Nuorisobarometri 2018 on julkaistu. Siinä mm. pyydettiin nuoria kertomaan asteikolla 1-5 onko uskonnollinen vai ei. Vertaamalla valintojen 1 ja 2 osuuksien summaan 4 ja 5 saadaan eräs mittari uskonnollisuudelle.
Vuonna 2010 luvut olivat 35/37 ja neljä vuotta myöhemmin 23/53 eli hurjasti muuttuneet. Viime vuoden luvut on edelleen parannusta, 22/57, mutta muutos on aika maltillinen. Selitys tälle hidastumiselle ei minulla oikein ole.
Vuonna 2010 luvut olivat 35/37 ja neljä vuotta myöhemmin 23/53 eli hurjasti muuttuneet. Viime vuoden luvut on edelleen parannusta, 22/57, mutta muutos on aika maltillinen. Selitys tälle hidastumiselle ei minulla oikein ole.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Aihehan ei varsinaisesti liity vapariuteen, koska vapaa-ajattelu on oma kiihkoateistinen marginaali-ilmiö. Mutta kun te marginaaliset kiihkoilijat harhautatte itseänne ajattelemalla että kaikki ei-uskonnollisuus puhuu puolestanne, niin nyt sekin lohdutus on teiltä poissa. Kun hyötyä ei oikein enää saa tuostakaan mittarista, voisitteko vihdoin tunnustaa vain olevanne sitä mitä olette - muutaman kymmenen kiihkoilijan ryhmä, jolla on kannatusjäseniä karvan verran yli tuhat.
Ei-uskonnollisten osuus on siis kasvanut neljä prosenttiyksikköä 53 --> 57. Noin prosenttiyksikön vuodessa. Aivan yleisen maallistumisen trendin mukaista kehitystä. Edellinen hyppäys oli poikkeusellisen suuri, ja kyse voi olla myös virhemarginaalista eri suuntiin.
Kyllä tuosta mittarista edelleen iloa saa. Otsikkoin "maallistuminen hidastunut", en "pysähtynyt" saati "kääntynyt uskonnollistumiseksi".
Sinun on kai mahdoton ymmärtää, että varsinainen tavoitteemme ei ole oman jäsenmäärän kasvatus tms, Tavoitteemme on maallisempi Suomi, ja tämäkin tutkimustulos osoittaa tavoitteidemme edenneen jälleen.
Niin,+virhmarginaalia+on+voinut+olla+kaikissa+kolmessa+mittauksessa,+2010,+2014+ja+2018.++Mutta+se+vain+osaselityksenä.+
Näinpä. Muutos nuorisossa on nopeaa.
Vaaleissa 2011 isoimman potin vei Kokoomus, viimeksi Keskusta, nyt kai SDP. Tämä on aaltoilua, kun taas maallistuminen on jatkuva, oikeastaan jopa vuosisatainen trendi.
Kiihkoateistinen? Eikös vapaa-ajattelijoissa voi olla teistejäkin mukana?
15-19+v.+lukema+on+kuitenkin+53+%+eli+sama+kuin+koko+ryhmän+neljöä+vuotta+sitten.+"Pois"+siirtynyt+30-34+v+ikäkohortti+on+muuten+tilastojen+mukaan+erittäin+maallistunut+ikäryhmä,+joten+sen+tilanteen+korvaaminen+alle+kaksikymppisten+luvuilla+on+ollut+haasteellinen+"tehtävä"..
Menee vähän vaikeaselkoiseksi nyt. Jos sinulla on vertailuarvoja, annatko näistä taulukon jossa on syntymävuosi ja uskonnollisuus. Sellaisesta tämän näkisi selkeämmin.
Nyo voiden vuoden jalsot kuvaavat jo jotai yhdistettynä lirkoon kuulumisluluin eri ikävuosina.
Linkki koko raporttiin: https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf
Maallistunut nuoriso: ei auktoriteetteja (hallinto, tiede ym.) , ei tarvetta työskennellä yhteisen hyvän eteen, nautintojen esteetön maksimointi, heittäytyminen itsekkääseen olemiseen, riisto. Ei uskovaisuuden tuomaa kurinalaisuutta, itsehillintää, nöyryyttä työlle, lähimmäisyyttä, kiitollisuutta elämästä. Ei tämä ainakaan tästä parane.
Raportin+sivulla+87+kysyttiin+tärkeimpiä+arvoja.+Hyvin+tärkeänä+aineellista+hyvinvointia+pitää+11+%,+ihmisoikeuksia+83+%+ja+tasa-arvoa+77+%.
>Ei uskovaisuuden tuomaa kurinalaisuutta, itsehillintää, nöyryyttä työlle, lähimmäisyyttä, kiitollisuutta elämästä.
Näillä palstoilla myös denialismi, tiedeviha ja vähemmistöjen oikeuksien vastustaminen ovat hyvin näkyvät uskovaisuuden tuotteet. Usein jopa näkyvimmät.
Kauhistuttaa ja kiukustuttaa kovasti!
Tietoa tupta 58 prosentistä. Rohkaisua.
Maallituminen jatkuu tällä vuosikymmenellä vaffana.
Tämä vuoden 2018 tilanne on kuitenkin tärkeä ja antaa yhden tärkeän tiedon maallistumisen vaiheesta tällä hetkellä.
Sukupolvikokemuksissa on eroja. Kirkko on tiivistänyt lapsi- ja nuoristotyötään mm. kouluissa. Onnistunut hidastamaan sinänsä oikeasuuntaista kehitystä.
Nuorisobarometrin kyselyssä - samoin kuin kaikissa muissakin puhelinkyselyissä, median uutisoimissa "gallupeissa" - on toki kato-ongelma, koska kaikilla kohderyhmään (kai koko väestöön) kuuluvilla ei ole puhelinta tai eivät vastaa ja kaikki eivät anna haastattelua vaikka vastaisivatkin.
Tekijät kertovat Nuorisobarometrin kyselyn ongelmista (s. 11):
"Kato on Nuorisobarometrin historian ajan ollut koko ajan paheneva ongelma. Luotettavan tiedon saaminen edellyttää haastatteluja, mutta puhelinnumeron ja suostumuksen saaminen vaikeutuu kaiken aikaa. Kadon takia Väestörekisterikeskuksesta tilataan vastaajatavoitteeseen nähden vähintään kymmenkertainen määrä numeroita, ja jos valittu henkilö ei vastaa puhelimeen, haastattelija soittaa seuraavalle, ja näin saadaan halutun kokoinen otos (niin sanottu korvaava poiminta). Kun vaikeasti tavoitettavat vastaajat on korvattu helposti tavoitettavilla, syntyy poimintaharhaa, sillä tavoitettavuuskin
on vastaajan ominaisuus. Tässä otantatavassa on vaikea määritellä, mikä on kunkin vastaajan todennäköisyys tulla poimituksi. Niinpä tarkkaan ottaen ei kyse ole otoksesta, vaan näytteestä."
Tiedonkeruun toteutti Kantar TNS Oy puhelinhaastatteluin, joita tehtiin yhteensä 1901. Sama firma tekee suuren osa lehdissä miltei viikottain julkaisavista kyselyistä puhelinkyselynä.
Tuo voi selittää sitä, että nelivuotisjaksojen kehitysvauhdissa on selvä ero. Tai siis hieman tasoittaa oikeaa eroa. En väitä, että kehitysvauhdissa ei olisi tapahtunut muutosta., koska tietyn sukupolven, 2-3 kolmen vuoden kohortin, maallistuminen tapahtui poikkeuksellisen nopeasti, rajusti.
Tuo on kyllä milteipä kaikkien kyselytutkimusten ongelma tuo kato. Siinä voi olla satunnaisvaihtelua tavanomaisen, siis tilastollisen vaihtelun lisäksi.
Avaaja:
Kuten kaikissa muutoksissa, on aina hidas alku (= edelläkävijät maallistuvat joilla on vahvempi mielipide asiasta jo valmiiksi), keskivaiheessa massat (= ihmiset jotka eivät ole hyvin uskonnollisia ja ovat vähän välissä) alkavat muuttumaan ja lopulta prosessi hidastuu koska vain ydinryhmä uskovaisia perheitä on jäljellä.
Vastaavaa näkee ihmisten käyttäytymisessä myös esim. uutta tuotetta lanseeratessa mutta pätee yhtä hyvin muuhunkin ihmiskäyttäytymiseen.
Muutos Euroopasa näyttää menevän myös uusien entidstä maallistuneempien sukupolvien kautta. Kuitenkin: lapset ovat lapsia, ja ei-uskonnollisissa perheissa lasten roikottaminen kirkon jäseninä ja klouun pakollisessa uskonnonopetuksessa on hieman kummallista, sääli.
Kun kirkon tuore kysely rippikoululaisille kertoo alla seuraavaa, katsomuksellinen maallistuminen mm. seuraavassa nuorisobarometrissa jatkunee:
"Kun nuorilta kysyttiin, uskoivatko he Jumalan olemassaoloon, vain reilu kolmannes rippikoululaisista vastasi myöntävästi. Isosista reilu puolet, 51 prosenttia, uskoi, että Jumala on olemassa. Jeesuksen ylösnousemukseen uskoi isosista ainoastaan 43 prosenttia. Rippikoululaisista osuus oli vastaavasti 32 prosenttia."
Mutta onko vastaavaa kyselyä tehty aiemmin? Jos olisi, voisi selvittää päteekö tässäkin ketjun otsikko eli maallistuminen hidastuu. Tietääkseni kuitenkaan vertailuarvoja ei ole.