Helsingin Sanomissa 27.2.2019 sivulla B18 on Unto Hämäläisen kirjoittama muistokirjoitus entisestä Eka-yhtymän ansioituneesta pääjohtaja Eero Rantalasta, joka kuoli 77-vuotiaana helmikuun 5. 2019.
Rantala johti Eka-yhtymää 10 vuotta. Eka-yhtymään koottiin vuonna 1984 punapääoma, työväenliikkeen merkittävin osuustoiminta lukuunottamatta Elantoa. Eka oli tuolloin maan viidenneksi suurin yritys. Konsernin yhtiöiden palveluksessa oli suurimmillaan 27 000 työntekijää.
Kaupan alalla Eka oli yksi neljästä jätistä. Eka, Kesko, Tuko ja S-ryhmä hallitsivat peräti 95 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta.
Kirjoituksessa tulee esiin se tosiasia, että Eka joutui 1990-luvun alun laman tuoksinassa syksyllä 1993 yrityssaneeraukseen sekä Kansa ja Haka ajautuivat konkurssiin. Nämä ikävät tapahtumat olivat Eero Rantalalle raskaita kokemuksia, kirjoittaa Hämäläinen.
Monet vieläkin ovat traumaattisoituneet 1990-luvun alun tapahtumista ja tuon tuosta otetaan esiin tarve perustaa totuuskomissio selvittämään syylliset. Mitä siitä on hyötyä? Talous romahti kymmenet tuhannet yritykset menivät konkurssiin, työttömyys nousi ennätyslukemiin yli 400.000 henkeen ja kymmenien tuhansien tiedetään tehneen itsemurhan henkilökohtaisten vaikeuksien takia.
Miksi talous romahti? Suomessa oli tarve parantaa kilpailukykyä, tehdä kiky. SAK ei hyväksynyt ajatusta vaan uhkasi maan hallitusta yleislakolla. Se pakotti markan devalvointiin, mistä seurasi ennennäkemätön talouslama edellä kuvatuin seurauksin. Voikin sanoa, että SAK upotti Ekan, työväenliikkeen oman yritystoiminnan ja aiheutti ymmärtämättömyyttään tuhoa ja kuolemaa.
Rantala johti Eka-yhtymää 10 vuotta. Eka-yhtymään koottiin vuonna 1984 punapääoma, työväenliikkeen merkittävin osuustoiminta lukuunottamatta Elantoa. Eka oli tuolloin maan viidenneksi suurin yritys. Konsernin yhtiöiden palveluksessa oli suurimmillaan 27 000 työntekijää.
Kaupan alalla Eka oli yksi neljästä jätistä. Eka, Kesko, Tuko ja S-ryhmä hallitsivat peräti 95 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta.
Kirjoituksessa tulee esiin se tosiasia, että Eka joutui 1990-luvun alun laman tuoksinassa syksyllä 1993 yrityssaneeraukseen sekä Kansa ja Haka ajautuivat konkurssiin. Nämä ikävät tapahtumat olivat Eero Rantalalle raskaita kokemuksia, kirjoittaa Hämäläinen.
Monet vieläkin ovat traumaattisoituneet 1990-luvun alun tapahtumista ja tuon tuosta otetaan esiin tarve perustaa totuuskomissio selvittämään syylliset. Mitä siitä on hyötyä? Talous romahti kymmenet tuhannet yritykset menivät konkurssiin, työttömyys nousi ennätyslukemiin yli 400.000 henkeen ja kymmenien tuhansien tiedetään tehneen itsemurhan henkilökohtaisten vaikeuksien takia.
Miksi talous romahti? Suomessa oli tarve parantaa kilpailukykyä, tehdä kiky. SAK ei hyväksynyt ajatusta vaan uhkasi maan hallitusta yleislakolla. Se pakotti markan devalvointiin, mistä seurasi ennennäkemätön talouslama edellä kuvatuin seurauksin. Voikin sanoa, että SAK upotti Ekan, työväenliikkeen oman yritystoiminnan ja aiheutti ymmärtämättömyyttään tuhoa ja kuolemaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Työn omistajat tykkää elämöidä tekemättömällä työllä ja tällaisesta yritteliäisyydestä jopa palkitaan.
SAK:n jäsenmäärä on laskussa ja YTK nousussa. Mistäköhän johtuu?
Onko tämä nyt sitä "vaalilaukkaa"?
Totta.
Ja samat entiset SAKn johtajat johtaa nyt SDP:tä.