Vuoden päästä jätän lukion taakseni...toivottavasti. Kirjoitukset pelottavat jo nyt, enkä ymmärrä miten ikinä voin selvitä niistä kunnialla läpi. Kaikkein pahin koittaa kuitenkin vasta kirjoitusten jälkeen, pitäisi päästä yliopistoon opiskelemaan jotain...
Mutta miten? Tässä missään ei ole mitään v**** järkeä... Jos haluat päästä yliopistoon on kirjoituksista vedettävä vähintään kolme ällää ja pääsykokeista lähes maksimipisteet...ja opiskelupaikkaa ei saa ilman tuhansien markkojen valmennuskursseja...
Tässähän ihan pieni ihminen masentuu, ei ole rahaa valmennuskursseihin enkä muutenkaan ole mikään lahjakas ihminen. Keskivertotyyppi. Eikö niillä tosiaankaan ole mitään toivoa päästä opiskelemaan? Tai onhan niillä muilla, mutta itse tuskin pääsen mihinkään...huono itsetunto ja väsynyt tähän kaikkeen kilpailuun. MIksei yhteiskunta voi taata opiskelupaikkaa kaikille halukkaille lukiolaisille? Minkä takia pitäisi olla maailman paras päähänpänttääjä, pääsykokeissa lukea ulkomuistista vaan...ja pas***t. Yhteiskunta on mätä.
Mutta miten? Tässä missään ei ole mitään v**** järkeä... Jos haluat päästä yliopistoon on kirjoituksista vedettävä vähintään kolme ällää ja pääsykokeista lähes maksimipisteet...ja opiskelupaikkaa ei saa ilman tuhansien markkojen valmennuskursseja...
Tässähän ihan pieni ihminen masentuu, ei ole rahaa valmennuskursseihin enkä muutenkaan ole mikään lahjakas ihminen. Keskivertotyyppi. Eikö niillä tosiaankaan ole mitään toivoa päästä opiskelemaan? Tai onhan niillä muilla, mutta itse tuskin pääsen mihinkään...huono itsetunto ja väsynyt tähän kaikkeen kilpailuun. MIksei yhteiskunta voi taata opiskelupaikkaa kaikille halukkaille lukiolaisille? Minkä takia pitäisi olla maailman paras päähänpänttääjä, pääsykokeissa lukea ulkomuistista vaan...ja pas***t. Yhteiskunta on mätä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voi kuule, suurin osa ihmisistä on juuri keskivertotyyppejä :) Itselläni on kirjoitukset nyt ja voin kertoa, että se ei ole ollenkaan kamalaa. Kunhan luet kunnolla niin ei ole mitään hätää. En todellakaan ole mikään nero, mutta lueskelin tarvittavat kirjat läpi ja luulen että ihan hyvin meni. Ei kannata liikaakaan lukea, ei siinä tule kuin hulluksi. Älä stressaa turhaan. Eivät ne ole sen kummemmat kuin tavalliset kokeet. Pidemmät vain. Olet varmaan kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita kirjoituksista ja jatko-opinnoista. Koita olla välittämättä niistä. Minä en saa luultavasti yhtään ällää ja aion silti yrittää yliopistoon. Vain harvat niitä älliä sillä tavalla saavat. Sitäpaitsi yliopistoihin otetaan porukkaa myös pelkän valintakokeen perusteella. Valmennuskursseille ei ole mikään pakko mennä. Minä tilasin itseopiskelumateriaalia, mutta ei sekään pakollista ole... Jos et ensimmäisellä yrittämällä pääse yliopistoon, älä silti masennu. Voi yrittää uudestaan. Monet tekevät niin. Menet vaikka vuodeksi töihin. Jos yliopistoon yrittäminen kuitenkin tuntuu ylivoimaiselta niin onhan niitä muitakin vaihtoehtoja. Koita vaikka johonkin ammattikorkeaan? Kyllä me paikkamme löydetään jossain vaiheessa. Katso mihin elämä vie ja rentoudu... :)
Ulkomaille. Pääsee suoraan. Tulee halvemmaksi. Mutta ei kantsi mennä norjaan tai ruotsiin, ne ovat ainoita maita joissa esiintyy vihaa suomalaisia kohtaan.
Ite oon asunu ruotsissa reilun vuoden ja ei kyllä minkäänlaista syrjintää tai suomalaisvihaa esiinny täällä. Eiköhän se ole pikemmin suomessa ruotsalaisvihaa. Ruotsalaiset on aina esim. jääkiekossa suomen puolella kun ruotsi tippuu, mutta milloin niin tapahtuu suomessa? Harvoin. Jos itse olet henk.kohtaisesti kokenut vihaa ruotsalaisilta niin kerro ihmeessä tällasia tarinoita, mut jos ei ole henk.koht. kokemusta niin älä välitä mitään stereotypioita.
No kyllä se vielä sullekin kohdalle sattuu. Mäkin ehdin asua puolitoista vuotta ilman mitään ongelmia. Oli hauskaa siihen asti.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/uhrit1918.htm
päällystön kansallisuuksia ynnä muuta
Älä ota turhia paineita. Miksi ihmeessä haluat yliopistoon?
Puheestasi päätellen et ole niitä ihmisiä joita kiinnostaisi lukea
HEMMETIN paljon teoriaa. Jos taas isosta pussista olet kiinnostunut
niin ei se yliopisto ole tosiaankaan silloin se oikea vaihtoehto.
Itselläni oli aivan sama ongelma samassa iässä. Lukio ohi
eikä oikeestaan tiennyt mitä elämältä halusi. Armeija antoi
vähän miettimisaikaa, ja sen jälkeen hainkin opiskelemaan tekniikkaa.
Päivääkään en ole katunut sillä 23-vuotiaana johtoasemassa, uusi auto
alla ja asuntoa tiirailemassa. Jos yliopistoon olisin lähtenyt
olisin siellä varmasti vieläkin.
Älä huoli kyllä ne asiat aina sutviutuu.
No eihän siellä yo:ssa sen vaikeampaa ole, kunhan vaan ensin pääsee sisään. Sitten kun valmistuu on parempi palkka.
sinne lähtenyt lukemaan. Matemaattisluonnontieteellisillä
kylläkin palkka on hyvä. Huuhaat on sitten eri asia....
Ei ole vaikeaa päästä opiskelemaan keskivertotodistuksella, eikä tarvii pääsykokeistakaan täysiä saada. Itse pääsin lukiosta kohtalaisin arvosanoin, ei yhtään L:lää pari eetä loput a-c. Ja nyt opiskelen toista vuotta yliopistossa.
Toki pääsykokeissa menestyin hyvin, mutta sehän on vain opiskelu, itseluottamus ja asenne kysymys. Sinulla on vielä muuten vuosi aikaa parantaa mahdollisuuksiasi jo lukioaikana.
Niin pääsykokeissa nimenomaan painotetaan suuria kokonaisuuksia, ulkoapänttäämisestä on kokonaan pyritty eroon, mutta minnekään ei varmaan täysin opiskelematta kuitenkaan sisään pääse.
Unohda ne valmennuskurssit ---> Rahastusta ei niistä juuri hyötyä ole mihinkään !! Kaikki riippu sinusta itsestäsi !
Loppupeleissä kaikki on kiinni siitä miten kovasti tahtoo opiskelemaan, kuinka paljon luotta itseensä, itseluottamus kasvaa tiedon lisääntymisen myötä. Kilpailutilanne on kova, mutta asenteella pärjäät !
Tsemppiä elämääsi ja opiskeluusi !
Esimerkiksi kieliä pääsee opiskelemaan pelkällä hyvällä kielitaidolla, psykologiaa päättelykyvyllä. Kaikkeen ei tarvitse lukea. Mutta sellaisiin joutuu, joista valmistuu ammattiin, josta saa rahaa.
Ei kieliä tai psykologiaa pääse pääse opiskelemaan ilman lukemista! Ei todellakaan. Itse aion nimittäin yrittää kumpaakin... Englantia varten pitää lukea pari kirjaa, joista on kysymyksiä ja psykologiaa varten muistaakseni myös 2 ja sen lisäksi tilastomatematiikan kirja.
Itse ainakin pääsin läpi muutamista pääsykokeista, lukematta.
Ne kysymykset on tosi helppoja joissakin aineissa. Eli matikkaa jos osaa hyvin,
pääsee lukeen sitä jne. - Se "lukeminen"
on siis tapahtunut jo aiemmin. Lainausmerkeissä siksi että joittenkin ei tarvii yhtään lukea. Kun ovat vähän lahjakkaampia kuin toiset.
Ei kuitenkaan noissa psykassa ja kielissä... Ei riitä esimerkiksi että osaa englantia, vaan on luettava muutakin. Sain pääsykoekirjat juuri... pari paksua kirjaa, joiden asioissa olisi muistaminen jo suomeksikin. Psykologiassa tulee myös paljon uutta asiaa mitä ei ole lukiossa ollut...2 kirjaa ja tilastomatikkaa päälle. Jos sattuu olemaan yleisnero ja tietää kaiken kaikesta niin mikäs siinä sitten :)
no en mä mikään yleisnero ole, kunhan nuorempana luin ehkä semmosen keskiverron verran
englannissa ne kirjat oli ainakin sillon kun mä sinne pääsin ihan tarpeettomia siinä kokeessa, niissä on katsos monivalintatehtävät, ne on tosi helppoja
statistiikan alkeet on melkein jo lukiossa -
eri aineisiin hakee kovin erilaista porukkaa, siinä on lahjakkuudessa hyvin suuri ero
vahingossa vaihtui tuo nimimerkki
-mä muuten opiskelinkin psykaa vuoden - pääsin kaikki tentit läpi täysin lukematta, psykologit on idiootteja, niitten -vääristyneen ja sairaan- ajatustavan voi arvata ja päätellä kysymyksestä vastauksen, siellä oli ihan oikeasti monivalintatehtäviä niissäkin kokeissa, en mä sinne halunnut muttei huvittanut olla työttömänä kun en aluksi päässyt mihinkään mikä mua kiinnosti, satuin kuulemaan että niihin joihinkin aineisiin pääsee kun vaan käy tekemässä pääsykokeet niin menin ja kirjoitin itseni muutamiin aineisiin sisään, sitten opiskelin itseäni edes vähän kiinnostavia aineita siinä sivussa
Muistan tuon tunteen.. mutta ymmärrä ettei sulla ole mikään kiire. Itse pidän juuri lukion jälkeistä välivuotta, töitä tehden ja elämästä nauttien uudella paikkakunnalla. Aion hakea nyt opiskelemaan, mutta jos en pääse, en aio siihen kuolla, vaan yritän ensi vuonna uudelleen.
Kirjoitukset kyllä sujuvat jos jaksat kuunnella vähän tunneilla ja keskityt niihin aineisiin jotka sinua kiinnostavat. Elämä menee omalla painollaan, tsemppiä!
Kuulostaa vähän siltä, ettet oikeastaan edes halua yliopistoon... Miksi siis hakea sinne, ellei se ole sitä mitä tosiaan haluat?
Mieti mitä itse haluat tehdä ja mihin sinulla on soveltuvuutta ja kykyjä. Jos keksit jonkun ammatin tai alan joka houkuttelee, niin ota sitten selville mitä vaatimuksia sille alalle on ja mitä erilaisia vaihtoehtoja.
Jos ET vielä tiedä mitä haluaisit elämässäsi tehdä, ota vaikka välivuosi ja mene töihin tai matkustele. (Jos ei ole varaa matkustella, niin johonkin vapaaehtoisprojektiin liittymällä voit päästä ilmaiseksi ulkomaille, jossa teet sitten töitä, mutta näetpä samalla maailmaa.)
Ei kannata tuhlata elämäänsä asioihin, joita muut ihmiset odottavat sinulta, ellet itse halua niitä asioita.
Edessä on pitkä ura työvoimatoimiston asiakkaana mikä luo hyvät edellytykset myöhemmälle eläköitymiselle.
Yli 12 vuotta aloitusviestistä. Joko kirjoituksista on selvitty? Joko lukion jälkeinen elämä on alkanut hahmottua?