Kuuntelin naisia vihaavan puhujan saarnaa. Naiset ei tee oikein koskaan, on vain iisebelin kaltaisia miesten riutuessa. Puhuja innostui tavattomasti kuvatessaan iisebelin kolkkoa loppua koiran raadellessa ja veren ja sisuskalujen pursuessa yliajettuna. Saarnaaja hekumoi ja nautiskeli. Noin miehet sai oikeutta. Nyt hokasin miksi iisebel on miehille rakas kuvaus.
Miksi Jezebel kiehtoo naisalistajia
Lizebell
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Et tietenkään oikeasti ole kuullut tuonkaltaista saarnaa. Saarnamiehet ja muut puhujat ovat niin naisena tossun alla, että tietävät olevansa kohta räystään alla jos tuollaisilla asioilla menisi hekumoimaan. Tänäänkin kantavat ruusuja ja suklaatia kotiin ja kumartelevat, pyllistelevät, mielistelevät vaimonsa edessä.
Nainen on olentona kaikinpuolin hankala ja kompeksillinen olento. Roman suomensaksalainen sen joskus hyvin kiteyttikin. Miten voi luottaa olentoon joka kuukausittain vuotaa runsaasti verta, mutta ei kuitenkaan kuole? Siinä on todellakin jotain hyvin mystistä.
Naisia ei tarvitse vihata, ei halveksia, eikä heitä kohtaan saa missään tapauksessa olla väkivaltainen. Heidät on syytä jättää vain omaan arvoonsa, ja nostaa hattua tavatessaan, sekä sivuuttaa mahdollisimman kaukaa.
Joskus ajattelin, että miehet, jotka puhuvat naisista halveksien, pilailevat...
mutta ei... on oikeasti sellaisia miehiä, jotka kaikella mahdollisella keinolla pyrkivät,
halventamaan naisen olemusta.
Myös varmasti osassa uskovaisten joukossa, naisen asemaa, halvennetaan... mutta yleensä jos ajattelee uskontoja... ne polkevat naisen ihmisarvoa alaspäin... millaiset vahingot ihmiskunta sillä on saanut aikaan.
Kun olin lapsi, olin jostain saanut käsityksen, että nainen oli huonompi kuin mies... luulen, että se vaikutti myös siihen, miten katsoin itseäni naisena... oikeastaan olen Jeesuksen avulla, viimevuosina, kokenut suurta hyväksyntää itseäni kohtaan, ehkä juurikin Jumalan taholta ja voin olla iloinen naiseudestani, se onkin suunnaton rikkaus, olla nainen... moni mies ei edes ehkä ymmärrä, millainen rikkaus sisältyy naisen elämään, tunneymmärtämisen kanssa ja sen sellaisen.
Onhan se järkyttävää, kun tuo nimimerkki herätkääkin halveksii omaa äitiään.
En ota kantaa täällä kirjoittavien nimimerkkien henkilökohtaiseen elämään.
En tietenkään. Äitini on maailman paras ihminen. Puhuinkin naisista, en äideistä.
Mutta äidit on naisia.
Äidit on äitejä. Kylläpäs tulikin ikävä äitiä.
Eikö sitten äiti ole nainen.
Tällainen voisi olla minäkuvan vääristymä elämässä, vaikkapa runona.
"Katson peilistä itseäni.
Näen hirviön tuijottavan takaisin peilikuvana,
ja se sanoo;
En ole riittävä.
En ole rakastettava.
En ole mitään.
Minne voin piiloutua,
jottei kukaan minua näkisi? "
Onkohan niin, että mies, joka kokee naisen pahana, on voinut kokea, naisten kautta... jotain, joka on satuttanut syvästi? Ja sen kautta, koko naiseus saa olemuksen, jossa heijastuu jokin pahuus kaikkineen?
Mies halveksii naista,mutta ei voi kuitenkaan elää ilman naista. On viettiensä viemä. Sekö pistää vihaamaan. Hameen alle se mieli vain vie.
Puutteessa ne vaan on.
Suuri osa uudesti synnyn saaneista miehenpuolista on hyvi patriarkaalisia ja suuri osa puheita hekumoi iisebelin asioissa. Miehet kuvataan hyviksi ja naiset iisebelin kaltaisiksi. Joku mies jopa sanoo miehenpuolista puuttuvan iisebelisynnit. Toinen taas sanoo noilla kin olevan omat iisebel viat. Kun maallinen laki tuo tasa arvon, raamatun nojalla voi alistaa heikon sukupuolen arvottomaksi.