Ketale: "Mitä muuta kuin hermoromahdus on se kun ylimmäinen päällikkö johtamansa armeijan kaikkien aikojen tiukimmassa mahdollisessa tilanteessa määrää korkeimman esikuntansa pois esikunnasta syömään Klubille konjakkilasien äärelle."
Marski teki normaalin aamupäivän mm aamun rintamaraportit läpikäyden. Päivärutiininsa mukaisesti hän lähti lounaalle Mikkelin Klubille noin 12.30.
"Tosin sotamies vastaavan teon tehtyään eli paikkansa jätettyään ja houkuteltuaan vielä muitakin mukaansa olisi ammuttu."
Kerro muutamasta tapauksesta.
"Tyypillinen pakoreaktio, siellä sai muistella ratsastusmatkaa kirgiisien kanssa ja kenraalit kuuntelivat nöyrinä päitään nyökytellen ja Marskin ryyppyjä napsien."
Ateria oli tuskin alussa, kun Marski sai tiedon vakavasta tilanteesta Valkeasaaressa.Hän hotkaisi ruokansa, joi kupin kahvia, sytytti sikaarin ja lähti virkapaikalleen.Hän oli poissa reilun puoli tuntia.
"Tosin, romahtihan Stalinkin kesäkuussa -41. Eli tyypillinen stressireaktio, jossa joku käpertyy peiton alle, vetää verhot ikkunoihin ja sammuttaa valot. Kaukana kavala maailma, kyllä Aleksis Kivikin osasi sen reaktion jo määritellä."
Mitä tällä on tekemistä Marskin ja Suomen kanssa? Marski teki kesällä -44 useita viikkoja lähes ympärivuorokautisia työpäiviä. Suurhyökkäys torjuttiin.
"Vai heräsikö M-heimissa vanha venäläinen kenraali, joka ilahtui suunnattomasti Venäjän armeijan ilmiselvästä menestyksestä? "
Sairasta valetta. Tilannetta pohdittuaan Marski määräsi Kannakselle lisävoimia mm. 4. D:n ja 3. Pr:n.
Hän hyväksyi myös Airon ehdotuksen Jääkäriprikaatin vastahyökkäyksestä.
Marski teki normaalin aamupäivän mm aamun rintamaraportit läpikäyden. Päivärutiininsa mukaisesti hän lähti lounaalle Mikkelin Klubille noin 12.30.
"Tosin sotamies vastaavan teon tehtyään eli paikkansa jätettyään ja houkuteltuaan vielä muitakin mukaansa olisi ammuttu."
Kerro muutamasta tapauksesta.
"Tyypillinen pakoreaktio, siellä sai muistella ratsastusmatkaa kirgiisien kanssa ja kenraalit kuuntelivat nöyrinä päitään nyökytellen ja Marskin ryyppyjä napsien."
Ateria oli tuskin alussa, kun Marski sai tiedon vakavasta tilanteesta Valkeasaaressa.Hän hotkaisi ruokansa, joi kupin kahvia, sytytti sikaarin ja lähti virkapaikalleen.Hän oli poissa reilun puoli tuntia.
"Tosin, romahtihan Stalinkin kesäkuussa -41. Eli tyypillinen stressireaktio, jossa joku käpertyy peiton alle, vetää verhot ikkunoihin ja sammuttaa valot. Kaukana kavala maailma, kyllä Aleksis Kivikin osasi sen reaktion jo määritellä."
Mitä tällä on tekemistä Marskin ja Suomen kanssa? Marski teki kesällä -44 useita viikkoja lähes ympärivuorokautisia työpäiviä. Suurhyökkäys torjuttiin.
"Vai heräsikö M-heimissa vanha venäläinen kenraali, joka ilahtui suunnattomasti Venäjän armeijan ilmiselvästä menestyksestä? "
Sairasta valetta. Tilannetta pohdittuaan Marski määräsi Kannakselle lisävoimia mm. 4. D:n ja 3. Pr:n.
Hän hyväksyi myös Airon ehdotuksen Jääkäriprikaatin vastahyökkäyksestä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä kiitos oma perheeni kyllä tietää mitä 9-10.6. 1944 tapahtui, sillä he olivat mukana kaikessa tässä. Lähtö oli melko kiireinen, ensimmäisen pommitusaallon vuoksi kotiväki haki suojaa tykistön tulenjohdon korsusta, joka oli kylän Kokkomäellä. Seuraavana päivänä oli vähän taukoa päästiin hevosella lähtemään. Matkattiin kaksi vuorokautta putkeen, rintama seurasi nopeasti perässä, lapset muistavat kuorma-autot, joissa kuljetettiin kaatuneita: käsivarret roikkuivat autojen yli.
Melko järkyttäviä päiviä, ei voi sanoa, että Suomen armeija olisi jotenkin hyvin varustautunut tuohon suurhyökkäykseen, toisaalta Venäjän sotakoneen vastustamiseen tuona hetkenä Kannaksella ei ollut mahdollisuuksia, puolustuksen painopiste Itä-Karjalassa.
Ketale: "Ai, meni siis rutiinin mukaan Klubille."
Kun aamupäivän työt oli tehty, mentiin ruokailemaan.
" Eikö tällaisena päivänä olisi ollut syytä poiketa rutiineista eikä tyhjentää korkeinta esikuntaa ja viedä kaikki herrat juopottelemaan."
Päämaja työskenteli normaalisti. Suurhyökkäyksestä ei ollut tietoa vielä aamupäivällä 10.6.
Marskin pöytä otti normaalisti lounaalla yhden ruokaryypyn ja palasi töihin. Se oli tarkoitus nytkin.
"Lähtivätkö Kannaksen mosuritkin vitjasta jonkun rutiinin mukaan takalinjoille viinaa hörppimään ja herkkuja syömään ?"
Sellainen "rutiini" on vain stallarin päässä.
"Voi miten hellyttävää. Eikö muka sitä ennen ollut tullut tietoja rintamalta ? Tilanne oli sekaisin jo edellispäivän jälkeen ja tykistön kumu kuului Mikkeliin. Kyllä tämän kaiken olisi pitänyt sanoa jotakin jos mies on täysissä järissään. Mutta ei kai enää ollut. "
Kannaksen joukkojen aamuilmoituksissa ei ollut mitään hälyttävää. Päämaja työskenteli normaalisti, kunnes tuli ilmoitus läpimurrosta.
"Hänen omien virheittensä suma johti tähän ja sitä ei paikattu menemällä kriittisimmällä hetkellä Klubille viinan perässä. Viinan himo kai voitti muut tunteet."
Suurhyökkäys tuli yllätyksenä. Sen voimasta ei ollut tietoa Päämajassa ennen puolta päivää 10.6.
Jo se, että se tuli yllätyksenä kielii vakavasta strategisesta osaamattomuudesta. Mikä sokea kohta sai uskomaan, että kun Syvärin rintama oli jo jonkin aikaa ollut koko Jäämeren-Mustanmeren välisen itärintaman itäisin asema, tilanne jotenkin jätettäisiinkin sellaiseksi? Tilanteessa, jossa Puna-armeija oli yhtämittaisesti edennyt länteen jo toista tuhatta kilometriä. Entä sitten itä-Karjalan linnoittaminen. Koko valtava linnoitusponnistus tehtiin huomioimatta sitä, että sen koko huolto oli kahden, sijainniltaan haavoittuvan, huonokuntoisen tieyhteyden varassa. Ja niinhän siinä kävi että NL sai koko puolustuksen romahtamaan tekemällä sangen vähäisillä joukoilla maihinnousun Tuulokseen, linnoitusten selustaan näitä tieyhteyksiä vastaan, jolloin oli täpärällä ettei koko Maaselän kannaksen linnoituksesta muodostunut valtavaa mottia.
Olet pitkälti oikeassa.
Kesän -44 vaikea tilanne johtui paljolti Marskin suurimmasta strategisesta virheestä eli päätöksestä hyökätä Itä-Karjalaan ilman mitään poliittista tai sotilaallista harkintaa tai tarvetta.
Käsky Karjalan armeijan tavotteista Ääniselle ja Syväriin annettiin jo 30.6. 41! Mitään tietoja asian syvemmästä pohtimisesta edes Päämajassa ei ole.
Kun sitten raskain uhrein päästiin tavotteisiin, eivät odotukset Saksan voitosta täyttyneetkään - ja siinä sitä oltiin.
Marskille tyypillistä oli kyvyttömyys myöntää virheitään - ja tätä erityisesti.
Painopisteen siirto Kannakselle, minkä hän täysin ymmärsi tarpeelliseksi, oli mahdoton, koska se olisi vaatinut luopumista Itä-Karjalasta ja osoittanut hänen tehneen raskaan virheen.
Sitä ryhdyttiin korjaamaan vasta, kun muuta mhdollisuutta ei ollut.
Stalin meni datsalleen ryyppäämään kun hänelle selvisi että Saksan armeija liiskasi koko puna-armeijaa kesäkuussa 1941. Suurin syypää Stalin itse.
Kyseessä on väärä tieto. Stalin työskenteli koko ajan, mutta ei halunnut tulla julkisuuteen, vaan pani Molotoivn asialle.
Ketale: "Ai, Päämaja johtikin sotaa kellon mukaan eikä tilanteen mukaan."
Päämaja johti sotaa omilla käskyillään ja täydensi niitä alajohtoportaiden ilmoitusten mukaan.
" Ehkä se oli vanha venäläinen tapa eikä m-heim osannut siitä poiketa vaikka tavan huonot vaikutukset oli nähty jo 1. Msodan itärintamalla. "
Tapa oli aivan yleismaailmallinen ja on vieläkin. Tosin stallarit eivät sellaisesta tiedä.
"Ihan törkyvale. Suurhyökkäys alkoi jo 9.6 jolloin vihollinen sai useita sisäänmurtoja asemiimme. Kaikki reservit oli sidottu onnettomiin ja verisiin vastahyökkäyksiin lähes tuloksetta. "
9.6. aikana vain stallareilla oli käsitys suurhyökkäyksestä. Kannakselta tuli vain tavanomaisia ilmoituksia.
"Eikö todellakaan Päämaja pitänyt mitään yhteyttä Kannakselle 10.6. vaikka tykistön jyly kuului Mikkeliin asti. "
Yhteydet olivat normaalit, mutta merkittävä muutos tilanteessa tapahtui vasta aamupäivällä läpimurtona Valkeasaaressa. Päämajaan ilmoitus tuli viiveellä 10. D:n ja IV AKE:n kautta heti puolen päivän jälkeen.
#Oliko m-heim jo niin kuuro, ettei kuullut vai eikö tajunnut, että tilanne on kaikkea muuta kuin normaali "ei uutta Kannakselta"#
Marski ja Päämaja olivat alajohtoportaiden ilmoitusten varassa. Se on normaali käytäntö, vaikka stallarit eivät sitäkään tunne.
"Silkkaa valetta taaskin. Ruokaryyppyjä otettiin, viiniä ruoan kanssa ja lopuksi konjakit kahvin kanssa."
Valehtelet. Lounaalla otettiin yksi ryyppy ja ehkä viiniä. Päälle kahvi ilman konjakkia. Sitten töihin.
Päivällisellä otettiin kaksi ruokaryyppyä ja joskus konjakki kahvin kanssa. sitten loppuillaksi töihin puoleenyöhön asti..
" Miksi sinun pitää aina valehdella ? Sitten päivän mittaan jatkettiin tissuttelua ja illalla vielä yömyssyt. Kaikki ne pitivät vanhan miehen promillet kahden paikkeilla koko ajan."
Hölynpölyä.
"Ei, vaan sinun päässäsi. Sinähän tässä ole herrojen käytöstä rutiineilla puolustellut."
Oion vain stallarien valeita tutkimustuloksiin perustuen. Kuten aina.
"Eikö Päämajassa ollut ajattelukykyä laisinkaan oli ilmoituksia tai ei. Vaikkapa kysyä mitä siellä tapahtuu eikä vain istua kädet ristissä ja odotella. Olisihan voinut tilanne olla se, ettei siellä olisi ollut enää ketään kahdella jalalla ilmoituksia tekemässä."
Armeijalla on tietty ilmoitusrutiini, joka toimii hyvin. Erityistä tapahtumista tuli ilmoittaa välittömästi. Niin tästä läpimurrostakin. Se vain kulki kolmen johtoportaan kautta.
"Kenelle tuli, kenelle ei. Kyllä rintamajoukot olivat sen puuhan nähneet ja kuulleet jo viikkojen ajan. "
Suurhyökkäys tuli kaikille yllätyksenä. Etulinjassa tehtiin havaintoja hyökkäysvalmisteluista. Suurhyökkäyksen voimasta ja nopeudesta ei ennakkotietoa ollut kuin stallareilla.
"Vain m-heim oli ulkona kuin lumiukko ja piti joukkojen pääosan Aunuksessa. "
Mannerheim vahvisti Kannaksen joukkoja kahdella divisioonalla ja prikaatilla. Hän halusi alaistensa ehdotuksista huolimatta pitää Itä-Karjalassa riittävät joukot. Hän ei uskonut suurhyökkäykseen Kannaksella.
"Olet Suomessa ainoa ihminen, joka näitä m-heimin törmäilyjä kehtaa vieläkin vain puolustella."
Valehtelet. Kerron vain tosiasiat vastapainoksi stallarien valehtelulle ja mustamaalaukselle. Ne ovat tutkimustuloksia.
75 v. Iässä marsalkan sauva jöpötti vielä voimissaan.
Oli siirrytty henkisen penetraation kulttuuriin.
Päivät vaihteli ja ajatus kulki.
Torjunta saatiin aikaan lopulta.
Kun liittoutuneet petti.
vielä presidenttinä johtamaan maa rauhaan.
Siinä tehtävässä hän oli kaukana mukavuusalueeltaan ja itse asiassa epäonnistui pahasti. Tosin rauha saatiin. Se oli tärkeintä. Onneksi Marski taipui viimein ottamaan Paasikiven pääministeriksi asioita hoitamaan.
Millä tavoin epäonnistui? Väitteet pitäisi perustella, ettei mene letkautteluksi.
Marski ei presidenttinä kyennyt päättämään hankalia hommia välirauhansopimuksen toimeenpanoksi.
Tarvittiin realistinen Paasikivi asioita hoitamaan. Melske ol ikova, mutta toimeksi pantiin.
Marski "sairasti" Punaisessa Ristissä" lääkiten vaivojaan konjakilla ja sikaarilla.
"Mannerheimin kokemus taisteluista oli peräisin ensimmäisen maailmansodan ajoilta...Sotakin oli nyt modernimpaa. Panssarivaunut ja lentokoneet olivat muuttaneet taistelukenttää...Mannerheimilla oli paljon opittavaa...Mannerheimin luoma johtamisjärjestelmä oli sekava. Sodan nopeasti muuttuvissa tilanteissa hän halusi itse puuttua kaikkeen. Hän saattoi ohittaa kenraaleitaan ja ottaa suoraan yhteyttä alemmille portaille." (HS).
Ei ihme että hermo petti.
Käsittääkseni m-heimkin oli sotilas, ainakin virallisesti. Hänen asemapaikkansa oli Päämaja, ei Mikkelin Klubi. Sotilas joka taistelun aikana jättää asemapaikkansa syyllistyy karkuruuteen ja voidaan ampua. Ei tämä asia tämän monimutkaisempi ole kun sitä tarkastelee niin kuin se on.
Ehkä ukko tajusi tuona aamuna suunnattomat virheensä ja tajusi myös venäläisen höyryjyrän nyt iskevän Suomen kimppuun kaikella raivollaan. Tuli kai mieleen ajatus, että ei hänellä tässä sodassa enää mitään tekemistä ole, parempi kun ottaa vielä kerran ilon irti ja pienessä hönössä odottaa vangitsijoitaan. Pelkuruutta ja antautumista, ei se Klubille meno mitään muuta voinut olla.