Sysääkö uusi laki ylityökorvaukset historiaan?

Eihän silloin mitään ylitöitä tehdä, jos työtunteja ei tule mittausvälillä enempää kuin on määritelty normaaliksi työajaksi. Tietysti jonkunlaista kerrointa on vapaiden määrään hyvä käyttää, jos töitä tehdään yli normaalin työpäivän (n. 7,5 tuntia). Yleisellä tasolla työaikaa pitää joka tapauksessa vähentää. Ensin 30-tuntiseen viikkoon, ja siitä sitten yhä alemmaksi.

Monin paikoinhan työaikapankki on ollutkin jo käytössä pitkään. Kaiketi ihan toimivaksi havaittu systeemi. Miksipä ei, joskin valitettavasti se syö mahdollisuutta hankkia lisätuloja ylitöitä tekemällä. Eihän tämä toki poista mahdollisuutta saada korvauksia rahana, mutta todennäköisesti vähentää.

Jos sinulla on pankissa 3 viikon ylityöt ja firma menee konkurssiin ?

”Uusi laajennus veisi monelta työttömyysturvan”.

https://www.verkkouutiset.fi/uusi-laajennus-veisi-monelta-tyottomyysturvan/

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt mietinnössään hallituksen työaikalakiesitykseen uutta muutosta, joka laajentaa merkittävästi työaikalain ulkopuolelle jäävien työntekijöiden ryhmää.

– Muutoksen esittäjät eivät ottaneet huomioon, että koko tämä joukko jäisi samalla vaille oikeutta saada työttömyysetuutta. Tilanne koskee osa-aikalomautusta, osa-aikaistamista sekä kokonaan työttömiä. Eduskunta laajentaa työaikalain ulkopuolelle jäävien ryhmää ennakoimatta muutoksen sosiaaliturvaseurauksia, sanoo edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

– Työttömyysturvaa koskeva ongelma syntyy, kun työttömyyspäiväraha on sidoksissa työtunteihin ja työnantajan direktioon tai sen mahdollisuuteen, mikä koskee kaikkia työsuhteisia. Edellä todettu ei toteudu, jos työntekijään ei sovelleta työaikalakia.

– Työttömyyspäivärahaa koskeva ongelma olisi vältettävissä vain, jos työaika olisi mainittu esimerkiksi työsopimuksessa tai jos työsopimuksessa viitattaisiin lakisääteiseen enimmäistyöaikaan. On kuitenkin epätodennäköistä, että jatkossa näitä työaikakirjauksia työsopimuksista löytyisi, toteaa Lamponen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kirjoittaa työaikalain ulkopuolelle jäävistä töistä viittaamalla ensiksi ”tilanteisiin, joissa työnantajan harjoittaman toiminnan ja tehtävän työn erityispiirteiden vuoksi työtä tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä. Työn tekeminen kotona ei kuitenkaan sellaisenaan muuta työtä työaikalain soveltamisalan ulkopuolella tehtäväksi työksi”.

Valiokunnan mukaan edellä mainituissa ”erityispiirteissä voisi olla kysymys esimerkiksi tilanteesta, jossa työ tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulottumattomissa muualla kuin kiinteässä toimipisteessä”. Ulkopuolelle voisi jäädä myös sellainen työ, joka on luonteeltaan liikkuvaa tai jossa työaika määräytyy suoraan asiakkaan kanssa sovittujen aikataulujen perusteella.

Esimerkkinä työaikalain ulkopuolelle jäävästä työstä mietinnössä mainitaan kauppaedustajaan rinnastettavassa asemassa olevan työ tai kiinteistövälittäjän työ.

– Esimerkit ovat suppea otos niistä työtehtävistä, joihin mietinnössä esitetyt uudet linjaukset sopivat. Jäsentemme työ muun muassa kulttuuri-, viestintä- ja kielialoilla sekä liikunta- ja nuorisoaloilla täyttäisi usein nämä tunnusmerkit, Lamponen sanoo.

Akavan Eritysalojen mielestä eduskunnan täysistunnossa tänään toisessa käsittelyssä oleva laajennus on tulkinnanvarainen ja jättää liikaa liikkumavaraa yksittäisille työnantajille ja työpaikoille.

– On erikoista, ettei valiokunta pohtinut sen enempää työsuojelullisia kuin sosiaaliturvaan liittyviä vaikutuksia, joita laajennuksella olisi. Ongelman korjaamisen on oltava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen työlistalla, Lamponen vaatii.

On SDPlle töitä heti vaalien jälkeen. Parempi olisi, jos tätä laki ei lainkaan hyväksyttäisi.