Epäsuora aggressio
Alue, jolla naiset osoittavat enemmän aggressiota kuin miehet on epäsuora aggressio. Tällä tarkoitetaan aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen suoraan kohdistetaan sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, vaan häntä vastaan hyökätään kiertoteitse, usein sosiaalisen manipulaation kautta. Epäsuoralle aggressiolle on ominaista, että tekijä pyrkii pysyttelemään piilossa ja säästymään siten kohteen vastahyökkäyksiltä ja ympäristön paheksumiselta. Epäsuora aggressio vaatii sosiaalista taitavuutta ja voi olla niin hienovaraista, että tekijä ei melkein huomaa sitä itsekään.
Alue, jolla naiset osoittavat enemmän aggressiota kuin miehet on epäsuora aggressio. Tällä tarkoitetaan aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen suoraan kohdistetaan sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, vaan häntä vastaan hyökätään kiertoteitse, usein sosiaalisen manipulaation kautta. Epäsuoralle aggressiolle on ominaista, että tekijä pyrkii pysyttelemään piilossa ja säästymään siten kohteen vastahyökkäyksiltä ja ympäristön paheksumiselta. Epäsuora aggressio vaatii sosiaalista taitavuutta ja voi olla niin hienovaraista, että tekijä ei melkein huomaa sitä itsekään.
Vastaukset 27
Vanhimmat
täällä. Livenä kylläkin on ihan just noin.
Täällä vahingoitetaan ja pyritäänkin siihen suoraan päin näköä vittuilemalla. Mut toisaalta, eihän täällä kukaan toistaan näe.
Mutta halusin sanoa, ettei se täällä mitään hienovarasta ole.
Piilossa nää raasut kyllä pysyttelee, toistensa selän takana.
Puhutkohan nyt tästä Kirsti Lagerspetzin tutkimuksesta, jossa todettiin 11-12 vuotiaiden tyttöjen käyttävän tätä poikia enemmän ja poikien taas suoraa aggressiota enemmän ja poikien tämän sosiaalista älykkyyttä vaativan keinoa oppivan myöhemmin?
Tutkimuksessa todettiin, että kaikki aggressioiden muodot tasoittuvat vanhemmiten, paitsi fyysisten aggressioiden ilmentymät.
Samoin kumottiin myytti siitä, että naiset käyttäisivät henkistä väkivaltaa miestä useammin
pidä paikkaansa, tai sitten täälä on pikkutyttöjä tukkanuottasilla harvasen päivä!
Vai johtuiskohan se siitä, että feministejä lapsettaa?
pääsi pantiksi näitten tutkimusten paikkansa pitävyyden puolesta?
No mistäs tiedät, että kaikki ovat tyttöjä?
Ja mistäs tiedät miten kukakin nämä jutut ottaa?
Ettäkö lapsettaa? No sanoisin ihan näiden
sovinististen/misogynisten kirjoitusten perusteella, että juuri heitä "lapsettaa" vrt. "top- sitä ja tätä".
Katos sitten vielä, kun joskus on ihan hupaisaa mennä samalle hiekkalaatikolle: "sä oot tyhmä ja en sun kaupungin kokoista persettäs nuole" - tyyppisten viestien tasolle.
Tutkimus on tutkimus ja oletin aloittajan juuri tähän viitanneen.
"Pääsi pantiksi"
Heh, no kenelle se pitäisi antaa pantiksi? Saako sen sitten myöhemmin takaisin, vai?
Kummaa, että vetoat siihen ja samassa et kuitenkaan ole sisällön paikkansa pitävyydestä ihan varma.
Ja oli miten oli, tilastot ja tutkimukset ovat yleistyksiä!
Ne jotka tukkaa repivät täällä eivät kylläkään ole mitään feministejä. Kannattaisi lukea vähän tarkemmin.
Oletko uusi palstalla?
Eivätkö tilastot/tutkimukset mielestäsi kerro yhtään mitään kokonaistilanteesta?
Yleistystä ei taas pidä tehdä esim. oman kokemuksen perusteella, mutta tilastojen perusteella siihen voi viitata.
Ne kertovat tarkalleen siitä ryhmästä saadun tuloksen (liekö kaikkien osalta edes totta?), joita se alunalkaen on koskenut.
Emävalhe ei oikein vastaa kokemustani kokonaistilanteesta saati totuudesta.
Tilastojen perusteella viittaat jonkun muun omaan kokemukseen...
Elikä se ei kerro mitään kokonaistilanteesta?
Entäs jos todettaisiin esim. huoltajuuksien päätyvän useimmiten äideille - kertooko sekään mitään kokonaisuudesta? Kun onhan niitä isiäkin, jota voivat omasta kokemuksestaan kertoa huoltajuuden päätyneen juuri heille.
"Tukanrepijöitä" ilmestyy näemmä vähän väliä.
Huoltajuusasiaa voidaan tarkastella toteutuneitten tilastojen kautta.
Veit jalat suustani.
Toteutunut tilasto on erilainen luonteeltaan, kuin johonkin haastatteluun perustuva tilasto tai tutkimus.
Tilastonikkaroinnissa on monta sudenkuoppaa. Eräs on se, kuinka luotettavasti haastateltava vastaa kysymyksiin. Vastaako hän kaunistellen, vaiko totuudenmukaisesti.
..palkkatilastot, palkat ovat hyvinkin konkreettisia.
Mitenkä muutoin voisi mielestäsi tehdä kokemuksista/tekemisistä tilastoja, ellei niistä henkilökohtaisesti kysymällä?
Mitä mieltä olet jenkkitutkimuksesta, jonka mukaan parisuhdeväkivallan aloittavat yhtälailla mies kuin nainenkin? Voikohan siihenkään uskoa?
Tästäkin sain eilen oppitunnin.
Palkkaero on toasiasia, ns. fakta. Mutta sen syyt ovat paljon syvemmällä. Ne ovat naisissa itsessän, yhteiskunnassa, työnantajissa. Yhtään tahoa ei voi yksin syyttää.
Tämä tuntui fiksulta ja loogiselta sen rinnalla mitä esim. sinä olet asiasta täällä kertonut.
Vain idiootit uskovat kaikenmaailman tutkimuksiin! Joku voi joskus olla suuntaa antava, mutta ei ne kuule cisma missään käy todisteina!
Miksi niitä tilastoja on mielestäsi tehtävä?
No sehän on eri kiva, että joku on oikein vaivautunut sinua tässä asiassa opettamaan ja ymmärrät nyt senkin, että palkkaerot ovat todellisia ja tätä todellisuutta ei muuten olisi voitu todeta ilman tutkimuksia, joihin ilmeisesti vain idiootit uskovat?
Ja mitäs minä sitten olen kertonut näiden syiden olevan?
Että voidaan todentaa esim. tämän palkkaeron todellisuus, ylipäätänsä kokonaiskuvan aikaansaamiseksi.
Kummallista, että sinäkin nyt hyväksyt palkkaerot, mutta kuitenkin ihmettelet mihin tilastoja tarvitaan.
Vai pitäisikö tilastoja tehdä vain ja ainoastaan esim. miesten syrjäytymisestä ja miesten alemmista kuoliniästä?
Ei näy SYY miksi näin on, vain se ero.
Mielestäni syy on erittäin tärkeässä roolissa, JOS se on tarkoitus poistaa!
Totuus on myös, että mitä tarkemmin palkat määräytymisperusteet tutkitaan, sen pienemmisksi käyvät erot.
Se osa, joka ei selity millään annetulla aiheella, johtuu naisesta itsestään, yhteiskunnasta ja työnantajista, mutta ei yhdestäkään yksin.
Oletko eri mieltä?
Tilastoa voisi tehdä tästä päivästä alkaen, vaikkapa siitä, kuinka moni pystyy käyttäytymään aikuisen statuksen tavoin.
Syitä:
- työmarkkinoiden segregaatio
- nuorten naisten riski työhönotossa (vastuu lapsista vain äidin osalla)
- miehet nousevat urallaan nopeammin ja siten ovat myös johtohenkilöissä yliedustettuina
-naisia arvioidaan työhönottotilanteessa miehiä pätemättömämmiksi (koskien ainakin ns. miestenaloja)
-matalapalkka-alojen naisvoittoisuus (liittyy osin ensimmäiseen kohtaan)
Tutkimustenkin mukaan naisia arvioidaan huonommiksi silloin, kun sukupuoli tiedetään, ei silloin kun sitä ei tiedetä (koskien miestenaloja) toisaalta sitten ns. naistenaloille miehet ovat hyvinkin tervetulleita ja kerran lainaamassani miessakkien jutussa heidän todettiinkin jopa huippuvauhtia nousevan johtotehtäviin.
Sitten esim. naisinsinöörit joutuvat useammin olemaan työttöminä miesinsinööreihin verrattuna.
Jos työskentelee samassa yrityksessä, omaa saman kokemuksen, saman ammattitaidon, saman koulutuksen, iän, työtehtävän ja -nimikkeen, työsuhteen kesto on sama ja tehtävä on arvioitu (en tiedä miten arvioitu) yhtä vaativaksi, niin palkkaero on kuitenkin noin 2,8 - 6,1 %:a, tämä tutkimus on siis tehty koskien teollisuutta ja yksityisen sektorin palvelualoja.
Kokonaisero (n. 20 %:a) sisältää työmarkkinoiden segregaation, nuorten naisten ja ei enään niin nuortenkaan (synnytysikä noussut) naisten raskausriski työnantajan kannalta, uralla etenemisen ja miesjohtajuusenemmistön.
Tässä vähän niitä tilastoja:
Yksityisen sektorin kuukausipalkkaiset lukumäärä 545 134, yhteensä 2 534, miehet 2 904, naiset 2 167, ero 737 euroa.
Ammattiryhmä, Lukumäärä, Säännöllisen työajan ansio euroa, Yhteensä, Miehet, Naiset
Kaupan konttori toimihenkilöt lukumäärä 69 814, yhteensä 2 731 miehet 3 375 naiset 2 290,
ero 1085 euroa
Kaupan myyjät 34 309, yhteensä 1 624 miehet 1 819 naiset 1 543 ,
ero 276 euroa
Terveydenhoitoalan henkilöstö 12 853, yhteensä 2 181, miehet 2 954, naiset 2 073,
ero 881 euroa
Tutkimus ja tuotekehitys teollisuudessa 31 151, yhteensä 3 172, miehet 3 296, naiset 2 704,
ero 592 euroa
Myynti ja markkinointi teollisuudessa 31 275, yhteensä 2 888, miehet 3 358, naiset 2 339,
ero 1019
Valmistus ja käyttö teollisuudessa 26 191, yhteensä 2 813 miehet 2 881, naiset 2 311,
ero 570 euroa
Kunta: miehet 2 705, naiset 2 073, ero 632 euroa.
Valtio: miehet 2 823, naiset 2 239 , ero 584 euroa.
Lähde: tilastokeskus.
Tuntipalkkoja:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/taskus_palkat.html#työntekijät
Tilasto naisten palkkatoiveista, esimerkiksi? Tai naisten halukkuudesta tehdä pitkää päivää? Minne jäi naisten poissaolot työstä (suuremmat kuin miesten)?
Kyllä niitä on kolme tahoa, joista johtuu palkkaerot, ja yksi niistä ovat naiset itse.
NÄMÄ mainitut tilastot ja tulokset ovat työnantajien tiedossa ja koska haluat että tilastoja pidetään faktoina, näin on tehty. Naisia pidetään tämän kautta työhönsä vähemmän sitoutuvina.
Kaikkea ei aina voi kääntää edukseen.
Näistäkin asioista olen monta kertaa kirjoittanut.
Naisten palkkatoiveiden on todettu olevan pienempiä, mikä sinällään ei ole ihme, kun työnantajiin kohdistuu oma riskinsä naisen työllistämiseksi(raskauden mahdollisuus), samoin kuin se, että naisia arvioidaan pätemattömämmiksi silloin kun sukupuoli tiedetään - ei muutoin (tätä arviointia tekevät myös naiset)
Naisilla on vuodessa 2 päivää enemmän poissaoloja.
Ylitöitä miehet tekevät 26 h vuodessa enemmän.
Katsotko, että näillä mainituilla seikoilla on/voisi olla merkitystä mietittäessä palkataanko nainen vai ei?
Vai ovat nämä tilastot niitä, joita ei tule ottaa huomioon tai pitää tosina?
Uskon, että suurin tekijä naisten työllistämisen esteenä on juuri tämä raskauden riski ja se, että lastenhoidon ylipäätänsä katsotaan olevan naisten asia (esim, kun lapsi sairastuu).
Mielenkiintoista olisi nähdä tutkimus lapsettomien naisten urakehityksistä. (aika usein kun on väitetty uranaisten olevan lapsettomia, mikä ei ainakaan politiikassa pidä paikkaansa, mahtipontinen ura sekin)
Niin no juuri sen takia, että naisia on jo pienestä tytöstä paheksuttu jos he osoittavat suoraa aggressiota, ja jollakin keinolla ne aggressiot pitää tulla ulos joten monilla naisilla ne rupeat sitten vengurtamaan.