Putkiremontti

Hei. Vuonna 1976 rakennettuun taloon on tulossa muutaman vuoden kuluttua putkiremontti. Omistan talon suurimman asunnon 80 neliötä, joka on ostettu 2000-luvun alussa hintaan 112000e. Välittäjä on käynyt arvioimassa ja hänen mukaansa tällä saisi nyt max. 180000e, mutta todennäköisesti menisi kaupaksi noin 170000e. Asunto sijaitsee keskisuuren kaupungin ydinkeskustassa. Remontin tekotapaa ei vielä tiedetä eikä siis edes aikaa milloin se aloitettaisiin, mutta tutkimukset ovat käynnissä. Nyt pohdiskelen tässä, mitä teen jatkossa. Hävinkö vai voitanko kun remontti tulee, mutta muuttaa en haluaisi koska pienempikin asunto maksaa nykyään enemmän kuin mitä tästä saan myydessä. Ongelmana on myös että olen nuorehko eläkeläinen eikä tuloja tai muuta varallisuutta kovin paljon ole. Kannattaako jotenkin yrittää maksaa remontti pois kerralla vai vastikkeena, todennäköisesti voisin sitä maksattaa asumistukena? Entäs kun tuo remontti tehdään, niin voinko yrittää sen jälkeen myydä asuntoa edelleen samalla hintaa vai voiko jopa lisätä remontin hinnan asunnon myyntihintaan? En ole kovin hyvä miettimään näitä joten toivoisin apua jo tässä vaiheessa.
Ilmoita

Ehdottomasti kannattaa maksaa rahoitusvastikkeena taloyhtiölle jos kuluja voi saada mukaan asumistuen laskentaperusteen kuluihin. Muutenkin tämä maksutapa on kätevä, oman lainaosuutensa voi maksaa pois myöhemmin jos haluaa. Myyntihinnoista on vaikea sanoa mitään varmaa mutta usein remontin jälkeen hinta nousee vähemmän kuin remontti maksoi. Kun vertaat pienemmän asunnon hintaa nykyiseen niin kai molemmat asunnot ovat saman ikäisiä. Ei kannata asua "ylisuuressa" asunnossa jos maksukyky ei ole hyvä.
3 VASTAUSTA:
Tosin se velkaosuus kasvaa myös korkoa, mutta nollakorkojen aikana ei pitkänkään ajan kuluessa merkittävästi. Toisaalta jos ajattelee myyvänsä muutaman vuoden sisään niin vastikkeena maksaminen on usein järkevämpi vaihtoehto. Silloin seuraavalle omistajalle jää loput maksettavaksi.
tripoli kirjoitti:
Tosin se velkaosuus kasvaa myös korkoa, mutta nollakorkojen aikana ei pitkänkään ajan kuluessa merkittävästi. Toisaalta jos ajattelee myyvänsä muutaman vuoden sisään niin vastikkeena maksaminen on usein järkevämpi vaihtoehto. Silloin seuraavalle omistajalle jää loput maksettavaksi.
Tietysti korko on mukana mutta se on pienempi kuin omassa lainassa. Jos pystyy maksamaan kerralla niin ei kai vertaile eri vaihtoehtoja. Myydessä on ostajan kannalta parempi että maksettava summa on lainaosuuden verran pienempi. Sitten voi maksaa lainat pois kun on rahat siihen.
Asumis- tai toimeentulotuessa ei huomioida rahoitusvastikkeen lyhennysten osuutta, itse asiassa ei huomioida koko rahoitusvastiketta ellei sitä tulouteta, näin kuuluukin sinänsä mennä, valtion kun ei tule maksaa pääomaa nostavia kustannuksia kenellekkään. Eli aloittajan talos tulee vääjäämättä kyykkäämään ja asunto menee myyntiin ennemmin tai myöhemmin.
+Lisää kommentti
Isoissa kaupungeissa pääasiassa plus miinus muutama prosentti sinne tai tänne saa remontin hinnan takaisin jos myy remontin jälkeen, tietysti pitkän ajan kuluessa asunnon arvo nousee entisestään. Jossain kylissä on eri juttu. Arvotalossa jos omistaa asunnon niin remonttien myötä, jos ne tehdään hyvin, voi asunnon arvo nousta reilusti heti remonttien valmistuttua. Jos remonteista aiheutuisi reiluja tappioita niin kukaan ei enää ostaisi asuntoja. Tietysti on aina mahdollista, että remontti menee jollain tavoin pieleen.
Ilmoita
"Jos remontista aiheutuisi tappiota niin kukaan ei enää ostaisi ..."

Nyt on ajatus heittänyt volttia. Silloin ostajia olisi jonossa koska remontoitu huoneisto olisi halvempi kuin remontoimaton.
Ilmoita
Noniin. Taas on kyseessä pyhä asia eli Saavutettu Etu.

1 ihminen asuu 80 neliön kämpässä ja on vielä yhtiön suurin asunto. Mutta talon kunnossapidosta ei ole kiva maksaa = käsi ojossa kysellään, miten remontin saisi maksatettua muilla. Ei kai sitä nyt kulissien (asutaan tarpeettoman isossa kämpässä, ihan vaan näyttämisen halusta) pystyssäpitämisestä pidä itse joutua maksamaan!

Toki ihan linjassa muutekin eläkeläisten touhun kanssa. Eläkkeitä kuuluisi nostaa samaa tahtia kuin palkkojakin, ovathan eläkeläiset henkisesti mukana tuottavuustalkoissa...
1 VASTAUS:
Kaappikommunisteja on Suomessa enemmän kuin uskotkaan.
+Lisää kommentti
Aloittaja ei ole kysellyt miten remontin saisi maksatettua muilla.

Eläkeläisviha on Suomessa yleistä mutta ihan sama asia on se että jos ulkomaankauppa vetää ja sillä alalla olevat työntekijät saavat parempaa palkkaa niin miksi valtion ja kuntien työntekijät haluavat samat korotukset. Ovathan he henkisesti mukana tuottavuustalkoissa!
4 VASTAUSTA:
Jos ei kuntien työntekijöille makseta edes jotenkin kilpailukykyistä palkkaa, niin ei sinne jää töihin kuin epäkelvoimmat, joita ei kukaan muu suostu palkaamaan.

Eläkeläiset puolestaan valehtelevat, minkä kerkiävät. Ensimmäinen vale on aina, että ovat tienanneet omat eläkkeensä. Ehei, heidän eläkemaksunsa on valtaosin syöty edellisen sukupolven eläkkeitä maksettaessa. Ei siis ole mitään isoa rahakasaa jossain, joka oikeasti kuuluu heille.

Sitten tämä "palkankorotukset kuuluu meille". Siis "muiden rahat kuuluu meille". Nyt työssäkäyvien palkasta ne tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeet valtaosin maksetaan ja sehän on selvä, että eläkeläiset haluavat muiden rahat itselleen. Tätä perustellaan sillä, että on ennen koettu puutetta ja nälkää ja nyt meille kuuluu leveä elämä.

Valettahan tuokin on. Ennen sotia syntyneiden kohdalla pitääkin paikkansa, mutta suuret ikäluokat ovat monen asian suhteen päässeet ns. valmiiksi katettuun pyötään. Esim. työpaikat olivat näillä ns. suojatyöpaikkoja, joista ei potkitty pois edes reippaanpuoleisen alkoholiongelman vuoksi. Onneksi viinan kanssa lätrys jatkuu ja moni poistuu eläkkeelle jäätyään pikavauhtia rahoja tuhlaamasta!

Ja tosiaan se puutteen kärsiminen... suuret ikäluokat ovat suuren luokan tuhlareita. Esim. lapsiperheitä on tavattu syyllistää vedenkulutuksesta, "koska kakkapyykki", mutta tosiasiassa suurin kulutus per nuppi onkin usein ollut näillä suurilla ikäluokilla, kun ovat ryhtyneet "ottamaan menetettyä takaisin", "kun on lapsena kärsitty puutetta ja nälkää". Tyylinä vaikkapa hana valumassa koko siivouksen ajan, samoin saunottaessa voi jättää suihkun valumaan. Huonelämpö pitää olla vähintään 26 astetta ettei tule vilu. Jos tulee liian kuuma, ongelma ratkaistaan ikkunatuuletuksella...
muiden_lompakolla kirjoitti:
Jos ei kuntien työntekijöille makseta edes jotenkin kilpailukykyistä palkkaa, niin ei sinne jää töihin kuin epäkelvoimmat, joita ei kukaan muu suostu palkaamaan.

Eläkeläiset puolestaan valehtelevat, minkä kerkiävät. Ensimmäinen vale on aina, että ovat tienanneet omat eläkkeensä. Ehei, heidän eläkemaksunsa on valtaosin syöty edellisen sukupolven eläkkeitä maksettaessa. Ei siis ole mitään isoa rahakasaa jossain, joka oikeasti kuuluu heille.

Sitten tämä "palkankorotukset kuuluu meille". Siis "muiden rahat kuuluu meille". Nyt työssäkäyvien palkasta ne tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeet valtaosin maksetaan ja sehän on selvä, että eläkeläiset haluavat muiden rahat itselleen. Tätä perustellaan sillä, että on ennen koettu puutetta ja nälkää ja nyt meille kuuluu leveä elämä.

Valettahan tuokin on. Ennen sotia syntyneiden kohdalla pitääkin paikkansa, mutta suuret ikäluokat ovat monen asian suhteen päässeet ns. valmiiksi katettuun pyötään. Esim. työpaikat olivat näillä ns. suojatyöpaikkoja, joista ei potkitty pois edes reippaanpuoleisen alkoholiongelman vuoksi. Onneksi viinan kanssa lätrys jatkuu ja moni poistuu eläkkeelle jäätyään pikavauhtia rahoja tuhlaamasta!

Ja tosiaan se puutteen kärsiminen... suuret ikäluokat ovat suuren luokan tuhlareita. Esim. lapsiperheitä on tavattu syyllistää vedenkulutuksesta, "koska kakkapyykki", mutta tosiasiassa suurin kulutus per nuppi onkin usein ollut näillä suurilla ikäluokilla, kun ovat ryhtyneet "ottamaan menetettyä takaisin", "kun on lapsena kärsitty puutetta ja nälkää". Tyylinä vaikkapa hana valumassa koko siivouksen ajan, samoin saunottaessa voi jättää suihkun valumaan. Huonelämpö pitää olla vähintään 26 astetta ettei tule vilu. Jos tulee liian kuuma, ongelma ratkaistaan ikkunatuuletuksella...
Kyllä eläkeläisistä pitäisi päästä eroon jollain tavalla. Saksa hoiti aikoinaan juutalaiset tehokkaasti mm. Auschwizissa. Saisikohan Suomeen samat lait voimaan? Valtio vaurastuisi tällä aika lailla.
> Aloittaja ei ole kysellyt miten remontin saisi maksatettua muilla.

Ei vai? "voisin sitä maksattaa asumistukena?"

Ja pienempään muuttohan ei ollut vaihtoehto, koska "muuttaa en haluaisi " ja ennen kaikkea "Omistan talon suurimman asunnon"

Onhan se väärin, ettei saa maksattaa remonttia muilla, kun on kerran "talon suurin". Eihän putkiremontti maksa kuin vajaan tonnin neliö (jos tehdään kunnolla, syrjäkylillä voi olla meininki myös enempi "hallittu alasajo -henkistä eli tehdään vain aivan pakolliset eikä panosteta kehittämiseen/laatutasoon yhtään), joten vaivaisestao 50 000 € panostuksesta kyse.
luetun_ymmärtäminen kirjoitti:
> Aloittaja ei ole kysellyt miten remontin saisi maksatettua muilla.

Ei vai? "voisin sitä maksattaa asumistukena?"

Ja pienempään muuttohan ei ollut vaihtoehto, koska "muuttaa en haluaisi " ja ennen kaikkea "Omistan talon suurimman asunnon"

Onhan se väärin, ettei saa maksattaa remonttia muilla, kun on kerran "talon suurin". Eihän putkiremontti maksa kuin vajaan tonnin neliö (jos tehdään kunnolla, syrjäkylillä voi olla meininki myös enempi "hallittu alasajo -henkistä eli tehdään vain aivan pakolliset eikä panosteta kehittämiseen/laatutasoon yhtään), joten vaivaisestao 50 000 € panostuksesta kyse.
Ne suurituLOISET jotka järjestelevät tulonsa pääomatuloiksi maksattavat kulunsa muilla. Miljoonien tuloista veroprosentti on 30:n seutuvilla kun 200 000 euron tulojen veroprosentti on paljon korkeampi. Vielä törkeämpää on piilottaa rahansa veroparasiittimaihin. Eläkeläiset kärsii huijareiden toiminnasta.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Putkiremontti

Hei. Vuonna 1976 rakennettuun taloon on tulossa muutaman vuoden kuluttua putkiremontti. Omistan talon suurimman asunnon 80 neliötä, joka on ostettu 2000-luvun alussa hintaan 112000e. Välittäjä on käynyt arvioimassa ja hänen mukaansa tällä saisi nyt max. 180000e, mutta todennäköisesti menisi kaupaksi noin 170000e. Asunto sijaitsee keskisuuren kaupungin ydinkeskustassa. Remontin tekotapaa ei vielä tiedetä eikä siis edes aikaa milloin se aloitettaisiin, mutta tutkimukset ovat käynnissä. Nyt pohdiskelen tässä, mitä teen jatkossa. Hävinkö vai voitanko kun remontti tulee, mutta muuttaa en haluaisi koska pienempikin asunto maksaa nykyään enemmän kuin mitä tästä saan myydessä. Ongelmana on myös että olen nuorehko eläkeläinen eikä tuloja tai muuta varallisuutta kovin paljon ole. Kannattaako jotenkin yrittää maksaa remontti pois kerralla vai vastikkeena, todennäköisesti voisin sitä maksattaa asumistukena? Entäs kun tuo remontti tehdään, niin voinko yrittää sen jälkeen myydä asuntoa edelleen samalla hintaa vai voiko jopa lisätä remontin hinnan asunnon myyntihintaan? En ole kovin hyvä miettimään näitä joten toivoisin apua jo tässä vaiheessa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta