Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
Vuonna 1966 demarit saivat suuren vaalivoiton, 55 kansanedustajaa eduskuntaan. Rafael Paasiosta (sd) tuli pääministeri ja opetusministeriksi nimitettiin R. H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit ja Kekkonen valittiin uudelleen. Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei presidentti vaihtunutkaan. Vuonna 1968 nimitettiin uusi hallitus, jonka pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd) ja opetusministeriksi Johannes Virolainen (maalaisliitto). Huomiota herätti, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin salkkua, vaan vain opetusministerin salkun. Jatkosta selviää miksi näin.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki kertoi Ilta-Sanomissa vielä näin: " Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta ’yleisen edun vuoksi’."
Huhtikuussa eduskuntaan tulee kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on seuraava merkittävä askel kohti valinnaisuutta kieltenopiskelussa Suomen koululaitoksessa.
Vuonna 1966 demarit saivat suuren vaalivoiton, 55 kansanedustajaa eduskuntaan. Rafael Paasiosta (sd) tuli pääministeri ja opetusministeriksi nimitettiin R. H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit ja Kekkonen valittiin uudelleen. Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei presidentti vaihtunutkaan. Vuonna 1968 nimitettiin uusi hallitus, jonka pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd) ja opetusministeriksi Johannes Virolainen (maalaisliitto). Huomiota herätti, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin salkkua, vaan vain opetusministerin salkun. Jatkosta selviää miksi näin.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki kertoi Ilta-Sanomissa vielä näin: " Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta ’yleisen edun vuoksi’."
Huhtikuussa eduskuntaan tulee kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on seuraava merkittävä askel kohti valinnaisuutta kieltenopiskelussa Suomen koululaitoksessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos persut päsisivät valtaan (vitsivitsi), voitaisiin sitten joskus muistella ja pohtia, miten venäjänkieli ja hapankaali tulivat pakollisiksi kouluihin.