Olen tarkoituksella välttänyt ottamasta osaa piispa Kantolasta käytyihin keskusteluihin enkä ole niitä viitsinyt edes lukea. Nyt kuitenkin osallistuin tuossa alempana olevaan keskusteluun jossa mainostettiin Kantolan "hyväksi" kerättävää adressia...
Siitä tämä aloitus.
Erityisesti uskoville esitän tässä nyt kysymyksen, mitä ymmärrät Jumalan armolla?
* * *
Minulle Jumalan armo käytännössä merkitsee voimaa kantaa tekojeni seuraukset silloin jos olen töpännyt ja jos töppäilyistäni seurauksia on, ja jopa - ihmeellistä kyllä - kantaa ne iloiten.
Ajatellaan nyt vaikka uskovaa joka on repsahtanut ryypiskelemään. Kapakkamatkalla hän kaatuu ja murtaa ranteensa.
No niin, mitä sanoisitte sellaisesta ajattelusta että kun tämä herra Uskova pyytää ja saa syntinsä anteeksi, hän sitten kieltäytyisi näkemästä ranteensa murtumaa ja yrittäisi ohittaa sen jos jonkinmoisin konstein ja särkylääkkein?
Tyyliin: Kun Jumala nyt antoi lankeemukseni anteeksi niin samalla hän mitätöi eli teki tyhjäksi kaikki lankeemukseni seuraukset, mukaan luettuna murtunut ranne?
Vaikka synnit on saatu täydellisesti ja ehdottomasti anteeksi, silti herra Uskova joutuu - oikeastaa SAA, jos on realisti! - käydä lääkärin neuvottelussa ja röntgenkuvassa. Hänen tulee ottaa vastaan asialliset hoito-ohjeet ja toteuttaa niitä omaksi parantumisekseen.
Jos joku herra Uskova lankeemuksestaan johtuen teloo itsensä niin pahasti ettei enää koskaan kykene kävelemään, niin Jumalan armo eli täydellinen anteeksiantamus merkitsee sitten sitä, että Jumalan lohdutus on hänen kanssaan hänen nilkuttaessaan tässä ajassa.
Nyt on sitten sellaisia uskovia joissa syntyy valtava kitinä kun murtuneet ranteet ja jalat ei täysin parannu.
Tarkoitan:
Kun synnistä on seurauksia jotka joudutaan kohtaamaan ja hyväksymään näiden uskovien mielestä armo ei olekaan täysi armo - eli armo on jotenkin hyödytön. Armo olisi todellinen vasta sitten kun anteeksiantamus pyyhkisi pois kaikki ikävät seurauksetkin.
Nuo ihmiset eivät ilmeisesti käsitä Jumalan suuren laupeuden määrää Kristuksen armotyössä?
Ajatelkaa nyt! Olen saanut syntini anteeksi - se tarkoittaa etten syntini tähden joudukaan kadotukseen. Minun ei tarvitse millään tavalla maksaa synnistäni eikä pyrkiä sitä hyvittämään.
Jumala otti tuomioni täysin päälleen Jeesuksessa. Eikö tällä ole mitään merkitystä?
Mitä jokin käden riiputtaminen kantositeessä pari viikkoa tai edes jalan menetys painaa sen rinnalla että KAIKKI synnit on anteeksi saatu? Ja että Jumala on minun kanssani ja rinnallani lohduttaen, ei syyttäen ja tuomiten! Haloo?
Tietysti ihminen on surullinen seurauksista joita joutuu kantamaan elämänsä loppuun saakka ihmisenä täällä ajassa, mutta kaiken sen inhimillisen surun keskellä on valtava ilo kokea että Jumala on minun kanssani tässä.
Mielestäni adressin kerääjät ovat nyt tavallaan sanomassa Kantolalle:
Älä piittaa murtuneesta kädestäsi, älä ota sitä millään tavalla huomioon, jatka vain niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ajatus perustuu armon väärinkäsittämiseen ja yltiöhumanistiseen teologiaan, jossa "armoa" käytetään ihmisen lihallisen mielen tyydyttäjänä - ohi Jeesuksen Kristuksen.
* * *
Sellainen armo ei ole jumalallista.
Sellaisesta armosta puuttuu kaikki tosiallisesti parantava ja eheyttävä voima. Sellainen armo on karhunpalvelus syntiselle ja kirkolle.
Siitä tämä aloitus.
Erityisesti uskoville esitän tässä nyt kysymyksen, mitä ymmärrät Jumalan armolla?
* * *
Minulle Jumalan armo käytännössä merkitsee voimaa kantaa tekojeni seuraukset silloin jos olen töpännyt ja jos töppäilyistäni seurauksia on, ja jopa - ihmeellistä kyllä - kantaa ne iloiten.
Ajatellaan nyt vaikka uskovaa joka on repsahtanut ryypiskelemään. Kapakkamatkalla hän kaatuu ja murtaa ranteensa.
No niin, mitä sanoisitte sellaisesta ajattelusta että kun tämä herra Uskova pyytää ja saa syntinsä anteeksi, hän sitten kieltäytyisi näkemästä ranteensa murtumaa ja yrittäisi ohittaa sen jos jonkinmoisin konstein ja särkylääkkein?
Tyyliin: Kun Jumala nyt antoi lankeemukseni anteeksi niin samalla hän mitätöi eli teki tyhjäksi kaikki lankeemukseni seuraukset, mukaan luettuna murtunut ranne?
Vaikka synnit on saatu täydellisesti ja ehdottomasti anteeksi, silti herra Uskova joutuu - oikeastaa SAA, jos on realisti! - käydä lääkärin neuvottelussa ja röntgenkuvassa. Hänen tulee ottaa vastaan asialliset hoito-ohjeet ja toteuttaa niitä omaksi parantumisekseen.
Jos joku herra Uskova lankeemuksestaan johtuen teloo itsensä niin pahasti ettei enää koskaan kykene kävelemään, niin Jumalan armo eli täydellinen anteeksiantamus merkitsee sitten sitä, että Jumalan lohdutus on hänen kanssaan hänen nilkuttaessaan tässä ajassa.
Nyt on sitten sellaisia uskovia joissa syntyy valtava kitinä kun murtuneet ranteet ja jalat ei täysin parannu.
Tarkoitan:
Kun synnistä on seurauksia jotka joudutaan kohtaamaan ja hyväksymään näiden uskovien mielestä armo ei olekaan täysi armo - eli armo on jotenkin hyödytön. Armo olisi todellinen vasta sitten kun anteeksiantamus pyyhkisi pois kaikki ikävät seurauksetkin.
Nuo ihmiset eivät ilmeisesti käsitä Jumalan suuren laupeuden määrää Kristuksen armotyössä?
Ajatelkaa nyt! Olen saanut syntini anteeksi - se tarkoittaa etten syntini tähden joudukaan kadotukseen. Minun ei tarvitse millään tavalla maksaa synnistäni eikä pyrkiä sitä hyvittämään.
Jumala otti tuomioni täysin päälleen Jeesuksessa. Eikö tällä ole mitään merkitystä?
Mitä jokin käden riiputtaminen kantositeessä pari viikkoa tai edes jalan menetys painaa sen rinnalla että KAIKKI synnit on anteeksi saatu? Ja että Jumala on minun kanssani ja rinnallani lohduttaen, ei syyttäen ja tuomiten! Haloo?
Tietysti ihminen on surullinen seurauksista joita joutuu kantamaan elämänsä loppuun saakka ihmisenä täällä ajassa, mutta kaiken sen inhimillisen surun keskellä on valtava ilo kokea että Jumala on minun kanssani tässä.
Mielestäni adressin kerääjät ovat nyt tavallaan sanomassa Kantolalle:
Älä piittaa murtuneesta kädestäsi, älä ota sitä millään tavalla huomioon, jatka vain niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ajatus perustuu armon väärinkäsittämiseen ja yltiöhumanistiseen teologiaan, jossa "armoa" käytetään ihmisen lihallisen mielen tyydyttäjänä - ohi Jeesuksen Kristuksen.
* * *
Sellainen armo ei ole jumalallista.
Sellaisesta armosta puuttuu kaikki tosiallisesti parantava ja eheyttävä voima. Sellainen armo on karhunpalvelus syntiselle ja kirkolle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Totean vain maallisesti että aina tuntuu löytyvän miespuolisille pettäjille vinksahtaneita "ymmärtäjiä". Kantola ruikuttaa kun pelkää eläkevirkansa puolesta. Kantola kirjoitti esim. 20. pv:n Hesarissa ettei olisi halunnut mm. muuttaa virka-asuntoonsa lastensa takia koska keskikaupungilla Turussa on kaljoittelevia katulapsia, jos Kantolan lapsille tulee alkoholiongelma niin eiköhän se johdu isän pitkäaikaisista touhuista. Kantolan lausunto kertoo niin pahasta kansasta syrjäytymisestä että vain virasta eroaminen on paikallaan. Mielestäni tuollainen ruikuttaminen on merkki jonkinlaisesta häiriintyneestä minäkuvasta. Pitäisiköhän piispanvirkojen olla määräaikaisia ? En kuulu kirkkoon enkä mihinkään uskonnolliseen liikkeeseen, Raamatun tuntemukseni on hataraa. Käsitykseni oikeasta ja väärästä on vaistomaista ja opittua.
Piispa Rimpiläiselle hänen kieltäydyttyään suorittamasta alttaripalvelusta naispapin kanssa?
Hyvä hänen on valtiokirkon hyvällä eläkkeellä ohjailla "takapenkiltä" kirkon virallisen linjan
vastaisia "kristuksen karitsoita".
Huh huh sanoo meikämanne.
>>Ajatelkaa nyt! Olen saanut syntini anteeksi - se tarkoittaa etten syntini tähden joudukaan kadotukseen. Minun ei tarvitse millään tavalla maksaa synnistäni eikä pyrkiä sitä hyvittämään.
Jumala otti tuomioni täysin päälleen Jeesuksessa. Eikö tällä ole mitään merkitystä?
aivan varma mielipiteestäsi? kuvitellaan, että kaveri menee selvittämään törttöilyjään oikeustalolle ja tulee kohta ulos armahduslappu kädessään, sinä seisot ulkona ja sanot: "tuollaisella hölynpölyllä ei todellakaan ole todellisuuden kanssa mitään merkitystä!" kumman sana painaa enemmän armahduslapussa oleva allekirjoitus vai sinun mielipiteesi? raamattu (Jumalan sana) sanoo: jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Hänen nimensä kautta, tässä asiassa ei kenenkään ihmismielipiteet paina p****n vertaa, kyllä jämpti on näin! hyvää kevään jatkoa vain sinulle!
Tarkoittaako anteeksipyyntö samalla pyyntöä vapaaksi
tekonsa seurauksista? Ja kaveri maksaa vahingot???
Usko ei tarkoita tätä.Vastuu virheestä jää vaikka
"rangaistus"poistuisi.Tuhlaajapoikakin tuli isänsä taloon " virheensä" jälkeen rengiksi.Renkinäkin hän oli kuitenkin isänsä poika.Jälleen.
vahinkoa jollekin, niin korvausvastuu kyllä täytyy kantaa, sehän on luonnollista, mutta vain Jumala voi antaa anteeksi synnit ja ne annetaan anteeksi uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Hänen nimeensä