Ilkassa..Elyn mukaan Paalijärven vesi haisee..lietelantalatko vuotaa?

Hitsi..valuukohan tänne Lappajärveenkin Savonjokea pitkin vai onko puhdistamo välillä?

Viime kesänähän käytiin keskustelua jossa mietittiin maauimalan perustamista keskustaan, ottikohan kaupunki kopin tästä ideasta? Keskustasta on kuitenkin käytännössä autolla tai vähintään skootterilla lähdettävä mikäli aikoo puhtaisiin vesiin uimaan.

Ilmastus pumppu .
Laittakaa vesi kiertämään.
Muutama reikä jäähän moottorisahalla ja pumppu nostamaan jäälle vettä , kyllä se siitä.

Lietelanta tosiaan pitää kyös hoitaa kuntoon NYT.

Järvi on mennyttä kalua!

Hyvä nii tarkastavat samalla lietelantalat

joo ja kymmenet lehmätkin tekee niin ja pissaa vielä.

Maatalouden ympäristötuki ei ole parantanut ympäristön tilaa maatalousalueilla. Tukien vaikutuksista tehdyn laajan tutkimuksen mukaan maatalousluonto on jatkanut köyhtymistään ja vesistöön pääsevän typen määrä on jopa kasvanut.

Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan maataloudesta päätyy vuodessa 2,6 kt fosforia ja 39,5 kt typpeä Suomen pintavesiin. Maatalouden osuus vesistöjemme fosforikuormituksesta on 62 % ja typpikuormituksesta 51 %. (Suomen ympäristökeskus 2005) Ravinteet ovat peräisin pelloille levitetyistä lannoitteista, karjan lannasta, rehujen puristenesteistä ja maitohuoneiden pesuvesistä. Karjataloudesta peräisin olevan lannan aiheuttaman vesistökuormituksen on arvioitu olevan nautakarjan osalta 0,44 kg fosforia/eläinyksilö vuodessa ja 2,5 kg typpeä/eläinyksilö vuodessa. Sikataloudesta aiheutuva kuormitus on vastaavasti 0,07 kg fosforia/eläinyksilö vuodessa ja 0,42 kg typpeä/eläinyksilö vuodessa.
Lannan ravinteet päätyvät vesiin joko pellolle levitetystä lannasta tai suoraan lantaloista. Lantalat voivat olla huonokuntoisia ja vuotavia, tai ne on voitu jo alun perinkin mitoittaa liian pieniksi. Vesistökuormituksen muodostumisen kannalta on oleellista, miten paljon karjanlantaa levitetään pelloille. Jos lantala on liian pieni, lantaa joudutaan levittämään pelloille syksyllä ja talvella. Pelloilta ravinteet kulkeutuvat vesistöihin salaojien kautta, maassa valuvan veden tai erodoituneen maa-aineksen mukana. Etenkin fosfori, jolla on kyky sitoutua maahiukkasiin, päätyy vesistöihin ennemminkin maa-aineksen mukana. (Pitkänen 2001)

Ranta asukkaille tehokkaat käsittely menetelmät . Eiköhän niihin saa avustuksia ja apuja hankinta lupiin ja itse rakentamisiin. Kaikki voittaa . Ja jos ei hyvällä niin pakolla.

Tuskinpa ranta-asukkaille myönnetään erivapauksia jätejärjestelmän muuttamiseksi lain vaatimalle tasolle. Pitäähän omakotirakentajankin satsata siihen, koska muuten ei saa rakennuslupaa.

Jos pelto nousee kymmenen metrin matkalla 1,5 metriä tai enemmän, sille ei saa enää 1.4.2015 alkaen levittää lantaa tai muitakaan orgaanisia lannoitteita.