Aabraham sai armon ja pelastui uskon kautta, siksi häntä mainitaan uskon esikuvana.
Aabrahamin elämä oli vääriä tekoja täynnä, mutta hän sai anteeksi, koska hän turvasi Jumalan lupaukseen pelastuksesta. Aabraham ei todellakana turvannut omiin tekoihin; hänen tekonsa olivat monin paikoin pahat!
Aabrahamin elämä oli vääriä tekoja täynnä, mutta hän sai anteeksi, koska hän turvasi Jumalan lupaukseen pelastuksesta. Aabraham ei todellakana turvannut omiin tekoihin; hänen tekonsa olivat monin paikoin pahat!
Vastaukset 64
Vanhimmat
Gal. 3:6
samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?
Room. 4:3
Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"
Heb 11:
6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät
Roomlaiskirjessä ja galatalaiskirjessä puhu Paavali mutta tässä alhalla Jumala itse puhu minkä takia Aabraham luettiin vanhurskaudeksi!
1 Moos 26: Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, 5koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. HÄN PITI MINUN KÄSKYNI,MÄÄRÄYKSENI JA LAKINI!!!!!
Oliko Abrahamilla lakki? Ehkä oli ehkä ei.
Pittää olla lapsen uuskoo, luujaa niikuin aaabraahaamillaaa!
Aabraham ei todellakaan ollut synnitön, vaan päinvastoin, hän teki tekoja, jotka olivat pahoja! Uskon kautta Aabraham sai armon, koska hän luotti siihen, että Jumala pelastaa hänet, hänen pahoista teoistaan huolimatta.
Tässä eräs hirvittävä teko, jonka Aabraham teki:
1 Moos 12:
9 Ja sieltä Abram lähti ja vaelsi yhä edemmäksi Etelämaahan päin.
10 Niin tuli nälänhätä maahan, ja Abram meni Egyptiin, asuakseen siellä jonkun aikaa, sillä nälänhätä maassa oli kova.
11 Ja kun hän lähestyi Egyptiä, puhui hän vaimollensa Saaraille: "Katso, minä tiedän, että sinä olet kaunis nainen.
12 Kun egyptiläiset saavat nähdä sinut, niin he sanovat: 'Hän on hänen vaimonsa', ja tappavat minut, mutta antavat sinun elää.
13 Sano siis olevasi minun sisareni, että minun kävisi hyvin sinun tähtesi ja minä sinun takiasi saisin jäädä henkiin."
14 Kun Abram tuli Egyptiin, näkivät egyptiläiset, että Saarai oli hyvin kaunis nainen.
15 Ja kun faraon ruhtinaat olivat nähneet hänet, ylistelivät he häntä faraolle; ja vaimo vietiin faraon hoviin.
16 Ja Abramia hän kohteli hyvin hänen tähtensä. Ja hän sai pikkukarjaa, raavaskarjaa ja aaseja, palvelijoita ja palvelijattaria, aasintammoja ja kameleja.
17 Mutta Herra antoi kovien vitsausten kohdata faraota ja hänen hoviansa Saarain, Abramin vaimon, tähden.
18 Silloin farao kutsui Abramin luoksensa ja sanoi: "Mitä olet minulle tehnyt? Miksi et ilmoittanut minulle, että hän on sinun vaimosi?
19 Miksi sanoit: 'Hän on minun sisareni', niin että minä otin hänet vaimokseni? Katso, tässä on vaimosi, ota hänet ja mene."
20 Ja farao antoi hänestä käskyn miehillensä, että he saattaisivat hänet pois, hänet ja hänen vaimonsa sekä kaiken, mitä hänellä oli
Aabraham antoi oman vaimonsa toiselle miehelle, jotta voisi pelastaa oman hengensä. Faarao otti Saaran vaimokseen ja makasi hänen kanssaan.
Tällainen teko, jossa Aabraham käskee vaimonsa valehdella, että vaimo on hänen sisarensa ja niin vaimo joutuu Faaraon vaimoksi, joka makaa Saaran kanssa, kunnes Jumala puuttuu peliin.
Mitä luulet, että Jumala piti tuosta Aabrahamin valheesta?
Mitä luulet, kukoistiko Aabrahamin avioliitto tuon asian jälkeen, kun Saara tajusi, että hänen miehensä on valmis 'myymään' hänet toiselle miehelle, koska mies pelkäsi henkensä puolesta?
Aabraham ei lainkaan luottanut Jumalaan, että Jumala voisi hänet ja Saaran pelastaa, vaikka oli saanut Jumalan lupaukset, varmat lupaukset.
Tuo oli aivan hirvittävä teko Aabrahamilta!
Ja siinäpä ryntäsi paikalle ensimmäinen lakimies tuomarin nuija kädessään.
Väkisin, väkisin, on paukutettava pöytää julistamalla isoon ääneen: Ei armo riitä, ellet täytä lakia et voi pelastua; Jeesus ei pelasta niitä, jotka eivät noudata lakia. Aabrahamin kuuliaisuus oli hänen lain noudattamisessaan ---
Täytä laki ja usko Jeesukseen niin sinä pelastut!
Aabrahamin usko luettiin vanhurskaudeksi, koska se oli kuuliaista uskoa. Hän luotti Jumalaan niin paljon, että oli valmis uhraamaan Jumalan käskystä lupausten lapsen Iisakin. Kyseessä oli kuitenkin vain testi, Iisakkia ei tarvinnut uhrata.
Jumala testasi tuon tapahtuman kautta rakastaako Aabraham enemmän Jumalan lahjoja kuin Jumalaa itseään. Pinnallisesti ajatteleva pitää Aabrahamin kuuliaisuutta kauheana. Mutta se johtuu vain siitä, että he eivät tunne Jumalaa ja hengellisiä lainalaisuuksia.
Monet kristityt ovat joutuneet omassa elämässään "uhraamaan iisakin", eli luopumaan Jumalan valtakunnan vuoksi jostain heille tärkeästä asiasta. Mutta Jumala on siunannut heidänkin kuuliaisuutensa antamalla heille monin verroin takaisin. Tämä on osa normaalia kristityn kasvuprosessia.
Iisakin uhraaminen on hyvin mielenkiintoista, jos tutkimme sitä paremmin.
Jumala oli kieltänyt lapsiuhrit, jotka kuuluivat kanaanilaisten epäjumala El ja Molok palvontamenoihin.
Kuka jumala siis oikeasti käski uhrata ainoan pojan, kun Jumala taivaan ja maan luoja on sen kieltänyt?!
3. Moos. 18:21
Älä anna lapsiasi poltettaviksi uhrina Molokille, ettet häpäisisi Jumalasi nimeä. Minä olen Herra.
Aabrahamin täytyi tämä tietää!?
Mooseksen kirjat eivät ole Mooseksen kirjoittamia; ne on kirjoitettu Baabelin pakkosiirtolaisuudessa yhdistelemällä vanhoista, jossa niihin on sisällytetty osa sen aikuisia El jumala (riivajan) oppeja. Samoin Molok oli kanaanilaisten epäjumala (riivaaja).
Jos Mooses olisi itse kirjoittanut nuo kirjat, ei hän käyttäisi sanontaa: 'sanoi Moosekselle', vaan sen sijaan: 'sanoi minulle'.
On sitten täytynyt jotenkin sovittaa tuo Iisakin uhraaminen oikean Jumalan käskemäksi, jota se ei varmasti ollut, sillä Iisak tuon tapauksen jälkeen muutti pois isänsä luota ja kohtasi isänsä vasta seuraavan kerran Iisakin äidin hautajaisissa!
Oman lapsen uhraaminen ei mitenkään sovi yhteen Kristuksen ainutkertaisen uhrin kanssa yhteen!
Aabrahamin aikaan ei ollut Kristusta, oli vain Jumalan laki. Iisakin uhraamisessa oli kuitenkin kyse muustakin. Jumala kasvatti tapahtuman kautta Aabrahamia luottamaan Häneen.
Tapahtuman perimmäinen opetus oli: minä olen Herra sinun Jumalasi, älä kiinny minun lahjoihini enemmän kuin minuun. Aabraham läpäisi testin ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Sama läksy - tietenkin eri muodossa - on kristittyjen opittava tänäänkin.
Pelastus ja Jumalan koulu ovat eri asioita.
”””””
Aabrahamin elämä oli vääriä tekoja täynnä, mutta hän sai anteeksi, koska hän turvasi Jumalan lupaukseen pelastuksesta. Aabraham ei todellakana turvannut omiin tekoihin; hänen tekonsa olivat monin paikoin pahat!””
Voitko osoitta mitkä teot olivat vääriä ja pahoja? Otko edes lukenut koko ensimmäistä Mooseksen kirja? Miksi vääristelet ?
Kuitenkin usko vaikutti Aabrahamissa tekoja. Jos hän ei olisi uskossa lähtenyt Kaldean Uurista seuraamaan Jumalaa, olisi kyseessä ollut kuollut usko. Ja "eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille? Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi; ja niin toteutui Raamatun sana: 'Aabraham uskoi Jumalaa (ei Jumalaan), ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi', ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi" (Jaakob 2:21-23).
Oikea suhde on siis se, että usko tulee armosta, mutta elävä usko vaikuttaa uskollisuutta. Niinhän nuo kaksi henkilöä Dorkas ja Kornelius osoittavat tuon eron. Kornelius teki paljon hyvää pelastumattomana, mutta Dorkas teki paljon hyvää pelastuneena. Korneliuksen piti uskossa ottaa ensin pelastus vastaan, että kykeni toimimaan Jumalaa miellyttäen.
Joo muistan tuon :Abraham uskoi Jumalaa, ei Jumalaan. Yhteen aikaan hengenpiireissä se oli jokaisen itseään kunnioittavan saarnamiehen pakkolausahdus. Oli se vaan niin fiksua että. Mikä ei tietenkään tarkoita etteikö se olisi totta.
On tosiaan eri asia uskoa Jumalaan kuin uskoa Jumalaa. Edellinen on passiivista ja jälkimmäinen on aktiivista toimintaa. Teoilla ei voi ansaita pelastusta, mutta ne ovat elävän uskon hedelmää. Ja tässä mielessä usko joka ei tuota myös tekoja, on tosiaan kuollut.
Aabrahamin toinen yhtä paha ja hirvittävä teko!
1 Moos 20:
1 Ja Aabraham siirtyi sieltä Etelämaahan ja asettui Kaadeksen ja Suurin välimaille; ja hän asui jonkun aikaa Gerarissa.
2 Ja Aabraham sanoi vaimostansa Saarasta: "Hän on minun sisareni". Niin Abimelek, Gerarin kuningas, lähetti noutamaan Saaran luoksensa.
3 Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: "Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo"
Jälleen Aabraham turvautui pelossaan valheeseen ja antoi vaimonsa toiselle miehelle, pelastaakseen henkensä. Ei ollut Aabraham vieläkää oppinut läksyään! Jumala joutui taas puuttumaan peliin!
Mitä luulet, että Jumala tykkäsi Aabrahamin valheesta ja siitä, että hän antoi vaimonsa toiselle miehelle pelastaakseen henkensä? Ei minkäänlaista luottamusta Jumalaan!
Mitä luulet Saaran ajatelleen, että tuo paskiainen on taas valmis 'myymään' minut toiselle miehelle pelastaakseen henkensä, koska ei luota Jumalaan eikä itseensä?
Aivan hirvittävä teko jälleen!
Niinpä niin, ei kukaan ole täydellinen. Joka tapauksessa Abraham tunsi Jumalan lain ja noudatti siitä parhaansa mukaan koko sydämestä. Koska "... koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini" 1 Moos. 26:5 ja tämä luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Usko on toimintaa missä oikeat teot on lain mukaisesti oikein, eikä hienoja abstraktisia ajatuksia.
Oletko valmis myymään oman aviopuolisosi?
Sekö on Jumalan käskyjen ja määräysten pitämistä?
Myydä hätätilanteessa aviopuoliso toiselle miehelle? Myydä lapsensa orjiksi? tai muuta vastaavaa?
Aabraham oli hyvin syntinen ja erehtyväinen ihminen ja siksi hän on uskon esikuva, koska hän uskoi, että Jumala voi hänen syntinsä sovittaa ja antaa anteeksi ja pelastaa hänet iankaikkiseen elämään!
Jotkut ovat tosiaan joutuneet luopumaan - jos ei aviopuolisosta - niin ainakin seurustelukumppanista Jumalan tähden. Kumppani on jopa saattanut käskeä valitsemaan hänet taikka Jumalan.
Jeesus kuitenkin lupaa: "Jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän. "
Tiedän sattumoisin omasta kokemuksesta, että "Iisakin uhraaminen" tekee kipeää. Mutta yhtäläiseen tiedän sen, että Jeesus ei tyhjiä puhunut.
Olet siis sitä mieltä, että nuo vaimon myymiset olivat Jumalan lain mukaisia toimia?
Olet aika fakiiri! Mitä tuossa 1 Moos 26: luvussa kerrottiin:
Jumala sanoi Iisakille siitä, että Aabraham lähti Jumalan kutsusta kohti luvattua maata, vaikka ei tiennyt, mitä siitä seuraa. Tuohon Jumala viittasi, jotta Iisak tietäisi, että miksi hän on täällä. Iisak oli varmasti äidiltään kuullut kaikki nuo perheen tapahtumat ja Jumala tuossa kohtaa varoitti menemästä Egyptiin. Iisak teki kuitenkin samoin kuin isänsä Aabraham: valehteli vaimonsa olevan sisarensa, koska pelkäsi, että filistealaisten kuningas Abimelek surmaa hänet kauniin vaimon tähden .. tiesikö Iisak isänsä menettelytavoista - varmasti tiesi! Siksi käytti samaa keinoa, luottamusta Jumalaan ei ollut!
Mistä tuossa Jeesuksen sanoissa on kysymys, kun Jeesus sanoo?:
Matt. 19:29
Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden
On tietysti kysymys siitä, että jos perhe ei ole Jeesuksen seuraaja, niin uskoon tullut joutuu luopumaan niistä kenties synnillisistä tavoista, joissa tuo uskomaton perhe elää; mutta se ei tarkoita, että heistä muuten pitäisi luopua - ei tietenkään - omalla elämälläänhän Jeesuksen oma voi näyttää omalle perheelleen, mitä se Jeesuksen seuraaminen ja todellinen rakkaus on! Vaikka muut perheenjäsenet pilkkaavat, voit Jeesuksen omana osoittaa heille rakkautta - elää anteeksiantamuksessa.
Toinen kysymys on sitten siitä, jos oma perhe on esim. islamin uskoinen, silloin voi todella käydä niin, että vaikka sinä haluaisit pitää yhteyttä; perhe ajaa sinut pois, jos jätät islamin ja koet pelastuksen ihmeen Jeesuksessa.
Kolmas kysymys on sitten se, jos Jumala kutsuu sinut johonkin työhön, joka on toisella puolella maapalloa, silloinkin joudut fyysisesti eroon perheestäsi, ehkä äidistä ja isästäsi ja veljistäsi ja sisaristasi; mutta nykyisin sentään voi pitää yhteyttä hyvinkin monella tapaa, jossa voi nähdä toisen kun keskustelee toisessa maassa olevan perheenjäsenen kanssa.
Oletko valmis myymään oman aviopuolisosi säilyttääksesi henkesi?
Onko se mielestäsi oikea teko?
Aabraham 'myi' vaimonsa toiselle miehelle kaksi kertaa; täysin epäuskoinen teko, ei luottanut Jumalaan lainkaan, että Jumala voi heidät pelastaa!
Aabraham oli myöskin suuri esirukoilija, joka rukoili Sodoman puolesta? Rukoilemmeko mekin tämän maailman puolesta hänen laillaan? Melkein Sodomassahan tässä jo eletään.
Aabraham myös oli valmis uhraamaan Jumalalle sielunsa kalleimman asian, Iisakin. Siinä on hengellisen ihmisen malli. "Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias" (Matteus 10: 37-28). Tämä sopii Aabrahamiin.
On pelastus kuitenkin armosta eikä siitä, miten me onnistumme. Mutta onhan uskon isä, Aabraham, kuitenkin voimakas esimerkki Jumalan mielenmukaisesta ihmisestä, joka ei ollut maailmallisen Lootin kaltainen. Hänhän antoi Lootin valita osansa.
Mitä Raamattu sanookaan Lootista:
2. Piet. 2:7
Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi
Jatko Lootin elämässä ei sitten ollutkaan enää kovin kummoinen.. miksi tyttäret suhtautuivat isäänsä niin nuivasti: siihen löytyy selitys:
1 Moos 19:
7 ja sanoi: "Älkää, veljeni, tehkö niin pahoin.
8 Katsokaa, minulla on kaksi tytärtä, jotka eivät vielä miehestä tiedä. Ne minä tuon teille, tehkää heille, mitä tahdotte. Älkää vain tehkö näille miehille mitään pahaa, sillä he ovat tulleet minun kattoni suojaan."
Kuka isä tekee noin?
Minkä jäljen se jätti Lootin tyttäriin; ei isäkään välittänyt, miksi he välittäisivät!
Aabraham sai väärät, kauheat tekonsa anteeksi, koska hän näki Kristuksen tulevan, hän uskoi, että hänen rikkomuksensa Jumala itse omalla uhrillaan sovittaa.
Siksi Aabraham on uskon esikuva. Pahat teot voi saada anteeksi, kun 'Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut', Aabraham uskoi ja näki jo kauas tulevaan:
Heb 11:
10 sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
Niin on kerrottu, että pyhästi pitää munat ja vtut silpoa.
Näin on pyhitetty ja uhrattu.
Ja pahaolo jatkuu sukupolvesta toiseen....
Ei kun munat vaan, ja nekin kovin siististi. Joissain muissa kylddyyreissä silvotaan sitten tyttöjä.
Ne "muut kulttuurit" ovat sikäli tasa-arvoisia, että ympärileikkaus koskee sekä poikia että tyttöjä. Tosin seuraukset ovat tytöille vakavammat. Ja kyse on tosiaan kulttuurista, eikä uskonnosta. Islam ei opeta naisten ympärileikkausta, se on eräiden heimojen käytäntö.
Joskus tuo poikien esinahka on niin kireä, että Suomessakin esinahkaa leikataan, jotta se luistaa terskan yli; siihen on silloin lääketieteelliset perusteet!
USA:ssa ympärileikattiin kaikki pojat "hygieniasyistä" monen vuosikymmenen ajan. Sitä on ryhdytty vasta viime aikoina kyseenalaistamaan.
' Miksi vääristelet ?'
Eikö sinun Raamatussasi ole noita Aabrahamin vaimon 'myymisiä' toisille miehille valheen kautta pelastaakseen oman nahkansa, kun ei luottanut Jumalaan?!
kuka ei ole nyt lukenut Raamattua?
Aabraham ei myynyt vaimoaan. Mutta oli tosiaan myös niin heikko, että lähetti vaimonsa kuninkaalle, joka oli hänestä kiinnostunut. Tämä kuningas itse kauhistui, kun sai sen selville.
Uskossa ei ole kyse täydellisyydestä. Ihminen on heikko ja voi hätäpäissään tehdä vääriä ratkaisuja. Silloin kysytään, heitätkö hanskat naulaan, vai menetkö Jumalan eteen tekemään parannusta?
Jumalan mielen mukainen asenne on: Älkää iloitko, minun viholliseni:
jos minä olen langennut, niin minä nousen; jos istun pimeydessä, Herra on minun valkeuteni. (Miika 7: 8)
Aabrahaminusko
Anteeksi juu olin väärässä tuosta. Vaikka on lukenut tuon kohtaan monta kertaa läpi en ikinä nähnyt Aabrahamin syntiä. Minä en ole lukenut tarpeeksi. Anteeksi myöhäinen vastaus.
1 Moos 16:
1 Saarai, Abramin vaimo, ei synnyttänyt hänelle lasta. Mutta Saarailla oli egyptiläinen orjatar, jonka nimi oli Haagar.
2 Ja Saarai sanoi Abramille: "Katso, Herra on sulkenut minut synnyttämästä; yhdy siis minun orjattareeni, ehkä minä saisin lapsia hänestä". Ja Abram kuuli Saaraita.
3 Ja Saarai, Abramin vaimo, otti egyptiläisen orjattarensa Haagarin, sitten kuin Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaanin maassa, ja antoi hänet miehellensä Abramille vaimoksi.
4 Ja hän yhtyi Haagariin, ja Haagar tuli raskaaksi
Aabraham oli saanut lupauksia, lupausten jälkeen, että hän saa jälkeläisiä niin paljon, että niitä on mahdoton laskea ..
Mutta ei Aabraham jaksanut uskoa, vaan yhtyi Haagariin, ehkä Haagar nuorena naisena kiinnosti ja kiihotti vanhaa Aabrahamia ja koska vaimo sitä vielä ehdotti, niin miksei .. mitä se pieni synti haitannee ...
Ei taaskaan ollut Jumalan mielen mukainen teko ...
Noinko sinä tekisit, jos ette saa lasta? Oliko tuo Jumalan mielen mukainen teko! Oletko valmis itse juuri noin tekemään; otetaan nuori nainen tekemään lapsia, jos ei oma vaimo saa lasta ??
Aabrahamin elämä ei todellakaan ollut Jumalan mielen mukaista elämää, ei ollut; siksi hän onkin uskon esikuva; Jumala tuli Jeesuksessa etsimään syntisiä, väärin tekeviä, erehtyviä ihmisiä ja antamaan uhrin heidän puolestaan; tuohon uhriin Aabraham uskoi.. Jeesuksen Aabraham näki tulevan ja uskoi sen lupauksen!
Kyllä sitä jokainen uskova on itse yrittänyt auttaa Jumalaa sen sijaan, että olisi turvannut häneen täysin. Kyllä Aabraham eli Jumalan mielen mukaista elämää, vaikka välillä hairahtui, kuten meille kaikille käy. Loot eli oman tahdon tiellä, mutta Aabraham kulki Jumalan tahdossa, vaikka kävikin välillä Egyptissä. Siellä hänellä ei ollut siunausta, vaan hän joutui palaamaan nopeasti Jumalan tahdon tielle.
Ei uskovilla sellaista esikuvaa ole, joka olisi elänyt jumalattomasti omissa asioissaan. Siksi ei sovi Aabrahamiin luonnehdinta, että hän ei elänyt Jumalan tahdossa. Kun luet uuden testamentin luonnehdinnan hänestä, et löydä varmaankaan mitään muuta, kuin positiivista tekstiä. Sitä puolta siis Pyhä Henki tahtoo erityisesti korostaa. Ja vaikka uusi testamentti ei ota esiin Lootin tai Salomonin tai muidenkaan hairahduksia, niin eipä se heistä paljoa puhukaan. Aabrahamista sen sijaan puhutaan paljon.
Lohdullista tietysti se, että Aabrahamkin oli väärin tekevä ja erehtyvä, joka vanhurskautui ainoastaan uskosta. Tässä malli "Aabraham toivoi, vaikkei toivoa ollut" (Room. 4:18). Kuka on joutunut uskonkoetuksissaan näin ahtaalle? Hän kertokoon, turvautuiko missään vaiheessa omiin yrityksiinsä.
'Hän kertokoon, turvautuiko missään vaiheessa omiin yrityksiinsä.'
Haagar oli se Aabrahamin oma yritys!
Kuka jumala mahtoi olla se, joka lähetti Haagarin kuolemaan erämaahan?
Siihen aikaan oli tavallista, että miehellä oli kaksi tai jopa useampia vaimoja!
Kysymyksiä herättäviä asioita!
Abrahamin jumala löytyy Mamren tammistosta. Tammi eli Tammuz oli kanaanilaisten ikivanha hedelmällisyyden jumala. Alkuperä löytyy muinaisesta Babyloniasta. Abraham toi Tammuzin mukanaan Itä-Kanaanista kun lähti valtataisteluja pakoon.
Jeremian kirja (600 luvulla eaa.) kertoo hperealaisten naisten olleen kovasti Tammuzin perään. He rakensivat karsikoita ja joissa uhrasivat.
Jahvesta ei Abrahamin aikana (ajoitettu n. 1700 luvulle eaa) ollut tietoakaan. Jahve kehitettiin paikallisesta Baalista sotajumalaksi kanaanilaisten sotien, 1000 - 900 eaa. , aikana.
Jaak.2:21 Biblia (1776) Eikö Abraham meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin altarille uhrasi?
Ja Jaakob tietenkin puhuu tässä USKON vaikuttamista töistä.
Uskon kuuliaisuus, uskon aikaan saamat teot.
Aabrahamin USKO sai hänet kuuliaiseksi Jumalalle.
Uskon kautta Aabraham sai Jumalalta Hänen kaikki lupauksensa.
Kuten tuolla edellä on tuote esiin, Aabrahamilla ei ollut niitä hyviä töitä, jotka olisivat hänen edukseen puhuneet.
Mutta Aabraham näki Jeesuksen olevan tulossa ja turvautui Häneen, joka oli antava sovitusuhrin Aabrahamin syntien tähden. Uskon kautta Aabraham sai lupauksen, että hän on vanhurskas ja saa syntinsä anteeksi.
Siksi Aabraham on uskon esikuva, koska hän uskoi, että hän saa syntinsä anteeksi, koska Jumala antaa sovituksen hänen synneistään.
"Olli.Mäkelä" kirjoitti:
>> Roomlaiskirjessä ja galatalaiskirjessä puhu Paavali mutta tässä alhalla Jumala itse puhu minkä takia Aabraham luettiin vanhurskaudeksi!
1 Moos 26: Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, 5koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. HÄN PITI MINUN KÄSKYNI,MÄÄRÄYKSENI JA LAKINI!!!!! >>
Tuo Raamatun tekstilainaus on 92-käännöksestä, mikä ei ole tuossa kohden tarkasti käännetty, itseasiassa tuota ei pitäisi käyttää, koska se vääristää Raamatun ilmoitusta.
4. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,
5. sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."
( 1. Moos. 26. 33/38-käännös)
Ja mihin kaikki perustui, miksi Jumala vannoi?
15. Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta
16. ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi,
17. minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit.
18. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen."
( 1. Moos. 22. 33/38-käännös )
Tästä Paavali kirjoittaa, kun hän kirjoittaa Jumalan vannomasta lupauksesta Aabrahamille, jota tuon lupauksen jälkeinen ( 430 vuotta myöhemmin ) tullut laki ei voi kumota.
Paavali kirjoittaakin Jeesuksessa pyhitettyjen olen perillisä juuri tuon Jumalan valalla vannoman lupauksen mukaan, eikä lain mukaan.
16. Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
17. Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.
( Gal. 3. )
Jeesus Kristus on siis tuo luvattu siemen.
6. samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?
7. Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
8. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".
9. Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.
10. Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".
11. Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".
12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".
13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -
14. että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
15. Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.
( Gal. 3. )
Jumalan valalla vannoma lupaus perustui Aabrahamin uskoon uhrata ainokainen poikansa.
16. ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi,
17. minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit.
18. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen."
( 1. Moos. 22. 33/38-käännös )
Mooseksen lakiin tässä ei viitata, vaan Kristukseen Jeesukseen.
Ja Jeesuksen omat ovat perillisiä juuri tuon Jumalan valalla vannoman lupauksen perusteella.
29. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.
( Gal. 3. )
”Mooseksen lakiin tässä ei viitata, vaan Kristukseen Jeesukseen.”
Tuossa 38 käännöksessä käännetään sana וְתוֹרֹתָֽי ( Tooraani) ”opetukseni” joka tarkoita lakia sekä opetusta, koska Tooraa on laki joka opeta Jumalan tahdosta. Joten molemmat käännökset kääntää oikein. Jumala sanoi että Aabraham piti Hänen lakinsa. 1 Moos 26:4-5 oli juuri ennen kun Aabrahami kuoli luku 22 koski määrättyä tapausta, kun taas luku 26 jae 4-5 oli Jumalaan tiivistelmä Aabrahamista.
Tuossa galatalaiskirjessä luku 3 jae 17 on jotakin outoa koska Jumalan laki on aina olut voimassa, mutta tuossa viitataan että laki tuli Aabrahamin jälkeen vaikka Jumala itse sanoi 1 Moos 26 että Aabraham ” Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini”. Laki oli voimassa silloin kun Joosef Jaakobin poika, kun Potifarin vaimo ihastui Jaakobin poikaan ja yritti vietellä hänet. Joosef teki kantansa selväksi selittämällä, että jos hän suostuisi hän ei ainoastaan pettäisi isäntäänsä vaan myös tekisi ”syntiä Jumalaa vastaan” toisiin sanoihin rikkoisi Jumalaan ikuista lakia. Raamattu määrittelee synti olemaan rikkomista Jumalaan lakia. Joten tuossa galatalaiskrjessä on tuossa kohdassa 3:17 on jotakin kummallista, vaati syvempää tutkimusta. Toinen esimerkki on kun Aadam oli Eedenissä, ja Jumala KÄSKI ( laki) ettei saa syödä kielletystä puusta hedelmiä mutta Aadami meni vastaan Jumalaan käskyä, silloin hän teki SYNNIN, synti on rikkomista Jumalaan lakia ja käskyjä. Se on synnistä mistä Jeesus on kutsunut parannuksen, eli parannuksen rikkomasta Jumalaan lakia. Tää oli vain huomautus.
>> Tuossa 38 käännöksessä käännetään sana וְתוֹרֹתָֽי ( Tooraani) ”opetukseni” joka tarkoita lakia sekä opetusta, koska Tooraa on laki joka opeta Jumalan tahdosta. Joten molemmat käännökset kääntää oikein. >>
En viitannutkaan tuoho kohtaan, vaan siihen, että 92-käännös häivyttää kokonaan "siemenen" pois. Ja tuo siemen on Kristus.
92- käännös: 4 Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet, ja annan heille koko tämän maan. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, 5 koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini."
33-käännös: 4. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,
5. sentähden että Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä noudatettavaksi annoin, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."
( 1. Moos. 26. )
Ja juuri tuo Jumalan valalla vannoma lupaus Aabrahamillle on suurempi, kuin Moosekselle annettu laki 430 vuotta valalla annetun lupauksen jälkeen.
Ja mikä oli Jumalan valalla vannoman lupauksen peruste?
1. Näiden tapausten jälkeen Jumala koetteli Aabrahamia ja sanoi hänelle:
"Aabraham!" Hän vastasi: "Tässä olen".
2. Ja hän sanoi: "Ota Iisak, ainokainen poikasi, jota rakastat, ja mene Moorian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle sanon".
...
6. Ja Aabraham otti polttouhripuut ja sälytti ne poikansa Iisakin selkään; itse hän otti käteensä tulen ja veitsen, ja niin he astuivat molemmat yhdessä.
7. Iisak puhui isällensä Aabrahamille sanoen: "Isäni!" Tämä vastasi: "Tässä olen, poikani". Ja hän sanoi: "Katso, tässä on tuli ja halot, mutta missä on lammas polttouhriksi?"
8. Aabraham vastasi: "Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi, poikani". Ja he astuivat molemmat yhdessä.
9. Ja kun he olivat tulleet siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut, rakensi Aabraham siihen alttarin, latoi sille halot, sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille halkojen päälle.
10. Ja Aabraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa.
11. Silloin Herran enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: "Aabraham, Aabraham!" Hän vastasi: "Tässä olen".
12. Niin hän sanoi: "Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi".
13. Niin Aabraham nosti silmänsä ja huomasi takanansa oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Ja Aabraham meni, otti oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.
...
15. Ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta
16. ja sanoi: "Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi,
17. minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit.
18. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen."
( 1Moos 22. )
Tästä Aabrahamin uskon teosta oli siis kysymys.
Ja todellakin: Aabrahamin siemenessä, Kristuksessa Jeesuksessa, tulevat kaikki kansat siunatuiksi tämän Jumalan vannoman lupauksen kautta.
16. Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
17. Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.
18. Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.
( Gal. 3. )
Raamattu on se kirja, josta ainoastaan voimme tarkastella, mitä lakeja milloinkin Jumala ihmiselle antoi. Mitään muita johtopäätöksiä emme voi tehdä; emme voi siis tehdä oletuksia 'Hatusta'.
Montako lakia/käskyä Adamille annettiin?
Montako lakia/käskyä Aabrahamille annettiin?
Meidän on pystyttävä siinä totuudessa, mikä Raamatusta on luettavissa - emme todellakaan voi lisätä käskyjä/lakeja/opetuksia 'Hatusta', tai pilkkaamme Jumalan sanaa!
Ei niitä ole pitkäksi luetteloksi; voithan ne listata omasta Raamatustasi, jos haluat! Lisätä et voi mitään, mitä Raamatussa ei lue!!
Aabraham oli Jumalan valinta; ei Aabrahamin elämän tähden, vaan Jumalan valinnan tähden! Raamattu ei kerro, miksi Jumala valitsi Aabrahamin Israelin kantaisäksi, ei kerro monista muistakaan, miksi valitsi profeetat jne.
Raamattu ei kerro, kysyikö Jumala ennen Aabrahamia joltakin muulta, joka kieltäytyi! Raamattu kertoo vain sen minkä kertoo! Oletuksille täytyy olla peruste, jos niitä käy kauppaamaan; joillekin on; esim. kenelle Aabraham uhrasi sotasaaliista uhrit!
Raamatusta on luettavissa ne säädökset ja lait, jotka Aabrahamille annettiin, koska hän lähti sellaisesta kaupungista liikkeelle, jossa ei ollut ainuttakaan Jumalan säädöstä, vaan laki ja kaikki säädökset olivat 'jumalattomien laatimia' tai epäjumalan auktoriteetilla säädettyjä!
Ihmisten omissa tunnoissa oli joitakin oikeita asioita vielä varmaan jäljellä, vaikka ne kaikki olivat jo tuohon aikaan turmeltuneet epäjumalien palvonnan tähden..
Kyllä puhut asiaa oot oikeassa.
Siis säädöksetjalait
Usko.Toivoinen
En huomannut tuota että jätti pois tuon sanaan. Juu oot oikeassa.
Luterilaista propagandaa.
Tuolla edellä jo puhuttiin siitä, että El jumala ja Moolok jumala, jotka olivat kanaanilaisten jumalia, 'vaativat' lapsiuhreja!
Jumala oli kieltänyt lapsiuhrit Jumalan lepyttämiseksi = riivaajien lepyttämiseksi.
Lisäksi Jumala oli antanut käskyn 'Älä tapa'.
Jeesuksen Jumala ja Isä oli siis kaksinkertaisesti kieltänyt tappamisen!
Oliko tuo jumala, joka käski Aabrahamin uhrata oman poikansa ei siis itse asiassa voinut olla se Jumala, josta Jeesus puhuu, vaan tuo käsky tuli ilmeisesti Aabrahamille El jumalalta.. hän ei siis erottanut Jumalan ääntä ja riivaajan ääntä.!? Emme mekään aina erota, mikä on Jumalan ääni ja mikä oman mielen tai muun ääni!
Tämän ristiriidan siis tulisi herättää vähän miettimään ja ajattelemaan - olemmeko vain tulkinneet jotain sellaista, mitä ei tulisi tulkita!
Jumala ei vaadi meiltä tekoja omien siunauksiensa antamiseksi, koska Kristus on tehnyt jo kaikki ne teot, jotka Jumala vaatii, voidakseen siunata omiaan!
On siis ristiriitainen tulkinta, jos sanotaan, että Jumala Aabrahamin teon tähden siunasi koko ihmiskuntaa Kristuksella, koska Jumala oli jo ennen maailman perustamista päättänyt siunata ihmisiä Kristuksen uhrin kautta! Kristus oli siis päätetty paljon ennen kuin mitään oli!
Mooseksen kirjat on saatettu lopulliseen asuun vasta Babylonian pakkosiirtolaisuudessa olevien juutalaisten pappien toimesta; silloin siihen on lisätty monia asioita Babylonian kirjallisuudesta ja laista.. silloin selittyy myös nuo monet ristiriitaiset asiat Mooseksen kirjojen Kanaanin maan valloituksesta; 'tappakaa kaikki' käskyt ovat täysin ristiriidassa Jeesuksen Jumalan lain kanssa! Jumala ei tarvitse ihmisiä kostonsa välikappaleiksi - oliko käskijä siis kuitenkin El jumala?!
Onko siis Mooseksen kirjoihin ja lakeihin liitetty El jumalan 'antamia' määräyksiä ja lakeja ja kirjoitettu nuo Mooseksen kirjat lopulliseen julkiasuun siten!?
Jumalan käsky 'Älä tapa' oli niin ehdoton, että ei voi olla muuta käskyä, joka sen kumoaa! Tooran kuolemantuomiotkin lienevät tulleet vasta El jumalan säädöksistä eli Nebukadnessarin lakikoelmista ..!?
Jeesuksen opetus siitä, että Jumala haluaa pelastaa syntisen, ei tappaa häntä; on vastoin Tooran lakia niin selvästi, että selitys löytyisi ehkä juuri siitä, että nuo tappamisen käskyt on lisätty Babylonian pakkosiirtolaisuudessa..!?
Vanha Testamentti on kokonaisuudessaan tulkittava Uudesta Testamentista käsin, muutoin jäämme liian suurien ristiriitojen käsittämättömään umpikujaan! Silloin näyttäytyy hirvittävinä vääryyksinä nuo Israelin kansan murhat, kun he murhasivat kokonaisia kaupunkien asukkaita ja kansoja. Jeesuksen Jumala oli sanonut 'Älä tapa', tuo käsky oli Jeesuksellekin ehdoton käsky!
Ehkäpä hyvinkin El jumalan ja Moolokin palvontamenot ja Babylonian lainsäädäntö on vienyt noita Mooseksen kirjojen kirjoittajia vikaan ja harhaan!
Jeesuksessa me näemme elävän Jumalan tavan toimia! Ei kuolemanrangaistuksia, ei kansojen murhia jne
Olemmeko syöneet epäjumalien opit ja Jumalan opit sekaisin jo noiden Raamatun kirjojen kirjoittamisvaiheessa ja yritämme tulkita sitten niitä vaikeasti 'oikeaksi opiksi'.!?
Kysymyksiä varmasti herää edellä olevista ajatuksista! Sitä en kiellä!
'minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani."'
Tuo lisäyskin lienee lisätty Babyloniassa .. koska ei Aabrahamille ollut annettu mitään käskyjä, säädöksiä ja opetuksia .. hän tunsi vain ne lait ja säädökset, jotka olivat voimassa siellä, mistä Aabraham lähti!? Ne perustuivat El ja muiden jumalien opetuksiin! Riivaajien oppeihin!
Kun ajattelemme myös sitä, kuka oli se pappi, jolle Aabraham uhrasi sotasaaliista?
Elävän Jumalan Jeesuksen Isän pappeja ei ollut olemassakaan; ne tulivat vasta Tooran lain säädännön myötä!
Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan Korkeimman pappi täytyi siis olla El jumalan pappi!
Ei ole muuta vaihtoehtoa! Aabraham uhrasi siis El jumalalle uhrinsa toisten omaisuudesta; missään ei ole sitä mainintaa, että Aabraham olisi uhrannut (pottouhreja lukuunottamatta) omasta omaisuudestaan pienintäkään uhria!! Ei ollut oikean, elävän Jumalan temppeliä, ei papistoa!
Taas herättä kysymyksiä! Se on sallittua!
Mooseksen kirjassa on esimerkiksi Hammurabin laista joitakin käskyjä ja periaatteita:
196. Jos joku puhkaisee vapaan miehen silmän, niin puhkaistakoon hänen silmänsä.[12]
200. Jos joku lyö vertaiseltaan mieheltä hampaan, niin lyötäköön häneltä hammas
Tuossa on siis paljon samankaltaisuuksia Mooseksen lakiin nähden:
2. Moos. 21:24
silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,
Baabelista siis on osittain laki tullut Mooseksen kirjaankin!
Taas herättää kysymyksiä!
Otetaan vielä lisää esimerkkejä Mooseksen kirjan kertomuksista. Esim. 1 Moos 11 luvussa oleva kertomus Baabelin tornista lienee peräisin Nebukadnessarin ajalta; hän historian mukaan rakennutti Marduk jumalan kunniaksi 7 kerroksisen kierreportaisen tornin, jonka kattotasanne oli laakea aukea. Babylon oli tuohon aikaan suurkaupunki, todellinen metropoli, jossa oli todellakin ihmisiä kaikista maista ja eri kieliä puhuttiin kaupungissa. Kauppiaat tulivat sinne tavaroineen laajoilta alueilta ja puhuivat monia kieliä. Ehkä nuo juutalaiset pakkosiirtolaiset tekivät tuosta näkemästään ja kuulemastaan kertomuksen Jumalan kielten sekoittamisesta Raamattuun. Arvellaan kaupungissa olleen silloin jo noin neljännesmiljoona asukasta. Juutalaisille pakkosiirtolaisille sellainen kaupunki oli jotain ennen näkemätöntä ja käsittämätöntä.
Mooseksen lakiin koottiin israelilaisten tapoja ja perinteitä, niin saatiin koko kansalle saatiin yhtenäiset tavat. Vanhan liiton laki oli synnin ja kuoleman laki.
Kyllä se niin on, että Mooseksen laki tuli suoraan Jumalalta. Kaiken Mooses teki, kuten Herra käski. Mooseksen Kirjoja lukiessa tämä tulee selväksi. Ihmisten omia ajatuksia ja järkeilyjä ei Mooseksen laissa siis ole, puhumattakaan joistakin pakanahammurabeista tai edes juutalaisten rabeista. Rabit ovat vain jälkeenpäin lisänneet paljon omia sääntöjään, jotka sekoittavat asioita.
Tässä esimerkkilause, joka toistuu Mooseksen Kirjoissa usein: "Ja Herra puhui Moosekselle sanoen....jne" ( 3 Mooses 19:19). Näin Mooses siis toimi kaikessa Herran sanojen mukaan.
Eikö herää mitään, kirjoitatko sinäkin noin:
'Teofilus on sitä mieltä, että ..'
Eikös vastaanottaja hiukan ihmettelisi tuota tapaa ..
Puhuttelisitko aviopuolisoasikin niin: 'Teofilus on sitä mieltä, että lähdetään kauppaan ..'
Kirjoittaja ei siis ole Mooses itse! Kuka ja ketkä ovat siis kirjoittajia!?
Teofilus olkoon mitä mieltä tahansa. Mutta kun Jumala itse puhuu, ei kyse ole mielipiteistä. Herra oli Mooseksen esimies, joka antoi käskyt. Ei sen kummempaa. Jos sinua kiinnostaa aihe, niin kannattaa lukea Mooseksen Kirjat. Muutenkin moni on asioista ymmällä pelkästään siksi, kun ei lue Raamattua.
Mooses ei voinut itse kirjoittaa omasta kuolemastaan!
Joku muu täytyi kirjoittaa tuon 5 Mooseksen kirjan lopun!
Kun meillä on ristiriitaa Jeesuksen opetuksen ja Mooseksen kirjoissa kirjoitettujen tapahtumien ja käskyjen välillä, niin meidän ainoa oikea vaihtoehto on uskoa Jeesuksen opetuksia!
Käskikö Jeesus kivittää syntisen?
Ei Jumalan pelastussuunnitelma Jeesuksessa Kristuksessa miksikään siitä muutu tai tule vähemmän arvokkaammaksi, jos uskallamme tarkastella Raamatunkirjoituksiakin oikeasti!
Raamattu on kirja Jumalan pelastussuunnitelmasta Kristuksessa - tuo pääasia pysyy ja on riippumatta siitä, että uskallamme joitakin Raamatun kirjoituksia tarkastella oikeasti!
Esimerkiksi tuo 1 Moos 1 luku tulee ymmärtää kuvaannollisesti, joka tarkoittaa Jumalan luomistyötä ihan nykytieteen ilmoittamissa aikatauluissa; Jumala on jättänyt todisteet luomistyönsä aikajaksoista tahallaan löydettäviksi! Jumalan päivät ovat aivan eri asia kuin ihmisen päivät!
Samoin tuo 1 Moos 2 luku tulee käsittää, että siitä alkoi Jeesuksen kuvauksen aikajakso, koska Adamista sukupolvet luetellaan Jeesuksen sukupuussa! Maailma oli siis täynnä ihmisiä jo 1 Moos 1 luvun lopussa! Koko maapallo oli täynnä elämää ja ihmisiä ja vasta silloin voi kaikki olla 'sangen hyvää'. Toinen luku kertoo takautuvana ihmisen luomisen ja sitten Adamin ja Eevan kertomuksen, joka aloittaa kertomuksen Jeesuksesta.
Tieteen kuvaus alkuräjähdyksestä kuvaa hyvin sitä tapahtumaa, jossa Jumala sanoo: 'Tulkoon maailmankaikkeus', vaikkei Raamattu tuollaista sanontaa käytä.
Raamattu kertoo, että kerran tiede tulee todistamaan, että on Jumala; silloin kaikki ihmiset tulevat sen tietämään!
Pelastus Jeesuksessa on Raamatun tärkein sisältö! Kun tuon pääasian pidämme mielessämme, uskallamme tarkastella Raamatun kirjoituksia vähän vapaammin ja hyväksyä jopa siinä olevia virheitäkin!
Asia on kylläkin niin, että jos epäilemme jotain Raamatun kohtaa, murenee koko Jumalan Sanan Kallio kokonaan. Koska silloinhan jokainen voi itse päättää, minkä "totuuden" sieltä valitsee. "Sinun sanasi on kokonansa totuus" (Psalmi 119:160).
On selvää, ettemme elä enää Mooseksen lain aikaa, vaan uuden liiton. Vanha liittohan oli vain esikuva ja varjo tästä uudesta liitosta. Molemmat liitot olivat kuitenkin Jumalalta.
Perustavanlaatuinen kysymys on siis se, mihin uskomme. Uskommeko Raamattuun Jumalan ilmoituksena, vai ihmisten kirjoituksena. Minä uskon, että se on Jumalan yliluonnollisesti antama teksti, joka ei ole riippuvainen ihmisten ymmärryksestä. Siksi ei ole edes merkityksillisin asia kuka kirjoitti Mooseken Kirjat, koska ne Kirjat tulivat Jumalalta. Uskon kyllä, että Mooses ne kirjoitti, paitsi tietenkin joku toinen kirjoitti hänen kuolemansa. Ei Mooses kuitenkaan omalla ymmärryksellään olisi voinut luomisestakaan kertoa. Hän tarvitsi siihen Jumalan ilmestyksen. Ja miksi olisi uskomatonta kuvitella, että Jumala antaisi ilmestyksen palvelijoilleen? Eikö hän kykene yliluonnolliseen?
Voimme kysyä sitäkin, että ymmärsikö Mooses Jumalan ilmestystä tai näkyä luomistapahtumista!?
Sen ajan ihmisen tietämyksellä, Jumalan oli oikeastaan mahdoton näyttää muunlaista näkyä luomistapahtumista, kuin mitä Mooses kertoo..
Ei ollut sanoja atomeille, ei sanoja DNA koodille, ei sanoja galakseille, ei sanoja alkuräjähdykselle tai niille tapahtumille, joita siitä seurasi...
Mooseksen näky luomistapahtumasta oli varmasti hämmentävä hänelle itselleen, miten sen selität .. vertaus päivistä ja öistä lienee ainoa mahdollisuus tehdä jotain ymmärrettäväksi .. ensin minä loin nämä asiat .. sitten tuli pitkä tauko, annoin vain asioiden kehittyä valmiiksi ja sitten taas jatkoin luomalla lisää asioita ... taas tuli pitkä tauko, jotta koko maapallo voi täyttyä eläimillä .. Kaikessa luomisessa näkyy se Jumalan luomistyön malli, hän panee asioita käynnistymään ja sitten ne etenevät .. lopuksi katselen, kuinka kaikki tulee valmiiksi, jotta Jeesuksen tuloon voidaan alkaa valmistaa tapahtumapaikkaa .. .. on jopa hävitettävä osa ihmisistä Nooan aikaisessa vedenpaisumuksessa (siis vain Nooan tuntema maailma;, koko maailmaa ei tietenkään hävitetty), jotta syntyy mahdollisuus Israelin valtion synnylle oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ..
Ja Jumala jättää todisteita kaikkialle löydettäväksi aikajaksoista, jotta tulevaisuuden ihminen oppii ymmärtämään jotain siitä, mitä hän on tehnyt.. Maailmankaikkeuden laajuus, suuruus ja valtavuus oli täysin käsittämätön Moosekselle, miten sen olisi Jumala hänelle kertonut tai näyttänyt .. ehkä näyttikin, mutta Mooseksella ei ollut sanoja sen kuvaamiseen ..
Jumalan luomistyö etenee sen Jumalan nerokkaan suunnitelman mukaan, jonka hän loi .. hän pani alulle alkuaineiden muodostumisen, jaksollisen järjestelmän, joka oli elämän luomiselle ehdoton välttämättömyys, hän sijoittaa yhden planeetan sellaiseen asemaan aurinkoon nähden, että elämälle syntyy olosuhteet, koska elämän muoto oli jo Jumalan unelmissa, ennen kuin mitään oli. Jumala luo mestarillisen DNA tietojärjestelmän, sillä tietojärjestelmästä todella on kysymys; jossa tuo ihmisen koodi sisältää noin 4 miljardia tavua tietoa täsmällisesti järjestettynä .. on taikauskoa kuvitella tuon tietojärjestelmän syntyvän itsestään, samoin on taikauskoa uskoa, että olemattomuus synnyttäisi mitään olevaa; olemattomuus on tila, jossa itse tilakin on poissa; ei ole siis tilaakaan, missä voisi mitään olevaista syntyä ..
Se että tarkastelemme avoimesti myös Raamatun tulkintaa asioista, ei poista sitä, että Jumala on kaiken luomisen takana ja ei vähennä sen Jumalan rakkauden määrää, jolla hän ihmistä rakastaa!
Se että tarkastelemme Tooraakin avoimesti; siis Israelin kansalle annettua lakia, jolla ei orjuudesta paenneella kansalla lainkaan ollut, ei vähennä Jumalan arvoa, Toora ei ole täydellinen laki, sen voi huolella Tooraan tutustunut kyllä huomata; sieltä puuttuu paljon asioita, joita elämään kuuluu. Se oli täysin siihen elämäna aikaan ja elämän tapaan annettu laki, jossa ei huomioitu lainkaan tulevaisuuden kehitystä. Jeesuskin pelkisti Tooran itse asiassa kahteen käskyyn; rakasta Jumalaa ja rakasta lähimmäistä; tässä oli se tärkein ihmisen elämän ohje. Toora oli siis monelta osin maallinen laki; jossa oli valtavasti myös vertauskuvia tulevasta Jeesuksen täydellisestä uhrista.
Jumala siis väänsi Israelin kansalle Tooran avulla rautalangasta kaksi hengellistä totuutta; ihminen on syntinen ja vain Jumalan pelastussuunnitelma Kristuksen uhrin kautta, voi saattaa ihmisen takaisin Jumalan yhteyteen; tätäkään tuo kansa ei käsittänyt; eikä moni käsitä nykyisinkään ..
Aabraham ja muut Jumalan pyhät käsittivät nuo Jumalan totuudet .. moni ei käsittänyt.
Ymmärrän hyvin, että ajatukseni saattaa hämmentää joitakin .. mutta en todellakaan ole vähättelemässä Jumalan pelastussuunnitelmaa ja Kristuksen uhrin merkitystä ainoana tienä ja totuutena Jumalan lapseuteen.
Vanhan Testamentin ja Uuden Testamentin ristiriitaisuudet hämmentävät, ellemme uskalla tarkastella asioita siinä valossa, että on saattanut vuosituhanten saatossa ihmisen ymmärrys muuttaa joitakin asioita noissa Pyhissä kirjoituksissa; ihmiset ovat kopioineet tekstejä oman ymmärryksensä mukaan, jotta voisivat itse käsittää asiat paremmin ..
Vanha Testamentti oli vuosisatoja ainoa kirjoitettu totuus ja siksi siihen on lisätty sitä vakuuttavia lausuntoja; jotka eivät sitten olekaan enää Uuden Testamentin (Jeesuksen tuoman Jumalallisen viisauden) valossa enää totta.
Vanha Testamentti vakuuttaa että voimme elää Jumalan tahdon mukaan ja se myös vakuuttaa, että emme voi elää Jumalan tahdon mukaan ja tuo ristiriita ratkeaa vain Jeesuksen tuoman viisauden valossa. Olemme syntisiä, mutta Jeesus täytti lain meidän puolestamme; otti meidän rangaistuksemme päällensä ja antoi armon tulla Jumalan lapseksi!
Minulla ei sitten varmaan ole Aabrahamin uskoa koska en ole luterilainen.
Myöskään Aabraham ei ollut luterilainen vaikka hänestä yritetään kovasti tehdä luterilaista.
Aabraham oli korkeasti oppinut teologi. Hän tunsi Raamatun kannesta kanteen niin kuin omat taskunsa. Hän opetti muille Raamattua. Kaikkien usko perustui tuolloin Raamatun pyhiin kirjoituksiin: usko syntyi Raamatun sanan kuulemisesta ja vahvistui siitä samasta Jumalan sanasta. Niin kuin ennen, niin myös nyt: meillä on isämme Aabrahamin usko!
Aabrahamin aikaan ei ollut Raamattua.
Eikä ollut Aabrahamille annettu montaakaan Jumalan ohjetta noudatettavaksi.
Jumala valitsi Aabrahamin.
Ei hän paljoa käskyjä hänelle jaellut!
Ne on aika äkkiä lueteltu, kun luet Aabrahamin tarinan Raamatusta.