Kun korjaan pyörän,
on kaikki ruuvit oltava kohdillaan.
Muuten lähtee polkimet irti
ja ohjaustanko on vinksallaan.
Ei auta huutaa silloin, "Auta",
vieressä kulkevalle.
Toinen vain katsoo ja ihmettelee,
mikä siitä ohi kiisi kuin tuulispää.
ja se toinen, se ruuvipää,
on jo ojan pohjalla.
on kaikki ruuvit oltava kohdillaan.
Muuten lähtee polkimet irti
ja ohjaustanko on vinksallaan.
Ei auta huutaa silloin, "Auta",
vieressä kulkevalle.
Toinen vain katsoo ja ihmettelee,
mikä siitä ohi kiisi kuin tuulispää.
ja se toinen, se ruuvipää,
on jo ojan pohjalla.
Vastaukset 165
Vanhimmat
Mistä tiesit että harrastan pyöräilyä? Huu.. nyt ryhtyi pelottamaan. Oikeesti.
Jaa, hui kauheeta ;)
En tohdi edes ajatella. Jos sinä oletkin vallittu nainen. Jakamaan kanssani ylä- ja alamäjet. Kauhea ajatus.
Älä oikeasti viitsi, ihan aikuisten oikeasti... tiedoksi, en ole se valittu nainen, tiedän sen jo tässä ilmoittaa sinulle... sinun pitää etsiä joku toinen muusa.
Kiitos näistä lohduttavista sanoista. Kaikkea se vilkas mielikuvitus teettää.
...niin, eikö se olisikin ollut kauhea ajatus.
pahin painajainen :D
Kyllä. Mutta se ei johdu sinusta. Jostain syystä olen syvästi kiintynyt sinuun. Mika Waltari kai totesi joskus muinoin kun suosio kasvoi jenkkilässä ja hänet kutsuttiin puhumaan paikallisille faneille. Jotain tällaista: Lukevalle yleisölle ei tule tuottaa sitä pettymystä jonka he kohtaavat tavatessaan kirjailijan elävänä edessään.
Niin... toinen ei ehkä olekaan sellainen mitä kuvittelee, siis oikeassa elämässä, in the real life...
Luultavasti pettyisit, jos näkisit... koska, en ole mikään missi ja ihminen helposti kait luo mielikuvan, joka on liian ruusuinen, siis jos.. fantasioi toisen ihmisen joksikin oman päänsä tuotokseksi.... vaikak, kyse ei olisi ulkonäkökeskeisyydestä tai sellaisesta... niin, ihan realistisesti... esimerkiksi sinä voisit olla jokin täysin höperö ja täysin minulle sopimaton, ja puolin ja toisin...
no, tuotin jo pettymyksen, kun kerroin, etten ole mikään missi, joten meniköhän nyt kirjailijan tuotokseni harakoille, kun en mielikuvaa jaksa pitää yllä.
Ei lainkaan. Harva nainen on. Mikään missi. Harva mies mikään adonis. Tärkeintä on sisäinen ihminen. Niin ajatellen olet todella kaunis. Suorastaan vetistelen tuon kauneuden edessä. Niin miehen kuva kuin olenkin.
Elävän ihmisen näkeminenkään ei oikeastaan kerro mitään. Korea ulkonäkö voi tuottaa sittemmin karvaan pettymyksen ulkokuoren karistessa.
No se on totta, että se on vaan illuusio... kyllä ne missitkin pieree ja paskoo. :) että kaiken voi tökötillä ja pakkelilla peittää, siis taviksen kasvot ja vähän röyhelöä ja muuta bling blingiä... peitoksi... niin kas missihän siinä.... ai niin unohtu ne jollain silikonilla tehdyt kalahuulet ja tekotissit... nekin missit tarvinnee.... tietenkin.... mutta alla olisi ehkä haavoittunut ihminen, ken tietää... sellainen maailmahan tämä on, hassu maailma.
Näin on. Mielikuvilla pelataan. Joka parhaiten huijaa on tämän maailman kuningas tai kuningatar, ellei peräti Suuri Johtaja. Siihen maailma on mennyt ja kaiken menon huipentumana maailma mykistyy ja hullantuu nähdessään antikristuksen.
Yllätysveto tuo antikristuspointti. Raamattu kertoo sellaisesta. Ajatteletko hänen olevan yksittäinen ihminen?
Koko tämä maailma on huijaus, ja me hölmöt työmyyrät viedään suurten johtajien osingoille, kullat ja timangit... ja kaikki on vain, että tää on normaalia... että rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy... ja jotkut neropatit kilpailee parhaista paikoista ja palkoista.
Narsismin mädännäisyys on jo selvästi nähtävissä. Ne joilla on, annetaan. Ne joilla ei ole mitään, otetaan se vähäkin pois.
Uskon että antikristus tulee olemaan yksittäinen henkilö, joka tietysti tarvitsee tehokkaan koneiston. Sitä koneistoa nyt viimeistellään ja rasvataan oikein hiki päässä. Ei enää puutu kuin tuo laittomuuden ihminen. Se aika ei voi olla kaukanakaan edessä päin. Pikemminkin nurkan takana.
>kaikki+on+vain,+että+tää+on+normaalia...+että+rikkaat+rikastuu+ja+köyhät+köyhtyy...+ja+jotkut+neropatit+kilpailee+parhaista+paikoista+ja+palkoista.
Suomen+köyhä+kansa+(1800-luvulla+90+%+kaikista)+on+rikastunut+ihan+mielikuvituksellisen+helvetisti+kahdensadan+ja+sadankin+viime+vuoden+aikana.+Rikkaimmat+eivät+välttämättä+paljonkaan.
No joo, mutta tuolla argumentilla ei voida ajatella, kaiken olevan tasa-arvoista ja oikeudenmukaista tänäkään päivänä, muuta kuin kuvitelmissa... toki aina jossain on kurjemmin ja joskus muinoin oli vielä kurjemmin.. ei se tarkoita, että tarvitsee hyväksyä asioita.
Tietysti. Kaikki onkin suhteellista. Tietysti oli niin, että muutamat kartanonherrat omisti paljon. Rahvas ei juuri mitään.
Niinhän se nykyäänkin on. Muutama prosentti ihmisistä omistaa lähes kaiken, Suomenkin mittakaavassa, ja tämä suhteellinen kuilu rikkaampien ja köyhempien välillä sen kun kasvaa. Kohta ei ole enää niin sanottua keskiluokkakkaan tuloeroja tasaamassa.
Politiikka on keksitty ja sillä tuohon voi vaikuttaa. Ennen ei voinut.
Politiikka, teitä on vedetty höplästä.. nytkin eri puolueet ja siellä olevat ihmiset lupaavat vaalilupauksissaan tehdä ihmeitä... ja kun aika koittaa ne unohtuu ja... oppostion pitää olla aina toista mieltä kuin istuvan hallituksen ja yhden kansanedustajan vaikutusmahdollisuus, on mitätön.
Siellä on muuten kova palkkaiset ihmiset töissä, varmasti tekevät töitä ei siinä mitään, istuvat kokouksissaan hörppimässä ja pohtimassa suomen taloutta ja bryysselissä on isot kokoukset tavata valtion muita kiiltonappakenkäisiä herroja...
"Toinen vain katsoo ja ihmettelee,
mikä siitä ohi kiisi kuin tuulispää.
ja se toinen, se ruuvipää,
on jo ojan pohjalla."
Sellaisessa rytäkässä voi hattukin mennä vialle.
No joo, niin voi mennä, ihan vinksalleen.
Mutta onneksi on yksi korjausmies, joka osaa korjata vinksalleen menneet hatut ja ruuvitkin.
Jeesus.
Matt.13:55 Biblia (1776) Eikö tämä ole tuo sepän poika? eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi ja hän veljensä Jaakob ja Joses, ja Simon ja Juudas? Kyllä sepän poika, osaa pyörän korjata.
Tottahan Toki Jeesus osaa Kaiken. :)
Kiva runo. Ainainen ongelma tuo pyöränkorjaus, yks riesa.
On se kuitenkin hyvä, että sillä ojanpohjalla makaavalla on ruuvit päässä, eikä pyörässä.
Ennemmin noin päin 😃
Niin, pitää vain jotenkin saada se ojanpohjalta mudassa mönkivä sieltä vielä nostettua ylös.... eikö vaan...
eli...
Ja paikalle tulee jostain se toinen,
jolle huusin hengenhädässä; "Apua".
Hän kehtanee ottaa kädestä kiinni.
Vaikka naapurin kulmakujan katit jo
nauruksi kaiken laittaa
ja ilonpidoksi heille se maittaa.
Kun naama verillä ja mudassa,
ja siinä kaikessa paskassa myrkyn nielen.
Hän jostain soittaa taitavan mekaanikon avuksi.
Ja saat sä ystävän iäksi.
En uskalla vastata runomitalla, kun tuo "Herätkää" on noin ahkera 😂
Vitsi vitsi, surkea runoilija olisin 😅
Kiva lukea runojasi. Tottakait pitää aina ojanpohjalla olevaa auttaa, oli hänellä ruuvikiharat tai ei.
Kokeile runoilua, se on aika mukava harrastus... siinä harjaantuu, kirjoittamisessa, kun sitä tekee, ihan huomaamatta... se on vähän kuin pyörällä ajo... ensin mennään apurattailla ja sitten jo vähän lujempaa pääsee eteenpäin. :)
Minun ensimmäiset runot oli varmaan tyyliin, "oi rakkaus, mikä ihana rakkaus" :) plääh... mitä siirappia.
Harrastan jo sitä. 😨 No rakkausrunoillakin on aikansa ja paikkansa. Ne voivat kertoa muustakin kuin ruusunpunaisista päiväunista. Sisältää syvempää elämänmittaista yhdessä koettua rakkautta tai rakkaansa menetyksestä kertovia runoja yms.
Runoja on todella moneen elämäntilanteeseen ja tarpeeseen ja monista tarpeista syntyneitä. Kirjoitatisitko meille jonkin rakkausrunonkin ?
Mä päiväperhon vaatteissa lensin,
läpi sumuisten pilvien.
Hiuksillesi tein orjantappurakruunun,
vaaleanpunaisten ruusujen piikeistä.
Ne kruunun piikit niin pisti ja haavoille löi.
En huomannut kuinka itkit.
"Hiuksillesi tein orjantappurakruunun, vaaleanpunaisten ruusujen piikeistä"
Mitä tuo kuvastaa? En ymmärtänyt metafooraa varmaan oikein.
Ei pitäisi puuttua naisten asioihin mutta minä käsitän tuon tahtomattoman loukkaamisen äärettömän syvänä tuntemisena. Vain todella rakasta voi loukata niin että hän on verille asti loukkaantunut.
Niin, eihän orjantappurakruunu ole vaaleanpunaisten ruusujen piikeistä tehty vaan orjantappuroista... kas, kun et ymmärtänytkään :D
Se kuvastaa... että on unelmia, jotka on vaaleanpunaisista ruusuista tehtyjä... joita ihminen itse rakentaa ja niiden omien toiveiden ja tarpeiden kautta, satuttaa muita ihmisiä. Samalla runo on hengellinen, koska usko, liittyy myös kasvamiseen ja siihen Jeesuksen sovitustyöhön ja ihmisenä elämiseen uskossa.
Oliko typerä runo ja sen kommentaari sille?
tai sitten se on runoilijan oma kokemusmaailma asiasta... ja se on vain runoilijan näkemys tai jokin "kärsimysriitti", jota tahtomattaan pitää yllä.... ken tietää.
Jotenkin niin, että kun on aina kaikki mennyt pieleen menee jatkossakin. Asian varmistamiseksi lopetan kaiken itse, jotta ei tarvitse odottaa sitä päivää kun kaikki hyvä on kuitenkin lopussa.
Oliko se runo. Mistä se kertoo ja mitä se tahtoo sanoa?
Ihmettelin miten vaaleanpunaiset unelmat liittyvät orjantappuroihin, mutta kysyvä ei tieltä eksy. Kiitos kun kerroit niin nyt aukesi ruuvipäällekkin 😁Hyvin aukaisit.
En sanoisi runoja typeriksi, koska nillä on yleensä jokin merkitys aina jollekkin ja usein ne ovat syntyneet halusta ilmentää jotain tunnetta.
Jos sanoisin jonkun runoa typeräksi, samalla loukkaisin hänen tunteitaan tai väheksyisin häntä. Lukija ei voi useinkaan tietää miksi runo on syntynyt. Se joko tavoittaa lukijan tai sitten ei, mutta sillä ei ole tekemistä runon typeryyden kanssa.
Eri elämäntilanteissa voi kolahtaa eri runot.
Mikä runo sinulle on jäänyt erityisesti mieleen? Jonkun runoilijan runo.
Herää. Ravistelen sinua hellästi käsivarresta.
Minä en lue runoja, minä vain kirjoitan... en siis dikkaa muiden runoilijoiden runoja. :) heh.... nämä syntyvät puhtaasti ilmentämisen tarpeesta, haluan tosiaankin kertoa mitä tunnen ja koen.
En siis ole oikea runoilija, vaan tämä jotenkin minulle antaa kertoa asioita ja samalla, ehkä saan purkaa itsestäni jotain patoja.
Tunnenko sinut jostain muualta? vai oletko ihan sattumalta kohdattu tällä palstalla?
Melko luovuttanut tunnelma tulee minulle tästä runostasi 😣 en tiedä, onko tuo positiivinen vai negatiivinen. Eletty elämä joka on opettanut myös luopumaan niin ettei odota mitään niin ei tarvitse pettyäkkään.
Mikään ei ole sattumaa. Sinä olit ennen kuin minua olikaan. Niin myös minä.
Kirjoita lisää runojasi. Minä ainakin luen niitä mielelläni.
Hyvinhän sinä osaat ilmentaa tunteitasi runoillasi ja ajatuksiasi.Muutoinkin olet niin vikkelä aivoistasi, kuten olen aikaisemminkin todennut.
Runot ovat tosin itsensä aukaisemista muille. Jos vain haluat niin lukisin mielelläni ja moni muukin aivan varmasti.
Tuosta "Herätkää" nimimerkistä, eikö sellainen lehtikin ollut olemassa, liekköhän sitä vielä julkaistaan?
Se on negaation paha kierre. Myönnän tosin, että en ole siitä vapaa itsekään.
Pyydän... älä pelleile kanssani. Ole tosissasi.
Herätkää! Taitaa vieläkin ilmestyä. Muinoin työpaikalla puhuttiin aina prösyyristä kun joku nukkui pommiin.
Se on Jehovan todistajain paperi, joten en napannut sitä suoraan siitä. Mielessä toki oli.
Ai vartiotornin lehdestäkö kyse nimimerkissä. Oikeasti. En ole jehovantodistaja.
Mutta jos ihminen pystyy elämään noin suht normaalia elämää niin onko se paha asia?
Tai ajatteletko, että jää jostain paitsi?
Tosissani tosissani. Joskus vaan kemiat kohtaa, ja miten sen nyt erään toisen keskustelun aloittaja sanoikaan. Joskus ja hetkeksi polut risteävät yllättävällä tavalla.
En minäkään, enkä siedä heidän harhaoppejaan.
😂😂😂😂 Niin taisi olla Jehovan Todistajien julkaisu. En muistanutkaan.
Yhteen aikaan postiin kolahti heidän jullkaisujaan, mutta siittäkin jo kauan, huokaus.
Se oli joskus silloin kun oli vielä kiire ja nuori ☺
Ai... no moikka sitten... sellainen polkujen risteymä ja hetkinen se. :)
Kyllä siinä saattaa jäädä jostain paitsi. Terveellä itsetunnolla varustettuna ties missä olisi. Toisaalta syvästi tuntevana elämä on raskasta mutta antoisaa.
Ei ne kovin usein lehtiään tuo ovelle nykyään... en ole tainnut ottaa vastaan, kun ei niitä kukaan meillä lukisi kuitenkaan, turhaa paperikeräystavaraa olisi.
Ihan kuin tahtoisit naimisiin kanssani. Mennään mennään. Mutta ei pidetä kiirettä.
No en tahdo naimisiin kanssasi... mistä tuon nyt päähäsi sait.
En minä tuntemattoman kanssa päätä pahkaa naimisiin menisi, en nyt ihan niin hölmö ole kuitenkaan. Kuulostaa vaaleanpunaisilta ruusunpiikeiltä.
Entä jos negaation kierteestä huolimatta elää periaatteidensa mukaisesti, eikö se silloin tuo tyydytyksen jos on periaatteen ihminen?
Tavallaan negatiionkierrekkin on valinta. On saanut valita itse. Tavallaan sitä on silloin itse valinnut tiensä.
Eri asia hyväksyykö valintaansa. Jos sen hyväksyy ja on tyytyväinen, ei sen pitäisi aiheuttaa ristiriitaa.
Jos taas koko ajan kaipaa jotain muuta vaikka olisi ns. Terveellä itsetunnolla varustettu niin onko siinäkään järkeä?
Kuullostit niin pettyneeltä tästä hetkisestä ristetymisestä. Kun varsinkin helluntaipiireissä on tapana mennä päätäpahkaa naimisiin niin pitää edes vähän toppuutella.
Lopettivat minunkin oven takana käymisen, kun useamman kerran ilmoitin olevani eri tiellä.
Noh.....odotellen niitä hyviä runojasi lissää, malttamaton luonne kun olen 😁
Niin vai onko valinnanvapaus vain suuri illuusiooni? Hääl on suur illuusioon. Ehkä on vain niin, että olemme kaiken menneen elämän summa, tai ehkä kaikki onkin ennalta määrättyä. Suoranaista fatalismia.
Joo, no... se hetkinen ja risteytyminen... on mulle negaatio... koska, yleensä on käynyt niin... että hyviltä tuntuneet ystävyyssuhteet on käyneet tosi hetkisiksi.... niin mun mielestä, jos ilmoittaa jo, että hetkinen... niin samantien voi lähtä kälppimään... ja kyse ei ole mistään pupujen risteytymisestä... siis ihan ystävyytenä vaan, tarkoitus ja en nyt palstalta... aika nihkeesti kannattaa luottaa ystävyyteen näissä olosuhteissa, kun ei tiedä mistä sörkän vankilasta kukakin kirjoittaa.
Ja kyse on vieläkin pelkästä ystävyydestä, ei naimisiin menosta... eikä edes naisen ja miehen välisestä rakkaudesta, vaan ystävyydestä... niin... itse kirjoitit toisessa ketjussa, valehdellen, että sinä et jätä etkä hylkää... niin on annettu ymmärtää ennenkin... ja mitä siitä saa... pelkkiä märkiä pyyhkeitä naamalle. ja sitä paitsi... mitä se tämmöinen ystävyys on, jota pidetään yllä jossain hellaripalstalla.... eli realiteetti ja illuusio... eikä me sitä paitsi edes toisiamme tunne, elikkä ystävyyskin olisi tosi liioiteltua. En usko, sellaiseen.
Niin. En tosin kirjoita mistään linnasta, jos ei lasketa lukuun kotiani, joka on kyllä linnani. Tuntuu että taidamme olla taas kartalla, jos koskaan pois olimmekaan
Jaa, no mitäs sitte? Siinäkös teet kuitenkin kaikki samat temput kuitenkin, oli niin tai näin.
Juot, syöt ja nukut sekä hengität ihan sammaan malliin.
Kohtaloonko? Ajatteletko,että Jumala olisi ennalta määrännyt kaiken? Tai mitä ajat takaa tuolla fatalismilla? Sattumanvaraisuuttako tarkoitat?
Eikö se ole hyvä, että uskova voi jättäytyä Jumalan käsiin ja luottaa kaiken menevän parhain päin viisaamman ohjauksessa?
Fatalismi on se resu pyörä josta L.S kirjoitti ja mihin se veikäääään ? 😂
Sitähän se kaikki on: rakkautta rakkautta vaan. En hylkää, enkä jätä. Ei tälle turinalle ole vielä pistettä pantu. En änkeä, en ahdista, mutta ystäväsi haluan olla.
No, miten ajattelit niinkuin realistisesti sen ystävyyden toteuttaa. Ajatteletko, että kirjoitan lopun elämäni jossain hellaripalstalla, että ystävyytemme jatkuu :D hah. En ole aikonut tälle palstalle liimata persustani kiinni.
Fatalismilla tarkoitan ennalta määräämistä. Tietyllä tavalla kristitty on fatalisti. Paavalikin kirjoittaa että se mikä on ennalta tiedetty, on myös ennalta määrätty. Tietäähän Jumala meidän "valintamme" ennalta, vaikka kuinka luulisimme olevamme omaperäisiä.
Sanoista tekoihin on piiiitkä pitkä matka.
Nyt panit pahan dilemman. Emme voi täällä julkisesti vaihtaa yhteystietojamme. Jos taas sovimme tapaavamme jossain, niin siellä tulee olemaan monta L Sssää ja herätkää--hemmoa samaan aikaan paikalla.
Täytynee luottaa Jumalan johdatukseen. Jos on tarkoitus että kohtaamme, niin jollain kummallisella tavalla silloin kohtaamme. Kasvoista kasvoihin.
En usko että nuin käy, mutta "hyvähän sinun on toivossa elää" :D
Ehkä taivaassa näemme ja silloin tunnistan, että tuo on herätkää nimmari.... vaikka kaikenlaisia ihmetarinoita esitetään, en minä niihin laita painoarvoa elämässäni... elän aika arkista elämää, käyn töissä ja kaupassa ja teen ruokaa ja sitten naputan näköjään näitä juttujanikin tänne... ei siinä paljoa kerkeä ketään tuntemattomia kohtaamaan muuta kuin vilaukselta.... en käy edes missään seuroissa :D :D :D
Ihmisen pitää toteuttaa elämäänsä, myös tietenkin luottamuksessa Jumalaan, mutta ei odottaa tiedätkös kaikenlaisia ihmeitä joka kadun kulmalla tapahtuvaksi, jää elämä elämättä.
Niinpä. Tuo tekee vapaaksi ja antaa niin tyytyväisyyden sekä onnellisuuden kuin rauhan.
Katsos, kaikenmaailman ihmeitä vaan sattuu ja tapahtuu. Ei niille mitään voi.
Mutta taivaassa kerran, elon päiväin päättyessä. Silloin siellä totisesti, viimeistään, nähdään kasvoista kasvoihin. Ei enää kuin kuvastimen tavoin.
Ps. ei sinun tarvitse jakaa yhteystietojasi... en minäkään ole aikonut...en tiedä kirjoittaisinko nykyään jollekin palstatuttavuudelle edes, joskus muinoin olisin voinut olla niin kaistapää ja en olisi osannut suojella yksityisyyttäni... mutta siitä voi tulla paljon harmia elämään ja sillä voi olla kauaskatsoiset seuraukset.... ja sellaisesta toiminnasta on ollut paljon harmia elämääni, kaikkea ikävää.
No, taivaassapa sitten.. tai ehkä... en tiedä, sitten... jos joku palstatuttavuus on... näkyykö sitä nyt ensimmäisenä siellä tai ollenkaan, sehän on ollut vain hetken risteymä... on varmaan muutakin nähtävää ja paljon. :)
Ei ole ollut tarkoituskaan jakaa tietojani. Sinäkin olet näemmä jotain oppinut. Tarkkuutta vaaditaan nykyään kun joka paikka on pullollaan jos jonkinlaista onnen onkijaa. Olkoonkin että luotan sinuun kuin vuoreen, enkä itseänikään huijarina pidä.
Joko pistetään herätys, kirjan kannet kiinni ( eli piste turinalle).
"Ei pistetä vielä kirjan kansia kiinni, sanoit.
Ohi kiitävän hetken jälkeen jäit vain hiljaiseksi huminaksi jalavapuiden lehdille.
Säveleksi taivaan pienille kastepisaroille. "
Kiva kun luotat kuin vuoreen.. en tiedä mistä se luottamus on päässyt syntymään näin lyhyellä aikavälillä :)
Uskon että itse Jeesus nykäisee hihasta, tai joku muu, jos ei ihan ensimmäiseen tuhanteen vuoteen, niin kuitenkin. Sitten todetaan, että kappas vaan. Oletpas sinäkin ihmeen hyvän näköinen tässä uudessa kirkastetussa ruumiissasi, jos kohta silloin maan päälläkään sinusta rumasti ajatellut.
Ja minun täytyy tunnustaa, että aloin jo olemaan huolissani L.S.n puolesta, kun Herätkää on kirjoittanut toisinaan täällä todella levottomia juttuja.
Mutta ajattelin, että L.S on niin järkevä ja aikuinen, että osaa huolehtia itsestään.
Mutta tarkkailin 😂😂😂
Semmone mamma oon 😂
Tyttö, sinä olet tähti. Todella. Mikä ajatus mikä lento, kosketuskin ihanan hento.
On hyvä tarkkailla tilannetta. Ennen loppukaarretta on kuitenkin syytä lisätä vauhtia jottei jää lehdelle soittelemaan.
Ja sinä! Muista olla kunnolla. Jumala näkee ja kuulee kaiken, toivottavasti sinulla on puhtaita jauhoja pussissa.
Minun kosketukseni ei oo hento, jos kieroilet 😂
Kuulostat Auervaaralta kaarokkeines. Nyt parree minu mennä sinne syömään etten aja sinua......kaarrokkeesee 😂
En kyllä oletakaan että vasen suorasi kajahdettuaan pelkkä läpsäys olisi. Siinä voisi tämmöinenkin karpaasi tipahtaa pollvillensa.
Mutta mutta. Loppukaarteen kiri oli vain mielikuva. Tiedäthän sinä, että L_S on ainoa todellinen rakkauteni.
Ei täällä ole mitään rakkauksia, suuria sanoja.
Onneksi L.S osaa pitää puolensa.
Onneksi sinua ei huijata. On oikein ja hyvää että pidät siskon puolia.
Rakkaus on vahva sana. Liian vahva väärin käytettäväksi. Mutta syvä ystävyys, jossa todella mennään syvään päähän, kuvastaa ehkä parhaiten kiintymystäni.
Voidaan minua huijatakkin, mutten välitä siittä. Lähden varmuuden vuoksi kuitenkin nyt siittä oletuksesta, että tilanne on se, että liehittelet L.S.ää netti palstalla ja kirjoitat syvästä kiintymyksestä ja rakkaudesta miehenä naiselle.
Olen huolissani onko sinulla puhtaat aikeet.
Aivan hyvin tämä koko juttu on teatteria ja minua huijataan, sillä hälytyskelloni soi ja lujasti.
Kuitenkaan en voi ottaa sitä riskiä, että joku pervo hyypiö yrittää huijata naista ottamaan yhteyttä, En menetä mitään varoittamalla mutta jos en varoita, on suurempi mahdollisuus. että joku pervo satuttaa jotain naista.
Kaikki mitä näet tapahtuvan nyt on totisinta totta. Sinua ei vedätetä. Yhtä totta on se, että pidän läsnäolemisestasi juuri nyt. Kolmisäikeinen lanka ei hevin katkea.
Yhtä kaikki, en ole varsinaisesti vokottelemassa nimimerkkiä L_S. Miten voisinkaan? Tunnen vain hämmästyttävää yhteenkuuluvuuden tunnetta hänen kanssaan. Se on tullut kuin ylhäältä saatuna. Luulen, että itse Jeesus Kristus on johtanut keskustelujen koko rungon. Se että kaikki ajatukset ei tule aina oikealla tavalla tiettäväksi on inhimillistä, ja kuuluu asiaan.
On kysymys jostain suuremmasta kuin siitä mitä näemme omin silmin. Ehkä Herra hoitaa sieluja. Voi myös olla niin, että ymmärrämme kaiken olevaisuudesta vasta pienen muruseni. Mutta olen varma, että Herralta tämä on tullut, ja se kaikki näyttäytyy ihmeellisenä meidän silmissämme.
Kenen meidän? Tarkoitatko sinua ja L.S.ää ?
Minä en koe itseni suhteessa sinuun, L.S sen enempää yhteenkuuluvutta kuin muidenkaan palstalaisten kanssa.
Olemmehan me tosin täällä ihmisinä vuorovaikutussuhteessa keskenämme ja tunnemme olevamme yhteydessä toisiimme.
Jokatapauksessa, kuten kirjoitit niin todellakin Jumala ohjaa kaiken ja on läsnä ihmisten elämässä ja elämäntilanteissa.
Ei sinun tarvitsekaan. Tuntea yhtään mitään. Läsnäolosi on täällä nyt, ja Jumala on sinut lähettänyt. Kauhean jännittävää tämä kaikki. Yksi mittari on ilmapuntari. Ilmapuntari laskee uhkaavasti. No, naulatkaa se kunnolla kiinni, en minä joka paikkaan ehdi. Jotain tällaista.
Tarkkailkaa ympäristöä. Uudet keskustelunavaukset palstalla kuvastavat perkeleen aktiivisuuden nousua. Selvä merkki siitä, että henkivalloissa on raju taistelu. Lopputuloksen tiedämme ennalta, mutta tiedämme myös olevamme kaiken olevaisen, ja oikean, ytimessä juuri nyt.
Hämmästyttävää on miten onkaan tehnyt mieleni jo pitkään lohta ruokakermakastikkeessa. En vain ole saanut aikaiseksi.
Voisiko sitä yrittää edes käyttäytyä normaalisti... kun kerran osaat oikeasti sen taidon varsin hyvin.
Olen kyllästynyt leikkimiseen.
Totta joka sana. Mutta jos joskus lähteekin niin sanotusti mopo keulimaan, se vain piristäköön mieltämme.
Ei se oikeasti piristä minun mieltäni se mopon keuliminen.
Niin. Ymmärrän että mieluummin keulisit fillarilla.
Miettiä mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Tällaisella palstalla voi keskustella ihan huvinkin vuoksi, ja tehdä aloituksia... mutta mopon keulimista ei enää jaksa, olen jo sellaisesta itse selvinnyt, niin... ei halua sellaiseen hulluuteen enää lähteä mukaan.
Niin on hyvä kuin sanot. Niin on hyvä kuin käy. Sanoi eräskin mummo. Täytyykin käydä myös kaupassa. Otankin vähän vinkkejä mukaan tuolta allaalta.
No, on sillä fillarilla tullut keulittua aikamoisesti, että ajattelin ihan sillä tavoin elää jalat maassa tässä elämässä kuitenkin. Vaikka joku voi katsoa kirjoituksiani, ettei ne olisi jalat maassa kirjoitettuja, niin koko ajan sitä kohden Jeesus on vienyt, ettei enää huvita oikeasti elää missään ufofantaisia maailmassa ilmapuntarin heilahteluja ihmetellen.
Sitten sellainen juttu, kukaan mies ei tule langansäikeillä elämääni tuhoamaan. On tasan yksi ihminen, jolle olen päänsisältöäni liikaa vuodattanut ja niin tulee aina olemaankin. Se riittää ja tulee riittämään.
Tunnen syvästi kuinka olet jälleen oma itsesi. Olemme näin ollen päässeet päämääräämme. Ulkoilma tekee yksinomaan hyvää ja selventää ajatuksia kummasti.
Myös tuntuu hyvältä olla se mies. Jos sillä nyt varsinaisesti mitään merkitystä on.
"No toivossa on hyvä elää"... jos tiedät sanonnan, merkitsee sitä, että ei ole toivoa asian suhteen.
.. sanoi lapamato. Toivoa on aina. Kysymys kuuluu : mitä me haluamme. Siihen ei välttämättä löydy yksiselitteistä vastausta. Ehkä ei tarvitsekaan.
me? olemme kaksi erillistä ihmistä, sinä olet sinä ja minä olen minä ja samaatietä on sitten myös oma itsensä.
Oletko varma? Jos onkin tapahtunut suuri inkarnaatio ja jollain mystisellä tavalla olemmekin muuttuneet yhdeksi persoonaksi...
Olen, täysin satavarma, ei ole inkarnaatiota, olemme kaksi erillistä persoonaa, ja uskon, että myös samaatietä on myös erillinen persoona. Ei ole suurta ja mahtavaa inkarnaatiota.
Olet tietenkin oikeassa. Näistä keskusteluista voisi joku psykiatriksi pyrkivä tehdä hyvän väitöskirjan. Ehkäpä joku tekeekin.
Fillareista(-kaan) et tiedä mitään:))))
Niin, en tiedäkään fillareista mitään... mistä tiesit :)
Ehkä tämäkin ketju eräällä tavalla kuvastaa sitä mitä naispappeus on tuonut muassaan kansan kirkkoomme.
Totta! Olen samaa mieltä osittain kanssasi. Mitähän toiset ovat mieltä?
Avaa asiaa, millä tavoin näet naispappeuden kuvastuvan ketjussa. Vihjailut ei riitä, vaan aukaise ajatuksiasi.
Pitkälti juuri sillä tavoin mikä on tämän ketjun anti.
Samanlaista liirumlaarumia on liberaalien sosiaalitanttapappien "sananjulistus".
Antaa kaikkien kukkien kukkia!
Pehmokristillisyydessään suuri osa naispapeista syleilee ja"rakastaa" laumansa lampaat kuoliaaksi.
Tosi asia on, että naispappeuden myötä kirkkomme maallistuminen otti aimo askeleen eteenpäin.
Silitellään ja taputellaan mukavia puhellen humanistisessa äiti-amma hengessä kaikkia ja kaikkea.
Vaikkapa polkupyöristä jutun juurta kehitellen.
Puhutko helluntaikirkosta vai peräti luterilaisesta kirkosta? Sitten sinun on myös huomioitava että ehkä herätkää, L_ S ja Samaatietä omin yksi ja sama henkilö. Yksi yksikkö keskustelee itsensä kanssa.
Luterilaisesta kirkosta puhuin ja myönnettävä on - tämän ketjun päivän annin lukaistuani, että sentään tein epäoikeutta Ev.lut.kirkon naispapistoa kohtaan.
Kaikesta huolimatta!
O sancta simplicitas! Väitetään Jan Husin sanoneen kun häntä roviolla poltettiin.
Olen kallistumassa samalle kannalle.
Se polkupyörä jonka omistin,
oli helkama.
Siinä oli monta ruuvia irti.
Vanteet oli kierossa ja jarrutkin löivät tyhjää.
Mä tiedän, että olen ajanut pyörällä,
risalla.
Aivan hölmöä ajaa risalla pyörällä,
pitkin kanelitien vartta.
Hullustihan siinä käy,
ajaa ruuvit löysällä olevalla pyörällä.
Tarvinneko tähänkään enää kommentoida minkä merkkisen pyörän itse omistan. Muutoinkin päivänselvää.
no, helkamanpa tietenkin niin.
Niinpä niin
Kiva runo 😂
Hullustihhan siinä käy, jos on ruuvit löysällä. Sananmukaisesti ihan 😂
Aika ikävä tilanne jos polkimet irtoilee jyrkässä alamäessä, satulakin kääntyy eri suuntaan sekä ohjaustankokin myös.
Niin... eli ryteikössähän sitä sitten on... jos säilyy hengissä.
Tästä minun täytyy kertoa yksi tapahtuma 😂
Anteeksi, että olen koko ajan suuna päänä täällä L.S.
Niin kerran ajoin pyörällä töihin. Penkki irtosi kesken matkan siis murtui se rauta putki poikki kokonaan 😂
Painan n. Vajaa 50kg niin nauratti siinä pyörätiellä ollessani, että taisi painoni olla penkille sittenkin liikaa.
Seisoen piti polkea lopou matka töihin ja iltapäivällä kotimatka 😅
Kyllä olisi naurattanut.
Minusta on hieman huvittavaa, että uskallan kertoa siitä, että olen kokenut olevani joskus melko hullu päästäni, niin julkisesti runossa... ja sitten vielä vähän sillä sävyllä, että sille ikäänkuin naurahtaa.... se ei tuota enää, häpeää.
Jokainen kait meistä on enemmän tai vähemmän päästään sekaisin milloin mistäkin ja tilanteesta riippuen.
Oikeastaan se on ihan normaalia 😅
Minä lähden syömään spaghettia ja oikein tomaattista ja sipulista jauhelihakastiketta nami nami.
Voisimpa tarjota teillekkin.
Tykkään passata keittiössä, sukuvika.
Mikä olikaan lempiruokasi?
Tykkään kaikenlaisesta ruasta, jos se on hyvää, olen moniruokainen eikä ole varsinaisia lemppareita, tuskin paljon inhokeitakaan... etanoita en varmaan söisi.
En määkkäää yök 😱 Palataan.
Kävin ruokakaupassa, ostin lohen... ajattelin tehdä lohilaatikon, sellainen mihin tulee perunoita siivuina ja lohta ja sitten laitan ruokakermaa ja kananmunia... saas nähdä miten onnistuu. Ajattelin ensin keittää perunat kypsäksi... ja sitten viipaloida ne laatikkoon.
Miltä se spagetti maistui?
Lohi on kyllä herkkua, voi että nam.
Hyvältä maistui kiitos. Tykkään pastaruuista. Lasagnekin on todella hyvää ja rasvaista 😂
Varmaan kohta suonet tukossa.
Oliko teillä siellä ulkona kylmä?
Älä vastaa. En halua tietää missä asut ja olet.
En minä ajatellut edes, ei jäätynyt kädet, vaikka ei ollut lapasia, pikkupakkanen... eilen oli kylmempi ilma. Ostin myös tonnikalapurkin ja yrttimaustettua tomaattimurskaa ja sellaisia kivoja kierremakaroneja, teen niistä ehkä huomenna sitten tonnikalapastavuoan, se on muuten hyvää, kokeilepa sellaista, juustoa kanssa siihen... mutta paljonpa muuta ei tarvinne... kun tykkäät pastoista kerran.
Kuulostaa ainakin tosi hyvälle. Pitääpä kokeilla. Käytätkö tonnikalaa öljyssä vai vedessä?
Öljyssä mieluummin, vedessä olevasta voi tulla vetisempi, ehkä... tai niin ajattelen.
Niin voi olla ja kuivempi se tonnikala. No mikä nyt? Oletko ehkä hieman hiljainen?
Millä tavalla hiljainen?
Tai tarkoitin, että onko jotain mielen päällä tai oletko mietteissäsi? Hivenen hiljaisella mielellä siis tai väsynyt?
L_S katuu jo nyt kovia sanojaan ja haluaisi kovasti pyytää anteeksi.
Olet jo saanut. Olen aina valmis antamaan sinulle anteeksi.
Mitä ihmeen kovia sanoja?
Katsos tuolta ylempää. Niin. Antoi kylmästi rukkaset. Eikä edes kovin lämpimiä sellaisia. Niin oikukas on nainen. Minusta tuntuu vain hyvältä. Ei siksi että häntä kiusasin vaan siksi, että tuntuu todella siltä että mahtava Pyhän Hengen puhdistusprosessi on nyt käynnissä. Minä ja sinä olemme vain välikappaleita tässä prosessissa. Kiitos Herralle!
Kyllä sinä kiusallasi vain kaiken teet tällä palstalla ja samalla yrität tehdä minusta naurunalaisen. Siinä olet oikeassa, että kaduttaa... mutta ei se mitä luulet, vaan se, että viitsiydyn keskustelemaan tällaisia kanssasi.
Enkä yritä. Jos jonkun pelleksi teen niin itseni. Olen aidosti pahoillani jos ajattelet noin. Mitä pelkäät? Kukaan ei tiedä sinusta yhtään mitään. Olet vain yksi miljoonista. Mutta et minulle, etkä Jumalallekaan.
En huomaa mitään kylmiä rukkasia, vaan aivan normaaleja vastauksia.
Hyvä, jos koet saaneesi helpotusta oloosi ja mielentilaasi.
Minusta olet hieman pelottava.
Mutta kun sinä et minusta tiedä mitään, etkä tunne minua... niin tuskin sinulle paljoakaan merkitsen. En minäkään sinua tunne ja tiedä kuka olet ja hyvä niin.
Siksi en pidä siitä, että heittäydyt niin... kuin tuntisit minut ja tietäisit... koska sitten se saa epäilemään, että jos oletkin joku tuttu... mutta en usko, että kukaan tuttu tekisi tuollaista minulle, ei ainakaan jos välittää.
Kyllä minä uskon Jumalalle kelpaavani, sellaisena kuin olen, Hän rakastaa minua... ehkä itsekkäästi sanottu, mutta niin koen ja uskon.
Minusta tuo on hämmentävää. En minä ole herätys nimimerkille millään tavalla suuttunut, en koe negaatioita... mutta, haluan... että hän lopettaa tuollaisella tavalla... aikansa se voi olla hieman leikillistä ja sen voi silleen ottaa, mutta sitten... pikkuhiljaa alkaa hiipimään ajatus, että mitä tämmöinen oikein on ja miksi.
Ja mietin, että olen varmaan antanut tuollaiselle käytökselle, jotain aihetta, jossain vaiheessa... mutta en minä sellaista halua oikeasti.
Vakuutan että en ole sinua koskaan nähnytkään. En tiedä sinusta kerrassaan mitään. Tiemme risteytyi, ja se on mielestäni yksinomaan hyvä.
Tietysti kelpaat Jumalalle, se on selvää. Etkä siihenkään tarvitse minun vakuuttelujani.
Hieman pelottava,. Hmmm Mielenkiintoista. En ole mielestäni antanut aihetta. Mutta edelleen. Hyvä että olet.
Ei kai tässä auta muu kuin lopouitkut ja virtuaalihalus..
No, voisitko jättää minut rauhaan tällä palstalla? Koska en halua, että tunkeudut piirtämäni viivan sisäpuolelle, siinä menee sellainen rajaviiva, jonka olen piirtänyt maahan, et saa astua sen viivan sisäpuolelle.
Jep, heissulivei.
En minäkään huomaa näistä kirjoituksistasi, että olisit antanut aihetta tahallisesti johonkin muuhun kuin palstakirjoitteluun tuntemattomien kesken.
Tuo mistä Herätkää kirjoittaa on sinun kirjoituksistasi riipoumaton tunne, jota et ole tietoisesti ruokkinut siinä mittasuhteessa miten Herätkää asian tuo esille.
Minusta sinun ei kannata takertua asiaan enempää. Kirjoittele vain vapaasti, et ole vastuussa tapahtuneesta.
Itse päästit. Valta oli sinulla ja on edelleen. Voin jättää sinut rauhaan. Ole siunattu siskoni.
Mistä päästi?
Sieluunsa. Avasi sydämensä hän. Mielestäni en kuitenkaan pahoinpidellyt mitenkään. Keskustelun kuin keskustelun voi aina lopettaa koska tahansa. Siihen on annettu voima ja valta, meille kaikille.
Sinä et ole saanut lupaa tulla sieluuni ja sydämeeni.
Vain yksistään Jeesuksella on todellinen Valta, sydämeeni ja sieluuni.
Kuvainnollisesti. Tarkoitan sitä, että kuka tahansa voi koska tahansa lakata vastaamasta. Keskustelu on päättynyt silloin. Nyt kun jatkat vaan, niin minä vastaan tasan yhtä monta kertaa, ja muutaman päälle.
Et sinä voi mennä kenenkään sieluun tai sydämmeen eikä L.S ole aukaissut sisintään tänne vaan on pitänyt tietyn rajan.
Etkä voi olettaa nähneesi mitä luulit, että hän olisi vastuussa siittä mitä koit. Kyllä ne olivat sinun omia tuntemuksiasi, eivät hänen.
Et voi tietää mitä L.S tuntee ja ajattelee niinkuin en minäkään.
Kiitos, Samaatietä. :)
Se oli kuin psyykkaamista. Pidä vain pää kylmänä niinkuin tähänkin asti.
:) Kiitos.
Minun pitää oppia näyttämään selkeät rajat ja oppia tiedostamaan, mikä on sallittua tehdä minua kohtaan ja mikä taas ei.
Normaalisti kirjoittelit, Et antanut aihetta.
Jos nyt käyttäisin vielä yhtä sanontaa. Voi pyhä yksinkertaisuus! Mitähän ajattelet, että minä ajattelen. Enkä minäkään pääse sinun pääsi sisään, sen enempää kuin tämän toisenkaan nimimerkin pään sisään. En näin ollen voi olettaa mitään, ja vaikka olettaisikiin, niin mitäpä silläkään "tiedolla" tekisin?
Niin polkupyörien korjaamisessa on aina omat tekniikkansa eri asioissa miten ne pitäisi kiinnitellä, ja minkälaista öljyä minnekin ja missä tilanteessa laittaa jne... esim. jos asentaessa laitat satulatankoon tai ohjaustankoon niin varmasti pyörähtelee silloin mielivaltaisesti eri suuntiin ajon aikanakin.
Mutta kun kevät tulee, on mukavaa varmasti rullailla menemään sitten, itse kyllä ajelen ympäri vuodenkin... tai vaihtoehtoisesti toisten kyydeillä eli takseilla.
Minullakin olisi nuoruuden aikainen pyörä, varmaan vanhemmillani se on tallessa siellä, mutta raskasta se on ajaa vanhalla menopelillä... olen haaveillut jo uudemman pyörän ostamisesta, voisi ajella pyörätiellä näin keväällä ja nauttia kevätauringosta.
Mulla on hieno uusi pyörä ja
keltaiset nauhat leteissä.
Hienot vanteet, sanoo poika naapurin
ja tahtoisi mun pyörällä ajaa halki polkujen.
Mutta mä ajan sanomatta sanaakaan ohitse
ja se poika naapurin,
jää vain katsomaan,
hölmö ilme kasvoillaan.
:)
Olen "soitellut" pyöräni kelloa.
Kuuletko sen soinnin?
Vai onko uuden pyöräni kello jo epäkunnossa?
Soitan kelloa,
sanoakseni; elämä on liian lyhyt
vihanpitoon.
Sovinto on parhain tie.
Tiedätkös, että liiallisella soittamisella,
tiellä kulkijat luulevat minun tulleen lopullisesti hulluksi.
Vaikka pyöräni on ihan uusi.
Älkää hyvät ihmiset eläkö palstan kautta. Älkää antako palstalle arvoa tai juurikaan sijaa elämässänne. Käykää kun käytte ja unohtakaa kun ette ole täällä.
Hyvä neuvo. :)
Sinänsä, pitäisikin vähentää näitä palstajuttuja...
ei se elämä ole palstailuissa.