"Suomen kymmenen viime vuoden hallitukset ja valtiovarainministeriö ovat pelotelleet kansaa niin sanotulla kestävyysvajeella, joka näyttää kuitenkin perustuneen keskeisiltä osin suuren luokan korkovirheeseen".
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006024497.html?ref=rss
Vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen kurkottavat kestävyyslaskelmat ovat kuitenkin vain valistuneita arvauksia, joiden lopputulokset koostuvat lukuisista varsin epävarmoista oletuksista. Pahimmillaan ne voivat perustua harhaisiin, virheellisiin tai jopa vääristeleviin lukuihin.
Viime vuosien uhkakuvat kymmenen miljardin euron kestävyysvajeineen ja velkaantumispelkoineen perustuvat valtiovarainministeriön (VM) laatimiin kestävyyslaskelmiin ja niiden apeisiin johtopäätöksiin.
Juuri VM:n kestävyysvajeista esittämät synkät arviot ovat olleet keskeisiä perusteita kymmenen viime vuoden hallitusten lukuisille julkisen talouden vyönkiristyksille ja alituisille velkaantumishuolille.
Paha vain, että VM:n kestävyyslaskelmat – ja samalla näihin laskelmiin perustuneet talouspolitiikan johtopäätökset – näyttävät keskeisiltä osin rakentuneen suuren luokan arviointivirheisiin.
Laskelmiin vuodesta toiseen syötetyt korko-oletukset ovat jo vuosien ajan menneet pahemman kerran pieleen. Näiden korkovirheiden takia julkisen talouden kestävyysvaje on jo pitkään näyttänyt paljon suuremmalta kuin olisi ollut perusteltua.
Suorasukainen johtopäätös on, että VM:n kestävyyslaskelmat eivät kestä kriittistä tarkastelua. He eivät käytä ilmaisua ”korkovedätys”, mutta siitä juuri näyttää olevan kyse.
Kirjoituksen havainnolliset esimerkkilaskelmat osoittavat, miten julkisen talouden pitkäaikaiset kestävyysnäkymät saadaan helposti näyttämään kuinka hyviltä tai heikoilta tahansa.
Sopivan korko-oletuksen valinta voi muuttaa tällaisten kestävyyslaskelmien mustan valkoiseksi ja päinvastoin.
Mikä tahansa julkisen talouden velkamäärä saadaan näyttämään liian suurelta ja julkisen talouden pitkäaikaiset tasapaino-ongelmat kestämättömiltä, kunhan valtion velalle oletettavaksi koroksi syötetään kyllin korkea lukema.
Vastaavasti likimain kuinka suuri velkamäärä tahansa saadaan yhtä helposti näyttämään pitkän ajan kuluessa kestävältä, kunhan velan koroksi syötetään laskelmiin kyllin matala oletuskorko.
VM:n kestävyyslaskelmia voi epäillä suoranaiseksi vedätykseksi esimerkiksi sillä perusteella, että ministeriö on vuosien ajan olettanut valtion veloistaan maksaman koron piakkoin kohoavan jopa neljä tai viisi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin se on ollut kestävyyslaskelman laatimisen aikaan.
https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006024497.html?ref=rss
Vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen kurkottavat kestävyyslaskelmat ovat kuitenkin vain valistuneita arvauksia, joiden lopputulokset koostuvat lukuisista varsin epävarmoista oletuksista. Pahimmillaan ne voivat perustua harhaisiin, virheellisiin tai jopa vääristeleviin lukuihin.
Viime vuosien uhkakuvat kymmenen miljardin euron kestävyysvajeineen ja velkaantumispelkoineen perustuvat valtiovarainministeriön (VM) laatimiin kestävyyslaskelmiin ja niiden apeisiin johtopäätöksiin.
Juuri VM:n kestävyysvajeista esittämät synkät arviot ovat olleet keskeisiä perusteita kymmenen viime vuoden hallitusten lukuisille julkisen talouden vyönkiristyksille ja alituisille velkaantumishuolille.
Paha vain, että VM:n kestävyyslaskelmat – ja samalla näihin laskelmiin perustuneet talouspolitiikan johtopäätökset – näyttävät keskeisiltä osin rakentuneen suuren luokan arviointivirheisiin.
Laskelmiin vuodesta toiseen syötetyt korko-oletukset ovat jo vuosien ajan menneet pahemman kerran pieleen. Näiden korkovirheiden takia julkisen talouden kestävyysvaje on jo pitkään näyttänyt paljon suuremmalta kuin olisi ollut perusteltua.
Suorasukainen johtopäätös on, että VM:n kestävyyslaskelmat eivät kestä kriittistä tarkastelua. He eivät käytä ilmaisua ”korkovedätys”, mutta siitä juuri näyttää olevan kyse.
Kirjoituksen havainnolliset esimerkkilaskelmat osoittavat, miten julkisen talouden pitkäaikaiset kestävyysnäkymät saadaan helposti näyttämään kuinka hyviltä tai heikoilta tahansa.
Sopivan korko-oletuksen valinta voi muuttaa tällaisten kestävyyslaskelmien mustan valkoiseksi ja päinvastoin.
Mikä tahansa julkisen talouden velkamäärä saadaan näyttämään liian suurelta ja julkisen talouden pitkäaikaiset tasapaino-ongelmat kestämättömiltä, kunhan valtion velalle oletettavaksi koroksi syötetään kyllin korkea lukema.
Vastaavasti likimain kuinka suuri velkamäärä tahansa saadaan yhtä helposti näyttämään pitkän ajan kuluessa kestävältä, kunhan velan koroksi syötetään laskelmiin kyllin matala oletuskorko.
VM:n kestävyyslaskelmia voi epäillä suoranaiseksi vedätykseksi esimerkiksi sillä perusteella, että ministeriö on vuosien ajan olettanut valtion veloistaan maksaman koron piakkoin kohoavan jopa neljä tai viisi prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin se on ollut kestävyyslaskelman laatimisen aikaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.