisi+ikänsä+puolesta+tullut+kelvollista+ainesta.+Mutta+kun+kaikki+19-28+vuotiaat+eivät+olleet+"reippaita+nuoria+miehiä".+Yleensä+10-15%+oli+heissäkin+fyysisesti+tai+henkisesti+vajavaisia.
Enoni oli Jatkosodassa kaatuessaan jo 35 vuotias.