Valon muuttuminen

Oletteko Jt:t ajatelleet seurauksia näistä muuttuvista opeista?
Esimerkiksi tämä vp 2002 erotettujen/eronneiden kohtelun tiimoilta. Jos nyt ilmoitettaisiinkiin että, heidän kanssa saa ollakkin tekemisissä niin miten luulette sen onnistuvan ja mitä nämä omaiset, lapset ja ystävät suhtautuisivat tähän uuteen valoon? Jos vuosikausiksi on laitettu välit poikki ihan totaalisesti ja näin aiheutettu paljon henkistä kärsimystä niin miten tilanteen voisi korjata ja miten selittäisitte sen näille kaltoin kohdelluille? Sama tietysti koskee esim, verikysymystä jne..
443047
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 44

Vanhimmat

miten nämä ovat muuttuneet? siis mitä ei saanut tehdä aiemmin ja nyt saa? kovasti kiinnostaa....

Äänestä
  • >>miten nämä ovat muuttuneet? siis mitä ei saanut tehdä aiemmin ja nyt saa? kovasti kiinnostaa....>>

    Kysy paremminkin mikä kohta ei ole muuttunut..

    Kaikkein vaarallisimpia muutoksia jäsenten kannalta ovat lääkärinhoitoon liittyvät

    Rokotukset kielletty 1931 - 1952
    Elinsiirrot kielletty 1967 - 1980
    Verensiirron ja veren osasten yllättäinen täyskielto (aikaisemmin verensiirto oli ok) ja nyttemmin veren osista suuri osa sallittu.

    Opit muuttuvat koko ajan. Jehovan todistajia on historian saatossa kuollut sellaisiin sairauksiin, joiden lääkitys on nykyään heille sallittu, kuten verenvuototauti ja lääkkeenä käytettävä verestä erotettava hyytymistekijä.

    Nykyään he tappavat lapsiaan kieltämällä verensiirrot, mutta oppi liikkuu koko ajan enemmän veren osasia hyväksyväksi (onneksi).


    Merkittävistä Jehovan todistajien vuosilukuennustuksista on suomenkielistä listaa tuolla:

    http://www.geocities.com/valaisija/h_loppu.htm

    Äänestä

  • sivustaseuraaja.. kirjoitti:

    >>miten nämä ovat muuttuneet? siis mitä ei saanut tehdä aiemmin ja nyt saa? kovasti kiinnostaa....>>

    Kysy paremminkin mikä kohta ei ole muuttunut..

    Kaikkein vaarallisimpia muutoksia jäsenten kannalta ovat lääkärinhoitoon liittyvät

    Rokotukset kielletty 1931 - 1952
    Elinsiirrot kielletty 1967 - 1980
    Verensiirron ja veren osasten yllättäinen täyskielto (aikaisemmin verensiirto oli ok) ja nyttemmin veren osista suuri osa sallittu.

    Opit muuttuvat koko ajan. Jehovan todistajia on historian saatossa kuollut sellaisiin sairauksiin, joiden lääkitys on nykyään heille sallittu, kuten verenvuototauti ja lääkkeenä käytettävä verestä erotettava hyytymistekijä.

    Nykyään he tappavat lapsiaan kieltämällä verensiirrot, mutta oppi liikkuu koko ajan enemmän veren osasia hyväksyväksi (onneksi).


    Merkittävistä Jehovan todistajien vuosilukuennustuksista on suomenkielistä listaa tuolla:

    http://www.geocities.com/valaisija/h_loppu.htm

    vähän huvittaa tuo sun kommentti lapsien tappamisesta...ei kukaan voi tässä yhteiskunnassa sitä tehdä...yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä...lakihan on jo tätä vastaan...vai onko sulla näyttöjä? :)

    Äänestä

  • yksityyppi kirjoitti:

    vähän huvittaa tuo sun kommentti lapsien tappamisesta...ei kukaan voi tässä yhteiskunnassa sitä tehdä...yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä...lakihan on jo tätä vastaan...vai onko sulla näyttöjä? :)

    >>yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä>>

    Älähän nyt puhu höpöjä vakavasta asiasta.

    Suomessa tehdään huostaanotto jos Jehovan todistajien lapsen terveys vaatii verensiirron antamista, ja tässä yksi esimerkkitapaus:

    http://www.edilex.fi/linkit/kho/200000530


    Jehovan todistajien Herätkää-lehti on jopa julkaissut numeron jossa kanteen on painettu verensiirrosta kieltäytymiseen kuolleita lapsia:

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif


    Tämä asia ei ole mikään salaisuus, kysy vaikka keneltä tahansa Jehovan todistajalta.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja. kirjoitti:

    >>yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä>>

    Älähän nyt puhu höpöjä vakavasta asiasta.

    Suomessa tehdään huostaanotto jos Jehovan todistajien lapsen terveys vaatii verensiirron antamista, ja tässä yksi esimerkkitapaus:

    http://www.edilex.fi/linkit/kho/200000530


    Jehovan todistajien Herätkää-lehti on jopa julkaissut numeron jossa kanteen on painettu verensiirrosta kieltäytymiseen kuolleita lapsia:

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif


    Tämä asia ei ole mikään salaisuus, kysy vaikka keneltä tahansa Jehovan todistajalta.

    niinpä...huostaan otetaan verensirroon ajaksi, kuten tuossa kerrottiin. Ei hekään voi alaikäisen puolesta tehdä ratkaisua - ihan vaan omasta puolestaan. Joten ei kannata kuitenkaan väittää, että he olisivat lapsiaan tappaneet...

    Äänestä

  • sivustaseuraaja. kirjoitti:

    >>yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä>>

    Älähän nyt puhu höpöjä vakavasta asiasta.

    Suomessa tehdään huostaanotto jos Jehovan todistajien lapsen terveys vaatii verensiirron antamista, ja tässä yksi esimerkkitapaus:

    http://www.edilex.fi/linkit/kho/200000530


    Jehovan todistajien Herätkää-lehti on jopa julkaissut numeron jossa kanteen on painettu verensiirrosta kieltäytymiseen kuolleita lapsia:

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif


    Tämä asia ei ole mikään salaisuus, kysy vaikka keneltä tahansa Jehovan todistajalta.

    Niin piti vielä lisätä, että vaikka täällä Suomessa onkin niin hyvin, että yhteiskunta tekee huostaanoton verituotteiden antamiseksi Jehovan todistajien lapselle, ulkomailla ei välttämättä ole samanlaista lainsäädäntöä.

    Siitä on seurauksena lukematon määrä murhenäytelmiä ja vuodatettuja kyyneliä.

    Äänestä

  • yksityyppi kirjoitti:

    niinpä...huostaan otetaan verensirroon ajaksi, kuten tuossa kerrottiin. Ei hekään voi alaikäisen puolesta tehdä ratkaisua - ihan vaan omasta puolestaan. Joten ei kannata kuitenkaan väittää, että he olisivat lapsiaan tappaneet...

    Kuten kirjoitin, Suomessa onneksi tehdään huostaanotto. Monissa muissa maissa ei kuitenkaan näin tehdä, ja siksi Vartiotorni-seuralla on julkaista kertomuksia lapsista jotka "kuolivat urheasti" hyväksymättä verensiirtoa.

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif

    Aikuisethan tekevät toki päätökset omasta puolestaan.

    Tiesitkö, että Jehovan todistaja-lapset ja aikuiset kantavat onnettomuuksien varalta mukanaan korttia jossa kielletään verensiirtojen antaminen?

    Äänestä

  • yksityyppi kirjoitti:

    vähän huvittaa tuo sun kommentti lapsien tappamisesta...ei kukaan voi tässä yhteiskunnassa sitä tehdä...yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä...lakihan on jo tätä vastaan...vai onko sulla näyttöjä? :)

    Mutta, näin yleisenä linjana kerron sinulle, että mitä kauemmaksi Brooklyn New York USA:sta mennään kohti periferiaa, sitä suuremmaksi uhraukset käyvät.

    Malawissa 1960-1970 kieltäydyttii ottamasta pakollista puoluekorttia ja siitä johtuen monet Jehovantodistajat siellä piestiin, raiskattiin ja tapettiin.
    Mutta samaan aikaan pääkonttori antoi Meksikon Jehovantodistaja veljille luvan lahjoa viranomaiset, jotta he saisivat todistuksen siitä, että olivat käyneet armeijan ja sitä kautta saisivat passin ym. etuja.
    Jehovantodistaja eliitin oli mahdoton samaistua afrikkalaiseen köyhään mustaa, joten heidän kärsimyksiään siedettiin erittäin hyvin ja samalla saatiin kaivattua vainoa, joka todistaa uskon olevan oikea.

    Mutta USA:ssa on suuri meksikolais-populaatio ja Jehovantodistajissa paljon latinoja, joten tilanne oli meksikossa aivan toinen.
    Meksiko on lähellä, joten varmasti tiettyä tunnesidettä meksikon veljiin oli muodostunut henkilökohtaisissa kontakteissa, joten "tutuille" ei haluttu harmeja.

    Taas veri-opissa USA:ssa on suurimmat mahdollisuudet säilyä hengissä, jos on vakuutus. USA käyttää 13-14 prosenttia kansantuotteestaan terveydenhuoltoon (yksityisesti toki) joten satsaus hengen pelastamiseksi on aivan eri USA:ssa kuin vaikkapa Filippiineillä, joten JT tasa-arvo ei toteudu tässäkään.
    Mitä kauenpana USA:ta kehitysmaihinpäin sitä suuremmat veri-oppiuhrit.

    Äänestä

  • Velipula? kirjoitti:

    Mutta, näin yleisenä linjana kerron sinulle, että mitä kauemmaksi Brooklyn New York USA:sta mennään kohti periferiaa, sitä suuremmaksi uhraukset käyvät.

    Malawissa 1960-1970 kieltäydyttii ottamasta pakollista puoluekorttia ja siitä johtuen monet Jehovantodistajat siellä piestiin, raiskattiin ja tapettiin.
    Mutta samaan aikaan pääkonttori antoi Meksikon Jehovantodistaja veljille luvan lahjoa viranomaiset, jotta he saisivat todistuksen siitä, että olivat käyneet armeijan ja sitä kautta saisivat passin ym. etuja.
    Jehovantodistaja eliitin oli mahdoton samaistua afrikkalaiseen köyhään mustaa, joten heidän kärsimyksiään siedettiin erittäin hyvin ja samalla saatiin kaivattua vainoa, joka todistaa uskon olevan oikea.

    Mutta USA:ssa on suuri meksikolais-populaatio ja Jehovantodistajissa paljon latinoja, joten tilanne oli meksikossa aivan toinen.
    Meksiko on lähellä, joten varmasti tiettyä tunnesidettä meksikon veljiin oli muodostunut henkilökohtaisissa kontakteissa, joten "tutuille" ei haluttu harmeja.

    Taas veri-opissa USA:ssa on suurimmat mahdollisuudet säilyä hengissä, jos on vakuutus. USA käyttää 13-14 prosenttia kansantuotteestaan terveydenhuoltoon (yksityisesti toki) joten satsaus hengen pelastamiseksi on aivan eri USA:ssa kuin vaikkapa Filippiineillä, joten JT tasa-arvo ei toteudu tässäkään.
    Mitä kauenpana USA:ta kehitysmaihinpäin sitä suuremmat veri-oppiuhrit.

    Näin.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja. kirjoitti:

    >>yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä>>

    Älähän nyt puhu höpöjä vakavasta asiasta.

    Suomessa tehdään huostaanotto jos Jehovan todistajien lapsen terveys vaatii verensiirron antamista, ja tässä yksi esimerkkitapaus:

    http://www.edilex.fi/linkit/kho/200000530


    Jehovan todistajien Herätkää-lehti on jopa julkaissut numeron jossa kanteen on painettu verensiirrosta kieltäytymiseen kuolleita lapsia:

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif


    Tämä asia ei ole mikään salaisuus, kysy vaikka keneltä tahansa Jehovan todistajalta.

    Ei lapset kuolleet verensiirron puuttumisen takia, vaan vakavaan leukemiaan. Lääkärit tarjosivat verensiirtoa hoitokeinoksi, se on huono keino, koska se ei paranna sairautta. Se olisi jatkanut elämää parhaimillaan muutaman viikon / kuukauden, siis käytänössä ei mitään hyötyä. He säilyttivät uskollisuutensa ja heitä odottaa ikuinen elämä aikanaan, kun Jeesus Kristusa lupauksensa mukaan herättää heidät ylönousemuksessa jälleen elämään. Joh. 11 luku.

    Lisäksi nykytutkimusten mukaan verensiirto aiheuttaa aina ja poikkeuksetta elimistössä shokkireaktion. Tämän ja muut verensiirroista johtuvat komplikaatiot ovat joskus jopa tappavia. Luterilaisen siskoni oli kuolla keisarinleikkauksen yhteydessä tehtyyn verensiirron komplikaatioihin.

    Suuri Englantilainen useita vuosia jatkunut tutkimus kertoo verensiirron saaneitten sairaalassa olo päivien olleen 11 päivää ja vastaavien leikkausten läpikäyneitten jotka eivät ole siirtoa ottaneet 8,5 päivää. Eli verensiirto on on vahigollinen toimenpide jota tulee välttää. Mm. tämän tutkimuksen jälkeen Suomessa useat sairaalat ovat ilmoittaneet vähentävänsä verensiirtoja niiden potilaitten toipumista hidastavien ominaisuuksien takia.
    Sairaalat säästävät tässä melkoisen summan rahaa ja todenäköisesti myös ihmishenkiä.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja. kirjoitti:

    >>yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä>>

    Älähän nyt puhu höpöjä vakavasta asiasta.

    Suomessa tehdään huostaanotto jos Jehovan todistajien lapsen terveys vaatii verensiirron antamista, ja tässä yksi esimerkkitapaus:

    http://www.edilex.fi/linkit/kho/200000530


    Jehovan todistajien Herätkää-lehti on jopa julkaissut numeron jossa kanteen on painettu verensiirrosta kieltäytymiseen kuolleita lapsia:

    http://www.ajwrb.org/smkids.gif


    Tämä asia ei ole mikään salaisuus, kysy vaikka keneltä tahansa Jehovan todistajalta.

    The American Journal of Medicine/TRI Craig s. Kitchens

    "Jehovan todistaja potilaiden päätös kieltäytyä verensiirroista SUURISSA leikkauksissa näyttää lisäävän 0,5-1,5% sen YLEISTÄ TODENNÄKÖISYYTTÄ, että potilas kuolee leikkauksen jälkeen. Ei ole yhtä selvää miten paljon tälläinen menettely vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta,mutta niiden väheneminen TODENNÄKÖISESTI YLITTÄÄ ne riskit, joita aiheuttaa se, että verta ei anneta"

    Kitchens kysyykin "jos se, että Jehovan todistajille ei anneta verta, lisää vain vähän äkillistä sairastuvuutta ja kuolleisuutta ja toisaalta SUURESTI vähentää kustannuksia ja kroonisia komplikaatioita, niin eikö potilaiden tulisi saada vähemmän verensiirtoja?"

    Edellinen tarkastelu perustui 16 tutkimukseen joissa oli 1404 leikkausta JT:lle

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    Ei lapset kuolleet verensiirron puuttumisen takia, vaan vakavaan leukemiaan. Lääkärit tarjosivat verensiirtoa hoitokeinoksi, se on huono keino, koska se ei paranna sairautta. Se olisi jatkanut elämää parhaimillaan muutaman viikon / kuukauden, siis käytänössä ei mitään hyötyä. He säilyttivät uskollisuutensa ja heitä odottaa ikuinen elämä aikanaan, kun Jeesus Kristusa lupauksensa mukaan herättää heidät ylönousemuksessa jälleen elämään. Joh. 11 luku.

    Lisäksi nykytutkimusten mukaan verensiirto aiheuttaa aina ja poikkeuksetta elimistössä shokkireaktion. Tämän ja muut verensiirroista johtuvat komplikaatiot ovat joskus jopa tappavia. Luterilaisen siskoni oli kuolla keisarinleikkauksen yhteydessä tehtyyn verensiirron komplikaatioihin.

    Suuri Englantilainen useita vuosia jatkunut tutkimus kertoo verensiirron saaneitten sairaalassa olo päivien olleen 11 päivää ja vastaavien leikkausten läpikäyneitten jotka eivät ole siirtoa ottaneet 8,5 päivää. Eli verensiirto on on vahigollinen toimenpide jota tulee välttää. Mm. tämän tutkimuksen jälkeen Suomessa useat sairaalat ovat ilmoittaneet vähentävänsä verensiirtoja niiden potilaitten toipumista hidastavien ominaisuuksien takia.
    Sairaalat säästävät tässä melkoisen summan rahaa ja todenäköisesti myös ihmishenkiä.

    Miksihän noita verensiirtoja tehdään, jos ne on noin vaarallisia ja tappavia?

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    Ei lapset kuolleet verensiirron puuttumisen takia, vaan vakavaan leukemiaan. Lääkärit tarjosivat verensiirtoa hoitokeinoksi, se on huono keino, koska se ei paranna sairautta. Se olisi jatkanut elämää parhaimillaan muutaman viikon / kuukauden, siis käytänössä ei mitään hyötyä. He säilyttivät uskollisuutensa ja heitä odottaa ikuinen elämä aikanaan, kun Jeesus Kristusa lupauksensa mukaan herättää heidät ylönousemuksessa jälleen elämään. Joh. 11 luku.

    Lisäksi nykytutkimusten mukaan verensiirto aiheuttaa aina ja poikkeuksetta elimistössä shokkireaktion. Tämän ja muut verensiirroista johtuvat komplikaatiot ovat joskus jopa tappavia. Luterilaisen siskoni oli kuolla keisarinleikkauksen yhteydessä tehtyyn verensiirron komplikaatioihin.

    Suuri Englantilainen useita vuosia jatkunut tutkimus kertoo verensiirron saaneitten sairaalassa olo päivien olleen 11 päivää ja vastaavien leikkausten läpikäyneitten jotka eivät ole siirtoa ottaneet 8,5 päivää. Eli verensiirto on on vahigollinen toimenpide jota tulee välttää. Mm. tämän tutkimuksen jälkeen Suomessa useat sairaalat ovat ilmoittaneet vähentävänsä verensiirtoja niiden potilaitten toipumista hidastavien ominaisuuksien takia.
    Sairaalat säästävät tässä melkoisen summan rahaa ja todenäköisesti myös ihmishenkiä.

    -> Ei lapset kuolleet verensiirron puuttumisen takia, vaan vakavaan leukemiaan. Lääkärit tarjosivat verensiirtoa hoitokeinoksi, se on huono keino, koska se ei paranna sairautta. Se olisi jatkanut elämää parhaimillaan muutaman viikon / kuukauden, siis käytänössä ei mitään hyötyä.

    En tunne tapausta ja eipä ole tuo lääketiede niin viimeisen päälle hyppysissä, mutta eikös leukemian hoitona noin yleensä käytetä sopivan ja terveen luuytiemen siirtoa? Mikäli sellaista ei ole tarjolla, kannattaa kai lapsen elämää jatkaa sen aikaa, että sopivaa luuydintä löytyy. Tässä tapauksessa ei ole kai kyse parannus- vaan hoitokeinosta. Sallikaa maallikolle, jos terminologia ei ole täysin kohdallaan.

    Muutenkin tuntuu kornilta, että maallikot yrittävät saada aikaiseksi keskustelua oikeista ja vääristä hoitomuodoista. Tässä tapauksessa todistustaakka on kyllä jehovantodistajilla, jotka sinnittelevät epätoivoisesti yleisesti käytössä olevia hoitomuotoja vastaan.

    Esitän myös tässä yhteydessä kysymyksen: Kuinka joukkio, jonka jäsenistä kukaan ei ole koskaan saanut aikaan mitään merkittävää, voi kuvitella omaavansa totuuden - nyt lääketieteellisissä kysymyksissä? Pystyttekö nimeämään jonkin Nobelin pokanneen tutkijan, joka kannattaisi jehovantodistajien kipeitä käsityksiä lääketieteestä? Tai nimetkää nyt edes yksi merkittävä tutkija, joka kannattaisi heidän näkemyksiään.

    Äänestä

  • Vihtahousu kirjoitti:

    Miksihän noita verensiirtoja tehdään, jos ne on noin vaarallisia ja tappavia?

    ollut riittävästi tutkimuksia olemassa, nyt on. Suomessa oli toistavuotta sitten Helsigissä kirugien koulutus tilaisuus, jossa mm. tämä tutkimus esiteltiin muita veren siirrosta aiheutuvia ongelmia.

    Tosin monissa maissa on jo pitkään yrittäneet päästä verensiiroista eroon, pääsääntö on ollut se, että mitä korkeatasoisempi sairaala sitä vähemmän verensiirtoja niissä tehdään.

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    -> Ei lapset kuolleet verensiirron puuttumisen takia, vaan vakavaan leukemiaan. Lääkärit tarjosivat verensiirtoa hoitokeinoksi, se on huono keino, koska se ei paranna sairautta. Se olisi jatkanut elämää parhaimillaan muutaman viikon / kuukauden, siis käytänössä ei mitään hyötyä.

    En tunne tapausta ja eipä ole tuo lääketiede niin viimeisen päälle hyppysissä, mutta eikös leukemian hoitona noin yleensä käytetä sopivan ja terveen luuytiemen siirtoa? Mikäli sellaista ei ole tarjolla, kannattaa kai lapsen elämää jatkaa sen aikaa, että sopivaa luuydintä löytyy. Tässä tapauksessa ei ole kai kyse parannus- vaan hoitokeinosta. Sallikaa maallikolle, jos terminologia ei ole täysin kohdallaan.

    Muutenkin tuntuu kornilta, että maallikot yrittävät saada aikaiseksi keskustelua oikeista ja vääristä hoitomuodoista. Tässä tapauksessa todistustaakka on kyllä jehovantodistajilla, jotka sinnittelevät epätoivoisesti yleisesti käytössä olevia hoitomuotoja vastaan.

    Esitän myös tässä yhteydessä kysymyksen: Kuinka joukkio, jonka jäsenistä kukaan ei ole koskaan saanut aikaan mitään merkittävää, voi kuvitella omaavansa totuuden - nyt lääketieteellisissä kysymyksissä? Pystyttekö nimeämään jonkin Nobelin pokanneen tutkijan, joka kannattaisi jehovantodistajien kipeitä käsityksiä lääketieteestä? Tai nimetkää nyt edes yksi merkittävä tutkija, joka kannattaisi heidän näkemyksiään.

    oli nimenomaan heitä hoitavien lääkärien lausunnot selviytymis mahdollisuuksista. Leukemiaa on monen asteista, vakavimpiin ei auta mikään, ns. lentävään leukemiaan kuolee jopa 3-4 päivässä, kuten erälle tuttavalleni kävi. Lievimmissä tapauksissa ihminen voi elää vanhuuteen asti suhteellisen pienillä toimenpiteillä.
    Luuydin siirroista on joissakin leukemia tapauksissa hyötyä, eräs tuttavani (Luterilainen) pelastui sen avulla, ainakin toistaiseksi. Se on aika rankka prosessi, siinä tapettiin täysin vahat luuydinsolut ja uudet annettin sukulaiselta..

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    ollut riittävästi tutkimuksia olemassa, nyt on. Suomessa oli toistavuotta sitten Helsigissä kirugien koulutus tilaisuus, jossa mm. tämä tutkimus esiteltiin muita veren siirrosta aiheutuvia ongelmia.

    Tosin monissa maissa on jo pitkään yrittäneet päästä verensiiroista eroon, pääsääntö on ollut se, että mitä korkeatasoisempi sairaala sitä vähemmän verensiirtoja niissä tehdään.

    -> Tosin monissa maissa on jo pitkään yrittäneet päästä verensiiroista eroon,

    Mihinkä luotettavaan lähteeseen nyt viittaat? Luettele maat, jotka tätä ovat "yrittäneet".

    -> pääsääntö on ollut se, että mitä korkeatasoisempi sairaala sitä vähemmän verensiirtoja niissä tehdään.

    Sinulla lienee esittää väitteellesi tutkimustietoa. Luettele sairaaloita, joissa niiden tason ja suorittamatta jätettyjen verensiirtojen määrän välillä on mielestäsi jokin yhteys.

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    ollut riittävästi tutkimuksia olemassa, nyt on. Suomessa oli toistavuotta sitten Helsigissä kirugien koulutus tilaisuus, jossa mm. tämä tutkimus esiteltiin muita veren siirrosta aiheutuvia ongelmia.

    Tosin monissa maissa on jo pitkään yrittäneet päästä verensiiroista eroon, pääsääntö on ollut se, että mitä korkeatasoisempi sairaala sitä vähemmän verensiirtoja niissä tehdään.

    Vartiotornin ja muiden veren käyttöä vastustavien tahojen legenda komplikaatiottomasta paranemisesta on liioiteltua legendaa. Jos hoitokustannuksissa säästetään koska toipumisajat ovat lyhyempiä ja lisäksi korvikeaineiden käyttö olisi mutkattomampaa (veriryhmistä ei tarvitse huolehtia ja korvikkeiden säilyttäminen on helpompaa ja halvempaa, sillä veri säilyy vain 42 vrk. jääkaapissa), niin miksi verta sitten ylipäätänsä käytetään, lisäksi potilaan terveys vaarantamalla? Ei tarvitse olla salapoliisi jotta voi huomata tällaisen legendan olevan liioiteltua.

    Veren korvikeaineita käytetään pääasiallisesti erilaisten sairauksien hoidossa esim. jotkin maksasairaudet, eikä niitä ole vartavasten suunniteltu verensiirtoa korvaamaan. Keinoverta ei ole vielä olemassakaan. Suurin syy keinoveren kehitykselle on veren korkea hinta. Veripussi maksaa Yhdysvalloissa noin 500 dollaria.

    Lähes kaikki käytettävät korvikkeet perustuvat joko perfluorokemikaaleihin tai sitten hemoglobiiniin.

    Perfluorokemikaaleihin (pfc) perustuvien korvikkeiden sidokset ovat liian heikkoja sitoakseen hapen tarpeeksi hyvin, jotta se ehtisi kuljettaa hapen jokapaikkaan. Tämä saattaa aiheuttaa tukehtumisen tai hukkumisen tunnetta ja pahimmassa tapauksessa on hengenvaarallista. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijalla on huonoja kokemuksia haavoittuneiden ensiavusta veren korvikkeilla. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämä riskit kirjoituksissaan.

    Markkinoilla olevat korvikkeet jotka eivät perustu perfluorokemikaaleihin perustuvat hemoglobiiniin, joka on otettu verestä. Näillä tuotteilla on omat riskinsä, kuten mm. verenpaineen nousemisen ja valtimotaudin riski. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämäkin riskit kirjoituksissaan.

    Lupaavimpia kehityksen alla olevia korvikkeita ovat aineet jotka perustuvat dodecafluoropentane emulsioon, mutta nämä ovat siis vasta kehitteillä. Jehovan todistajilla on ollut veren korvikkeita ylistävä asenne ainakin 80-luvulta asti, vaikka tilanne oli silloin paljon huonompi.

    Hyvin suunnitellussa leikkauksessa massiivisen verenvuodon riskit ovat pieniä ja näin ollen verettömissä leikkauksissa ollaan saatu hyviä tuloksia. Jehovan todistajat mielellään painavat lehtiinsä kertomuksia tällaisista onnistuneista tapauksista.

    Onnettomuuksissa tapahtuneet verenvuodot ovat taas asia erikseen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa pahasti loukkantuneelle saatetaan joutua antamaan kymmeniä yksiköitä verta, ennen kuin veren vuoto ollaan saatu tyrehtymään. Potilaalle ei periaatteessa ole jäänyt omaa verta siis lainkaan. Aikuisen ihmisen veren määrä on noin 4 litraa ja yhden veriyksikön määrä on noin puoli litraa. Ihminen ei voi selvitä hengissä pelkillä korvikkeilla. Korvikkeita tosin on ainakin Yhdysvalloissa alettu kokeilla joidenkin sairaaloiden ambulansseissa, juuri oikean veren huonon säilyvyyden, vaikean varastoinnin ja eri veriryhmien vuoksi. Nämä korvikkeet toimivat kuitenkin pääasiallisesti vain plasmavolyymin kohottajina ja näin ollen estävät potilaan joutumista shokkiin, potilaalla on kuitenkin edelleen riski kuolla hapenpuutteen aiheuttamiin ongelmiin. Sairaalassa teho-osastolla potilaille kuitenkin annetaan oikeaa verta. Jehovan todistajien lehdissä ei pahemmin ole mainintoja onnettomuspotilaiden verettömän hoidon varjopuolesta ja verensiirrosta kieltäytyneiden menehtymisistä.

    Luovutetut veriyksiköt ja plasmapoolit testataan mm. hepatiitti B viruksen sekä HIV ja hepatiitti C virusvasta-aineiden suhteen. HIV:n vasta-aineet näkyvät verikokeessa nykyteknologialla jo kahden viikon jälkeen tartunnasta. Haastattelulla tämäkin riski saadaan minimoitua.

    Veren ja verituotteiden mikrobiturvallisuus ei kuitenkaan ole täydellinen ja voivat näin ollen aiheuttaa potilaalle pienen riskin. Tartunnan mahdollisuus on myös valmisteissa, jotka on valmistettu verestä.

    Ainakaan Suomessa ei ole verensiirron yhteydessä tarttunut HIV:tä ainakaan 80-luvun puolivälin jolloin luovutetusta verestä alettiin kokeita ottamaan. Tilanne on suurinpiirtein samanlainen muissakin hyvinvointiyhteiskunnissa.

    Edelleen ihmettelen miksi verta käytettäisiin kaiken tämän hankaluuden ja kulujen jälkeen mikäli verenkorvaavat tuotteet olisivat niin mainioita, kuin jotkut tahot antavat ymmärtää?

    Äänestä

  • punaiset korvat kirjoitti:

    Vartiotornin ja muiden veren käyttöä vastustavien tahojen legenda komplikaatiottomasta paranemisesta on liioiteltua legendaa. Jos hoitokustannuksissa säästetään koska toipumisajat ovat lyhyempiä ja lisäksi korvikeaineiden käyttö olisi mutkattomampaa (veriryhmistä ei tarvitse huolehtia ja korvikkeiden säilyttäminen on helpompaa ja halvempaa, sillä veri säilyy vain 42 vrk. jääkaapissa), niin miksi verta sitten ylipäätänsä käytetään, lisäksi potilaan terveys vaarantamalla? Ei tarvitse olla salapoliisi jotta voi huomata tällaisen legendan olevan liioiteltua.

    Veren korvikeaineita käytetään pääasiallisesti erilaisten sairauksien hoidossa esim. jotkin maksasairaudet, eikä niitä ole vartavasten suunniteltu verensiirtoa korvaamaan. Keinoverta ei ole vielä olemassakaan. Suurin syy keinoveren kehitykselle on veren korkea hinta. Veripussi maksaa Yhdysvalloissa noin 500 dollaria.

    Lähes kaikki käytettävät korvikkeet perustuvat joko perfluorokemikaaleihin tai sitten hemoglobiiniin.

    Perfluorokemikaaleihin (pfc) perustuvien korvikkeiden sidokset ovat liian heikkoja sitoakseen hapen tarpeeksi hyvin, jotta se ehtisi kuljettaa hapen jokapaikkaan. Tämä saattaa aiheuttaa tukehtumisen tai hukkumisen tunnetta ja pahimmassa tapauksessa on hengenvaarallista. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijalla on huonoja kokemuksia haavoittuneiden ensiavusta veren korvikkeilla. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämä riskit kirjoituksissaan.

    Markkinoilla olevat korvikkeet jotka eivät perustu perfluorokemikaaleihin perustuvat hemoglobiiniin, joka on otettu verestä. Näillä tuotteilla on omat riskinsä, kuten mm. verenpaineen nousemisen ja valtimotaudin riski. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämäkin riskit kirjoituksissaan.

    Lupaavimpia kehityksen alla olevia korvikkeita ovat aineet jotka perustuvat dodecafluoropentane emulsioon, mutta nämä ovat siis vasta kehitteillä. Jehovan todistajilla on ollut veren korvikkeita ylistävä asenne ainakin 80-luvulta asti, vaikka tilanne oli silloin paljon huonompi.

    Hyvin suunnitellussa leikkauksessa massiivisen verenvuodon riskit ovat pieniä ja näin ollen verettömissä leikkauksissa ollaan saatu hyviä tuloksia. Jehovan todistajat mielellään painavat lehtiinsä kertomuksia tällaisista onnistuneista tapauksista.

    Onnettomuuksissa tapahtuneet verenvuodot ovat taas asia erikseen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa pahasti loukkantuneelle saatetaan joutua antamaan kymmeniä yksiköitä verta, ennen kuin veren vuoto ollaan saatu tyrehtymään. Potilaalle ei periaatteessa ole jäänyt omaa verta siis lainkaan. Aikuisen ihmisen veren määrä on noin 4 litraa ja yhden veriyksikön määrä on noin puoli litraa. Ihminen ei voi selvitä hengissä pelkillä korvikkeilla. Korvikkeita tosin on ainakin Yhdysvalloissa alettu kokeilla joidenkin sairaaloiden ambulansseissa, juuri oikean veren huonon säilyvyyden, vaikean varastoinnin ja eri veriryhmien vuoksi. Nämä korvikkeet toimivat kuitenkin pääasiallisesti vain plasmavolyymin kohottajina ja näin ollen estävät potilaan joutumista shokkiin, potilaalla on kuitenkin edelleen riski kuolla hapenpuutteen aiheuttamiin ongelmiin. Sairaalassa teho-osastolla potilaille kuitenkin annetaan oikeaa verta. Jehovan todistajien lehdissä ei pahemmin ole mainintoja onnettomuspotilaiden verettömän hoidon varjopuolesta ja verensiirrosta kieltäytyneiden menehtymisistä.

    Luovutetut veriyksiköt ja plasmapoolit testataan mm. hepatiitti B viruksen sekä HIV ja hepatiitti C virusvasta-aineiden suhteen. HIV:n vasta-aineet näkyvät verikokeessa nykyteknologialla jo kahden viikon jälkeen tartunnasta. Haastattelulla tämäkin riski saadaan minimoitua.

    Veren ja verituotteiden mikrobiturvallisuus ei kuitenkaan ole täydellinen ja voivat näin ollen aiheuttaa potilaalle pienen riskin. Tartunnan mahdollisuus on myös valmisteissa, jotka on valmistettu verestä.

    Ainakaan Suomessa ei ole verensiirron yhteydessä tarttunut HIV:tä ainakaan 80-luvun puolivälin jolloin luovutetusta verestä alettiin kokeita ottamaan. Tilanne on suurinpiirtein samanlainen muissakin hyvinvointiyhteiskunnissa.

    Edelleen ihmettelen miksi verta käytettäisiin kaiken tämän hankaluuden ja kulujen jälkeen mikäli verenkorvaavat tuotteet olisivat niin mainioita, kuin jotkut tahot antavat ymmärtää?

    Hatunnosto, syvä kumarrus ja kiitos.

    Äänestä

  • punaiset korvat kirjoitti:

    Vartiotornin ja muiden veren käyttöä vastustavien tahojen legenda komplikaatiottomasta paranemisesta on liioiteltua legendaa. Jos hoitokustannuksissa säästetään koska toipumisajat ovat lyhyempiä ja lisäksi korvikeaineiden käyttö olisi mutkattomampaa (veriryhmistä ei tarvitse huolehtia ja korvikkeiden säilyttäminen on helpompaa ja halvempaa, sillä veri säilyy vain 42 vrk. jääkaapissa), niin miksi verta sitten ylipäätänsä käytetään, lisäksi potilaan terveys vaarantamalla? Ei tarvitse olla salapoliisi jotta voi huomata tällaisen legendan olevan liioiteltua.

    Veren korvikeaineita käytetään pääasiallisesti erilaisten sairauksien hoidossa esim. jotkin maksasairaudet, eikä niitä ole vartavasten suunniteltu verensiirtoa korvaamaan. Keinoverta ei ole vielä olemassakaan. Suurin syy keinoveren kehitykselle on veren korkea hinta. Veripussi maksaa Yhdysvalloissa noin 500 dollaria.

    Lähes kaikki käytettävät korvikkeet perustuvat joko perfluorokemikaaleihin tai sitten hemoglobiiniin.

    Perfluorokemikaaleihin (pfc) perustuvien korvikkeiden sidokset ovat liian heikkoja sitoakseen hapen tarpeeksi hyvin, jotta se ehtisi kuljettaa hapen jokapaikkaan. Tämä saattaa aiheuttaa tukehtumisen tai hukkumisen tunnetta ja pahimmassa tapauksessa on hengenvaarallista. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijalla on huonoja kokemuksia haavoittuneiden ensiavusta veren korvikkeilla. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämä riskit kirjoituksissaan.

    Markkinoilla olevat korvikkeet jotka eivät perustu perfluorokemikaaleihin perustuvat hemoglobiiniin, joka on otettu verestä. Näillä tuotteilla on omat riskinsä, kuten mm. verenpaineen nousemisen ja valtimotaudin riski. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämäkin riskit kirjoituksissaan.

    Lupaavimpia kehityksen alla olevia korvikkeita ovat aineet jotka perustuvat dodecafluoropentane emulsioon, mutta nämä ovat siis vasta kehitteillä. Jehovan todistajilla on ollut veren korvikkeita ylistävä asenne ainakin 80-luvulta asti, vaikka tilanne oli silloin paljon huonompi.

    Hyvin suunnitellussa leikkauksessa massiivisen verenvuodon riskit ovat pieniä ja näin ollen verettömissä leikkauksissa ollaan saatu hyviä tuloksia. Jehovan todistajat mielellään painavat lehtiinsä kertomuksia tällaisista onnistuneista tapauksista.

    Onnettomuuksissa tapahtuneet verenvuodot ovat taas asia erikseen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa pahasti loukkantuneelle saatetaan joutua antamaan kymmeniä yksiköitä verta, ennen kuin veren vuoto ollaan saatu tyrehtymään. Potilaalle ei periaatteessa ole jäänyt omaa verta siis lainkaan. Aikuisen ihmisen veren määrä on noin 4 litraa ja yhden veriyksikön määrä on noin puoli litraa. Ihminen ei voi selvitä hengissä pelkillä korvikkeilla. Korvikkeita tosin on ainakin Yhdysvalloissa alettu kokeilla joidenkin sairaaloiden ambulansseissa, juuri oikean veren huonon säilyvyyden, vaikean varastoinnin ja eri veriryhmien vuoksi. Nämä korvikkeet toimivat kuitenkin pääasiallisesti vain plasmavolyymin kohottajina ja näin ollen estävät potilaan joutumista shokkiin, potilaalla on kuitenkin edelleen riski kuolla hapenpuutteen aiheuttamiin ongelmiin. Sairaalassa teho-osastolla potilaille kuitenkin annetaan oikeaa verta. Jehovan todistajien lehdissä ei pahemmin ole mainintoja onnettomuspotilaiden verettömän hoidon varjopuolesta ja verensiirrosta kieltäytyneiden menehtymisistä.

    Luovutetut veriyksiköt ja plasmapoolit testataan mm. hepatiitti B viruksen sekä HIV ja hepatiitti C virusvasta-aineiden suhteen. HIV:n vasta-aineet näkyvät verikokeessa nykyteknologialla jo kahden viikon jälkeen tartunnasta. Haastattelulla tämäkin riski saadaan minimoitua.

    Veren ja verituotteiden mikrobiturvallisuus ei kuitenkaan ole täydellinen ja voivat näin ollen aiheuttaa potilaalle pienen riskin. Tartunnan mahdollisuus on myös valmisteissa, jotka on valmistettu verestä.

    Ainakaan Suomessa ei ole verensiirron yhteydessä tarttunut HIV:tä ainakaan 80-luvun puolivälin jolloin luovutetusta verestä alettiin kokeita ottamaan. Tilanne on suurinpiirtein samanlainen muissakin hyvinvointiyhteiskunnissa.

    Edelleen ihmettelen miksi verta käytettäisiin kaiken tämän hankaluuden ja kulujen jälkeen mikäli verenkorvaavat tuotteet olisivat niin mainioita, kuin jotkut tahot antavat ymmärtää?

    Lääkärit pelkäävät.


    Tämän hetkinen tilanne on se, että nykyinen hoitomenettely nojaa kovasti verenkäyttöön. Toisin sanoen, kun on verta annettu, kaikkensa on tehty, tapaus voidaan arkistoida.

    Lääkärit pelkäävät syytettä elleivät läträä veren kanssa. Jos korvikkeilla ei tulosta tule, he pelkäävät, että syytettäisiin verettömästä lijasta. Siitä huolimatta vaikka siirolla ei olisi mitään konkreettista vaikutusta asiaan.



    Eikös sairaanhoidon tämänhetkinen "policy" ole se, että jos verta ei ole annettu lääkäri joutuu vastuuseen?

    Jos on, tiedämme mistä kenkä puristaa.

    Äänestä

  • fger kirjoitti:

    Lääkärit pelkäävät.


    Tämän hetkinen tilanne on se, että nykyinen hoitomenettely nojaa kovasti verenkäyttöön. Toisin sanoen, kun on verta annettu, kaikkensa on tehty, tapaus voidaan arkistoida.

    Lääkärit pelkäävät syytettä elleivät läträä veren kanssa. Jos korvikkeilla ei tulosta tule, he pelkäävät, että syytettäisiin verettömästä lijasta. Siitä huolimatta vaikka siirolla ei olisi mitään konkreettista vaikutusta asiaan.



    Eikös sairaanhoidon tämänhetkinen "policy" ole se, että jos verta ei ole annettu lääkäri joutuu vastuuseen?

    Jos on, tiedämme mistä kenkä puristaa.

    -> Tämän hetkinen tilanne on se, että nykyinen hoitomenettely nojaa kovasti verenkäyttöön.

    Länsimaisessa lääketieteessä tämänkin hetkinen tilanne on se, että hoitomenettelyt nojaavat tutkimukseen, eivät tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksiin.

    Äänestä

  • fger kirjoitti:

    Lääkärit pelkäävät.


    Tämän hetkinen tilanne on se, että nykyinen hoitomenettely nojaa kovasti verenkäyttöön. Toisin sanoen, kun on verta annettu, kaikkensa on tehty, tapaus voidaan arkistoida.

    Lääkärit pelkäävät syytettä elleivät läträä veren kanssa. Jos korvikkeilla ei tulosta tule, he pelkäävät, että syytettäisiin verettömästä lijasta. Siitä huolimatta vaikka siirolla ei olisi mitään konkreettista vaikutusta asiaan.



    Eikös sairaanhoidon tämänhetkinen "policy" ole se, että jos verta ei ole annettu lääkäri joutuu vastuuseen?

    Jos on, tiedämme mistä kenkä puristaa.

    >>
    Lääkärit pelkäävät syytettä elleivät läträä veren kanssa. Jos korvikkeilla ei tulosta tule, he pelkäävät, että syytettäisiin verettömästä lijasta. Siitä huolimatta vaikka siirolla ei olisi mitään konkreettista vaikutusta asiaan.

    Äänestä

  • punaiset korvat kirjoitti:

    Vartiotornin ja muiden veren käyttöä vastustavien tahojen legenda komplikaatiottomasta paranemisesta on liioiteltua legendaa. Jos hoitokustannuksissa säästetään koska toipumisajat ovat lyhyempiä ja lisäksi korvikeaineiden käyttö olisi mutkattomampaa (veriryhmistä ei tarvitse huolehtia ja korvikkeiden säilyttäminen on helpompaa ja halvempaa, sillä veri säilyy vain 42 vrk. jääkaapissa), niin miksi verta sitten ylipäätänsä käytetään, lisäksi potilaan terveys vaarantamalla? Ei tarvitse olla salapoliisi jotta voi huomata tällaisen legendan olevan liioiteltua.

    Veren korvikeaineita käytetään pääasiallisesti erilaisten sairauksien hoidossa esim. jotkin maksasairaudet, eikä niitä ole vartavasten suunniteltu verensiirtoa korvaamaan. Keinoverta ei ole vielä olemassakaan. Suurin syy keinoveren kehitykselle on veren korkea hinta. Veripussi maksaa Yhdysvalloissa noin 500 dollaria.

    Lähes kaikki käytettävät korvikkeet perustuvat joko perfluorokemikaaleihin tai sitten hemoglobiiniin.

    Perfluorokemikaaleihin (pfc) perustuvien korvikkeiden sidokset ovat liian heikkoja sitoakseen hapen tarpeeksi hyvin, jotta se ehtisi kuljettaa hapen jokapaikkaan. Tämä saattaa aiheuttaa tukehtumisen tai hukkumisen tunnetta ja pahimmassa tapauksessa on hengenvaarallista. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijalla on huonoja kokemuksia haavoittuneiden ensiavusta veren korvikkeilla. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämä riskit kirjoituksissaan.

    Markkinoilla olevat korvikkeet jotka eivät perustu perfluorokemikaaleihin perustuvat hemoglobiiniin, joka on otettu verestä. Näillä tuotteilla on omat riskinsä, kuten mm. verenpaineen nousemisen ja valtimotaudin riski. Jehovan todistajat "unohtavat" mainita nämäkin riskit kirjoituksissaan.

    Lupaavimpia kehityksen alla olevia korvikkeita ovat aineet jotka perustuvat dodecafluoropentane emulsioon, mutta nämä ovat siis vasta kehitteillä. Jehovan todistajilla on ollut veren korvikkeita ylistävä asenne ainakin 80-luvulta asti, vaikka tilanne oli silloin paljon huonompi.

    Hyvin suunnitellussa leikkauksessa massiivisen verenvuodon riskit ovat pieniä ja näin ollen verettömissä leikkauksissa ollaan saatu hyviä tuloksia. Jehovan todistajat mielellään painavat lehtiinsä kertomuksia tällaisista onnistuneista tapauksista.

    Onnettomuuksissa tapahtuneet verenvuodot ovat taas asia erikseen. Esimerkiksi auto-onnettomuudessa pahasti loukkantuneelle saatetaan joutua antamaan kymmeniä yksiköitä verta, ennen kuin veren vuoto ollaan saatu tyrehtymään. Potilaalle ei periaatteessa ole jäänyt omaa verta siis lainkaan. Aikuisen ihmisen veren määrä on noin 4 litraa ja yhden veriyksikön määrä on noin puoli litraa. Ihminen ei voi selvitä hengissä pelkillä korvikkeilla. Korvikkeita tosin on ainakin Yhdysvalloissa alettu kokeilla joidenkin sairaaloiden ambulansseissa, juuri oikean veren huonon säilyvyyden, vaikean varastoinnin ja eri veriryhmien vuoksi. Nämä korvikkeet toimivat kuitenkin pääasiallisesti vain plasmavolyymin kohottajina ja näin ollen estävät potilaan joutumista shokkiin, potilaalla on kuitenkin edelleen riski kuolla hapenpuutteen aiheuttamiin ongelmiin. Sairaalassa teho-osastolla potilaille kuitenkin annetaan oikeaa verta. Jehovan todistajien lehdissä ei pahemmin ole mainintoja onnettomuspotilaiden verettömän hoidon varjopuolesta ja verensiirrosta kieltäytyneiden menehtymisistä.

    Luovutetut veriyksiköt ja plasmapoolit testataan mm. hepatiitti B viruksen sekä HIV ja hepatiitti C virusvasta-aineiden suhteen. HIV:n vasta-aineet näkyvät verikokeessa nykyteknologialla jo kahden viikon jälkeen tartunnasta. Haastattelulla tämäkin riski saadaan minimoitua.

    Veren ja verituotteiden mikrobiturvallisuus ei kuitenkaan ole täydellinen ja voivat näin ollen aiheuttaa potilaalle pienen riskin. Tartunnan mahdollisuus on myös valmisteissa, jotka on valmistettu verestä.

    Ainakaan Suomessa ei ole verensiirron yhteydessä tarttunut HIV:tä ainakaan 80-luvun puolivälin jolloin luovutetusta verestä alettiin kokeita ottamaan. Tilanne on suurinpiirtein samanlainen muissakin hyvinvointiyhteiskunnissa.

    Edelleen ihmettelen miksi verta käytettäisiin kaiken tämän hankaluuden ja kulujen jälkeen mikäli verenkorvaavat tuotteet olisivat niin mainioita, kuin jotkut tahot antavat ymmärtää?

    että jos valtimo on vaurioitunut ja verta suihkuaa haavasta, niin miten se verensiirto oikein tehdään?. Koska verensiirroissa käyteyn neulan reikä lieneen aika pieni ehkä n.1 mm suuruus luokaa, tämä tarkoittaa sitä. Että veripussista tuon pienen neulanreijän läpi tuleva veri ei ehdi korvata edes pienenkään sivuvaltimon verenhukkaa, puhumattakaan päävaltimoista tulevaa vuotoa.

    Olette varmaan kaikki nähneet vähintääkin telvisiosta kuinka hitaasti veripussi tyhjenee vastaanottavaan ihmiseen. Kymmenien yksikköjen antamisessa täytyy mennä aikalailla aikaa, ei sillä ehditä korvata minkään valtimovuodon aiheuttamaa verenhukkaa.
    Minulle opetettiin ensiapukursilla, että verenvuoto tulee aina tukahduttaa, opettajana oli sairaalassa työskentelevä ammatti-ihminen, uskon myös lääkärien menettelevän tämän ohjeen mukaan.

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    että jos valtimo on vaurioitunut ja verta suihkuaa haavasta, niin miten se verensiirto oikein tehdään?. Koska verensiirroissa käyteyn neulan reikä lieneen aika pieni ehkä n.1 mm suuruus luokaa, tämä tarkoittaa sitä. Että veripussista tuon pienen neulanreijän läpi tuleva veri ei ehdi korvata edes pienenkään sivuvaltimon verenhukkaa, puhumattakaan päävaltimoista tulevaa vuotoa.

    Olette varmaan kaikki nähneet vähintääkin telvisiosta kuinka hitaasti veripussi tyhjenee vastaanottavaan ihmiseen. Kymmenien yksikköjen antamisessa täytyy mennä aikalailla aikaa, ei sillä ehditä korvata minkään valtimovuodon aiheuttamaa verenhukkaa.
    Minulle opetettiin ensiapukursilla, että verenvuoto tulee aina tukahduttaa, opettajana oli sairaalassa työskentelevä ammatti-ihminen, uskon myös lääkärien menettelevän tämän ohjeen mukaan.

    >>
    Olette varmaan kaikki nähneet vähintääkin telvisiosta kuinka hitaasti veripussi tyhjenee vastaanottavaan ihmiseen. Kymmenien yksikköjen antamisessa täytyy mennä aikalailla aikaa, ei sillä ehditä korvata minkään valtimovuodon aiheuttamaa verenhukkaa.
    >>

    Televisiossa ne pussit ovat yleensä tippatelineessä roikkumassa. Mikäli koskaan olet saanut esim. suolaliuosta olet varmaankin huomannut että sitä pussin tyhjenemisnopeutta rajoitetaan jottei se tyhjene liian nopeasti, jos pussi tyhjenee liian nopeasti joudut ravaamaan vessassa koko ajan. Pussin tyhjenemisnopeus ei ole rajoittunut pelkkään painovoimaan, vaan sitä pystytään tarpeen vaatiessa vilkastuttamaan myös muillakin tavoilla.

    >>
    Minulle opetettiin ensiapukursilla, että verenvuoto tulee aina tukahduttaa, opettajana oli sairaalassa työskentelevä ammatti-ihminen, uskon myös lääkärien menettelevän tämän ohjeen mukaan.
    >>

    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.

    Äänestä

  • punaiset korvat kirjoitti:

    >>
    Olette varmaan kaikki nähneet vähintääkin telvisiosta kuinka hitaasti veripussi tyhjenee vastaanottavaan ihmiseen. Kymmenien yksikköjen antamisessa täytyy mennä aikalailla aikaa, ei sillä ehditä korvata minkään valtimovuodon aiheuttamaa verenhukkaa.
    >>

    Televisiossa ne pussit ovat yleensä tippatelineessä roikkumassa. Mikäli koskaan olet saanut esim. suolaliuosta olet varmaankin huomannut että sitä pussin tyhjenemisnopeutta rajoitetaan jottei se tyhjene liian nopeasti, jos pussi tyhjenee liian nopeasti joudut ravaamaan vessassa koko ajan. Pussin tyhjenemisnopeus ei ole rajoittunut pelkkään painovoimaan, vaan sitä pystytään tarpeen vaatiessa vilkastuttamaan myös muillakin tavoilla.

    >>
    Minulle opetettiin ensiapukursilla, että verenvuoto tulee aina tukahduttaa, opettajana oli sairaalassa työskentelevä ammatti-ihminen, uskon myös lääkärien menettelevän tämän ohjeen mukaan.
    >>

    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.

    ><
    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.
    ><

    Leikkaukset voivat kestää pitkään, mutta verenvuodon tukahduttaminen ei yleensä kestä kovin kauaa..

    Veripussi tyhjenee omalla painollaan olen kuullut, että joskus hoitajat puristelevat pussia, jotta veri tulisi ulos nopemmin.
    Liian hidas se kuitenkin on vakavissa vuototapuksissa.

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    -> Tämän hetkinen tilanne on se, että nykyinen hoitomenettely nojaa kovasti verenkäyttöön.

    Länsimaisessa lääketieteessä tämänkin hetkinen tilanne on se, että hoitomenettelyt nojaavat tutkimukseen, eivät tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksiin.

    Vartiotorniseuran verensiirokielto on puhtaasti järjestön oma oppi. Se ei perustu Raamattuun. Sinun on siis turha vihjailla halventavaan sävyyn "tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksista". Ei edes juutalaisilla, jotka noudattavat pikkutarkasti Tooraa ja kaikkia sen puhtaussäännöksiä, ole verensiirtokieltoa.

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    ><
    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.
    ><

    Leikkaukset voivat kestää pitkään, mutta verenvuodon tukahduttaminen ei yleensä kestä kovin kauaa..

    Veripussi tyhjenee omalla painollaan olen kuullut, että joskus hoitajat puristelevat pussia, jotta veri tulisi ulos nopemmin.
    Liian hidas se kuitenkin on vakavissa vuototapuksissa.

    Varmasti on tapauksia, joissa vuoto on niin suuri ja hankalasti tukittavissa, ettei verta kyetä antamaan tarpeeksi. Miksi haluat ymmärtää, että verensiirtoa esitetään kaikkeen tepsivänä hoitomenetelmänä?

    Et kyennyt sinäkään perustelemaan Vartiotorniseuran veriopin raamatullisuutta. Kuitenkin olet taas sitä täällä täyttä päätä puolustelemassa. Onko järjestön maine tärkeämpi kuin lähimmäisten henki?

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    ><
    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.
    ><

    Leikkaukset voivat kestää pitkään, mutta verenvuodon tukahduttaminen ei yleensä kestä kovin kauaa..

    Veripussi tyhjenee omalla painollaan olen kuullut, että joskus hoitajat puristelevat pussia, jotta veri tulisi ulos nopemmin.
    Liian hidas se kuitenkin on vakavissa vuototapuksissa.

    ><
    Leikkaukset voivat kestää pitkään, mutta verenvuodon tukahduttaminen ei yleensä kestä kovin kauaa..
    ><

    Kyllä se verenvuodon tukahduttaminen saattaa viedä pitkäänkin, kun niitä vuotokohtia saattaa olla useampia ja hankalissa paikoissa. Jos leikkaus kestää kovin pitkään, niin verta täytyy myös syöttää keinotekoisesti sellaisiin paikkoihin joihin veri ei onnettomuuden johdosta muuten pääse.

    ><
    Veripussi tyhjenee omalla painollaan olen kuullut, että joskus hoitajat puristelevat pussia, jotta veri tulisi ulos nopemmin.
    Liian hidas se kuitenkin on vakavissa vuototapuksissa.
    ><

    Katos kun on olemassa sellaisia laitteita joilla saadaan pussit tyhjenemään vauhdilla.

    Äänestä

  • timoheiskala kirjoitti:

    Vartiotorniseuran verensiirokielto on puhtaasti järjestön oma oppi. Se ei perustu Raamattuun. Sinun on siis turha vihjailla halventavaan sävyyn "tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksista". Ei edes juutalaisilla, jotka noudattavat pikkutarkasti Tooraa ja kaikkia sen puhtaussäännöksiä, ole verensiirtokieltoa.

    -> Sinun on siis turha vihjailla halventavaan sävyyn "tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksista"

    Uskon, että jehovantodistajien verisekoilut eivät perustu raamattuun. Mutta raamattu - ainakin sen ensimmäinen osa - perustuu tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksiin. Sen myönnät varmasti sinäkin, vai?

    Äänestä

  • Juhani.P kirjoitti:

    ><
    Varmasti menettelevätkin, mutta toisinaan verenvuoto ei ole tukahdutettavissa muuten kuin vaikeilla leikkauksilla jotka saattavat pahimmillaan kestää useita tunteja.
    ><

    Leikkaukset voivat kestää pitkään, mutta verenvuodon tukahduttaminen ei yleensä kestä kovin kauaa..

    Veripussi tyhjenee omalla painollaan olen kuullut, että joskus hoitajat puristelevat pussia, jotta veri tulisi ulos nopemmin.
    Liian hidas se kuitenkin on vakavissa vuototapuksissa.

    niihin kuuluisiin lillukan varsiin, kun itsellä ei ole esittää mitään.

    Äänestä

  • yksityyppi kirjoitti:

    vähän huvittaa tuo sun kommentti lapsien tappamisesta...ei kukaan voi tässä yhteiskunnassa sitä tehdä...yhtään lasta ei ole tapettu Jehovan todistajien eikä varmaan muidenkaan toimesta verensiirtoihin kieltäytymällä...lakihan on jo tätä vastaan...vai onko sulla näyttöjä? :)

    N. parisenkymmentä vuotta sitten suomalaiset jt-vanhemmat matkustivat Finnairin koneella Ameikkaan pienen, vakavasti sydänsairaan lapsen kanssa. Jo itse matka oli lapselle suuri rasitus.

    Suomalaiset sydänlääkärit olivat kieltäytyneet leikkaamasta lasta ilman verensiirtoa, sillä tiesivät, että siinä tapauksessa lapsella ei olsi mitään mahdollisuuksia selviytyä leikkauksesta.

    Leikkaus suoritettiin lapselle verettömästi Amerikassa, ja hän menehtyi leikkauspöydälle. Tässä siis eräs näyttö.

    Äänestä

  • Kyselijä kirjoitti:

    -> Sinun on siis turha vihjailla halventavaan sävyyn "tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksista"

    Uskon, että jehovantodistajien verisekoilut eivät perustu raamattuun. Mutta raamattu - ainakin sen ensimmäinen osa - perustuu tuhansia vuosia sitten eläneiden paimentolaisten uskomuksiin. Sen myönnät varmasti sinäkin, vai?

    On Jumalan sanaa. Siinä on enemmän viisautta kuin ihminen tajuaakaan.

    Äänestä

  • timoheiskala kirjoitti:

    On Jumalan sanaa. Siinä on enemmän viisautta kuin ihminen tajuaakaan.

    Viiuviiuvihhih...
    Erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen
    Viiuviiuvihhih...
    Erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen
    Viiuviiuvihhih...
    Erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen
    Viiuviiuvihhih...
    Erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen...

    Äänestä

  • Irmeli kirjoitti:

    N. parisenkymmentä vuotta sitten suomalaiset jt-vanhemmat matkustivat Finnairin koneella Ameikkaan pienen, vakavasti sydänsairaan lapsen kanssa. Jo itse matka oli lapselle suuri rasitus.

    Suomalaiset sydänlääkärit olivat kieltäytyneet leikkaamasta lasta ilman verensiirtoa, sillä tiesivät, että siinä tapauksessa lapsella ei olsi mitään mahdollisuuksia selviytyä leikkauksesta.

    Leikkaus suoritettiin lapselle verettömästi Amerikassa, ja hän menehtyi leikkauspöydälle. Tässä siis eräs näyttö.

    Tarina ei kerro mihin hän kuoli?

    Äänestä

>>Jos nyt ilmoitettaisiinkiin että, heidän kanssa saa ollakkin tekemisissä niin miten luulette sen onnistuvan..

Entisten jehovantodistajien karttaminen on jo nyt Vartiotorniseuran kaikkein yleisimmin rikottu erottamisperusteinen ohje. Näin ollen muutos ei, etenkään Pohjois-Euroopassa olisi kovin iso, koska hyvin monet pitävät jo nyt ohjetta perustelemattomana.

Kokonaan toinen asia on asenteiden hidas muuttuminen. Kun oppikysymys menee kunnolla uusiksi, niin vanhimmat ihmiset eivät hetikään lähde uuden näkemyksen mukaan. Olen tämän nähnyt jo silloin kun rokottaminen vapautettiin pannasta. Meni vielä useita vuosia kunnes asia tasaantui. Eräässä tapauksessa viitisen vuotta aiemmin muuttunut elinsiirtonäkemys kummitteli edelleen taustalla. Uskoisin, että maailmalla on melkoinen nippu vanhoja rivijulistajia, jotka eivät ole muuttaneet käsitystään 1914-sukupolvesta.

Äänestä

kun kukaan Jt ei kommentoinut tuohon karttamista
koskevaan sääntöön? Itse en ole voinut olla äitini kanssa puheissa kahteen vuoteen vaikka erotettuna olen ollut n 5 v eli ennen vp 2002 ilmestymistä olimme vielä lämpimissä väleissä.
En harjoita mitään noista 2 kor mainittuja juttuja (olen mennyt naimisiin) mutta siltikin välit on poikki. Minkälainen mahtaa olla paratiisi joka on täynnä läheisensä kylmästi hylkäämään pystyviä ihmisiä???????????

Äänestä

2002 valtakunnan palveluksessa olivat Vartiotornista 15.11.1981 s. 28, 29, joten siinä ei tullut muutosta, vaan vanhan kertausta.
Tähän menettelyyn ei ole näkyvissä muutosta, koska Raamatussa on ohjeet asiasta.
Ohjeen mukaan välejä erotettuihin sukulaisiin ei tarvinnut katkaista kokonaan, tarpeelliset asiat voitaisiin hoitaa kuten ennekin. Hegelliset siteet ja läheinen kanssakäyminen on poissa pelistä, henkilön hylättyä Raamatun periaateet elämässään.

Äänestä
  • Juhanip sanoi

    >>Ohjeen mukaan välejä erotettuihin sukulaisiin ei tarvinnut katkaista kokonaan, tarpeelliset asiat voitaisiin hoitaa kuten ennekin

    Äänestä

  • Velipula? kirjoitti:

    Juhanip sanoi

    >>Ohjeen mukaan välejä erotettuihin sukulaisiin ei tarvinnut katkaista kokonaan, tarpeelliset asiat voitaisiin hoitaa kuten ennekin

    Siis Paavali tarkoitti?

    Äänestä

  • Velipula? kirjoitti:

    Juhanip sanoi

    >>Ohjeen mukaan välejä erotettuihin sukulaisiin ei tarvinnut katkaista kokonaan, tarpeelliset asiat voitaisiin hoitaa kuten ennekin

    No, eikös se juhanip tähän juuri vastannut? Omaisista tulee huolehtia.

    Äänestä

  • yksityyppi kirjoitti:

    No, eikös se juhanip tähän juuri vastannut? Omaisista tulee huolehtia.

    Haen Juhanipilta vastausta siihen mitä se huolenpito sisältää. Siis sisältääkö se vain aineellisen vain myös henkisen tuen?

    Äänestä

  • "Hegelliset siteet ja läheinen kanssakäyminen on poissa pelistä, henkilön hylättyä Raamatun periaateet elämässään."

    Entäs tapaukset, joissa henkilöt noudattavat Raamatun periaatteita elämässään? Vai tarkoittaako Juhanip, että Raamatun periaatteita ei voi soveltaa jos ei ole jt?

    Äänestä

  • tarpeelliset asiat. Vp 2002 oli pitkä litania mitä ei voisi tehdä(ei suositeltavaa) erotettujen/eronneiden kanssa. Mitä jäi jäljelle kun kysymyksessä esim.muualla asuva omainen tai ystävä.? Häät, hautajaiset tai sairastapaus?
    Ja edelleenkään kukaan Jt ei ole vastannut siihen miten menettelisi jos ja kun tämä valo muuttuu? Ja jos tämä ohje olisi raamatullinen niin miten sitä on välillä saanut muutella?
    Muistan itsekkin omilta Jt ajoiltani kun erotettujen verisukulaisten kanssa sai olla tekemisissä ihan normaalisti vain hengelliset asiat piti unohtaa tämän henkilön kanssa. Tässä asiassa on ollut moneen kertaan juupas eipäs menettelyä ja nyt on taas tämä eipäs vaihe voitolla.

    Äänestä

  • Velipula? kirjoitti:

    Haen Juhanipilta vastausta siihen mitä se huolenpito sisältää. Siis sisältääkö se vain aineellisen vain myös henkisen tuen?

    esim. vanhaa äitiään tai isää kohtaan joka tarvitsee apua, sisältää kaiken aineellisen ja tarvittaessa myös henkisen tuen. Poikkeuksena tästä on hegellinen tuki, koska henkilö on omasta tahdostaan hylännyt Raamatun periaatteet, niin uskon asioita ei käsitellä.
    Tässäkin voi poikkeuksena olla se, että henkilö on muuttanut kantaansa.

    Äänestä

  • vaimo kirjoitti:

    tarpeelliset asiat. Vp 2002 oli pitkä litania mitä ei voisi tehdä(ei suositeltavaa) erotettujen/eronneiden kanssa. Mitä jäi jäljelle kun kysymyksessä esim.muualla asuva omainen tai ystävä.? Häät, hautajaiset tai sairastapaus?
    Ja edelleenkään kukaan Jt ei ole vastannut siihen miten menettelisi jos ja kun tämä valo muuttuu? Ja jos tämä ohje olisi raamatullinen niin miten sitä on välillä saanut muutella?
    Muistan itsekkin omilta Jt ajoiltani kun erotettujen verisukulaisten kanssa sai olla tekemisissä ihan normaalisti vain hengelliset asiat piti unohtaa tämän henkilön kanssa. Tässä asiassa on ollut moneen kertaan juupas eipäs menettelyä ja nyt on taas tämä eipäs vaihe voitolla.

    Tavalliset asiat voidaan hoitaa, kuten tuossa ohjeessakin tuodaan esille.
    Menettelytavassa ei ole tulossa muutosta..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaimo kirjoitti:

Oletteko Jt:t ajatelleet seurauksia näistä muuttuvista opeista?
Esimerkiksi tämä vp 2002 erotettujen/eronneiden kohtelun tiimoilta. Jos nyt ilmoitettaisiinkiin että, heidän kanssa saa ollakkin tekemisissä niin miten luulette sen onnistuvan ja mitä nämä omaiset, lapset ja ystävät suhtautuisivat tähän uuteen valoon? Jos vuosikausiksi on laitettu välit poikki ihan totaalisesti ja näin aiheutettu paljon henkistä kärsimystä niin miten tilanteen voisi korjata ja miten selittäisitte sen näille kaltoin kohdelluille? Sama tietysti koskee esim, verikysymystä jne..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu