Johanneksen evankeliumi

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta."

kalamos kirjoitti:

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä;
ja hän oli täynnä armoa ja totuutta."

Lue lisää

Logos (λόγος) on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa puhetta, sanaa, merkitystä, ajattelua, järkeä, periaatetta, sääntöä, suhdetta tai oppia. Kreikan kielen sanan merkitystä on tulkittu eri tavoin uskonnossa, filosofiassa, psykologiassa ja retoriikassa. Filosofiassa kreikan kielen sanaa logos on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. Herakleitos Efesoslainen (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan kaikkeuden perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnonlakeja toisistaan. Tämän oikeuskäsityksen mukaan oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle. Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen aikana kreikan kielen sanaa logos käytettiin kuvaamaan inhimillistä järjenkäyttöä. Platonin mukaan todellisuus voidaan ymmärtää järjen avulla. Tämän vuoksi todellisuus on myös järjestynyt järjen periaatteiden mukaisesti. Stoalaiset (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voima ja järjen periaate (nous). Se ohjasi luontoa, ja sen mukaan ihmisen tuli elää elämänsä. Tässä jumalallisen periaatteen merkityksessä sana ymmärretään myös teosofian ja ruusuristiläisyyden käsitteistössä. Filon (n. 20 eKr. - n. 41 jKr.) oli Aleksandrian juutalaisen seurakunnan johtomiehiä ja kaikkein oppinein ja tuotteliain hellenistijuutalainen teologi ja uskonnonfilosofi. Filon kirjoitti kreikaksi. Hänen tavoitteenaan oli perustella juutalaisuus filosofisesti. Hän halusi osoittaa, että Mooseksen opetukset olivat sopusoinnussa kreikkalaisten filosofien opetuksen kanssa. Filosofina Filon edusti stoalaisvaikutteista platonismia. Hänen työskentelynsä lähtökohtana oli Vanhan testamentin teksti Septuagintan mukaisena kreikkalaisena käännöksenä ja erityisesti Viisi Mooseksen kirjaa eli Pentateukki. Työvälineenään Filon käytti vertauskuvallisen tulkinnan menetelmää. Sen avulla hän pyrki johtamaan Raamatun tekstistä psykologista ja eettistä opetusta. Kun Raamattu esimerkiksi kertoo Abrahamin saaneen jälkeläisiä ensin Hagarin ja sitten Saaran kanssa, tämä tarkoittaa Filonin mukaan, että tie kohti varsinaista viisautta kulkee valmistavien tieteiden kautta. Jumala on Filonin mukaan yksi ja ainoa, ihmiselle käsittämätön, korkein hyvä, näkymätön ja muuttumaton. Koska Jumala on myös täysin tuonpuoleinen, hänen ja ihmisten välinen yhteys toteutuu välittäjäolentojen kautta. Välittäjä ylitse muiden on logos (kreikk. 'sana', 'ajatus', 'järki'), Jumalan lähettiläs ja sijainen maailmassa. Logos on Jumalan työkalu ja ilmoittaja, jonka kautta Hän on luonut maailman. Juutalaisuuden piirissä Filonin jälkivaikutus on vähäinen, tuskin havaittava. Kristilliseen ajatteluun hän on sitä vastoin vaikuttanut suuresti etenkin Klemens Aleksandrialaisen ja Origeneen välityksellä. Filonin ansiosta kristityt teologit oppivat, miten kristinusko voitiin perustella filosofisesti. Hieronymus lukikin Filonin kirkkoisien joukkoon.

Johanneksen evankeliumin kirjoittaja ajatteli informaatio-ontologiaa, mutta ei osannut ilmaista asiaa yhtä täsmällisesti kuin nykyisin asia muotoillaan kvanttimekaniikan tulkintana. Kyseessä on antiikinaikainen varhainen versio Wheelerin informaatio-ontologiasta. Jumalan sana on sitä informaatiota josta unviersumi (ja Jumala itse) koostuu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Quantum_information_theories

Anonyymi kirjoitti:

Johanneksen evankeliumin kirjoittaja ajatteli informaatio-ontologiaa, mutta ei osannut ilmaista asiaa yhtä täsmällisesti kuin nykyisin asia muotoillaan kvanttimekaniikan tulkintana. Kyseessä on antiikinaikainen varhainen versio Wheelerin informaatio-ontologiasta. Jumalan sana on sitä informaatiota josta unviersumi (ja Jumala itse) koostuu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics#Quantum_information_theories

Lue lisää

Joo

Kuinka muutenkaan. Olihan hän Jeesuksen läheinen opetuslapsi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka muutenkaan. Olihan hän Jeesuksen läheinen opetuslapsi.

Niinpä!

Siihen voimme Jeesukseen uskovina luottaa! Hän vie työnsä meissä päätökseen!

Anonyymi kirjoitti:

Siihen voimme Jeesukseen uskovina luottaa! Hän vie työnsä meissä päätökseen!

Minnuupa tuo ei piäsekkään päsmäröimään. Teissä vammat on jo sen verran selevät, että vaikuttanna on.

Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen." Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä."

Teuvon horinoista ei kannata välittää.

"Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta te olette kutsutut hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen."

Hyviä kohtia nuokin.