"Pieni velka on velallisen ongelma.
Suuri velka on (myös) velkojan ongelma."
Vaikka vain on paririviä, se asian on tavattoman suuri.
Siitä voi meistella vaikka mitä taaksepäin, jopa eteenpäinkin.
Kuka alueelta ja muistaa esimerkiksi Lahti-Helsinki moottoritien rakentamisen,
miten se rahoitettiin, antaa vähän osviittaa sulkujen sisään.
Ja jos tulevaisuuteen kurkistettaisiin, VR alkanee toimiin tämän mallin mukaan myös.
Enään ei niin että valtio rahoittaa hankkeita suoraan, vaan siinä on välikäsiä. Isot investoinnit ja päätös mahdollisesta velkarahasta jäävät kuitenkin seuraavan hallituksen kontolle.
Joka tapauksessa Anne Berneriä voi kehua siitä, että on tuonut tuoretta ajattelua valtionhallintoon. Aika harvalle on aiemmin tullut mieleen, että Suomen päärataa voisi rahoittaa kuin kauppakeskusta.
Rahat korkojen maksuun ja radan ylläpitoon hankeyhtiö keräisi maksuina matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista. Lisäksi yhtiö saisi tuloja kiinteistöjen vuokratuotoista, mahdollisesta kiinteistönkehityksestä ja määräaikaisilta omistajilta perittävistä vastikkeista.
Lainan lyhentämättömyys ei sinänsä ole tavatonta kiinteistö- ja rakennusalalla. Rakennusyhtiö saattaa esimerkiksi rakennuttaa kauppakeskuksen ja jättää rakentamiskustannuksista kertyneet velat kiinteistöyhtiöön.
Velat hoituvat kiinteistön arvon noustessa kun se myydään eteenpäin uudelle omistajalle.
Suuri velka on (myös) velkojan ongelma."
Vaikka vain on paririviä, se asian on tavattoman suuri.
Siitä voi meistella vaikka mitä taaksepäin, jopa eteenpäinkin.
Kuka alueelta ja muistaa esimerkiksi Lahti-Helsinki moottoritien rakentamisen,
miten se rahoitettiin, antaa vähän osviittaa sulkujen sisään.
Ja jos tulevaisuuteen kurkistettaisiin, VR alkanee toimiin tämän mallin mukaan myös.
Enään ei niin että valtio rahoittaa hankkeita suoraan, vaan siinä on välikäsiä. Isot investoinnit ja päätös mahdollisesta velkarahasta jäävät kuitenkin seuraavan hallituksen kontolle.
Joka tapauksessa Anne Berneriä voi kehua siitä, että on tuonut tuoretta ajattelua valtionhallintoon. Aika harvalle on aiemmin tullut mieleen, että Suomen päärataa voisi rahoittaa kuin kauppakeskusta.
Rahat korkojen maksuun ja radan ylläpitoon hankeyhtiö keräisi maksuina matkustajilta ja liikenteen operaattoreilta perittävistä maksuista. Lisäksi yhtiö saisi tuloja kiinteistöjen vuokratuotoista, mahdollisesta kiinteistönkehityksestä ja määräaikaisilta omistajilta perittävistä vastikkeista.
Lainan lyhentämättömyys ei sinänsä ole tavatonta kiinteistö- ja rakennusalalla. Rakennusyhtiö saattaa esimerkiksi rakennuttaa kauppakeskuksen ja jättää rakentamiskustannuksista kertyneet velat kiinteistöyhtiöön.
Velat hoituvat kiinteistön arvon noustessa kun se myydään eteenpäin uudelle omistajalle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jaanii, suurlaki on on juur nii vahva ku sen heikoin lenkki.
Eikö lastensairaalaepisodi opettanut sinulle yhtään mitään?
Että heitetään kaikki tuohon vain kommarien tapaan.
Suomi pysyy rikkaana niin kauan kun vasemmisto saadaan pidettyä sivussa.
Raakkukoot siellä lehtereillä, kun ei muuhun pääse käsiksi. Haukku ei haavaa tee, jos ei vihainen koira purra saa. Nyt ei kuitenkaan Sdp saa aikaiseksi 1918 malliaan asein demokratiaa vastaan.
Juurikin näin.
Minun velka on myös sinun velka mutta sinun velka ei ole minun velka.
Minä Sipilä vakuutin ettei kenenkään sosiaalitukea leikata mutta leikkasin kuitenkin.
aloittaja voisi ilmoittaa lähteensäkin ... suurin osa asiallisesta tekstistä on kopioitu
Osaatteko laittaa jatkoa aforismiini, jos sen sellaiseksi näette
Uutta.AjatteluaKaivataan
"Pieni velka on velallisen ongelma.
Suuri velka on (myös) velkojan ongelma"
Et osaa itse asiaa lainkaan. Jos lähde sulla vain hukassa, etkä muuta osaa.
"Pieni velka on velallisen ongelma.
Suuri velka on (myös) velkojan ongelma."
Saksa pelasti pankkeja Kreikalta.
Velka on veli otettaessa, veljen poika maksettaessa.
Vanha suomalainen sanonta, jossa on hieman perääkin. Ainakin silloin kun maksun aika koittaa.