Turvallinen passiivitalo edullisimmin?

Mitä riskejä näet tuossa EPS-valuharkkoihin pohjautuvassa seinärakenteessa? Mikäli ala- ja yläpohja valetaan myös ja suoraan kiinni seinävaluihin, on rakenne ylivoimaisen tiivis ilman mitään erillistä tiivistämisen tarvetta. Läpiviennit sitten asia erikseen - samat ongelmat varmaan kaikissa tavanomaisissa toteutustavoissa.

Periaatteessa puupohjaisillakin eristeillä pitäisi passiivitason seinän onnistua, mutta niiden osalta olen kuullut kriittisiäkin asiantuntijakommentteja lehtien palstoilta, joten näin maallikkona vaikea ottaa kantaa puoleen tai toiseen. Paksuista mineraalivillaeristeistä taasen on näkynyt paljon enemmän varoituksia ja kauhukertomuksia keskustelupalstoilta ja lehdistä. Jälkimmäisten perusongelmaksi saattaa olla muodostumassa ilmastonmuutos, jonka on ennustettu lisäävän kosteiden ajanjaksojen määrää ja pituutta, jolloin elämää saattaa päästä tarrautumaan paikkoihin, joihin sitä ei kaivata.

Kyllä tuohon Villa Painajaiseen olin törmännyt aiemminkin, mutta lukaisin nyt uudemman kerran uudelle lukijalle linkatun blogimerkinnän, jossa oli koottuna keskeisimmät pointit. Arvostelu kohdistui huonoon työnlaatuun ja vastuunkantoon ei itse EPS-muottijärjestelmään. EPS-muotteja on kehitetty sittemmin ja valmistajia on useita. Aloituksessani kirjoittaessani olivat mielessäni FinnEPSin 450 mm:n EPS-harkot, jotka vakuuttavat niin tukevilta että yksikerroksisen talon seinien valun pitäisi onnistua lähinnä ikkuna- ja oviaukot tukemalla. Jos kerran pelkkä EPS riittää valun tukemiseen, niin tokkopa raudoitteiden mitoittaminen minkäänlaista ongelmaa muodostaa. Ehkä valussa voisi käyttää kuitubetonia, vaikken muista missään mainitun tuota vaihtoehtoa - liekö ontelot sen verran jyrkkämutkaisia etteivät kuidut leviäisi tasaisesti kaikkialle.

En ymmärrä mikä tuossa hyväksi rakentamisessa voisi olla vaikeaa. EPSin rappaamisen pitäisi käsittääkseni olla omatoimirakentajalle helpompaa kuin vastaavan sileystason tavanomaisen harkko- tai tiilipinnan rappaaminen ja ammattilaisille puolestaan nopeampaa.

Noista EPS-harkoista sellainen lisäkysymys, jotta miksi tarjolla on iso valikoima harkkoja, joissa valu tulee täsmälleen keskelle kun luulisi että parempi olisi että valu tulisi lähemmäksi sisäpintaa, jolloin betonin lämmönvarauskyvystä olisi enemmän hyötyä ja sisäpuoliset kiinnitykset betoniin kävisivät lyhyemmin kiinnikkein? Siis noita EPS-valuharkkoja, joissa valuontelot ovat epäsymmetrisesti, on huomattavasti pienempi valikoima tarjolla.

Ja jos tontille mahtuu pintaputket, laittaisin maalämmön ja maaviileän. Ja pyöriväkennoinen LTO.

En muista törmänneeni valuharkkoihin, jotka on tehty muusta kuin EPSistä ja mahdollistavat u-arvon 0,09. Käsittääkseni esim. Leca-sorasta tehdyt valuharkot vaativat passiivitasolle pääsemiseksi lisäeristystä ulkopuolelle.

Tknk kirjoitti:

En muista törmänneeni valuharkkoihin, jotka on tehty muusta kuin EPSistä ja mahdollistavat u-arvon 0,09. Käsittääkseni esim. Leca-sorasta tehdyt valuharkot vaativat passiivitasolle pääsemiseksi lisäeristystä ulkopuolelle.

Lue lisää

passiivirakentaminen on riskirakentamista. Suomen yhä kostuvissa ilmasto-olosuhteissa tarvitaan taloihin kunnon lämmitysjärjestelmät... myös passiivitaloihin. Tällöin on aivan turha investoida kalliiseen ja vaikeaan riskirakenteeseen, vaan rakentaa talo testatuilla ja hyväksi todetuilla rakenteilla. Ne muutamat eps-talot Suomessa eivät riitä referenssiksi.

Tuosta rappauksesta.. se on kaikkein vaikeinta juuri epsiin. Muotit ponttaavat pahasti, pinta pitää rikkoa ja kostuttaa runsaasti jotta rappauksen saa pysymään seinässä. Olen nähnyt pari vuotta vanhan eps-talon, jossa rappaukset ovat osin jo tippuneet. Sisäpinnathan näissä levytetään, joten se siitä järkevyydestä pinnoitusten suhteen.

huuhaatuoteedelleen kirjoitti:

passiivirakentaminen on riskirakentamista. Suomen yhä kostuvissa ilmasto-olosuhteissa tarvitaan taloihin kunnon lämmitysjärjestelmät... myös passiivitaloihin. Tällöin on aivan turha investoida kalliiseen ja vaikeaan riskirakenteeseen, vaan rakentaa talo testatuilla ja hyväksi todetuilla rakenteilla. Ne muutamat eps-talot Suomessa eivät riitä referenssiksi.

Tuosta rappauksesta.. se on kaikkein vaikeinta juuri epsiin. Muotit ponttaavat pahasti, pinta pitää rikkoa ja kostuttaa runsaasti jotta rappauksen saa pysymään seinässä. Olen nähnyt pari vuotta vanhan eps-talon, jossa rappaukset ovat osin jo tippuneet. Sisäpinnathan näissä levytetään, joten se siitä järkevyydestä pinnoitusten suhteen.

Lue lisää

Keskustelusta jo kahdentoista vuoden takaa https://keskustelu.suomi24.fi/t/3990114/eps-valuharkko pieni lainaus nimimerkiltä Rapannut: "Eps-pintaan rappaaminen on varsin helppoa, kun on oikeataineet.
Pinta on erittäin tasainen, mikäli on koottu oikein.
Rappauslaastin menekki on myös todella pieni, mikä tietysti vaikuttaa hintaan.
Koska Eps eristys ei käytännössä ime laisinkaan kosteutta on käytettävä Silikaattilaasteja, jotka kuivuvat hitaammin. Kalkkisementtilaastit kuivuvat liian nopeasti ja silloin syntyy pintaan helposti halkeamia.
Silikaattilaastit eivät muutenkaan ime itseensä kosteutta, jolloin jäätymisvaarakin pienenee.
Myös pinnan tasalaatuisuus on aivan omaa luokkaansa, eikä minkäänlaista kirjavuutta ole havaittavissa.
Eniten aikaa kuluu ikkunanpielissä ja siksi yleensä veloitetaankin läpi seinäneliöt rappaushinnassa.
Solupolystyreenipinnasta rapattuna tulee myös erittäin pitkäikäinen, eikä halkeamiasynny edes vuosien varrella. Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."

Moni muukin (tai mistäs sen tietää ketä nimimerkkien takana on) on kirjoittanut että EPS on hyvä rappausalusta. Hiukan outoa tosin etteivät tee jo harkkojen valmistusvaiheessa sopivaa pitoa parantavaa uritusta pintaan ja suojaa tarvittaessa näitä likaantumiselta suojamuovilla. Tosin jos kerran pinta pitää kastella ennen rappausta, niin samallahan mahdollinen lika urista olisi helppo huuhdella pois. Jos oletetaan varovaisesti että vuodessa nousisi 50 EPS-valuharkkotaloa, niin 12 vuodessa olisi taloja kertynyt 600 kpl eli varmaan tämän palstan lukijoissa täytyy aika ajoin olla näillä tuotteilla rakentaneita.

Tknk kirjoitti:

Keskustelusta jo kahdentoista vuoden takaa https://keskustelu.suomi24.fi/t/3990114/eps-valuharkko pieni lainaus nimimerkiltä Rapannut: "Eps-pintaan rappaaminen on varsin helppoa, kun on oikeataineet.
Pinta on erittäin tasainen, mikäli on koottu oikein.
Rappauslaastin menekki on myös todella pieni, mikä tietysti vaikuttaa hintaan.
Koska Eps eristys ei käytännössä ime laisinkaan kosteutta on käytettävä Silikaattilaasteja, jotka kuivuvat hitaammin. Kalkkisementtilaastit kuivuvat liian nopeasti ja silloin syntyy pintaan helposti halkeamia.
Silikaattilaastit eivät muutenkaan ime itseensä kosteutta, jolloin jäätymisvaarakin pienenee.
Myös pinnan tasalaatuisuus on aivan omaa luokkaansa, eikä minkäänlaista kirjavuutta ole havaittavissa.
Eniten aikaa kuluu ikkunanpielissä ja siksi yleensä veloitetaankin läpi seinäneliöt rappaushinnassa.
Solupolystyreenipinnasta rapattuna tulee myös erittäin pitkäikäinen, eikä halkeamiasynny edes vuosien varrella. Paljon parempi rakenne olisi kiviharkkorakentajillekkin siirtää eristekerros keskeltä ulos, niin rappausalustana, kuin kosteus- ja lämpöteknillisen toimivuudenkin kannalta."

Moni muukin (tai mistäs sen tietää ketä nimimerkkien takana on) on kirjoittanut että EPS on hyvä rappausalusta. Hiukan outoa tosin etteivät tee jo harkkojen valmistusvaiheessa sopivaa pitoa parantavaa uritusta pintaan ja suojaa tarvittaessa näitä likaantumiselta suojamuovilla. Tosin jos kerran pinta pitää kastella ennen rappausta, niin samallahan mahdollinen lika urista olisi helppo huuhdella pois. Jos oletetaan varovaisesti että vuodessa nousisi 50 EPS-valuharkkotaloa, niin 12 vuodessa olisi taloja kertynyt 600 kpl eli varmaan tämän palstan lukijoissa täytyy aika ajoin olla näillä tuotteilla rakentaneita.

Lue lisää

Lisäyksenä: ihmetyttää tosin miten kosteuden saa pysymään EPSin pinnassa kun kuvittelisi veden putoavan kuin hanhen selästä...

Tknk kirjoitti:

Lisäyksenä: ihmetyttää tosin miten kosteuden saa pysymään EPSin pinnassa kun kuvittelisi veden putoavan kuin hanhen selästä...

niitä on tehty yhteensä alle 100 Suomeen. Märkää betonia litkutettu muovin sisään ja täysin hengittämätön ja hengetön rakenne saatu aikaiseksi. Kylmäsiltoja rakennellaan kun kaikki pitää porata muovin läpi betoniin. Kuiva sisäilma toki taattu ja passiivitason energian kulutuksesta voi vain haaveilla kun talvella pitää käyttää ilmankostuttimia ja kesällä viilennystä. Miksi turhaan siis kun kunnon kivitalojakin voi rakentaa.

eewhwhwhww kirjoitti:

niitä on tehty yhteensä alle 100 Suomeen. Märkää betonia litkutettu muovin sisään ja täysin hengittämätön ja hengetön rakenne saatu aikaiseksi. Kylmäsiltoja rakennellaan kun kaikki pitää porata muovin läpi betoniin. Kuiva sisäilma toki taattu ja passiivitason energian kulutuksesta voi vain haaveilla kun talvella pitää käyttää ilmankostuttimia ja kesällä viilennystä. Miksi turhaan siis kun kunnon kivitalojakin voi rakentaa.

Lue lisää

Jos määrät ovat noin pieniä, niin eihän EPS-harkkobusiness voi mitenkään olla kannattavaa... Vai tarkoitatko nimenomaan _passiivitaloja_? Käsittääkseni puurunkoisissa taloissa pahempi kylmäsilta tulee jokaisen tolpan kohdalle. Toki kiinnityksiä eristeen läpi betonivaluun on hyvä välttää ja siitä varmaan osin levytyksen suosio, mutta onhan noita lukuisia muitakin tapoja saada kalusteet paikoilleen (lattiaan, kattoon ja väliseiniin kiinnittäminen). Sisäilmankosteuden hallintaan saa apua puuverhoilulla; muistelen lukeneeni että puumateriaaleista materiaali vain noin sentin syvyyteen osallistuu sisäilman kosteuden tasaamiseen. Normi puurunkotaloissakin "hengittämiset" loppuvat höyrynsulkumuoviin, joten tokkopa oleellista eroa tässä suhteessa on(?). Höyrynsuluttomat seinärakenteet ovat sitten asia erikseen.

Tknk kirjoitti:

Jos määrät ovat noin pieniä, niin eihän EPS-harkkobusiness voi mitenkään olla kannattavaa... Vai tarkoitatko nimenomaan _passiivitaloja_? Käsittääkseni puurunkoisissa taloissa pahempi kylmäsilta tulee jokaisen tolpan kohdalle. Toki kiinnityksiä eristeen läpi betonivaluun on hyvä välttää ja siitä varmaan osin levytyksen suosio, mutta onhan noita lukuisia muitakin tapoja saada kalusteet paikoilleen (lattiaan, kattoon ja väliseiniin kiinnittäminen). Sisäilmankosteuden hallintaan saa apua puuverhoilulla; muistelen lukeneeni että puumateriaaleista materiaali vain noin sentin syvyyteen osallistuu sisäilman kosteuden tasaamiseen. Normi puurunkotaloissakin "hengittämiset" loppuvat höyrynsulkumuoviin, joten tokkopa oleellista eroa tässä suhteessa on(?). Höyrynsuluttomat seinärakenteet ovat sitten asia erikseen.

Lue lisää

no eihän tuo eps harkkobusiness olekaan kannattavaa... sitä tekevät firmat joiden liikevaihto on alle miljoonan ja keskimääräinen konkurssiinajoaika alle kolme vuotta... näissä firmoissa toimitusjohtajat vaihtuvat vielä tiheämmin.

Miksi tehdä kivitalolta näyttävä talo kalliimmalla kuin aito kivitalo? Sitähän tämä eps-muottirakentaminen on. Vähän sama kuin tekisi puurunkoisen talon rappauslevyillä. Näyttää kivitalolta, mutta ei ole sitä.. maksaa kuitenkin saman verran. Aidossa kivitalossa pinnat ja väliseinät, usein myös yläpohjakin on kiveä. Näin taataan mukava sisäilmankosteus ja tasainen sisäilman lämpötila. Talo on hiljainen ja pitkäikäinen. Mitkään em. ominaisuuksita eivät päde EPS-muoteista puuhattuun taloon.

Niinsevaanmenee kirjoitti:

no eihän tuo eps harkkobusiness olekaan kannattavaa... sitä tekevät firmat joiden liikevaihto on alle miljoonan ja keskimääräinen konkurssiinajoaika alle kolme vuotta... näissä firmoissa toimitusjohtajat vaihtuvat vielä tiheämmin.

Miksi tehdä kivitalolta näyttävä talo kalliimmalla kuin aito kivitalo? Sitähän tämä eps-muottirakentaminen on. Vähän sama kuin tekisi puurunkoisen talon rappauslevyillä. Näyttää kivitalolta, mutta ei ole sitä.. maksaa kuitenkin saman verran. Aidossa kivitalossa pinnat ja väliseinät, usein myös yläpohjakin on kiveä. Näin taataan mukava sisäilmankosteus ja tasainen sisäilman lämpötila. Talo on hiljainen ja pitkäikäinen. Mitkään em. ominaisuuksita eivät päde EPS-muoteista puuhattuun taloon.

Lue lisää

FinnEPSin 450 mm:n harkoissa betoniosan paksuus on 140-150 mm mallista riippuen ja välissä kiinteämuoviset(?) insertit, joten eipä luulisi ympäristön melun pahemmin sisälle ainakaan seinien kautta pääsevän. On firmalla tarjolla myös niitä vanhempia harkkoja, joissa välikkeetkin ovat samaa eristävää muovia, mutta niissä varmaankin äänet pääsevät noiden kautta kulkeutumaan sisälle (ja sisältä uloskin). Minulle kivitalolta näyttäminen on yksi hailee; peltiäkin voisin harkita ulkoverhoiluun ja sisälle siis mahdollisesti puuta, mutta ei ainakaan kipsilevyä mihinkään (kipsivalu voisi tulla lattiassa kysymykseen). Firman talous ei näyttäisi olevan kiinni pelkistä harkkotuotteista, kun tuotesortimentti on laaja (tekevät mm. pakkauksia).

Tknk kirjoitti:

FinnEPSin 450 mm:n harkoissa betoniosan paksuus on 140-150 mm mallista riippuen ja välissä kiinteämuoviset(?) insertit, joten eipä luulisi ympäristön melun pahemmin sisälle ainakaan seinien kautta pääsevän. On firmalla tarjolla myös niitä vanhempia harkkoja, joissa välikkeetkin ovat samaa eristävää muovia, mutta niissä varmaankin äänet pääsevät noiden kautta kulkeutumaan sisälle (ja sisältä uloskin). Minulle kivitalolta näyttäminen on yksi hailee; peltiäkin voisin harkita ulkoverhoiluun ja sisälle siis mahdollisesti puuta, mutta ei ainakaan kipsilevyä mihinkään (kipsivalu voisi tulla lattiassa kysymykseen). Firman talous ei näyttäisi olevan kiinni pelkistä harkkotuotteista, kun tuotesortimentti on laaja (tekevät mm. pakkauksia).

Lue lisää

sitkeä myyjä :)))))

eeeheheeee kirjoitti:

sitkeä myyjä :)))))

Heh, eihän myyjät uskalla ottaa riskejä kritiikistä palstoilla! :)

eeeheheeee kirjoitti:

sitkeä myyjä :)))))

Itse passiivikivitalon rakentaneena joudun ikävä kyllä toteamaan että en suosittele kenellekään.
Huono laatu ja kallis hinta.

Anonyymi kirjoitti:

Itse passiivikivitalon rakentaneena joudun ikävä kyllä toteamaan että en suosittele kenellekään.
Huono laatu ja kallis hinta.

Olettaen että kirjoitit kokemuksistasi suunnilleen samoihin aikoihin toiseen ketjuun, niin kyseessä ilmeisesti olivat EPS-valuharkot. Noilla on tosiaan rajoitteensa, mutta kun niistä on tietoinen ja löytää osaavat tekijät, niin onnistunee siinä missä muillakin tekniikoilla. Eikö talo kuitenkin tullut lopulta hyvään kuntoon? Ongelma taitaa olla siinä että tuon materiaalin käytön osaajia kaikilla portailla taitaa olla kovin vähän vielä eli esim. suunnittelussa tulisi ottaa huomioon että kiinnityksiä EPSin läpi olisi hyvä välttää (tai ainakin että pitää käyttää kuorman mukaan oikeanlaisia kiinnikkeitä ja ne eivät ihan ilmaisia ole), miten kipsilevyt saa kätevästi EPSiin kiinni jne.