Osasto Kuhlman

Osasto Kuhlmey on myytti joka olisi syytä ampua alas. Yksikön lentäjät ampuivat Kannaksella alas todennäköisesti noin 30-40 lentokonetta ja tuhosivat lopulta vain kymmenkunta panssaria, ei suinkaan 200 kuten kieli poskella väittivät. Yksikkö jätti Suomen lopullisesti elokuun alussa menettäen taistelutappioin ja onnettomuuksin joko 38 tai 39 lentokonetta.

Heinäkuun toisella viikolla yksikkö sai myös määräyksen lentopolttoainepulan vuoksi vähentää radikaalisti sotalentojaan. Yksikkö ei osallistunut Laatokan Karjalan taisteluihin jossa suomalaiset yksin torjuivat puna-armeijan läpimurtohyökkäykset U-linjalla ja Ikomantsissa.

Osasto Kuhlmey on myytti.

Ostheerin tutkimusraportin mukaan (loppuvuosi 1944) Saksan ilmavoimat, Luftwaffe tuhosi korkeintaan 1 000 vihollispanssaria koko itärintamalla koko vuoden 1944 aikana. Siis keskimäärin alle 100 panssaria kuukaudessa eikä yhtenäkään kuukautena enempää kuin 200. Osasto Kuhlmeyllä oli alle 1/10 kaikista itärintaman maataistelukoneista. Jo tätäkin taustaa vasten on uskomatonta väittää että osaston maataistelulentäjät olisivat olleet 10-kertaa tehokkaampia kuin muut Saksan "ruudelit".

Yleinen käsitys tutkijoiden keskuudessa on että itärintamalla panssareista vain 2% tuhosivat lentojoukot. NL menetti vuonna 1944 23,800 panssaria. Eikä kaikki vihollisen toiminnan takia. Jos Saksa tuhosi 20,000 vaunua niin Luftwaffen osuus siitä oli vain 400. Edes saksalaiset itse eivät arvioineet saldon olleen 1,000 vaunua enempää. Todellisuudessa tuo 400 on lienee lähempänä totuutta. Siksi Osasto Kulmeyn panssarisaldo onkin jäänyt 10-20. Alle 10:kään ei olisi itseasiassa yllätys.

Uskomatonta miten tuohon Kuhlmey-taruun uskotaan Suomessa sokeasti. Ovatko suomalaiset maailman naiveinta kansaa?

Os. tuhosi muutamia tärkeitäkin siltoja, kyse oli enempi hyökkääjän tavoitteen asettelusta ja määrästä.

Länsiliittoutuneiden maataistelulentäjien väitteistä kuinka monta vihollispanssaria ne tuhosivat Normandiassa (Goodwood, Mortan ym) piti liittoutuneiden oman tutkimuksen mukaan paikkaansa vain 4%. Väitteissä oli 96% ilmaa välissä. Tuhansista yli 2 000 maataistelukoneesta huolimatta ne ja pommikoneet onnistuivat lopulta tuhoamaan korkeintaan 100 vihollispanssaria. Siitäkin osa meni nelimoottoristen suurten pommikoneiden mattopommistus piikkiin.

Täytyy olla melkoinen ääliö jos uskoo Osasto Kuhlmeyn noin 40 Stukalla ja Jabolla tuhonneen 4 viikossa 200 vihollispanssaria.

Herätkää todellisuuteen!

Englanninkielisen Wikipedian mukaan osasto Kuhlmey tuhosi yhdessä Suomen ilmavoimien kanssa noin 300 vihollisen panssaria.
Siitä jää sitten suomalaisille lentäjille 100 tuhottua panssaria.

Siis ketä on tää Kuhlman? Joku natsi vai?

Wikipedian englanninkielinen versio käyttää päivitettyä tietoa Osasto Kuhlmeyn tappioista lainaten Christer Bergströmiä. Osasto menettänyt eri syistä 41 lentokonetta. Kaikki tappiot liittyvät tavalla tai toisella sotatoimiin. Ensimmäiset koneet menetettiin Malmin kentällä.

On varsin todennäköistä että osasto menetti enemmän koneita kuin itse ampui alas ilmataisteluissa sillä Hannu Valtosen mukaan vain 1/3 ilmavoittoväitteistä piti paikkaansa, korkeintaan.

Kuhlmey-osasto menetti Suomessa ollessaan todellakin noin 40 lentokonetta tuhoutuneena vaikka yhä väitetään tappioiden olleen 27 tai 28 konetta.

Se väitti ampuneensa alas 120 konetta mutta Hannu Valtosen mukaan todellinen saldo olisi ollut vain 1/3 tästä. Ei ole myöskään selvää kuinka moni vaurioituneista koneista kirjattiin vielä lisäksi tappioina.

Se väitti tuhonneensa muka 200 vihollisen panssaria mutta kuten aiemminkin maataistelulentäjien panssariväitteistä oli mielikuvituksen osuus yli 90%. Todellinen saldo lienee ollut noin 10-15 vihollispanssaria.

Saksalaiset lentäjät ovat tuhonneet itärintamalla 4 vuoden aikana noin 2 000 vihollispanssaria eli 10 tankkia viikossa. Ja heillä sentään on ollut 500-600 maataistelukonetta ja vielä enemmän pommikoneita millä yrittää. Keskiarvoksi tulee siis yksi tuhottu tankki 50 Stukaa tai Focke Wulfin Jaboa kohden viikossa . Kiivaampien taistelujen aikana 2-3 viikossa tuollaista konemäärää kohden.

Joko nyt tajuatte miksi Kuhlmeyn väitteisiin ei kannata enää luottaa?

Aloittaja. Paljon kiitoksia kaikille perusteellisista tiedoista osasto Kuhlmeyn toiminnasta sodan loppuvaiheissa. Tarkoitus olikin saada puolueetonta tietoa asiasta. Maamme eli juuri silloin vaikeita aikoja. Omat tietoni ovat veteraanien kertomuksien varassa. Hyvää viikkoa kaikille.

Panssareiden lisäksi Stukilla riitti kyllä ihan tarpeeksi muutakin tuhottavaa, hyökkäysryhmityksiä, huoltokolonnia, siltoja, junia, majoitusalueita. mitä kaikkea Kannaksella tuohon aikaan liikkuikaan.
Terveiset tulijoille toimitettiin joka tapauksessa aina tarkasti perille.
Kinastelu tuhottujen panssareiden määrästä on toisarvoista ja lapsellista kokonaisuuden kannalta.

Kyllä Suomen pelasti Stalinin ahneus päästä nopesti saaliin jaolle Berliiniin. Ja Suomihan pantiin polvilleen rauhanneuvotteluissa, jossa Suomi menetti yli 30% maa-alastaan. Saksan valoittamisen jälkeen ei enää ollut mahdollista jatkaa hyökkäystä Suomeen.

Jonkun joukko-osaston tekemisiä ei voi tuomita valheeksi tai todeksi sen perusteella miten jossain muualla toimittiin ja mitä tuloksia saavutettiin.
Osasto Kuhlmey toimi Suomessa 17.6.1944-23.7.1944.
Viipurin valtauksen jälkeen lento-osaston toiminta-alue oli erittäin ahdas ( Viipurin ja Vuoksen välissä) ja tukikohta eli Immolan lentokenttä alle 50 km. Päässä! Kohteita oli mielinmäärin ja ne olivat naamioimattomia, koska NL ei uskonut Suomen ilmavoimista olevan uhkaa. Siksi koneiden
tilanne oli erilainen kuin varsinaisella itärintamalla. Myös Normandiassa ja muualla Ranskassa liitoutuneilla oli täydellinen ilma- ylivoima, mutta saksalaiset vaikeammin saavutettavissa voimakkaan it-tulen johdosta ja siksi että heitä oli vaikea havaista ilmasta.

Iskussa Immolan kentälle 2.7. 1944 tuhoutui 4 Stukaa ja 6 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Lisäksi vaurioitui 9 Stukaa ja 15 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Osasto Kuhlmeyn tappiot olivat siis 34 konetta.