Kuinka korkealla maan vetovoima on puolet, n. 5 m/s2

Maan säde on 6 371 km, joten tuosta tulee 2612 km.

Jos huomioidaan ilmakehän valtava paino, montako promillea (tai metriä) tulos muuttuu?

VoiTarkentuaHiukan kirjoitti:

Jos huomioidaan ilmakehän valtava paino, montako promillea (tai metriä) tulos muuttuu?

Maapallon massa on noin 5.97E24 kg
Ilmakehän massa on noin 5.15E18 kg

Ilmakehän paino on alle miljoonasosa Maapallon massasta. Muutos on siis luokkaa 0.0001% eli etäisyyden osalta puhutaan viidestä metristä. Etäisyyden neliön pitää siis muuttua miljoonasosan verran.

viisimetriä kirjoitti:

Maapallon massa on noin 5.97E24 kg
Ilmakehän massa on noin 5.15E18 kg

Ilmakehän paino on alle miljoonasosa Maapallon massasta. Muutos on siis luokkaa 0.0001% eli etäisyyden osalta puhutaan viidestä metristä. Etäisyyden neliön pitää siis muuttua miljoonasosan verran.

Lue lisää

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene. Piirrä kuva. Laske paljonko ilmamassaa on yläpuolellasi. Millä voimalla tämä suhteellisen lähellä oleva ilmamassa vetää sinua ylöspäin? Koko ilmamassa on luonnollisti mukana maapallon kokonaismassassa. Tiedän toki monien muiden tekijöiden vaikuttavan tulokseen paljon paljon enemmän, mutta unohdetaan ne nyt yksinkertaisuuden vuoksi.

Gravitaattori kirjoitti:

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene. Piirrä kuva. Laske paljonko ilmamassaa on yläpuolellasi. Millä voimalla tämä suhteellisen lähellä oleva ilmamassa vetää sinua ylöspäin? Koko ilmamassa on luonnollisti mukana maapallon kokonaismassassa. Tiedän toki monien muiden tekijöiden vaikuttavan tulokseen paljon paljon enemmän, mutta unohdetaan ne nyt yksinkertaisuuden vuoksi.

Lue lisää

Suurin osa ilmakehän massasta sijaitsee alimmassa, aivan muutaman kilometrin paksuisessa kerroksessa. Näin sen vaikutus maan gravitaatioon on lähes olematon. Kertalukuja suurempi vaikutus kappaleen painoon on ilmakehän nosteella.

Lisäksi esimerkiksi maapallon epätasaisen massanjakauman aiheuttamat gravitaation anomaliat saavat aikaan niin suuria eroja, että ilmakehän vaikutusta taitaa mahdontonta edes mitata.

Gravitaattori kirjoitti:

Ei se ihan noin suoraviivaisesti mene. Piirrä kuva. Laske paljonko ilmamassaa on yläpuolellasi. Millä voimalla tämä suhteellisen lähellä oleva ilmamassa vetää sinua ylöspäin? Koko ilmamassa on luonnollisti mukana maapallon kokonaismassassa. Tiedän toki monien muiden tekijöiden vaikuttavan tulokseen paljon paljon enemmän, mutta unohdetaan ne nyt yksinkertaisuuden vuoksi.

Lue lisää

Perehtyisit Gravitaattori gravitaation teoriaan ennenkuin kommentoit. Jos koemassa on jollain tietyllä korkeudella niin ei ilmakehän tätä ylempänä oleva osa vedä koemassaa puoleensa, ainoastaan koemassan alinen massa (maapallo tuon koemassan alapuolella oleva osa ilmakehän massasta) vetää. Jo Newton todisti pallosymmetriselle kappaleelle tämän.

Lisäksi: Nostetta kyllä voi olla mutta eihän se vaikuta mitenkään gravitaatiovoimaan. Sen sijaan kappaleen kokema kokonaisvoima pienenee nosteen ansiosta. Mutta sitä ei kysytty.

Ohman4 kirjoitti:

Perehtyisit Gravitaattori gravitaation teoriaan ennenkuin kommentoit. Jos koemassa on jollain tietyllä korkeudella niin ei ilmakehän tätä ylempänä oleva osa vedä koemassaa puoleensa, ainoastaan koemassan alinen massa (maapallo tuon koemassan alapuolella oleva osa ilmakehän massasta) vetää. Jo Newton todisti pallosymmetriselle kappaleelle tämän.

Lisäksi: Nostetta kyllä voi olla mutta eihän se vaikuta mitenkään gravitaatiovoimaan. Sen sijaan kappaleen kokema kokonaisvoima pienenee nosteen ansiosta. Mutta sitä ei kysytty.

Lue lisää

Kaiva netistä taulukko, jossa kerrotaan ilmanpaine korkeuden funktiona. Kun katsot mikä ilmanpaine on 100 kilometrin korkeudessa huomaat, että ilmakehän kokonaismassasta on enemmän kuin 99.9999% tuon alapuolella.

Korkeudella 2600 kilometriä maan pinnasta voi siis varsin tarkasti todeta, että gravitaation kannalta katsottuna koko ilmakehän massa on sen alapuolella.

Huomaa myös että tuossa ylempänä sanottiin että etäisyys muuttuu 5 metrin verran. Siinä ei sanottu mihin suuntaan muutos tapahtuu. Mittausten perusteella tiedetään muutenkin, että Maapallon sisäinen rakenne aiheuttaa alle 0.01% muutoksia gravitaation voimakkuudessa paikan suhteen. Ilmakehän vaikutus on luokkaa sadasosa tuosta.

pieniä.muutoksia kirjoitti:

Kaiva netistä taulukko, jossa kerrotaan ilmanpaine korkeuden funktiona. Kun katsot mikä ilmanpaine on 100 kilometrin korkeudessa huomaat, että ilmakehän kokonaismassasta on enemmän kuin 99.9999% tuon alapuolella.

Korkeudella 2600 kilometriä maan pinnasta voi siis varsin tarkasti todeta, että gravitaation kannalta katsottuna koko ilmakehän massa on sen alapuolella.

Huomaa myös että tuossa ylempänä sanottiin että etäisyys muuttuu 5 metrin verran. Siinä ei sanottu mihin suuntaan muutos tapahtuu. Mittausten perusteella tiedetään muutenkin, että Maapallon sisäinen rakenne aiheuttaa alle 0.01% muutoksia gravitaation voimakkuudessa paikan suhteen. Ilmakehän vaikutus on luokkaa sadasosa tuosta.

Lue lisää

Enpä nyt tajua kommenttiasi. Minähän kommentoin sitä, että Gravitaattori luuli koemassan yläpuolella olevan ilmakehän osan vakuttavan gravitaatioon.

Ohman4 kirjoitti:

Enpä nyt tajua kommenttiasi. Minähän kommentoin sitä, että Gravitaattori luuli koemassan yläpuolella olevan ilmakehän osan vakuttavan gravitaatioon.

Mikä on koemassa? Jotain syötävää?
Varmaan parasta on kun perehdyt Maapallon massaan ja asiaan huolellisesti.

arvelenpa.vain kirjoitti:

Mikä on koemassa? Jotain syötävää?
Varmaan parasta on kun perehdyt Maapallon massaan ja asiaan huolellisesti.

Koemassalla tarkoitin sen koekappaleen massaa johon kappaleeseen vaikuttavaa maapallon vetovoimaa tässä arvioidaan. Et ole tainnut kovin paljon fysiikkaa lukea, englanninkielisissä opuksissa esiintyy usein tuo käsite "test mass" tai "test object".Käytin termiä jo aiemmassa kommentissani josta asia olisi pitänyt ymmärtää.

Pysy sinä vaan niissä ruoka-asioissa ja jätä fysiikka muille.Ehkä hyvä ruoka myös vähentäisi katkeruuttasi?

Ohman4 kirjoitti:

Perehtyisit Gravitaattori gravitaation teoriaan ennenkuin kommentoit. Jos koemassa on jollain tietyllä korkeudella niin ei ilmakehän tätä ylempänä oleva osa vedä koemassaa puoleensa, ainoastaan koemassan alinen massa (maapallo tuon koemassan alapuolella oleva osa ilmakehän massasta) vetää. Jo Newton todisti pallosymmetriselle kappaleelle tämän.

Lisäksi: Nostetta kyllä voi olla mutta eihän se vaikuta mitenkään gravitaatiovoimaan. Sen sijaan kappaleen kokema kokonaisvoima pienenee nosteen ansiosta. Mutta sitä ei kysytty.

Lue lisää

Kannattaisi ensin lukea fysiikan perusteet. Tuo pätee tarkasti vain homogeenisiin kappaleisiin. Edes kiinteä osa maapallosta ei ole homogeeninen. Suhteellisen helppo simuloida yksinkertaisetetuilla tietokonemalleilla ihan olemassa olevilla otaksumillakin.

Yllättävä vaikutus myös mentäessä hiukan maanpinnan alapuolelle.

Ja nyt alat tietysti selittelemään tarkoittaneesi jotain ....

Gravitaattori kirjoitti:

Kannattaisi ensin lukea fysiikan perusteet. Tuo pätee tarkasti vain homogeenisiin kappaleisiin. Edes kiinteä osa maapallosta ei ole homogeeninen. Suhteellisen helppo simuloida yksinkertaisetetuilla tietokonemalleilla ihan olemassa olevilla otaksumillakin.

Yllättävä vaikutus myös mentäessä hiukan maanpinnan alapuolelle.

Ja nyt alat tietysti selittelemään tarkoittaneesi jotain ....

Lue lisää

Mikähän se "tuo" on?

Jos koemassa on R-säteisen pallon keskipisteestä etäisyydellä r < R niin siihen vaikuttaa vain tuon R-pallon r-säteisen osan massa kunhan pallo on pallosymmetrinen. Tiheys voi muuttua mutta se on siis vakio jokaisella "ohuella" pallonkuorella. Homogeenisuutta ei tarvita. Pallon massan osat joiden etäisyys keskipisteestä > r eivät vaikuta gravitaatiolla testikappaleeseen.

Näin ollen myöskään pallosymmetrisen ilmakehän yläosat eivät vedä alempana olevaa testikappaletta puoleensa vain ainoastaan ne ilmakehän osat, jotka ovat testikappaleen sisältävän pallonkuoren sisällä, aiheuttavat gravitaatiovoimaa testikappaleeseen.

Verratkaa Gravitaattorin kommenttiin /24.3.2019 klo 8:35.

Tämän gravitaation ominaisuuden voisi jopa Gravitaattori (ehkä ?)
opiskella jostain kunnollisesta alan teoksesta.

Ja kuten täällä on jo mainittu, olennainen osa ilmakehää on joka tapauksessa sen etäisyyden alapuolella jossa gravitaatiovoima on puolittunut joten tätä "yläpuolen" ongelmaa ei edes ole. Puutuin nyt vain Gravitaattorin tuossa viestissään esittämään virheelliseen käsitykseen.

Dixi

pikaisesti laskettuna noin 2E17 kN

martta00 kirjoitti:

pikaisesti laskettuna noin 2E17 kN

Onko tuossa otettu huomioon Kuun ilmakehä?

Et voi nähdä mitään muutakaan voimaa suoraan silmällä. Näet voimien vaikutukset.

Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatiovoima aiheutuu avaruuden kaareutumisesta massan läheisyydessä. Mitä jyrkempi kaareutuminen sitä suurempi voima.