Ongelman tässä muodostaa se että tykistä puhuttaessa samaistetaan se kenttätykkiin. Ja monet opukset yhä väittävät että puna-armeijalla olisi Kannaksella 10.6.1944 ollut 20-kertainen ylivoima kun tätä mystistä lukemaa 5 000 on verrattu suomaiseen, huom! kenttätykistöön.
23 kaartin ja jalkaväendivisioonan tykistöluettelu kesäkuun alussa 1944 ilmoittaa 122 mm:n ja muiden raskaimpien tykkien kokonaismääräksi 289 ja yhteensä lisättynä 76 mm-divisioona ja "vuoristotykit" päästää kokonaislukemaan 1125. Tämä siis divisioonien kenttätykistön määrä. Lisäksi hyökkääjillä oli tietenkin nämä kaksi tykistödivisioonaa ja 5 tykistöprikaatia. Näistä kuitenkaan ei millään saada määrä joka yhdessä divisioonien kenttätykistön nostanut määrän edes puoleen väitetystä 5000 tykistä. Vuosina 1944-45 puna-armeijan tykistödivisioonan tykkimäärä oli ohjeen mukaan 188 ja heittimet lisättynä 364. Tykeistä 48 kevyttä ja 24 järeää. Noista 5 tykistöprikaatista ei lukemia mutta ilmeisesti niissä on kussakin tuskin on ollut sataa tykkiä enempää todennäköisemmin 2 tykistörykmentti eli 72. Kahden tykistödivisioonan ja 5 tykistöprikaatin tykkimääräksi tulisi näin 736.
Kenttätykistön osalta puna-armeijalla on ollut todennäköisemmin noin 1 900 kenttätykkiä. Jos taas kaikenmaailman heittimet aina 50 mm:n heittimistä lähtien, pst-tykit ynnätään voidaan hyvinkin jo mennä yli 5 000 sillä yleisesti pelkästään näitä heittimiä oli jv-divisioonalla noin 130. 45-mm pst-tykkejä (ajastaan jäljessä panssaritorjunnassa) puna-armeijalla oli Kannaksella n. 650.
Puna-armeijan " 5000 tykkiä Kannaksella" 1944 on myytti
115
2187
Vastaukset
- J.L.Runeberg
Noin. 5000 putkea Kannaksella ei ole myytti. Se on myytti jos väitetään tosiaan että puna-armeijalla olisi ollut 20 kertaa enemmän kenttätykkejä kuin suomalaisilla. Uusimmissa opuksissa tätä virheellistä väittämää ei ole enää esitetty aikoihin. Sitten olisi tietenkin tehtävä vertailu ottamalla huomioon tulinopeus ja erot 76 mm:n jalkaväkitykkien, 122 mm:n, 152 mm:n haupitsien ja sitä järeämpien välillä.
Erään tilaston mukaan Saksa ampui sodassa vain hieman vähemmän kenttätykistön ammuksia kuin NL mutta ammusten tonnimäärien perusteella selvästi enemmän. Puna-armeijan kenttätykistössä oli selvä ylipainotus noilla kolmituumaisilla. Kannaksen taistelujen edetessä puna-armeijan tykistön määrällinen ylivoima supistui ja tulen tehossa se oli itseasiassa huikeasti jäljessä suomalaista kenttätykistöä patteristovertailussa. Tapio Tiihosen tutkimuksessa mainitaan että suomalaisen kenttätykistön teho oli parhaimmillaan jopa satakertainen puna-armeijan "metsänlaitoja ampuilevaan" tykistöön verrattuna.- Anonyymi
Ja miten tämä "parhaimmillaan jopa 100 kertaa tehokkaampi suomalaistykistö" olisi muka laskettu? Väite on huuhaata. Suomalaiset ampuivat VKT-linjan taisteluissa tonnimäärillä jokseenkin yhtä suuren ammusmäärän kuin puna-armeija mutta tappiosuhde oli taisteluissa vain noin 1:2.5 jos sitäkään. Suomalaisten omat lääkintätutkimukset ovat päätyneet että esim Vuosalmella peräti 89% suomalaisten haavoittumisista johtui sirpaleista. Jo nämä tilastot kyseenalaistavat Tiihosen kliseet ja väittämät.
- Bandalissimus
Ensinnäkin oli raketinheittimet jotka ampuivat lavallisen kerrallaan, kaikkein vaarallisimpia oli taistelulaivojen tykit Kronstadtissa.
Isommat tulimuodot. Neljän kilometrin murtokohdassa tuli jokaista rintamakilometriä kohti olla 110 tykkiä, jotka 45 minuutin tulivalmistelussa ampuivat 60 000 kranaattia.- Anonyymi
Siis 4×110×140=61600
45×60=2700 sek
61600÷2700=22.8 sek / laukaus
Kuvitelkaa kestääkö tykki ampua 23 sekunnin välein 140 laukausta perätysten...
- TaasTurhaAvaus
Ei tuollaista määrää ole kukaan esittänyt:
Ennen joukkojen keskittämistä Kannakselle siellä oli vain kolme neuvostodivisioonaa. Touko-kesäkuun aikana 1944 keskitettiin Leningradin alueelle 24 divisioonaa, 2 tykistödivisioonaa, 6 panssariprikaatia, 8. Panssarirykmenttiä, 8 rynnäkkötykkirykmenttiä, 146 patteristoa ja noin 1 500 lentokonetta. Neuvostojoukkojen kokonaisvahvuus ennen hyökkäyksen alkua oli noin 260 000-280 000 miestä, 440-460 panssarivaunua, 170 rynnäkkötykkiä ja noin 1 600 kenttätykkiä sekä yli 100 rannikkotykkiä. Venäläisten suurhyökkäyksen valmistelua ja toteuttamista johti Leningradin Rintaman komentaja, kenraali Leonid Govorov, joka ylennettiin Neuvostoliiton marsalkaksi 18.6.1944.- gsdfgsdf
Toiset dokumentit kirjoittavat "peräti 17 ylijohdon raskaasta kaartin panssarirykmentistä". Tässä se näkyy miten virallisissa opuksissakin on ristikäistä tietoa.
Mitä jalkaväkidivisiooniin tulee niin 23 jv-divisioonan kokonaisvahvuus kirjattu kesäkuun alussa: 154 993.
Tästä 24:nestä divisioonasta ei ole mitään tietoa ainakaan tuossa venäläisessä dokumentissa josta englanninkielinen käännnös. - Valiosoturi
Laivaston ja rannikkotykistön yksiköiden lisäksi joukkoja keskitettiin yhteensä 228 patteristoa, eli on ollut 2500 tykkiä, suurin osa kenttätykeistä 122 mm, pellolle vain riviin ajettuina.
- Anonyymi
Valiosoturi kirjoitti:
Laivaston ja rannikkotykistön yksiköiden lisäksi joukkoja keskitettiin yhteensä 228 patteristoa, eli on ollut 2500 tykkiä, suurin osa kenttätykeistä 122 mm, pellolle vain riviin ajettuina.
"suurin osa kenttätykeistä 122 mm..."
Tuskinpa vain. Nimittäin divisioonien tykeistä kuten avauksessa tuotiin esille vain 25.8% oli raskaita ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne olivat kaikki 122 mm:n. 74.2% oli keveitä 76 mm:n tykkejä.
Lisäksi sattumoisin olen nähnyt tietoja ylijohdon "raskaista" tykistörykmenteistä joita Kannaksella on ollut tiettävästi 6. Niidenkin tykeistä noin neljäsosa näyttää olleen keveitä. Koska kenttätykkejä oli Leningradin Rintamalla lopultakin "vain" 1 600 voidaan varsin luotettavasti arvioida että noista ylijohdon ja muiden yksikköjen n. 480 tykistä noin 120 olisi ollut 76 mm:n tykkejä. Kaikkiaan siis 1 600 tykeistä n. 60% olisi ollut näitä keveitä 76 mm:n tykkejä.
Kannaksella siis mentäessä kohti kesä-heinäkuun vaihdetta 1944 oli suomalaisilla todennäköisesti lähes yhtä paljon raskaita tykkejä kuin puna-armeijalla. Tuli-iskuissa suomalaisten ammuksista lähes puolet oli raskaita. Lisäksi suomalaisten raskaat tykit olivat 65%:sti 150-155 mm:n kun taas neuvostodivisioonan - kuten on jo täällä mainittu - lähes kaikki olivat 122 mm:n tykkejä. Suomalaisten raskaat tykit olivat keskimäärin raskaimpia ammuksia ampuvia kuin puna-armeijan. - Anonyymi
Ohto Mannisen mukaan Kannaksella kesäkuussa 1944 oli:
- 4 panssariprikaatia ( joissa määrävahvuisina 60-65 panssaria jos määrävahvuisina). Näistä ainakin yksi kuvattiin "heikoksi" ja yksi vahvaksi. Ilmeisesti 2 muuta eivät olleet aivan määrövahvuisia. Viipurinlahdella tavattiin 152.PsPr jolla oli käytössä jopa vanhoja T-26 vaunuja.
-10 panssarirykmenttiä (joissa oli yleensä 15-21 vaunua kussakin, jos määrävahvuisina)
-10 rynnäkkötykkirykmenttiä (15-21 vaunua, jos määrävahvuisina)
Manninem vähän luettelee ylijohdon tykistöä. Tykistödivisioonia oli useiden dokumenttien mukaan kaksi joista toinen oli vahva mutta toinen selvästi heikompi. Tykistödivisioona koostui tykistöprikaateista joita saattoi olla 6 mutta myös vain 3. Tykistöprikaatienkin putkimäärä vaihteli. Yleensä ne olivat lähellä suomalaista tykistörykmenttiä vahvuudeltaan. Merkittävä voima oli 120 mm heittimissä joita esim määrävahvuisessa heitinprikaatissa oli peräti 108 kpl, siis peräti 18 krh-komppania (a' 6 heitintä) verran.
Jos raskaat heittimet lasketaan mukaan oli tykistö divisioonissa yleensä 200-350 "putkea". Pst-tykkien määriä ei kannattaisi laskea mukaan tykistölaskelmaan. Niissäkin osa kalustosta "kulki mukana" mutta niille ei ollut koulutettuja käyttäjiä. Onko ylipäätänsä mielekästä laskea näitä putkimääriä jos osa kulki vain matkassa? Parempi olisi verrata ammuttuja kranaattimääriä ja eteenkin ammusmääriä.
- Gruntvik
Volymiinsa nähden puna-armeijan tykistön teho ei ollut lähelläkään brittien ja amerikkalaisten tasoa. Massa-ajattelun tuotetta kuten koko Neuvostoliittokin. Tyypillistä oli mm Syvärillä kesäkuun hyökkäysen alku kun tykistö ampui asemiin josta suomalaiset olivat jo aikoja sitten häipyneet.
Vaikka puna-armeijalla oli 5-10 kertainen tykistön lukumäärän ylivoima aiheutti suomalainen tykistö hyökkääjälle moninkertaiset tappiot kuin puna-armeija suomalaisille joukoille. - Burlakov
Tämä 1:20 tykistöylivoima oli Arvi Korhosen "Suomi Sodassa" opuksen virhe joka aikansa levisi muihin opuksiin.
Realistisempaa on kirjoittaa 1:8 ylivoimasta. Kannaksen taistelujen loppupuolella suomalaisilla oli Kannaksella lähes 900 kenttätykkiä. Ylivoima kaventui kaikenaikaa. - Sir-Francis-Drake
Yleensä tykistörykmentissä jossa oli 36 tykkiä (3 patteristoa) oli n. 1800 miestä eli tykkiä kohden 50 miestä. Siis periaatteessa Kannaksella olleissa puna-armeijan joukoissa olisi pitänyt olla 1 600 kenttätykillä 80 000 kenttätykistöön kuuluvaa. NL tosin yritti rationalisoida näitä joukkojaan ja motorisointi tietyssä mitassa myös vähensi henkilölukua mutta käytännössä osa tehtävistä siirtyi kuitenkin jollekin muulle portaalle.
Tässä tuli vastaan se asia mistä on usein kirjoitettu. Puna-armeijan jalkaväen taistelujoukkojen suhteellisen vähäinen määrä sodan alkupuoleen nähden. Niinpä divisioonan hyökkäysvoima hupeni lopulta aika vähäistenkin tappioiden jälkeen kun jv-pataljoonassa oli suurinpiirtein 500 miestä eikä lähes 1000 miestä kuten esim Suomen, Saksan ja USA:n armeijassa. Lisäksi monissa komppanioissa oli 3 joukkueen sijasta 2.
Kaiken rationalisointipuheen sijasta olisi syytä esittä kriittinen kysymys: oliko sittenkin syynä se että Stalinilla uhkasi loppua tykinruoka kesäkuun 1941 ja toukokuun 1944 jättitappioiden jälkeen? Vastoin yleistä jargonia näet Neuvostoliitolla ei ollut "mittaamattomia miesresursseja". Siitähän kertoo sekin että tynnörin pohjaa kaavittiin ja rintamalle hilattiin yli 50-vuotiaita ukkoja ja 16-17 vuotiaita pikkupoikia. Sekä silmäpuolia, toipilaita, kasvavassa määrin vähemmistökansallisuuksia sekä tärähtäneitä.- soviet-power
"Tässä tuli vastaan se asia mistä on usein kirjoitettu. Puna-armeijan jalkaväen taistelujoukkojen suhteellisen vähäinen määrä sodan alkupuoleen nähden. Niinpä divisioonan hyökkäysvoima hupeni lopulta aika vähäistenkin tappioiden jälkeen kun jv-pataljoonassa oli suurinpiirtein 500 miestä eikä lähes 1000 miestä kuten esim Suomen, Saksan ja USA:n armeijassa."
Itseasiassa neukkudivisioonien jalkaväen vahvuus oli suhteessa selvästi suurempi sodan loppupuolella kuin alkupuolella. Talvisodassa puna-armeijan kivääridivisioonaan kuului n. 18800 miestä, joista alle puolet jalkaväkeen. Organisaatio alettiin keventää heti sodan jälkeen ja asteittain jalkaväen osuus nousi, ollen huipussaan -42 jolloin divisioonan 11-13000 hengen määrävahvuudesta oli kiväärimiehiä noin. 3/4.
Neukkukomppanioissa ja pataljoonissa oli myös vähemmän huollon henkilöstöä kuin läntisissä armeijoissa. Esim. komppanioissa kaikki huolto tuli työntävänä ylemmistä portaista, kun taas läntisisissä armeijoissa komppanioilla oli oma huoltojoukkue joka nouti huollon ylempää komppanian tasalle.
- Stieglitz
Maaliskuun 26.päivänä Saksan analyysi Neuvostoliiton tykistö-, krh-, pst-, ja it-tykkimääristä osoittaa että 58,000 tykistä ja heittimestä lopulta "vain" 12,300 olisi ollut kenttätykkejä ja haupitsejä 122-203 mm ja 9,500 oli 76 mm kenttätykkejä. Jos noiden kevyempien painoarvon laskee 1/4 raskaimmista on vertailukelpoinen lukema noin 15,000 kenttätykkiä 122-203 mm kanunoiden painoarvolla. Neuvostoliitolla oli sen sijaan varsin suuri 120 mm heitinten määrä: lähes 19,000. Raketinheitinten määräksi saksalaiset laskivat 3,450.
Saksalaisten laskelma perustui määrävahvuuuksiin joten todellinen tykki ja heitinmäärä on ollut NL:lle pienempi (siis rintamalla).
PS. 76 mm kenttätykin ammus painoi 6.2 kiloa kun 122 mm tykin ammus painoi 24.9 kiloa.- brorpå
Kyllä niitä oli aivan riittävästi ainakin suomensuhnille kesällä 1944. Niin kova oli hoppu päästä alta pois että jalkavimmat suursuomen sankarpojat hilipasivat avojaloin Viipuriin asti paraastansa teräsmyrskyn tieltä. -Ja sitten se toka maailmansota hävittiin Neuvosto-
liitolle ja Iso-Britannialle kun Natsi-Saksan ruuti alkoi kastua! Eiks vaan näin? - bubi-kirkuu-raivosta
brorpå kirjoitti:
Kyllä niitä oli aivan riittävästi ainakin suomensuhnille kesällä 1944. Niin kova oli hoppu päästä alta pois että jalkavimmat suursuomen sankarpojat hilipasivat avojaloin Viipuriin asti paraastansa teräsmyrskyn tieltä. -Ja sitten se toka maailmansota hävittiin Neuvosto-
liitolle ja Iso-Britannialle kun Natsi-Saksan ruuti alkoi kastua! Eiks vaan näin?Oho, Bubi paikalla. Tulee vanhasta muistista ne kaksi asiaa, jotka on tähän mennessä oppinut toisesta maailmansodasta. Saksa hävisi, Viipuri menetettiin. En tohdi kommarireliikille kertoa, että Viipurin menetyksen jälkeen alkoi punabubien suolenpätkiä kunnolla roiskua, kun ei enää vetäydytty. Jäi punabubien Suomen valloitus haaveeksi. Samoin jäi Bubilta haaveet tulla joksikin. Kaltaisillaan selkärangattomilla vätyksillä kun olisi punaisessa Suomessa mainiot puitteet alkaa vaikka ilmiantajiksi. Pienellä päähän taputuksella Bubi olisi silmää räpäyttämättä myynyt äitinsä, koko perhe olisi mennyt mitalista. Nyt ei hänestä mitään tullut, ulvoo vätys tuskaansa öisin. Ja se on ihan hyvä :)
- Sir-Francis-Drake
Puna-armeijan organisaatiota ja vahvuuksia tutkiessa havahtuu yhteen nimittäjään: jokaisen yksikön mies ja materiaalivahvuus ei vastannut alkuunkaan länsimaisen vastaavan yhtymän vahvuutta II maailmansodan aikana.
Otetaanpa esimerkkinä divisioona. Lännessä divisioonaan vahvuudet useimmiten liikkuivat jossain 12 000- 18 000 välillä. Panssardivisioonissa yleensä noin 12 000 - 15 000 ja jv-divisioonissa 15000- 18 000. Sen sijaan puna-armeija alensi jatkuvasti miesvahvuutta ja kesällä 1944 tyypillisen neuvostodivisioonan miesvahvuus liikkui 6 400 ja 7100 välillä. Pataljoonat olivat tuskin kahden komppanian kokoisia. Komppania vähän suurempi kuin joukkue länsimaisessa komppaniassa. Panssarirykmentissä oli useimmiten alle 20 panssarivaunua kun länsimaisessa pataljoonassa useimmiten 50-70 ja rykmentissä noin 150-200. Puna-armeijan panssariprikaatissa oli n. 60 panssarivaunua.'
Puna-armeijan kenttätykistörykmenttikin oli tykkimäärältään pienempi kuin länsimaissa. Vuonna 1944 rykmentin koko oli useimmiten 20 tykkiä kun se esim. Suomessa oli 48. Walter S. Dunn Jr kirjoitti "Hitler's Nemesis: Red Army 1930-45" siitä että puna-armeijassa vallitsi vuodesta 1943 miespula, eteenkin ajatellen jalkaväkeä. Dunn esitti syyksi kenttätykistön ja panssariyhtymien määrän kasvun. Todellinen syy jota Dunn syystä tai toisesta ei halunnut (tai tajunnut) esittää olivat nuo massiiviset tappiot rintamalla. Kun USA toimitti eteenkin vuodesta 1943 valtavia määriä kuljetuskalustoa puna-armeijalle saattoi puna-armeija keskittyä perustamaan yhtymiä kiihtyvällä tahdilla. Mutta miespulaa se ei poistanut koska Stalin ei halunnut länsimaisia joukkoja sotimaan itärintamalle. Silloinhan koko kansalle olisi paljastunut miten paljon paremmin länsimaissa ihmiset elävät ja miten erilailla he toimivat. Siispä tuo tolkuton verinen sodankäynti Stalinin haluamalla tavalla jatkui - omista tappioista piittaamatta.
Tämä asia kannattaa myös muistaa kun mietimme mikä aiheutti lopultakin Neuvostoliiton romahtamisen vuonna 1991. Kävikö sittenkin niin että sodan "voitosta" maksettu hinta oli aivan liian korkea? Synnyttikö sota prosesseja joka riudutti Leninin ja Stalinin luomuksen?- Määrävahvuus
"Vuonna 1944 rykmentin koko oli useimmiten 20 tykkiä kun se esim. Suomessa oli 48."
Suomalaiseen kenttätykistörykmenttiin (KTR) määrävahvuuteen kuului vuonna 44 3 ptso eli 36 tykkiä. Aika usein tukena oli lisäksi erillinen ylimääräinen raskaspatteristo. - Görlitz
Puna-armeijan divisioonamäärillä kustaan silmään niitä jotka eivät ole tutustuneet divisioonien kokoon. Niinpä silmät soikeina jäädään muistamaan vain "400 puna-armeijan divisioonaa vs 50 USA:n divisioonaa".
Tosiasiassa 90 USA:n divisioonaa vastasi miesmäärältään hyvinkin 250-280 neuvostoliittolaista divisioonaa ja USA käytti armeijatuotantoon vain 25% sotatuotannostaan. Sitäpaitsi tuosta armeijatuotannosta suuri osa meni sen liittolaismaille. Käyttikö USA sotatuotannostaan mikä meni sen omilla merivoimille, omille ilmavoimille ja maavoimille lopultaan enempää kuin 20% jyvitettynä maasotaan? Luulenpa että niin Britannian ja USA:nkin todellinen painotus maasotaan oli lähempänä 20%:a. Neuvostoliitto käytti noin 60% maasotaan koska teknologiaa jota olisi tarvittu ilmasotaan ei saatu omasta takaa vaan oli tuotava lännestä. Merisotaan NL ei pystynyt (tarvinnut) panostaa juuri lainkaan.
Juuri näiden tosiseikkojen takia stalinistinen sotahistoria viekoittelee ihmisiä keskittämällä kaiken huomion vain panssarien, tykkien ja lentokoneiden tuotantoon (lentokoneita joita valmistettiin venäläisten omasta alumiinista saatiin kuitenkin vain 60,000). Aseet ml tykit, menivät ne sitten armeijalle, laivastolle, ilmatorjuntaan tai ilmavoimille muodostivat kuitenkin esim. Saksan heinäkuun 1944 huipputuotantokuukaudesta vain 9.3% kun taas pelkkä lentokoneiden tuotanto peräti 48.3%.
Stalinistinen sotahistoria kusee sinua silmään.
- Tempest
Mikäli puna-armeijalla oli Karjalan Kannaksella kesäkuun alussa vain 1600 kenttätykkiä niin silloin näissä ylijohdon tykistödivisioonissa ja prikaateissa on ollut vain hieman alle 500 kenttätykkiä. Laskin vielä kerran nuo 23 divisioonan omat kenttätykkimäärät dokumentista ja laitoin divisiookohtaisen listan. Sain tulokseksi 1115 kenttätykkiä joista 289 oli 122 mm tykkejä (joukossa muutama isompikin mukana).
21.Armeija.................yht 453 tykkiä (joista vain 108 kpl 122 mm tykkejä loput 76 mm)
Jv-divisioonien kenttätykkivahvuudet:
45.Kaartin.................46
63.Kaartin..................48
64 Kaartin .................48
178.jv............................56
358.jv...........................56
381.jv...........................56
72.jv.............................43
109.jv...........................44
286.jv...........................56
23.Armeija yhteensä 445 kpl kenttätykkiä ( joista 122 kpl 122 mm:n tai muutama isompi ja loput 323 oli 76 mm tykkejä)
Divisioonat:
10.jv...............................44
281.jv............................56
177.jv............................56
372.jv............................44
314.jv............................44
142.jv............................56
46.jv...............................43
92.jv...............................57
90.jv...............................45
Leningradin Rintaman reservi: 217 kenttätykkiä (joista 59 oli 122 mm tykkejä ja loput 212 kpl 76 mm kenttätykkejä)
Divisioonat:
13.jv..............................44
382.jv...........................38
168.jv...........................44
265.jv...........................47
268.jv...........................44 - Bandalissimus
Maavoimia oli 228 patteristoa ja 18 jalkaväkidivisioonaa (75 000), sekä 500 panssaria aluksi.
- Tempest
Vastaavasti hyökkääjän 120 mm 82 mm kranaatiheitinmäärät:
21.Armeija.................yht 730 heitintä (joista 159 kpl 120 mm heitintä)
45.Kaartin.................18 83=101
63.Kaartin..................18 83=101
64 Kaartin .................18 83=101
178.jv............................16 54=70
358.jv...........................18 54=72
381.jv...........................18 54=72
72.jv.............................17 56=63
109.jv...........................18 60=78
286.jv...........................18 54=72
23.Armeija yhteensä 679 heitintä (joista 165 kpl 120 mm heittimiä)
Divisioonat:
10.jv...............................18 56=74
281.jv............................18 56=74
177.jv............................18 56=74
372.jv............................19 56=75
314.jv............................18 56=74
142.jv............................18 56=74
46.jv...............................20 69=89
92.jv...............................18 53=71
90.jv...............................18 56=74
Leningradin Rintaman reservi: 370 heitintä (joista 90 kpl 120 mm heittimiä)
Divisioonat:
13.jv.............................18 56=74
382.jv...........................18 56=74
168.jv...........................18 56=74
265.jv...........................18 56=74
268.jv...........................18 56=74
yhteensä.............................1779 heitintä (joista 414 kpl 120 mm heittimiä)
Lisäksi 23 divisioonalla oli pieniä 50 mm heittimiä 1293 kpl. Jos nämä pienimmätkin putkimäärät yhdistää päästään peräti 3072 heittimeen jolloin kenttätykkien määriin ne lisättyä lähestytään tätä maagista 5 000 putkimäärää ja mennään sen yli kevyesti mikäli pst-tykit (45 mm) lisätään. Näitä jälkimmäisiä oli näet jokaiselle divisioonalla 26-36 kpl. - Qvist-Mark
Otavan Suuri Ensyklopedia vuodelta 1981 kirjoittaa tästä Neuvostoliiton hyökkäyksestä mainitsematta tykkimääriä mutta antamalla seuraavan listauksen joukoista:
- 24 jalkaväkidivisioonaa
- 2 tykistödivisioonaa
- 5 tykistöprikaatia
- 8 rynnäkkötykkiprikaatia
- 5 panssariprikaatia
- 17 ylimmän johdon raskasta panssarirykmenttiä
Koska saatavilla on myös puna-armeijan määrävahvuudet vuodelta 1944 panssari- ja rynnäkkötykkiyhtymille. Joulukuussa 1943 määriteltiin panssariprikaatin vahvuudeksi 65 panssarivaunua.
Tammikuussa 1944 esiteltiin malli rynnäkkötykkiprikaatille: 1122 miestä, 60 SU-76 rynnäkkötykkiä ja 3 T-70 vaunua).
Vastaavasti rynnäkkötykkirykmentin kooksi: 318 miestä, 21 SU-85 tai SU-100 rynnäkkötykkiä. Aikaisemmin oli esitelty malli rynnäkkötykkirykmentille jossa oli raskaita torjuntavaunuja: 234 miestä ja 12 SU-152 rynnäkkötykkiä, 1 KV-1 tankki. Rynnäkkötykki yksikköjen mukana oli yksi jalkaväkikomppania (konepistoolein aseistettuja noin sata miestä).
Rynnäkkötykkirykmentin koko oli siis riipuvainen siitä mitä kalustoa sillä oli:
-12 kpl jos SU-152
-16 kpl jos SU-85 tai SU-100
-21 kpl jos SU-76
Miten näitä voi soveltaa Kannaksen panssari- ja rynnäkkötykkimääriä arvioitaessa on toinen juttu. Mikäli soveltaa nyrkkisääntöä että prikaatissa olisi ollut 60 hyökkäysvaunua ja rykmentissä vaikkapa 16 päästään lukemaan joka on peräti 1 052 eli selvästi suurempi kuin mitä mitkään opukset esittävät. Eli noissa yksiköiden vahvuudet ovat olleet melkoisen paljon pienemmät kuin ohjeelliset vahvuudet tai sitten yksikköjen lukumäärä heittää pahasti. Pelkästään panssarivaunuissa päästäisiin nimittäin ainakin 570 jopa yli 600 määriin. Erityisen suureksi tuli 8 rynnäkkötykkiprikaatia 480-500 rynnäkkötykillä. - Tempest
Jättämällä pois ylijohdon tykistön oli vuonna 1944 suomalaisella jv divisioonalla yleensä 3 patteriston tykistörykmentti sekä yksi raskas patteristo siis 48 kenttätykkiä. Lisäksi 3 raskasta heitinkomppaniaa ja jokaisella pataljoonalla 3 heittimen krh-joukkue. Koska pataljoonia oli 7 saatiin keveitä heittimiä lopulta vain 21 ja raskaita (6-9 heitintä krh-komppaniassa) 18-27. Suomalaisella jv-divisioonalla oli siten 39-48 heitintä ja 48 kenttätykkiä.
Prikaatilla puolestaan 24 kenttätykkiä ja 6-9 raskasta heitintä ja 12 kevyttä heitintä. Kaikkiaan 10 jv-divisioonaa ja 3 prikaatilla on 552 kenttätykkiä, 246 kevyttä heitintä ja 198-297 raskasta heitintä (riipuen siitä onko komppaniassa ollut 6 vai 9 120 mm heitintä). Panssaridivisioonan tykistöä oli vain yksi raskas (150 mm) patteristo, 12 kevyttä heitintä. Raskasta krh-komppaniaa ei ilmeisesti edes ollut?
Ylijohdon tykistö on oma lukunsa, niitä oli molemmilla osapuolilla. Pelkällä divisioonatasolla hyökkääjillä olisi vielä siinä vaiheessa kun suomalaiset saivat joukkokeskityksensä suoritettua ollut lopultakin "vain" 1:2 määrällinen ylivoima kenttätykistössä. Sen sijaan laskettaessa 81/82 mm ja 120 mm heitinten määrää oli puna-armeijalla yhä tuossakin vaiheessa vähintäin 1:6 ja mahdollisesti jopa 1:8 ylivoima. - Emämunaus
Viipuri oli sotilaallinen tyhjiö, joka imi ryssän kyrpiå puoleensa ryöstämään sen.
Ylipäällikkö jakoi Kannaksen Ryhmän kahtia! mutta oli Mikkelissä piilossa.- Lykkäät-pötyä
Viipuriin ryhmitetiin täysivahvuinen prikaati. Enemmänkin olisi saanut olla, mutta ei ollut vapaita joukkoja.
Ylipäällikkö noudatti Airon suotiusta johtamisjärjestelyistä. Kokemukset Talvisodasta olivat huonot. Nyt tuli kuitenkin virhe, jota tosin armeijakuntien komentajat kannattivat. Kun Oesch määrättiin Kannaksen joukkojen komentajaksi, olivat armeijakuntien komentajat järjestelyä vastaan.
Mannerheim johti sotaa Mikkelistä, kuten pitikin. Käynti rintamalla olisi ollut paikallaan ainakin taistelujen hieman rauhoituttua. - Emämunaus
Hyvä, että edes ite uskot sepustuksiin.
- mää-vähä-fundeeraan
Emämunaus kirjoitti:
Hyvä, että edes ite uskot sepustuksiin.
Jos asia olisi niin, hän uskoisi sinun vähäjärkistä tuotosta.
- Ukollavalahtihousuun
Mitä ukko teki Mikkelissä 9.-19.6., ilmeisesti ei ollut ketään kotona, ennenkuin Ryti otti yhteyttä Ribbentropiin ja hommasi Greiff-divisioonan Salpalinjalle.
- Rautala
Lykkäät-pötyä kirjoitti:
Viipuriin ryhmitetiin täysivahvuinen prikaati. Enemmänkin olisi saanut olla, mutta ei ollut vapaita joukkoja.
Ylipäällikkö noudatti Airon suotiusta johtamisjärjestelyistä. Kokemukset Talvisodasta olivat huonot. Nyt tuli kuitenkin virhe, jota tosin armeijakuntien komentajat kannattivat. Kun Oesch määrättiin Kannaksen joukkojen komentajaksi, olivat armeijakuntien komentajat järjestelyä vastaan.
Mannerheim johti sotaa Mikkelistä, kuten pitikin. Käynti rintamalla olisi ollut paikallaan ainakin taistelujen hieman rauhoituttua.Viipurista luopuminen oli järkevä veto psykologisesti. Suomalaiset tuskin olisivat siitä täyttä rauniokasaa haluneet.
- Pohjanlahti
Toinen yhtä älykäs kommentti on, että onneksi joukot olivat Itä-Karjalassa, koska Kannaksella ne olisi teurastettu.
- R.R.Ryynänen
Puna-armeijan divisioonissa näkyi omituinen muille maille vieras asetelma: upseerien yliedustus. Esimerkiksi 23.Armeijan divisioonilla näyttää olleen keskimäärin n.750 upseeria, 1700 aliupseeria ja 4200 sotamiestä. Siis upseerien osuus henkilöstöstä peräti yli 11% kun muiden maiden armeijoissa yleensä 3-4%.
Silloin kun vielä oli tarkentamatta Lev Lopukhovskyn, Boris Kavalerchikin ja Harold Orensteinin tutkimus Neuvostoliiton sotatappioista 1941-45 ja menehtyneiden lukumäärä oli "vain" 14 241 000 (tutkimus ilmoitti että menehtyneiden määrä tulee kasvamaan suuremmaksi) ilmoitettiin upseereita menehtyneen 997 000 eli 7% kokonaismäärästä. Sodan alkupuolella upseerien osuus oli vielä pienempi mutta kasvoi sittemmin. Ehkäpä NKVD:n upseerien ja kommunistien propagandakoneisto piti divisioonan sillä tietyn satojen tyhjäntoimittajien ja muiden mielialan kohottajien "välttämätöntä pahaa".
Länsimaisessa divisioonassa missä henkilövahvuus oli n. 15 000 oli upseereita yleensä 500-600. 55% pienemmässä puna-armeijan divisioonassa oli 30-40% enemmän upseereita.- aliups.vs.ups
"Länsimaisessa divisioonassa missä henkilövahvuus oli n. 15 000 oli upseereita yleensä 500-600. 55% pienemmässä puna-armeijan divisioonassa oli 30-40% enemmän upseereita"
Kulttuurillinen juttu: länsimaiden armeijat nojaa vahvaan aliupseeristoon. Neuvostoliitossa taas uskottiin vahvaan upseeristoon, eikä aliupseerit olleet samanlaisessa asemassa kuin lännessä.
Tavallaan sama juttu on Suomenkin armeijassa rauhan aikana: upseerit hoiti pitkään aliupseerien hommia (mm. perusyksiköiden koulutus ja vääpelin hommat), kun kanta-aliupseeristo ajettiin alas kylmän sodan aikana. Nykyisinhän kanta-aliupseeristoa ollaan taas perustamassa uudelleen, kun huomattiin että vuosikausia koulutettava upseeristo menee hukkaan noissa tehtävissä.
- että.sillä.viisiin
Kun Ihantalassa puna-armeija ei päässyt läpimurtoon Lähetti Leningradin Rintama 59.Armeijan hyökkäämään vesitse Viipurinlahden ylitse. 59.A:n kuului ainakin divisioonaa, panssariprikaati, merijalkaväkiprikaati ja noin 30 patteristoa. Tämän uuden armeijan vahvuus oli siis ainakin 55 000 miestä.
Ts. Kannaksen taisteluun Leningradin Rintama heitti peliin lopulta ainakin 320 000 eikä suinkaan vain 260 000 - 270 000. 59.Armeijan divisioonat eivät kuuluneet Leningradin Rintaman reserviin joita olivat 13., 382.,168., 265. ja 268.jv-divisioona.- K.A.Leväaho
Wikipediassa mainitaan 224.divisioona, 124.divisioona ja 80.divisioona, 152. panssariprikaati ja 17.pioneeriprikaati. Niitä ei mainita edes Leningradin Rintaman reserveissä. Mitä lienee nuo muut divisioonat?
Ihantalan suunnalla vilahtelee myös divisioonia joista kesäkuun alun 23.armeija, 21.armeija ja Leningradin Rintaman reservi ei mainitse mitään:
172.Divisioona (ei mainittu reserveissä)
63.Divisioona (ei mainittu reserveissä)
327.Divisioona (Äyräpää, ellei sitten ole kirjattu väärin 327.D kuului 23.Armeijaan) - zxcvbnmkl
372.jvdivisioona kuului Leningradin Rintaman reserviin mutta Äyräpään taisteluissa mainittu 327.D ei näy listauksissa missään. Lienee kirjausvirhe joka eri levinnyt eri opuksiin. Tai sitten jossain venäläisessä dokumentissa on se kirjattu virheellisesti ja levinnyt nettisivuille.
- Stroganov
Jospa nämä 59.Armeijaan kuuluneet divisioonat ovat olleet Viipurinlahdella mainitut 80.D, 124.D, 224.D sekä Tali-Ihantalan suunnalla olleet 172.D ja 63.D?
Sitäpaitsi Ihantalan suunnalla kesä-heinäkuussa mainitaan myös neljäskin kaartin divisioona: 46.Kak.D. Se ei alunperin mainittu kyseisessä armeijakunnassa (joita olivat 45.KaKD, 63.KaKD ja 64.KaKD.- Luutnantti-Hannila
Ei semmoista ole ollut Kannaksella 1944 kesällä kuin 46.Kaartin Divisioona.
- Görlitz
"Ei semmoista ole ollut Kannaksella 1944 kesällä kuin 46.Kaartin Divisioona."
Juu. Juhani Putkinenkin oli laittanut Ihantalan taistelujen karttaansa sellaisen yksikön kuin 46.KaD. Todellisuudessa siellä oli 46.Divisioona. Tämä on siinäkin mielessä töppäys Putkiselta että hänellä yhdessä karttakuvassa on sekä 46.D että 46.KaD merkittynä.
Ohto Manninen ei mainitse yhdessäkään opuksessa mitään 46.Kaartindivisioonasta.
- zxcvbnmkl
Putkisen nettikirjoituksessa mainitaan että 59.Armeijaan olisi kuulunut "6-8 divisioonaa" ja tuo ettei edes luetella kyseisiä divisioonia panee epäilyttämään oliko divisioonia noin monta. Se tosin mainitaan muissa opuksissa että mainitut Leningradin Rintaman 5 reservidivisioonaa heitettiin kesäkuun lopulla likoon niin Ihantalan kuin Äyräpään suunnalle ilman että ne selvisivät yhtään paremmin kuin 23. ja 21.Armeija. Ne eivät olleet ylimääräisiä vaan kuuluivat noihin opuksissa mainittuihin 24 jv divisioonaan.
- G.A.Gripenberg
Äyräpään taisteluissa on mainittu 6.AK ja siihen kuuluneet 13.D, 142.D ja 282.D. Tuo 142.D on alunperin merkitty 23.Armeijaan, 13.D Leningradin Rintaman reserviin ja 282.D ei ole kirjattuna venäläislähteissä Leningradin Rintamaan ollenkaan enkä luule että olisi Viipurinlahdelta siirretty 59.Armeijan yksikkö. Taitaa olla taas näitä suomalaisopusten virheitä sillä toisaanta 382.D löytyy kyllä Leningradin Rintaman reserveistä.
- P.almroos
Leningradin Rintaman panssariyhtymät Kannaksella kesäkuu 1944:
1 Kaartin Panssariprikaati (mainittu hyvin vahvaksi)
30 Kaartin Panssariprikaati
52 Panssariprikaati
220 Panssariprikaati (mainittu heikoksi)
26 Kaartin läpimurto panssarirykmentti
27 Kaartin raskas läpimurto panssarirykmentti
27 Erillinen panssarirykmentti (IS-122, KV-1)
31 Kaartin läpimurto panssarirykmentti
46 Kaartin läpimurto panssarirykmentti
98 Panssarirykmentti
124 Panssarirykmentti (T-34)
185 Panssarirykmentti
226 Panssarirykmentti
260 Kaartin läpimurto panssarirykmentti (KV-1)
351 Kaartin raskas rynnäkkötykkirykmentti
394 Raskas rynnäkkötykkirykmentti
396 Rynnäkkötykkirykmentti (SU-152)
397 Rynnäkkötykkirykmentti (SU-152)
938 Rynnäkkötykkirykmentti
952 Rynnäkkötykkirykmentti
1222 Rynnäkkötykkirykmentti (SU-152)
1238 Rynnäkkötykkirykmentti
1326 Rynnäkkötykkirykmentti
1439 Rynnäkkötykkirykmentti- että.sillä.viisiin
Ainakin 59.Armeijan panssariyhtymä 152.panssariprikaati täytyisi mainita tuossa listassa.
- zxcvbnmkl
että.sillä.viisiin kirjoitti:
Ainakin 59.Armeijan panssariyhtymä 152.panssariprikaati täytyisi mainita tuossa listassa.
Puna-armeijan 52.Panssariprikaatia ei ollut Kannaksella vaan se oli todellisuudessa juuri tuo 152.Panssariprikaati.
- Tempest
Ainakin seuraavat puna-armeijan divisioonat on mainittu suomalaisissa opuksissa Kannaksen taistelujen yhteydessä.
21.Armeija
45.Kaartin................. (Tali-Ihantalassa)
63.Kaartin..................(Tali-Ihantalassa)
64. Kaartin .................(Tali-Ihantalassa)
178.jv............................(Tali-Ihantalassa)
358.jv...........................(Tali-Ihantalassa)
381.jv...........................(Äyräpää)
72.jv............................. (Tali-Ihantalassa)
109.jv...........................(Tali-Ihantalassa)
286.jv........................... (Tali-Ihantalassa)
23.Armeija
Divisioonat:
10.jv...............................(Äyräpää)
281.jv............................(Äyräpää)
177.jv............................ (mainittu Siiranmäen taisteluissa???)
372.jv............................(Tali-Ihantalassa)
314.jv............................ (Tali-Ihantalassa)
142.jv............................(Äyräpää)
46.jv...............................(Tali-Ihantalassa)
92.jv...............................(Äyräpää)
90.jv............................... (Tienhaara--->Tali-Ihantalassa)
Leningradin Rintaman reservi:
Divisioonat:
13.jv..............................(Äyräpää)
382.jv...........................(Äyräpää)
168.jv...........................(Tali-Ihantalassa)
265.jv...........................(Tali-Ihantalassa)
268.jv...........................(Tali-Ihantalassa)
Listaan lisättävä:
46.Kaartin.................(Tali-Ihantalassa)
172.jv..........................(Tali-Ihantalassa)
327.jv..........................(Äyräpää)
59.Armeijaan kuuluvia ainakin....
80.jv.................... (Viipurinlahti)
124.jv.................(Viipurinlahti)
224.jv..................(Viipurinlahti)
Sen sijaan muita esim. Viipurinlahdella taistelleita 59.Armeijan divisioonia ei ole mainittu.
Listassa on 29 jv-divisioonaa. Suomalaisilla opuksissa usein mainitaankin hyökkäyksen alettua Leningradin Rintamalla olleen 24 divisioonaa. Sitten myöhemmin on maininta siitä kuinka Leningradin Rintama toi taisteluihin "viisi uutta divisioonaa".
Tapio Tiihonen omassa tutkimuksessaan myös mainitsi että puna-armeijan tappiot Viipuriin mennessä (9.-20.6.44) olivat olleet 52,000 miestä ja lisäksi 8,000 täydennysjoukkojen sotilasta. Eli Taistelujoukot saivat keskimäärin n. 15% täydennyksen ainakin noiden tappioiden perusteella. Todennäköisesti täydennyssotilaita on kuitenkin tullut vasta ensimmäisten tappiopäivien jälkeen. Tiihonen ja Ohto Manninen ovat todenneet puna-armeijan taistelujoukkojen kärsineen 40-50% tappiot Viipuriin mennessä joka viittaa siihen että taistelujoukoiksi laskettu n. 150 000 miestä. Myös panssariyhtymien tappiot ovat olleet samaa suuruusluokkaa.
Neuvostoliiton Kannaksen taistelujen tykistötappioiksi mainitaan yli 30 patteriston kaluston menetys. Ei aivan vähäinen kun ottaa huomioon että kyseessä oli hyökännyt ja toistasataa kilometriä (Länsi-Kannaksella) edennyt armeija. Suomalainen tykistö yllätti useaan otteeseen puna-armeijan tykistöasemat iskemällä sen kimppuun ennenkuin ampui tulipeitteen jalkaväkijoukkoja vastaan. Suomalaisten tykistötappiot olivat etupäässä operatiivisia kun raskainta kalustoa ei pystytty alkuvaiheen kaoottisessa perääntymisessä vetokaluston puutteen takia evakuoimaan. - H.M.S.Moilanen
Neuvostoliiton ammuskulutus tonneina oli huomattavasti pienempi kuin Saksan. Sen sijaan ammusten määrä oli niukasti suurempi sillä NL:n ampumien ammusten keskipaino oli noin 10 kg kun se Saksalla oli 14 kg ja USA:lla 18 kg.
Kappalemäärä
vuosi.......NL...................Saksa
1942 - 37.983.800 / 45.261.822
1943 - 82.125.480 / 69.928.496
1944 - 98.664.568 / 113.663.900
Ammuskulutus tonneissa:
Vuosi........NL......... Saksa
1942 - 446.133 / 709.557
1943 - 828.193 / 1.121.545
1944 - 1.000.962 / 1.540.933
Ammukset ja ruuti veivät Saksan sotatuotannosta vuonna 1942 noin 26%. Tästä kuitenkin 33% meni ilma- ja merisodan käyttöön (Luftwaffen koneet, ilmatorjunta, Kriegsmarine). Ammustonnin keskikustannus oli hieman yli 8 000 RM:ää.
Neuvostoliiton TNT:n valmistukseen käytetystä raak-aineesta noin puolet tuli vuosina 1942-44 lännestä. - Helkatti
Saksalaisen tykistön tehokkuutta rajoitti ampumatarvikkeiden puute. Vuonna 1941 Venäjällä raskailla tykistöyksiköillä oli tyypillisesti tuliannos vain noin viisikymmentä laukausta tykkiä kohden.
Normandiassa 5. ps-armeijaa tukeva saksalainen tykistö ampui vain noin kymmenen prosenttia siitä, mitä britit. Tuotanto-ongelmat ja massiiviset pommitukset estivät vakavasti Saksan kykyä siirtää ampumatarvikkeita ja muita tarvikkeita joukoilleen Afrikassa, Italiassa ja Euroopassa.- Stieglitz
Tuotanto ei ollut Saksalle ongelma. Ongelma oli se miten saada materiaali etulinjaan nimenomaan länsirintamalla. Sen sijaan itärintamalla ja Italiassa tätä ongelmaa ei ollut. Itärintamalla NL:n ilmavoimat VVS oli kyvytön estämään Saksan kuljetuksia 20-30 km rintaman taakse.
- Helkatti
Hitler ajatteli, että sota oli ohi heinäkuussa 1941, joten hän lopetti paljon kehitysohjelmia. Ammusten tuotanto pysähtyi.
Vasta Speer ryhtyi parantamaan Aatun valtakunnan aseteollisuustuotantoa, käyttäen useimmiten apuna sota- ja keskitysleirivankien orjatyövoimaa. - Dragutinovic
"Vasta Speer ryhtyi parantamaan ..."
Älä viitsi jauhaa tuota iänkaikkista Speer-legendaa. Teet itsesi vain naurettavaksi. Speer-myytti on jo ajat sitten kumottu. - Tuliannokset
"Vuonna 1941 Venäjällä raskailla tykistöyksiköillä oli tyypillisesti tuliannos vain noin viisikymmentä laukausta tykkiä kohden. "
Ei se ollut sen kummempi myöskään suomalaisilla.
Suomalaisen heittimien ja tykistön tuliannokset jatkosodassa:
81 mm heitin 60 laukausta
120 mm heitin 30 laukausta
k.tykki 75- 90 mm 100 laukausta
k.tykki 105 - 122 mm 60 laukausta
k.tykki 150 - 155 mm 40 laukausta
k.tykki 203 - 210 mm 20 laukausta - Valiosoturi
Nuo on patteria kohti, ryssillä tykkiä kohti.
- PerTykki
"Nuo on patteria kohti, ryssillä tykkiä kohti."
Ei ollut vaan luvut ovat ammuksien määrät tykkiä kohti! - Oravakomppaniatiedoksi
Haista paska, Suomessa tykistössä perussääntö on tuliannosta patterilla minuutin aikana saatanan poika.
- G.A.Gripenberg
PerTykki kirjoitti:
"Nuo on patteria kohti, ryssillä tykkiä kohti."
Ei ollut vaan luvut ovat ammuksien määrät tykkiä kohti!Suomalaisessa jatkokosodan krh-joukkueessa (81/82 mm) oli 3 heitintä, Krh-komppaniassa ( 120 mm) 6 heitintä. Patteristossa yleensä 12 tykkiä.
Suomalaisten kenttätykkitilanne lähestyi jatkosodan lopulla jo sitä tasoa jota tykkimäärien perusteella Nenonen halusi eli patteristo tukemaan ainakin tärkeimmillä lohkoilla jokaista pataljoonaa. Esim U-linjalla päästiin jo lähelle tätä. Monissa taisteluissa Ilves-divisioona (5.D) saikin jo tällaisen epäsuoran tulituen. Sen sijaan heitinten määrä ei ollut tyydyttävä. Sodan opetukset olivat juuri sellaisia että nyt rykmentin sijasta jo pataljoonan piti saada raskaitten heittimien tulituki (krh-osasto, 4x120 mm) ja pataljoonan sijasta jo kiväärikomppanian keveiden heitinten tuki (krh-joukkue, 2x81 mm ).
Siis sodanjälkeisessä rakenteessa prikaatilla olisi ollut 6 raskaan heittimen sijasta niitä oli 16 (pelkissä osastoissa, 22 jos vielä erillinen krh- komppania) ja keveiden heitinten määrä 12 sijasta 32 (mikäli komppanioita pataljoonassa 4).
Siis heitinten määrä kolminkertaistettiin. Tämä kertoo siitä että jatkosodan suomalainen heitinmäärä tunnustettiin liian heiveröiseksi. Kysyä sopii miksi näitä varsin edullisia aseita (tykkeihin verrattuna) ei ollut enempää. Olihan esim kevyen heittimen hinta vain alle 5% 105 mm kenttätykkiin verrattuna. - ime_pähkinöitäs-pentu
Oravakomppaniatiedoksi kirjoitti:
Haista paska, Suomessa tykistössä perussääntö on tuliannosta patterilla minuutin aikana saatanan poika.
Idiootti jyrsijä oppinut uuden sanan :)
Maiskuttele vain niitä pähkinöitä ja oravakomppania-sanaa vuorotellen, varmaan pidät molemmista. Tuo vouhkaamisesi on naurettavaa, mokomasta jutusta. Taidat itse olla melkoinen kakara, kuspäine sellainen.
En tiedä asiasta mutta tällaisen löysin. Jos menee väärin, niin en menetä yöunia : Vuoden 1994 Ilmatorjuntamiehen oppaan mukaan tuliannos on 600kpl/tykki - Kopupastaapaskaa
Sä et tajua, että semmosiselle joka on oikeasti ollut ammunnoissa, nämä ovat alkeita.
- ime_pähkinöitäs-pentu
Kopupastaapaskaa kirjoitti:
Sä et tajua, että semmosiselle joka on oikeasti ollut ammunnoissa, nämä ovat alkeita.
Sä et tajua, että sä et tajua. Ja se on ihan hauskaa :)
- näin-on-näreet
Oravakomppaniatiedoksi kirjoitti:
Haista paska, Suomessa tykistössä perussääntö on tuliannosta patterilla minuutin aikana saatanan poika.
Minuutin tuliannoksen kokoa voi arvioida siten kun Ihantalassa 21 patteristoa ampui 6 hehtaarin kokoiselle hyökkäykseen juuri lähdössä olleen puna-armeijan jalkaväen keskitysalueelle minuutissa 2000 kranaattia. Keskimäärin tykkiä kohden tullut noin 8 kranaattia.
Nietjärvellä heinäkuun 16.päivän yönä 120 tykkiä ja 50 kranaatinheitintä ampui niin ikään minuutissa yli 1 000 kranaatin keskityksen vain 300 metriä pitkälle ja sitä kapeammalle murtoalueelle. Keskimäärin 6 kranaattia per putki. - PerTykki
"Haista paska, Suomessa tykistössä perussääntö on tuliannosta patterilla minuutin aikana saatanan poika."
Olet väärässä!
Tässä tarkastellaan Jatkosodan tykistöä.
Tykistö tuliannos on yksinkertaisesti ammusten määrä tykkiä kohti kuten muillakin aseilla.
Yo. taulukko on "Jatkosodan historia" teoksesta ja samanlainen löytyy myös "Suomen kenttätykistön historiasta" eikä niissä puhuta mitään patterin ammunnoista tuliannoksena.
Eversti Pasi Kesselin, hän on tykistön eversti, "Tykistö taistelee tulellaan teoksessa sivulla 121 on samainen taulukko tykistön osalta ja siinä on otsikko
"TULIANNOSMÄÄRÄT KALIIPEREITTAIN ASEMASODAN AIKA" (otsikko isolla ei huutamista)
"kaliiperi laukausmäärä/tykki
...
150 - 155 40
...
"Tykistö taistelee tulellaan - Doria" PDF versio:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwig-YnZ8_vgAhUwposKHWZ7AdAQFjAAegQIChAC&url=https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144136/Tykistö taistelee tulellaan (nettipdf).pdf?sequence=1&isAllowed=y&usg=AOvVaw1MZej1LxNJVRRonr57
0Ei_
Kapteeni Tauno Oksanen esitelmä Rukajärven suunnalta:
"Esimerkiksi avauskertomuksen tapauksessa 155 mm:n haupitsit ampuivat tulenjohtajan käskyn mukaan iskuja Peukaloniemen tukikohtaan. Yhdessä iskussa neljä haupitsia ampui 0,1 tuliannosta eli neljä laukausta minuutissa maaliin. Alueelle siis putosi minuutissa yhteensä 16 kpl 43 kg:n ammusta."
Tässä on esim. neljän tykin 0,1 tuliannoksen tuli-iskusta.
0,1 tuliannosta 155 mm neljällä tykillä on 16 laukausta. Koko tuliannos neljälle tykille on 10 * 16 = 160 laukausta ja yhden tykin tuliannos on ko. kaliiperille 40 laukausta.
"Tykistö taistelee tulellaan" kirjassa käsitellään tarkkaan myös tulimuodot ja muut asiat, nimimerkki "Oravakomppaniatiedoksi" sotkee tuliannoksen ja tulimuodon toisiinsa! Hänelle sopisi paremmin nimimerkki "Pikkuorava".
"Sä et tajua, että semmosiselle joka on oikeasti ollut ammunnoissa, nämä ovat alkeita."
Veikkaan ettei sinulla ole mitään kokemusta Jatkosodan tykkien ammunnoista! - Valiosoturi
Tyliyksikkö on siis patteristo ja tulivalmisteluun yleensä annetaan 1 tuliannos/psto. Ei ole järkeä antaa tuliannosta tykkiä kohti, koska ammuttaan pattereittain tai patteristoilla, kuten tulivalmisteluita. Tuliannos annetaan pattereittain raskaille tykeille, Laukausmäärää oli rajattu yleensä ylhäältä käsin siten, että tulivalmisteluun sai käyttää ainoastaan yhden tuliannoksen ampumatarvikkeita, raskaat patterit piti hajauttaa, ettei niitä voitu tuhota kerralla. Tuliannos on huollon juttuja, käytännössä ammunnan aika ja maalin ala määräävät, riittääkö annettu tuliannos tehtävän suorittamiseen, koska on siirrettävä äkkiä tykit uusiin asemiin.
- dfgsdf
Brittiläisen vm 1918 olevan BL 18-tuuman Mk I laivastotykin yhden ammuksen paino on 1510 kg. Yleisimmän puna-armeijan kenttätykin 76 mm kanuunan ammuksen paino oli 6.2 kg. Tehokas kantama laivatykillä oli 28.7 kilometriä ja maksimi kantama 37 kilometriä.
- 4758
Eglanninkielisen Wikipedian mukaan Karjalan kannaksella oli yli 220 tykistö- ja raketinheitinpatteria, lähes 3000 tykkiä ja raketinheitintä, niitä ei ole eritelty.
Lisäksi Itämeren laivaston alukset taistelulaiva Oktyabrskaya Revolutsiya, ja risteilijät Kirov ja Maxim Gorky ja rannikkotykistöä.
Nämä tiedot perustuvat Wikipedian mukaan STAVKA:n arkistoihin.- Tempest
Wikipedia ei ole tie,totuus ja elämä. Se lainaa lähteitä joiden relevanttius ei aina ole uskottava. Todennäköisin kenttätykkimäärä puna-armeijalla on ollut enemmän kuin 1600 mutta vähemmän kuin 2 000. Tämä selviää vain kun selviää mikä oli näiden tykistödivisioonien ja tykistöprikaatien kenttätykkimäärä.
Lisäksi on otettava kantaa siihen pitäisikö laskea mukaan myös nuo uudet 5-6 jv.divisioonaa joita tuli 24 divisioonan lisäksi. 23 listatun jv.divisioonan kenttätykkimääräksi sain siis hieman yli 1100 kenttätykkiä venäläisen dokumenttiasiakirjan englanninkielisestä pdf-liitteestä.
PS voi olla että tykistöprikaatin kenttätykkimäärä on voinut olla vain 2x kenttätykistörykmentin, siis noin 70. Mutta mistään en ole löytänyt edes tuollaisen tykistöprikaatin ohjevahvuutta v.1944. Eikä vahvistusta oliko niitä Kannaksella todellakin 5. - Tempest
"Eglanninkielisen Wikipedian mukaan Karjalan kannaksella oli yli 220 tykistö- ja raketinheitinpatteria, lähes 3000 tykkiä..."
Patterissa on vain 4 tykkiä joten esim 200 patterissa on siten vain 800 tykkiä. Patteristossa yleensä 10-12. Englanninkielessä patteristo ilmaistaan termillä "batallion", siis "pataljoona".
- Wetterhoff
Puna-armeijan joukot Kannaksella. Ohto Mannisen keräämän aineiston mukaan. Armeijakunnittain. Divisioonia siirreltiin armeijakunnista toiseen kahden kuukauden aikana joten sama divisioona usein näkyy eri armeijakunnan alaisuudessa.
6.AK (Muolaa, Heinijoki, Tali-Taotsenali. 23.Armeijaan. Hyökkäsi Lyykylään 20.6...Vuosalmen suunnalla jo 10.7.44, taistelussa 14.7.44)
13.D (18.6.44--->)
142.D 14.-16.7.44
177.D 30.6-9.7.44
327.D 10.7-5.9.44
382.D 19.6-14.7 ja 16.7-5.9.44
--------------------------------------------
30.KaAK
45.KaD
63.KaD
64.KaD
-----------------------------------------------
43.AK (tuotu 2.7.....59.Armeijaan)
80.D
124.D
224.D
----------------------------------------------------------------
94.AK (22.6.44 siirretty Kannakselle, rintamareservistä 21.Armeijalle 8.7.44 alkaen otti puolustuksessa osan rintamasta vastuulleen 14.-16.7 (esikunta oli elokuussa Viipurissa)
135.D kesäkuu-
221.D kesäkuu
286.D 14.7.44 siirretty muualle syyskuussa
327.D kesäkuu - 8.7.1944
---------------------------------------------------------
97.AK (hyökkäsi 10-11.6.44 alkaen, Viipurin operaatiossa, hyökkäystehtävissä Talin suunnaal, reserviin 15./16.7 mutta puolustustehtävissä Viipurin kohdalla. Siirretty 59.A syyskuussa)
80.D (jo 27.9)
90.D 20.6-30.6
178.D vielä 22.6 ei enää 30.6, ei 1.8 mutta jo 12.8 edelleen 27.9
314.D 22.6- edelleen 27.9
358.D jo 28.4 - 5.9
372.D 12.6- 7.7 ja 16-17.7
381.D 28.4-11.6
---------------------------------------------------------------------------
98.AK (huhtikuun 1944 lopusta alkaen, saanut 124.AK (177.D ja 281.D) ja yhden 108.AK: n (372.D) Hyökkäs 12.6 ja 13.6 Vehmaisissa. Äyräpään, Siirretty 14/15.7 21.Armeijalle. Siirretty 4.9 23.Armeijalle
92.D
177.D (jo 1.6 vielä 20.6.ei 22.6)
281.D
372.D jo 9.6-12.6.44
381.D 12.6-12.8
----------------------------------------------------------------
108.AK 23.Armeijan reservinä toukokuussa. Sitten rintamareservinä , annettu 21.Armeijalle, sen reservistä keskitetty 12.6 Terijoelle, Raivolan tasalla 13.6, 46.Deteni Koivistolle, muut Viipurin operaatioon.. Hyökkäystehtävä Viipurin suunnalla 20.-29.6 ja Saimaan kanavan suunnalla 20.6-3-7. 21.Armeijan reserviksi 14/16.7. Oli armeijan reservissä vielä 31.7 mutta siirretty Kannakselta ja todettu Narvan suunnalla 4.8. Rintamareservissä Pulkovossa jo 7.8.
46.D .....31.5-31.7
90.D.......31.5-20.6, (30.6-31.7)
178.D .....30.6 - 17.1, 31.7-
268.D....20.6 - (ei enää 30.6)
314.D ....jo 9.6 - vielä 20.6, ei 22.6
372.D.... jo 31.5 - ei 9.6, 7.7-14/16.7, 17.7-
------------------------------------------------------------------
109.AK (Rintamaservissä toukokuussa. 21.Armeijalle, hyökkäsi Rajajoella 10.6.44, hyökkäystehtävä vielä 24.6, ei enää 30.6. Keskittymässä 3.7. Sai 4.7 käskyn korvata 30.KaAK, rintamaan 5.7. Rintamareserviin 15.7 ja siirretty Kannakselata. Todettu Narvan suunnalla 25.7 (Alistettuina olivat 14.6 185.PsR ja 1.PrPr)
13.D (jo 15-16.6, ilmeisesti 17.6) 18.6
72.D
109.D jo 3.6 ei enää 24.6 (vielä 29.6, on 3.7) 19.7-
125.D 8.-15.7
265.D 5.-7.7
286.D... jo 5.6-14.7
---------------------------------------------------------------
110.AK (aluksi rintamareservissä, 12.6 illalla 21.Armeijan reserviin. Taisteluun 16.6 Viipurin suunnassa. Armeijakunta 20.6 reserviin Säiniön alueella. Ihantalan suunnnalla 26.6 alkaen. Vedetty rintamasta 5.7. 21.Armeijan reserviin, rintamareserviin 5.7 ja siirretty Kannakselta.
109.D jo 24.6- vielä 29.6
168.D jo 1.6- vielä 5.7
265.D jo 1.6-4.7; 7.7-
268.D jo 1.6 - ei 20.6, 30.6-5.7 -
--------------------------------------------------------------------
115.AK (rintamassa 23.Armeijassa, hyökkäs 12.6 ja päätyi Vuokselle. Taistelussa Vuosalmella)
10.D 1.6 - 17.8.44
92.D 1.6 - 15.6, 156.6-20.6, 24.6-1.7, 10.7-17.8.44
142.D ei toukokuussa, 14.7.1944, 16.7-17.8.44
314.D toukokuussa 1944
382.D 14-16.7
17.Linnoitusalue - Wetterhoff
Tässä Mannisen mainitsemat kaikki divisioonat (30) Kannaksella 1944 kesällä listattuna:
10.D...............13.D..............45.KaD.............46.D.............63.KaD...........64.KaD
72.D...............80.D.............90.D...................92.D............109.D...............124.D
125.D...........135.D............142.D...............168.D.............177.D.............178.D
221.D...........224.D.............265.D..............268.D.............281.D..............286.D
314.D..........327.D.............358.D..............372.D..............381.D..............382.D
16.Linnoitusalue
17.Linnoitusalue
22.Linnoitusalue
260.Meriprikaati (Koivistolla 21-27.6.44)
Panssariyhtymät
1.KaPsPr...........................30.KaPsPr.............................152.PsPr......................220.PsPr
26.KaLäpimurtoPsR......27.KaLäpimurtoPsR...... 27.ErPsR..................31.KaLäpimurtoPsR.
46.KaLäpimurtoPsR......98.PsR..................................124.PsR.........................185.PrR
226.PrR...........................260.KaLäpimurtoPsR........351.KaRsRynnTR.........394.RsRynnTR
396.RynnTR SU-152......397.RynnTR....................938.RynnTR...................952.RynnTR
1222.RynnTR................1238.RynnTR..................1326.RynnTR...................1439.RynnTR
(1326.RynnTR oli Kannaksella 20.7, ei enää 25.7)
Panssariprikaateja 4. panssarirykmenttejä 10 ja rynnäkkötykkirykmenttejä 10.
Mitään rynnäkkötykkiprikaateja Ohto Mannisen mukaan Kannaksella ei siis ole ollut . - Wetterhoff
Karjalan Rintaman ( 7.Armeija ja 32.Armeija) joukot kesäkuun 21.päivän hyökkäyksessä aina elokuuhun asti:
Divisioonat
18.D
27.D
65.D
98.KaD
99.KaD
100.KaD
114.D
176.D
272.D
289.D
310.D
313.D
368.D
150.Linnoitusalue
162.Linnoitusalue
3.MeriJvPr
69.MeriJvP
70.MeriJvPr
30.HiihtoPr
32.HiihtoPr
33.HiihtoPr
Panssarijoukot:
7.KaPsPr
29.Pspr
70.KaPsR
89.PsR
90.PsR
92.PsR
338.KaRsRynnTR
339.KaRsRynnTR
370.RynnTR
372.RynnTR
376.RynnTR
378.RynnTR - Tempest
Tämä on ilmeisesti Mannisen artikkelista poimittu tieto joskus 1990-luvulta? Siinä ei myöskään taidettu mainita tykistöyksiköistä mitään. Mutta hyvä on että niissä tuhottiin suomalaisten tietosanakirjojen levittämät virheelliset tiedot mm "ylijohdon 17 kaartin raskaista läpimurtopanssarirykmenteistä" tai peräti "kahdeksasta rynnäkkötykkiprikaatista".
Ps- tai RynT-rykmenttejä olikin siis vain 10 ja jopa panssariprikaatejakin 4. On syytä epäillä nyt että myös väitteet 5 tykistöprikaatista eivät pidä paikkaansa jos 1 600 kenttätykin määrä on edes lähellä totuutta. 24 jv.divisioonan 2 tykistödivisioonan (a 188 kenttätykkiä) nousee yli 1 500 kenttätykin (n. 1 160 376) - HiekkaKylläPöllysi
21.Armeijalla oli lähes 3000 tykkiä ja kranaatinheitintä, eli 120 putkea rintamakilometrille. Armeijan läpimurtoalueilla oli 170-200 tykkiä rintamakilometrillä. Lisäksi oli suorasuuntaustykkejä 350 kappaletta - keskimäärin 23 piiskatykkiä rintamakilometrille.
13. Ilma-armeijalla ja laivastolla oli 741 lentokonetta. Ensimmäisenä päivänä suunniteltii 883 lentoa suomalaisasemiin.
Hyökkäyksen alkuun oli varattu 15 divisioonan elävä voima. Vastassa oli 75000 suomalaista eikä ainuttakaan lentokonetta.
Kaikki meni päin prinkkalaa. Suomalaiset taistelivat viivyttäen vihollista ja perääntyivät taistellen. Yhtään yksikköä eivät venäläiset saartaneet saati tuhonneetkaan valtavasta elävän voiman ja lento ja tykistöjen ylivoimasta huolimatta- Tyhmäkansahurraa
Ei niiden tarvinnutkaan, kun saivat sisäänmurron Morrissa ja läpimurron samaan syssyyn, kaiken hyväksi VT-asema ei kelvannut mihinkään. Siinä tapauksessa, että taistelut olisivat ryssillä menneet huonosto he olisivat joutuneet telemään kakspuoleisen saarrostuksen, missä olisi mennyt koko kesä.
- Turha.Toivo
”taistelut olisivat ryssillä menneet huonosto he olisivat joutuneet telemään kakspuoleisen saarrostuksen, missä olisi mennyt koko kesä.”
Tuskinpa edes se olisi onnistunut kun eivät saaneet rintamaa murtumaan edes Tali-Ihantalassa tai Vuosalmella! - Helkatti
Saarrostus olisi tietenkin onnistunut heti, jos ei oltaisi peräännytty yhtämittaa, sitävartenhan suurhyökkäys alkoi kahdella suunnalla, ettei kärkien väliin jää mahdolliuutta muuta kuin perääntymiseen, olisi syntynyt motti Kivennavan tienoolle, mikäli tällainen motti olisi syntynyt, eteneminen olisi ollut mahdotonta, mutta vain siinä tapauksessa, että motista olisi ollut yhteys omiin Vuoksen yli. Tällaista pelkoa vähensi Leningradin yhteydet, sillä sen ansiosta päästiin läpimurrosta etenemään suoraan VT-asemalle.
Ehkä venäläiset odottivat tällaisen tilanteen syntyvän Viipurin ja Summan välille, hehän luulivat, että Mannerheimlinjalla vielä taisteltaisiin. Tosin ilman suomalaispanssareiden läsnäoloa pelko oli täysin aiheeton.
- cvbncbv
Ainakin maaliskuussa 1945 puna-armeijan 12.tykistödivisioonan kolme tykistö- ja haupitsiprikaateissa oli 3 tykistö- ja haupitsirykmenttiä. Jos tykistörykmentin henkilöstövahvuus oli 1200-1250 miestä on prikaatin vahvuus esikuntineen ym. noin 4 000 miestä. Toisaalta esim. 1943 kenttätykistörykmentissä oli vain 20 tykkiä (5 patteria).
Periaatteessa tuollaisessa tykistöprikaatissa ei ollut sittenkään kuin 60-70 kenttätykkiä.- Bandalissimus
Tykistöprikaatissa oli tykistörykmentin lisäksi 20 kpl raskaita krh.
- vbncv
Govorovilla periaatteessa olisi pitänyt 4 panssariprikaatissa (a 65vaunua) ja 10 panssarirykmenttiässä (a 20 vaunua) pitänyt olla 460 panssarivaunua. Ilmeisesti raskas kalusto vähensi vaunumääriä yksiköissä.
- H.M.S.Moilanen
Tuli tarkastettua eräs dokumenttiaineisto vuodelta 1943 joka kuvasi neuvostoliittolaisen tykistödivisioonan vahvuutta.
2 patteristoa 76 K tykkejä = 2 x 12 =24
2 patteristoa 122/152 hauptseja = 2 x 12 =24
3 patteristoa 152 K kanuunoja = 3 x 6 = 18
2 patteristoa 120 mm heittimiä = 2 x 12 = 12 heitintä
Tykkejä siis tykistödivisioonassa 66 kpl ja 12 raskasta 120 mm heitintä. Ei siis sen julmempi esitys. Paljon vähäisempi tykkimäärä kuin kuvittelin. En tiedä miten lienee muuttunut vuoteen 1944 tultaessa.- H.M.S.Moilanen
Hupsista siis heittimiä tietenkin 24 kpl.
- H.M.S.Moilanen
Saksalaiseen 18.Tykistödivisioonaan kuului 108 tykkiä, henkilöstä noin 11.000 ja käytössä oli mm. tulenjohtopanssarivaunut sekä pari lentokonetta. Huoltokuljetuksia varten oli 7 junaa. Siihen oli tarkoitus myöhemmin liittää myös helikopteriosasto vaan haaveiksi jäi. Käytössä oli keskuslaskinkone sekä radiokaukokirjoitin. Heikkoutena pidettiin organisaation raskautta.
Sodan lopussa muodostettiin tykistöprikaateja, Volks Artillerie .Korps, ja kranaatinheitinprikaateja, Volks Werfer Brigaden. Edellisiin lienee kuulunut n 80 tykkiä. Esimerkkinä mainittakoon, että sotamarsalkka Modelin Armeijaryhmä B:n vahvennustykistössä oli 7 tykistöja 3 heitinprikaatia sekä runsaasti erillisiä patteristoja, ylijohdon tykistöä yhteensä 12 prikaatin verran. - fghdfghd
NL käytti noita 76 mm tykkejä koska sillä oli ongelmia ainakin 1943 vetää kalustoa. Samoin Venäjän kurja tiestö muodosti ongelman.
- H.M.S.Moilanen
USA:n 2.tykistödivisioonaan kuului peräti 186 tykkiä ja kaliberit vaihtelivat 105 ja peräti 240 mm välillä. Rykmenttejä oli 4. Tulivoima oli ainakin 3 kertaa voimakkaampi kuin puna-armeijan tykistödivisioonassa. Tykistödivisioonat olivat kuitenkin melko harvinaisia ja ylijohdon tykistö oli yleensä erillisiä prikaateina tai patteristoina.
- H.M.S.Moilanen
Suomalaisten sotasaalistykit jatkosodassa:
yht..... 815
niistä kevyitä 76-107 mm.............................436 kpl (53%)
122 mm kanuunoita tai haupitseja............246
150 mm ................................................................133
Kenttätykkien tappiot jatkosodassa:
-kevyet 76-114mm...................................179
- 120-122 mm tykit.....................................49
- 150-152 mm tykit......................................71
-järeät 203 mm.............................................13
yhteensä ..................................................312 joista 58% kevyitä, monet vanhoja jäykkälavettisia
Jatkosodan päätyttyä kenttätykkejä oli Suomella kaikkiaan
-joustolavettisia 2 068 (849 kol kaliberia 75-84 mm)
-vanhoja jäykkälavettisia 426 - Tempest
Nyt kun itse kenttätykkien määrät puna-armeijan tykistödivisioonissa (ja mahdollisissa prikaateissa) on jäänyt varsin pieniksi (verrattuna saksalaisiin ja varsinkin amerikkalaisiin verrattuna) lienee syytä otaksua että tuo 1 600 kenttätykkiä Kannaksella kesäkuun 9.päivänä lienee ollut tosiasiassa realismia, ehkä jopa maksimi.
23 jvdivisioonassa oli lopulta kenttätykkejä vain hieman yli 1 100, 2 tykistödividioonassa ilmeisesti vain hieman yli 200 (jos sitäkään), 5 tykistöprikaatit joista ei löydy suuremmin edes mainintaa useissa opuksissa maksim 300....siinä ne 9-10.kesäkuuta 1944 lukemat on.- Anonyymi
Tiettävästi mitään ylijohdon tykistöprikaatia Leningradin Rintamalla ei Karjalan Kannaksella ollut ja jotta 1 600 kenttätykin määrään päästäisiin pitäisi laskea suurinpiirtein myös niiden 59.Armeijan ilmeisesti 5 divisioonan kenttätykit myös. Pitäneekö edes paikkaansa oliko tykistökeskittymä Valkeasaaressa siihen mennessä "maailman historian suurin" kilometriä kohden. Epäilen pitäneekö paikkaansa.
Lisäksi on muistettava että suurin osa tykistöä oli keveitä 6.2 kg:n ammuksia ampuvia 76 mm:n tykkejä. Divisiionien kenttätykeistä lähes 75% oli näitä keveitä tykkejä. Esim 122 mm tykkien ammusten räjähdysvoima (tai ainakin ammusten paino) oli nelinkertainen.
- Beloff
NL tykkien tiheys/km oli tuolloin 250-300, mukana on krh. Tykkien määrää ei tarkaan pysty kaavamaisesti laskemaan, koska NL lähetti taisteluun kaikki tykit, mitä se pystyi valmistamaan ja patteristoja oli 288, missä lienee mukana myös rakettilavat.
- Anonyymi
Ilmeisesti suomalaisilla sotahistorioitsijoilla oli taipumus paisutella hyökkääjän voimaa suuremmaksi kuin se olikaan.
- Anonyymi
"Ilmeisesti suomalaisilla sotahistorioitsijoilla oli taipumus paisutella hyökkääjän voimaa suuremmaksi kuin se olikaan."
Ja saattoi olla että virallinen neuvostokirjallisuus paisutteli tykistön voimaa?
- Anonyymi
1) Neuvostotykistön määrä ei ollut niin valtava kuin usein virheellisillä lukemilla on väitetty.
2) Tykistö oli etupäässä kevyttä 76 mm:n tykistöä. Sitä ei kuuna päivänä pidä verrata esim järeään liittoutuneiden laivaston käyttämään laivatykistöön Normandiassa.
3) Neuvostoliiton joukkojen tavoitteeksi oli täsmennetty: tuhota Suomen joukot Karjalan Kannaksen keskiosissa. Tässä ne epäonnistuivat täysin. Kun tämä epäonnistuminen tuli ilmeiseksi kirjoitti virallinen neuvostoliittolainen historia uuden version: tavoitteet olivatkin nyt "rajoitettuja".- Anonyymi
” 1) Neuvostotykistön määrä ei ollut niin valtava kuin usein virheellisillä lukemilla on väitetty. ”
Mitä nyt sitten tykistöksi lasketaan? Murtokohdassa oli mukana satoja Katjusa (Stalinin urut) raketinheittimiä, joissa oli kiskoilla 14-48 rakettia, jotka laukaistiin kerralla muutamassa sekunnissa!
”2) Tykistö oli etupäässä kevyttä 76 mm:n tykistöä. Sitä ei kuuna päivänä pidä verrata esim järeään liittoutuneiden laivaston käyttämään laivatykistöön Normandiassa.”
Kenttätykistössä kevyet 76:n mm:n tykit oli hylätty jo aikapäivää sitten ”hyödyttöminä ilotulitusvälineinä! Valtaosassaneukkutykistöä oli kaliiperi 100-200 mm!
”3) Neuvostoliiton joukkojen tavoitteeksi oli täsmennetty: tuhota Suomen joukot Karjalan Kannaksen keskiosissa. Tässä ne epäonnistuivat täysin. Kun tämä epäonnistuminen tuli ilmeiseksi kirjoitti virallinen neuvostoliittolainen historia uuden version: tavoitteet olivatkin nyt "rajoitettuja".”
Virallisesti alkuun oli tavoitteena Kymijoki ja sinne pyrittiin esim. Tienhaarassa ja Tali-Ihantalassa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” 1) Neuvostotykistön määrä ei ollut niin valtava kuin usein virheellisillä lukemilla on väitetty. ”
Mitä nyt sitten tykistöksi lasketaan? Murtokohdassa oli mukana satoja Katjusa (Stalinin urut) raketinheittimiä, joissa oli kiskoilla 14-48 rakettia, jotka laukaistiin kerralla muutamassa sekunnissa!
”2) Tykistö oli etupäässä kevyttä 76 mm:n tykistöä. Sitä ei kuuna päivänä pidä verrata esim järeään liittoutuneiden laivaston käyttämään laivatykistöön Normandiassa.”
Kenttätykistössä kevyet 76:n mm:n tykit oli hylätty jo aikapäivää sitten ”hyödyttöminä ilotulitusvälineinä! Valtaosassaneukkutykistöä oli kaliiperi 100-200 mm!
”3) Neuvostoliiton joukkojen tavoitteeksi oli täsmennetty: tuhota Suomen joukot Karjalan Kannaksen keskiosissa. Tässä ne epäonnistuivat täysin. Kun tämä epäonnistuminen tuli ilmeiseksi kirjoitti virallinen neuvostoliittolainen historia uuden version: tavoitteet olivatkin nyt "rajoitettuja".”
Virallisesti alkuun oli tavoitteena Kymijoki ja sinne pyrittiin esim. Tienhaarassa ja Tali-Ihantalassa!"Kenttätykistössä kevyet 76:n mm:n tykit oli hylätty jo aikapäivää sitten ”hyödyttöminä ilotulitusvälineinä! Valtaosassaneukkutykistöä oli kaliiperi 100-200 mm!"
Höpö höpö. Neuvostoliiton divisioonatykistö koostui lähes 75%:sti keveistä 76 mm:n tykeistä. Sen sijaan Suomen kenttätykistöstä kesällä 1944 enää vain 30% oli kevyttä kenttätykistö joksi laskettiin vielä 105 mm:n tykitkin. Suomella näyttäisi siis olleen keskimäärin suurempikaliberista tykistöä kuin puna-armeijalla. Neuvostotykistön "valtavuus" onkin perspektiiviharha ja perustuu vain putkilukemiin. Erityisesti siirryttäessä metsäisimpiin maastoihin mm. Kannaksella kevyen 76 mm:n tykistön heikkoudet tulivat vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kenttätykistössä kevyet 76:n mm:n tykit oli hylätty jo aikapäivää sitten ”hyödyttöminä ilotulitusvälineinä! Valtaosassaneukkutykistöä oli kaliiperi 100-200 mm!"
Höpö höpö. Neuvostoliiton divisioonatykistö koostui lähes 75%:sti keveistä 76 mm:n tykeistä. Sen sijaan Suomen kenttätykistöstä kesällä 1944 enää vain 30% oli kevyttä kenttätykistö joksi laskettiin vielä 105 mm:n tykitkin. Suomella näyttäisi siis olleen keskimäärin suurempikaliberista tykistöä kuin puna-armeijalla. Neuvostotykistön "valtavuus" onkin perspektiiviharha ja perustuu vain putkilukemiin. Erityisesti siirryttäessä metsäisimpiin maastoihin mm. Kannaksella kevyen 76 mm:n tykistön heikkoudet tulivat vastaan.Herätesytyttimellähän se on vaarallinen hernepyssy nimenomaan latvustossa!
- Anonyymi
On siis väitetty, että puna-armeijalla olisi ollut 500 putkea/km. Se oli tykistöhyökkäys 1943 uusitun ohjesäännön mukaan.
Semmosille jotka ei oikein ymmärrä näistä asioista mitään, voin kertoa, että yhteen molotovkuormuriin sai 16-40 rakettia. - Anonyymi
"21.Armeija.................yht 453 tykkiä (joista vain 108 kpl 122 mm tykkejä loput 76 mm)
23.Armeija yhteensä 445 kpl kenttätykkiä ( joista 122 kpl 122 mm:n tai muutama isompi ja loput 323 oli 76 mm tykkejä)"
Näistä saadaankin mielenkiintoista vertailupohjaa. 76 mm:n tykkien ammukset olivat n. 6.2 kg:n painoisia kun taas 122 mm:n tykkien 24.9 kilon painoisia. Nopealla laskutoimituksella saadaan 21. ja 23. armeijan kenttätykistön ammusten keskipainoksi
10.66 kiloa.
Vastaavasti Suomen armeijan kenttätykistön ammusten keskiarvo voidaan laskea näin (9.6.44 rintamajoukkojen kenttätykit):
75/76:..................274 kpl (ammus keskipaino 6.2 kg)
89/105: ..............172 kpl (ammuskeskipaino 14 kg)
107/114: ..............16 kpl (ammuskeskipaino n. 20 kg)
120/122:............168 kpl (ammuskeskipaino n. 24 kg)
150/152/155:...364 kpl (ammuskeskipaino n. 45 kg)
203/210: ..............29 kpl (ammuskeskipaino n. 110 kg)
--------------------------
yht........... ...........1 023 kpl kenttätykkiä
Suomen rintamajoukoilla kesäkuussa 1944 olleiden kenttätykkien käyttämien ammusten keskipaino on ollut n. 27.4 kiloa.
Puna-armeijan kenttätykistö mitä sen kaksi armeijaa käyttivät Kannaksella oli kevyempää sillä niiden tykkien ammusten keskipainoksi tulee vain 10.66 kiloa. Puna-armeijan käyttämän kenttätykistön ammusten keskipaino luonnollisesti tietenkin nousee kun otetaan mukaan ylijohdon tykistö.
Tällaisen neuvostoliittolaisen ylijohdon tykistödivisioonan tykkikalusto näytti 1943 olleen ohjeistuksen mukaan tällainen
2 patteristoa 76 K tykkejä = 2 x 12 =24
2 patteristoa 122/152 hauptseja = 2 x 12 =24
3 patteristoa 152 K kanuunoja = 3 x 6 = 18
2 patteristoa 120 mm heittimiä = 2 x 12 = 12 heitintä
Siinä oli siis tykkejä lopultakin vain 66 kpl joista niistäkin 24 kpl oli keveitä tykkejä. Näitä tykistödivisioonia on ollut Kannaksella korkeintaan kaksi. Niiden käyttämien ammusten keskipainoksi tulee alle 25 kg vaikka kaikki raskaat tykit olisivat olleet 152 mm:n tykkejä. Se on siis verrattavissa Suomen armeijan tykistön keskikaliberiin.
Kaikkiaan 21. ja 23.armeijan ja yhden ylijohdon tykistödivisioonan tykkien ammusten keskipainoksi tulisi 11.6 kiloa. Mikäli näitä ylijohdon tykistödivisioonia olisi ollut kaksi nousisi ammusten keskipaino 12.6 kiloon. Mutta mikäli otamme myös mukaan Leningradin reservissä olleet divisioonat ja niiden tykit mukaan laskelmaan laskee tykkien ammusten keskiarvo jälleen lähelle 12 kiloa.
Siis - Suomen armeijalla oli keskimäärin järeämpää tykkikalustoa Kannaksella. Tai pikemminkin - neuvostoarmeijan tykistö paljastuu etupäässä kevyttä tykkikalustoa käyttäväksi.- Anonyymi
"Tällaisen neuvostoliittolaisen ylijohdon tykistödivisioonan tykkikalusto näytti 1943 olleen ohjeistuksen mukaan tällainen
2 patteristoa 76 K tykkejä = 2 x 12 =24
2 patteristoa 122/152 hauptseja = 2 x 12 =24
3 patteristoa 152 K kanuunoja = 3 x 6 = 18
2 patteristoa 120 mm heittimiä = 2 x 12 = 12 heitintä"
Puna-armeijan tykistödivisioonat jakaantuivat tykistöprikaateihin. Esim. Kannaksella kesällä 1944 olleen 21.Armeijan 5.Kaartin läpimurtotykistödivisioona koostui seuraavista tykistöaselajiprikaateista (jos määrävahvuisia):
-71. KevytTykistöPrikaati = joko 48 tai 72 kpl 76 mm kenttätykkejä
-17. Kaartin KevTykPr = sama kuin edellä, 48 tai 72 kevyttä tykkiä (2 tai 3 rykmenttiä)
- 67.Haupitsiprikaati = 84 kpl 122 mm haupitseja (jotkut lähteet: 3 x 20 haupitsia )
- 95.RaskasHaupitsiPr = 32 kpl 152 mm haupitseja
-18.Kaartin Järeä HaupitsiPr = 24 kpl 203 mm haupitseja
-27.HeitinPrikaati = 108 kpl 120 mm heittimiä
15.Läpimurtotykistöprikaatiin kuului puolestaan:
-35. HaupitsiPr = 84 kpl 122 mm haupitseja
- 85.RaskasHaupitsiPr= 32 kpl 152 mm haupitseja
- 106.JäreäHaupitsiPrikaati = 24 kpl 203 mm haupitseja
Lisäksi oli kaksi erillistä tykstöprikaatia:
51. ja 127.TykistöPrikaatia joiden nimen perusteella molemmilla olisi ollut 84 kpl 122 mm tykkejä muttei (ainakaan suurelta osin) haupitseja. Aseet ovat voineet olla ns. kanuunahaupitseja.
Ts puna-armeijan tykistödivisioonillakin oli eroja. Joissakin 6-7 prikaatia, joillakin vain 2-3. Myös tykkimäärissä prikaatien sisällä saattoi olla eroja vuosien 1943-45 välillä.
- Anonyymi
Wikipedian artikkelissa väitetään täysin poskettomasta Leningradin Rintamalla olleen operaatiossa " 10 500 tykkiä".
- Anonyymi
"Wikipedian artikkelissa väitetään täysin poskettomasta Leningradin Rintamalla olleen operaatiossa " 10 500 tykkiä"."
Viittaus 450 000 sotilaaseen artikkelissa tarkoittanee että "tykkimäärään" on laskettu mukaan myös Laatokan Karjalan operaatio. Yht kaikki tuollainen lukema on fiktiivinen ja laskee mukaan kaikenlaiset "putket" pakoputkia ja kaukoputkia myöten. Ihmisiä höynäytetään tällaisilla hatusta temmatuilla luvuilla.
- Anonyymi
Leningradin Rintaman ylijohdon reservi koostui pääasiassa 3.Tykistöläpimurtoarmeijakunnan yksiköistä joita olivat:
- 5. kaartin tykistödivisioona,
- 15. tykistödivisioona
- 1. kaartin kranaatinheitindivisioona
- 4 järeää tykistöpatteristoa (näissä ei kylläkään ollut 12 tykkiä vaan usein 6-8)
- raskas haupitsiprikaati (todennäköisesti 3-4 patteristoa?)
Mikäli divisioonissa olisi ollut 66 kenttätykkiä (????vuoden 1943 eräs malli, se on voinut olla jotain muuta 1944 )tulisi noista kasaan ilmeisesti lopultakin vain n. 200-230 kenttätykkiä.
Valkeasaaren lohkolla mainitaan kaartinarmeijakunnan kolmea divisioonaa tukeneen 6 ylijohdon kenttätykistörykmenttiä. Ylipäätänsä puna-armeijassa rykmentit, pataljoonat, patteristot ym eivät olleet sitä mitä länsimaiden armeijoissa. Kenttätykistörykmentissä miesvahvuus oli tuskin enempää kuin 1 200 miestä ja kenttätykkien määrätkin useimmiten 20-24. Komealta kalskahtava nimi "tykistödivisioona" saattoi olla siten vain hieman vahvempi kuin amerikkalainen tykistörykmentti.
Neuvostoliitto oli mestarillinen semanttisen kielen harjoittamisessa. Kestostalinisteihin ja muihin kritiikittömyyteen taipuvaisiin tämä propaganda upposi kuin leipäveitsi läskiin.
///Penna Tervo - Anonyymi
Hyökkäävien neuvostojoukkojen panssaritappiot, miinakentissä ja pst/kenttätykistön tulituksessa olivat 10. kesäkuuta 79 panssarivaunua (todennetut). Osa tuhoutuneit, osa pahasti vaurioituneita. Todennäköisesti ainakin 50 poissa pelistä.
Ei se yhtä juhlaa ollut puna-armeijan eteneminen edes ensimmäisenä päivänä. Tiihosen mukaan neuvostoliiton oma epäsuora tuli aiheutti sen omille joukoille 10.kesäkuuta noin tuhannen miehen tappiot.- Anonyymi
"Osa tuhoutuneit, osa pahasti vaurioituneita."
79 panssarivaunusta korkeintaan 1 tai 2 tuhoutunut. Kaikki muut korjattavia. Tämä fakta on ilmeinen myös itärintaman muista taisteluista kuin länsirintamallakin. Äärimmäisen harva miinaan ajanut panssari tuhoutui. Näissä tapauksissa usein kyseessä kevyt panssari.
- Anonyymi
Ei kyllä kannattaisi laskea yhteen nippuun kenttätykkien mukaan 45 mm pst-tykkejä ja 50 mm heittimiä. Kursk-tutkimuksessa käsitellään tykistöaseet sen mukaan onko kaliberi vähintäin 75 mm. Ja tämän jälkeenkin pitäisi antaa tiedot erikseen kenttätykistöstä, heittimistä ja raketinheitinyksiköistä. Erityisen tärkeää olisi laskea kenttätykistön, krh-heitinten ja raketinheitinten ammuttu ammusmassa tonneina tai kiloina.
- Anonyymi
Suomessa nimi tykistö tuo ensiksi mieleen juuri kenttätykistön. Sen sijaan Neuvostoliitossa (ja Venäjällä) käytetään ilmaisua tykistöaselaji joihin lasketaan kenttätykistön lisäksi, pst, it, krh ja raketinheittimet. Ja tietysti myös rannikkotykistön.
Tiettävästi Suomen rannikkotykistö ampui jatkosodassakin n. 200 000 kranaattia. - Anonyymi
On kiinnostavaa että suomalainen sotatutkimus ja sodan ajan tiedustelu kykeni tunnistamaan VT-linjalla vain yhden ainoan kenttätykistön tykistöprikaatin: 85.TykistöPrikaatin Kuuterselän painopistesuunnalla. Kaikki muut Helge Seppälän ym tutkimuksissa viittaavat vain jv-divisioonien omiin kenttätykistörykmentteihin ja sitten erillisiin krh-osastoihin ja "pst-patteristoihin".
Kun tullaan Tali-Ihantala vaiheeseen on tunnistettu 1 tai 2 tykistöprikaatia. Siis mitään sitä massaa mikä mainitaan Valkeasaaren osalle ei enää tavata myöhemmin. Samoin on merkillepantavaa että heti 14.kesäkuuta jälkeen Leningradin Rintaman 13. ilma-armeija selvästi vähensi lentosuorituksia.
Kaikki tämä selittää syyn miksi kenttätykistön ammusmäärissä Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella suomalaiset eivät paljoa hävinneet puna-armeijalle. Suomen jv-divisioonilla oli itseasiassa selvästi voimakkaampi tykistö kuin puna-armeijan jv-divisioonilla. Suomalaisilla näet 30% tykeistä oli keveitä kun taas puna-armeijalla lähes 70%. Suomalaisessa kenttätykistörykmentissä oli myös usein enemmän tykkejä kuin puna-armeijan KTR:ssä. - Anonyymi
Puna-armeijan 50 mm heitinten määrän laskeminen mukaan voimasuhdearvioissa on lähinnä fiktiivistä. Niillä ammuttiin kovissa taisteluissa hyvin vähän ammuksia kappalemäärissä ja niiden vaikutus oli lähinnä vain häiritsemistä (ammus painoi n. 850 grammaa ja vaikutus usein vähäisempi kuin käsikranaatilla).
- Anonyymi
Puna-armeijalla vuonna Suuressa Isänamaallisessa Sodassa 120 mm heittimellä oli erittäin tärkeä rooli. Vuonna 1944 niillä ammuttiin näet tuplasti enemmän kranaatteja kuin 122 mm haupitseillä. Vain 76 mm kenttätykeillä ammuttiin enemmän kranaatteja. Ammustonnimäärillä 120 mm heitin päihitti sekä 76 mm tykkien ammusmäärät että 122 mm ammusmäärät. Niin merkittävästä aseesta oli siis kyse.
- Anonyymi
Herää kysymys että vain n. 6 500 miehen puna-armeijan jv-divisioonalla oli vahvuusluettelojen mukaan ollut kesällä 1944 yleensä 12 kpl 122 mm haupitseja, 26-32 kpl 76 mm tykkejä sekä 12 kpl ns jalkaväkitykkejä (76 mm). Yhteensä siis 52- 56 tykkiä. Näiden lisäksi yli 75 mm kaliberin tykistöaseita: 18 kpl 120 mm heittimiä ja 55-60 kpl 82 mm heittimiä. Riittikö miehistöä esim 82 mm heittimille? Epäilen. Jospa niitä oli pataljoonaa kohden sama kuin Suomessa: noin 3 kpl. Näinkin laskettuna divisioonalla olisi ollut vähäintäin 97 kpl yli 75 mm kaliberin tykistölajiaseita.
- Anonyymi
Määrävahvuisessa jv-pataljoonassa oli 43/44 seuraavanlainen raskas kalusto:
6 x 50mm krh (2 per jv-komppania)
9 x 82mm krh (krh-komppania)
2 x 45mm pst-tykki
9 x pst-kivääri
- Anonyymi
Useissa suomalaistutkimuksessa esitetään että VT-linjalla 14.-16.6.44 olisi hyökänneellä puna-armeijan joukoilla ollut 1 744 yli 75 mm kaliberin tykistöasetta (tykit, heittimet ym) Kuuterselän ja Suomenlahden pohjoisrannan välisellä lohkolla ja Siiranmäen alueella vielä n. 600. Tämä viittaa että aseita olisi ollut keskimäärin noin 100 per jv-divisioona. Nämä lukemat, noin 2 350 kpl on osoittavat että ylijohdon (ja 21.Armeijan) tykistöä on ollut jo VT-linjalla kohtalaisen vähän.
- Anonyymi
Kenttäarmeijalla oli kesällä 1944 noin 1 000 - 1030 kenttätykkiä joista lähes 700 Kannaksella kesä-heinäkuussa. Ne kykenivät ampumaan V AK:n lohkolla 75 000 Viipurinlahden ja Tienhaaran suunnalla, IV AK 163 000 ja Vuosalmella III AK 122 000 kranaattia. Kun puna-armeija kykeni ampumaan 144 000 kenttätykin ammusta Tali-Ihantalassa ei kenttätykistön määrääkään ole ollut valtavan paljon suurempi kuin suomalaisten tai sitten huolto tahmoi.
- Anonyymi
Puna-armeijan tykistöaselajien 20-kertainen ylivoima Kannaksella oli myytti. Minne hävisivät lähes nämä kaikki ylijohdon ja 21.Armeijan tykistödivisioonat ja prikaatit ensimmäisen Valkeasaaren aamun jälkeen?
- Anonyymi
Puna-armeijalla tuskin oli Valkeasaaren jälkeen edes 1 000 kenttätykkiä enempää rintamalla Kannaksella. Siihen viittaavat tiedot VT-linjalla, Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella ja Vuosalmella.
- Anonyymi
Suomalaiset paikansivat vain reilu 100 puna-armeijan tykistöpatteria Tali-Ihantalassa joka viittaisi vain reiluun 400 kenttätykkiin. Osa on voinut olla myös raskaita heittimiä tai urkupyssyjä. Tietenkin kaikkia ei ole voitu paikantaa mutta alle 500 kenttätykkiä voi olla hyvinkin uskottava arvio 4 armeijakunnalla. Ammuskulutus kranaatteina vain 20% suurempi kuin suomalaisilla.
- Anonyymi
Puna-armeijan useat jalkaväkitykit ja heittimet olivat vain nimellisesti vahvuudessa. Niille näet ei ollut miehistöä joka niitä olisi käyttänyt. Esim 50 mm heittimien käyttää oli vuonna 1944 hyvin, hyvin marginaalista.
-----Stieglitz------ Anonyymi
Tarkkispoika nimimerkeillä Stieglitz, Penna Tervo, Historian Faktat ja Kainalohiki on nyt ottanut agendakseen vähentää Puna-armeijan kuulua tykistöylivoumaa ja khta he löytävät 50 mm:n kranaatinheittimien rinnalle uudet 320 mm:n kranaatinheittimet, jotka olivat toli asemissa pysyssä, mutta niitä ei käytetty kun miehistö oli loppunut!
Kun armeijasta kuolee 14,6 miljoonaa miestä niin tuleehan siinä autioita paikkoja jnnekin!
- Anonyymi
On hyvä pitää mielessä sitä että vuonna 1944 Neuvostoliiton kuluttaminen kenttätykistön ammusten keskipaino näyttää olleen tilastojen mukaan vain noin 11.5 kg. Suomella lukema lienee ollut noin 16 kg. Vuosalmen taisteluissa eräinä päivinä ylitettiin kirkkaasti 20 kilon keskipaino ja huipussaan lukema oli 24 kg erään viimeisen heinäkuun puolivälin taistelupäivän kulutustiedon mukaan. Mitä kriittisempi taistelu sitä korkeampi ammuskeskipaino suomalaisilla. Vetäytymisvaiheessa keskipainot usein vain 11-13 kg.
- Anonyymi
Neuvostotykistö ampui 21.6-7.7.44 IV AK:n sektorilla 144 000 kenttätykistön ja 94 000 heittimistön kranaattia. Vastaavasti IV AK itse ampui 20.6-7.7.44
6.D/18.D/3.Pr:n sektorilla 113 500 kranaattia, 4.D:n sektorilla 24 600 kranaattia ja Noskuasa 3.D:n sektorilla 25 150 kranaattia. Yht 163 250 kenttätykistön kranaattia. Siis enemmän kuin 21.armeija ja vain hieman vähemmän jos Noskuan lukemia ei huomioida. Krh-kranaattien määrä on ollut myös lähellä 100 000.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi244716- 883724
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483125- 542667
- 2062621
- 512599
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322400- 1522338
- 311955
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1081539