Uskontolukutaito ja uskonnottomuuslukutaito

Tässä linkki edelliseen: https://katsomukset.fi/argumenta/

Hankkeen nimessäkin tuo asia voisi näkyä paremmin. Suomessa vieläkin puhutaan vain uskonnoista kun pitäisi puhua uskonnoista ja katsomuksista.

Hankkeessa on tarkoitus syksyllä käsitellä uskonnottomuutta myös erillisessa tilaisuudessa.

Uskonnottomuulukutaito on hyvä termi nosaa esille uskontolukutaidon rinnalle. Kaikkea kanssa se sekularismi teettää.

Kirkosta eroamistä käsitellään yleensä vain kirkon näkökulmasa, harvemmin kirkosga eronneiden ja kirkkoon kuulumattomien ja uskonnottomien näkökulmasta.

Uskonnollisilla silmälaseilla varusteltulla Kreikka ja Rooma tarkoittavat kreikkalaiskatolista ja roomalaiskatolista kirkkoa. Silloin ei muisteta mitään antiikin sivistyksestä ja sen seurausvaikutuksista uuden ajan alussa: renessanssi, löytöretket, maailmankuvan arvastuminen, tiede, maallinen tqide ja kulttuuri. Tasavallan presidentti viittasi Kreikkaan ja Roomaan valtiopäivien avajaispuheessaan.

Kritisoidessaan Karisman kirjoitusta irrallisella sitaatilla antivapari ei hiffannut, että uskontojen, kirkkojen oppien käsityksen mukaan "kaikkivaltiaalla" on sormensa pelissä myös maanjäristysten tai tsunamien kanssa. Joko ne ovat rangaistuksia ihmispoloille tai sitten niillä on vaan joku salattu tarkoitus johon ihmispolojen käsityskyvyn ei ole tarkoitus yltää. Kaikkivaltiaan tekosia yhtä kaikki. Seuraus: töppäys taas.

Kannattaa antaa aina palautetta medialle ja toimittajalle, jos uskonnottomien näkökulma unohtuu. Kirkosta eroamisessa on myös se toinen kuin kirkon näkökulma.

Medialle uskonnottomuusjournalismikoulutusta. Kurssi.

Uskonnottomuus ei ole ollut eikä liene aina asianmukaisesti mukana ns. uskontolukutaito- ja uskontojournalismijutuissa.

Katsotaan, mitä syksy tuo tullessaan tällä saralla tässä hankkeesssa.

Tämä projekti kannattaa laittaa seurantaan. Jännä nähdä, miten uskonnottomuuslukutaidon osuus kehittyy.

Tiedekulmaan Helsingissä 28.11. klo 17.00 - 18.30 on tulossa tilaisuus tätä aiheesta.

Kirkko ja teologit ovat lobanneet ja masinoineet "uskontojournalismin" perään. K''ytännössä se usein lipsahtaa kirkon markkinoinniksi. Viimeksi Yle käsitteli kirkon rippikoulukyselystä pelkstään positiiviset puolet.

Lukutaitoni pohjalta sanon, että media silittää kirkkoa myötäkarvaan joka käänteessä. Samalla se ohittaa ja syrjii 3. sektorin järjestöjen toimintaa ja roolia.

Uskonnottomuuslukutaitoon liittyy kyky havaita sekulaarin kansalaisjärjestökentän laaja toiminta. Kirkon "hyväntekeväisyyden" laaja tekstimainonta joskus väheksyy tai unohtaa sekulaarien tooimijoiden työn.

Uskonnottomuus liittyy uskontotieteenkin tutkimusalaan. Se tulee ilmi uudessa uskontotieteen kirjassa, jossa on useita pienehköjä artikkeleita.

Uskonnottomuuden huomioon ottaminen ei ole itsestään selvää, joten hyvä että tässä on otettu. Toivottavasti mediakin alkaa noteeraamaan uskonnottomuuden.

Kirkon edustaja puolustelee ET:n kieltoa kirkon jäsenille uskontolukutaidolla. Tosiasiassa ET opettaa mediakritiikkiin sekä uskontojen/uskonnottomuuden lukutaitoa paremmin kuin yksisilmäisempi uskonnonopetus.

Uskontojournalismiin harvoin kuuluu uskonnottomuusjournalismi, ja uskontolukutaitoon harvemmin liitetään uskonnottomuuslukutaitoa. Hyvä että tuossa todetaan se sekä myös ns. tapauskovaiset - eli siinä luvussa myös hällävälistit.

Uskontojournalismiin Suomessa ei kuulu uskonnottomuusjournalismi.

Kyllä tarvitaan uskontolukutaitoa, ja se tarkoittaa sitä että opetetaan koululaisille kuinka uskonnon varjolla kusetetaan ihmisiä.

Toimittajillekin pitäisi opettaa uskonnottomuuslukutaito. Esim. kun maallistuminen ilmenee kirkosta eroamisena, kyse ei ole silloin ensisijaisesti taakse jätettävästä kirkosta vaan siitä sekulaarimmasta viitekehyksestä, jonne ihmiset tulevat.

Useimmat ateistit eivät pidä ns tapauskovaisia oikeina uskovaisina vaan ihmisinä jotka ovat syvästi epärehellisiä itselleen ja elävät valheessa vaikkakaan tietävät sen olevan silkkaa petkutusta ja kusetusta. Kehuja ja arvostusta saavat kiihkoilevat konservatiiviset vanhoilliset äärikristityt uskonhihhulit jotka monien mielestä "uskaltavat rohkeasti olla aidosti rehellisiä ja näyttää muille millainen kristinusko oikeasti on / ja näyttää muille kristinuskon todelliset kasvot ja luonteen."

Uskonnottomuuslukutaitoa pitäisi ensin opetella toimittajien keskuudessa, jotta sitten lukijat, kuulijat ja katselijat voisivat siitä kertoa.

Media osaa käsitellä kirkosta eroamista vain taakse jäävän kirkon kannalta eikä eronneiden ùuden sekulaarin elämän kannalta.

Pitääkö mainita erikseen? Vai sisältyykö?

Uskonnottomuuslukutaito on toimittajilla hukassa. Sekulaaria tapakulttuuria ei tunneta ja esitellä.

Nyt on katsomukset.fi blogeissa myös Esa Ylikosken kirjoitus.

Uskonnottomuuslukutaito on Suomessa huono eduskunnassa ja kunnissa.

Irallinen suomi on uskonnottomuuslukutaidoton. Sen sijaan EU ei ole. Ks. 27 Art.

Uskonnottomuuslukutaito on mediassa heikkoa.

Uskonnottomuuslukutaitoa. Tässä uskonnottomuuden sisältöä!
Humanismi, ihmislähtöisyys
Tiedepohjaisuus, kriittisyys
Vapaa-ajattelu, ajatuksen vapaus
Sekularismi, maallinen elämäntapa
Rationaalisuus, järkiperäisyys
Naturalismi, ihminen osana luontoa
Ihmisoikeudet, yksilön oikeuksia

Uskonnon oppikirjoissa uskonnottomuutta käsitellään vain vähän mutta heikosti.

Miten on mediassa uskonnottomuuden lukutaidon laita. Harvoin MUISTETAAN.

Tässä on tuoretta tutkimushanketta uskonnottomuudesta https://katsomukset.fi/2022/09/28/millainen-on-uskonnottomien-helsinkilaismillenniaalien-uskontosuhde/

Medioissa uskonnottomuuslukutaito on vielä liian heikkoa. Autetaan autetaan.

Vapaa-ajattelijain yhdistykset voisivat vierailla maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa hieman pohjustamassa uskonnottomuuslukutaitoa?

Ei tarvii; tärkeintä on oma näkemys ja sitten haistatellaan kaikille idiooteille.

Teoriasta käytäntöön.