Vanhahelluntailainen uskoontulo

Hiukan kummallinen otsikko, mutta tarkoitan tällä laittaa aiheen siitä, kuinka ennenmuinoin tultiin helluntailaisittain uskoon.

Ehkä monet tulevat samoin edelleenkin, mutta on myös paljon aidan ali lammastarhaan tulleita. Näin on ollut aina, myös "niinä vanhoina, hyvinä aikoina", mutta tänäpäivänä vielä enemmän.

Tuli nämä vanhat ajat mieleen, kun katselin kuvia Suomen Helluntaiherätyksen yhdestä pääperustajajäsenestä, Eino Ilmari Mannisesta.

Mitä tulee "helluntailaisuuteeni" olen aina ollut siinä nk. mannislainen. Tänä päivänä, teologisesti (myös) vahvasti lutherilainen.

Mannis-lutherilainen luterilainen (en tällä hetkellä minkään kirkon jäsen). Joku helluntailainen saattaa ihmetellä, kuinka saan nämä kaksi teologista vastakohtaa soviteltua omien korvieni väliin. Ihan hyvin saan.

Mutta, tämä on ketju "uskoontulosta", siten kuin tämä tapahtumasarja vanhassa perinnehelluntailaisuudessa on kunkin kohdalla tapahtunut.
*
37<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

No perinteisenä on aina pidetty sitä, että heti samana päivänä on näiden wanhanliiton kertomusten mukaan heitetty 1.viina 2.tupakka 3.pornovideot 4.rokkilevyt 5.muu maailmallinen roskakoriin/poltettu.. ilman näiden poisheittämistä ei pääse helluntalaisittain sille asteelle, että oltaisiin edes hyväksytty uskoontulo henkilöllä..nämä 5-vaatimusta piti täyttää samana päivänä kun oli tullut uskoon..loppu sitten hienosäädettiin vasta myöhemmin

Äänestä
  • Mitenhän se tuokin lienee.. Meinaan vaikka jotkut, jo iälliseksi tulleet helluntailaiset, ovat heittäneet mm. tupakat ja pornolehdet roskikseen tai saunan uuniin, niin siltikin he edelleenkin muistelevat sitä 'vinoa pinoa pornolehtiä sängyn alla' aivan julkisesti.

    Luulisi että kun on tullut uskoon ja heittänyt kaikenlaiset synnilliset asiat pois elämästään, että se parannuksen tekeminen vaikuttaisi todistuksiin siten, ettei sitä vinoa pinoa pornolehtiä tulisi mainittuakaan, vaan aivan muuta. Mutta tosiasia on, että jotkut yhä vaan muistelevat syntejään julkisesti seurakunnassa.

    Äänestä

Ja elämä jatkuu 😂

Niin juutalaisuudestahan on kristinusko lähtenyt, jos sukupuu tehtäisiin.

Äänestä

Hyvä aloitus ja pohdinta!
Katsoin muutaman sekunnin UskoTVstä Saalemin aamupäivän kokousta.

Siinä nuori nainen kehui, miten hyvä on olla Saalemissa ja halusi jatkaa ihmisenä olemista näiden joukossa!

Toki katsoin vain muutaman sekunnin, mutta ajatus tuli, että hän on löytänyt Saalemista paikan olla ihminen. Oliko hän löytänyt myös elämän Kristuksessa, vai vain ajanvietepaikan!!??

Aiheellinen kysymys, niin luulen. Seurakunnista on tullut hyvin pitkälle vain tällaisia kokoontumispaikkoja, joissa puheet ja pulinat ovat tyhjänpäiväisiä lätinöitä. Ihmisyyden korostamista ja ihmisessä olevan jumalaineksen pönkittämistä, siis menestys-ja valtateologian metodeja.
Kun en helluntaihulinoissa ole vuosiin käynyt, niin on jäänyt näkemättä ja kuulematta, että vieläkö ihmisiä tulee uskoon niin, että paukkuu! Niin, että muutoksen ja uuden elämän kokenut innoissaan säteilee ja kerskuu Jeesuksella!!

Vieläkö jossain ?

Äänestä
  • Kiva! En tiedä kuka sinä olet, eikä tarvi tietääkään, mutta muistin nickisi ainoana, jonka tiedän olevan tätä "vanhaa kaartia". Ajattelin, että sinulta voisi tulla jokin syvällinen kertomus siitä kuinka "oikeassa helluntaissa" koettiin se voimallinen uskoontulo.

    Itsehän yritän aika ajoin nostaa tätä aihetta ilmaan, sillä sitä minä helluntailaisuudessa kaipaan. En tätä selvästikin pinnallista nykymenoa, johon ei kuulu syvä synnintunto, katumus ja halu parannukseen. Ennenmuinoin uudestisynnyttiin itkien, kuten myös Jumalan vauvan kuuluukin! Päästää syntymässään iso parku.

    Itsekin olen herätysteltassa polvillani rukoillen ja itkien tullut uskoon, olin silloin 17 vuotias. Esirukoilija taputteli selkään ja lohdutteli kun minä paruin syntejäni ja lupasin koko elämäni Jeesukselle. Katteeton lupaus, sillä sitä pyhimyslasta minusta ei tullut, johon kuitenkin oli vilpitön aikomus. Mutta Tielle lähdin, vaikkakin siltä sittemmin monesti poispoikennut, mutta aina palannut ja tämähän on sentään lohdullista.

    Kyllä, samana syksynä minut myös upotuskastettiin. Minua ei oltu lapsena kastettukaan, eli se on ainoa kasteeni.

    Äänestä

  • usko.ja.kaste kirjoitti:

    Kiva! En tiedä kuka sinä olet, eikä tarvi tietääkään, mutta muistin nickisi ainoana, jonka tiedän olevan tätä "vanhaa kaartia". Ajattelin, että sinulta voisi tulla jokin syvällinen kertomus siitä kuinka "oikeassa helluntaissa" koettiin se voimallinen uskoontulo.

    Itsehän yritän aika ajoin nostaa tätä aihetta ilmaan, sillä sitä minä helluntailaisuudessa kaipaan. En tätä selvästikin pinnallista nykymenoa, johon ei kuulu syvä synnintunto, katumus ja halu parannukseen. Ennenmuinoin uudestisynnyttiin itkien, kuten myös Jumalan vauvan kuuluukin! Päästää syntymässään iso parku.

    Itsekin olen herätysteltassa polvillani rukoillen ja itkien tullut uskoon, olin silloin 17 vuotias. Esirukoilija taputteli selkään ja lohdutteli kun minä paruin syntejäni ja lupasin koko elämäni Jeesukselle. Katteeton lupaus, sillä sitä pyhimyslasta minusta ei tullut, johon kuitenkin oli vilpitön aikomus. Mutta Tielle lähdin, vaikkakin siltä sittemmin monesti poispoikennut, mutta aina palannut ja tämähän on sentään lohdullista.

    Kyllä, samana syksynä minut myös upotuskastettiin. Minua ei oltu lapsena kastettukaan, eli se on ainoa kasteeni.

    Jumalaton ei ehkä käsitä, mistä se parkuminen johtuu.
    Hän voi luulla, että uskoon tullaan itkemällä. Ja mistä
    sen oikean uskoontulo itkun sitten repäsee kun ei
    itketä ollenkaan? Siinäpä kysymys.

    Me uskovat kuitenkin ymmärrämme, että parkuminen
    johtuu jostakin. Se johtuu, niin kuin totesit, synnin
    häästä. Ja se hätä ja synnin tuska johtuu Pyhän Hengen
    työstä ihmisessä. Pyhä Henki paljastaa ihmiselle hänen
    todellisen tilansa ja näyttää synnin. Silloin voi se parku
    näkyä ja kuulua. Jos Pyhä Henki ei paljasta ihmiselle
    hänen syntejään, ihminen voi lulla olevansa aika hyvä
    ihminen.

    Jos joku ajattelee olevansa hyvä ihminen, jopa synnitön.
    pyydä Jeesusta tulemaan sinua hyvin lähelle. Valossa
    likatahrat paljastuvat. Nyt keväällä se on hyvin
    havaittavissa kun ilmassa leijuvat pölyhiukkasetkin,
    joita ei talven pimeinä päivinä huomattu, näkyvät selvästi
    auringon paistaessa huoneeseen.

    Tämä nyt tiedoksi sille, joka luulee uskoon tulemiset
    tapahtuvan itkemällä.

    Äänestä

  • jumala-kanssamme kirjoitti:

    Jumalaton ei ehkä käsitä, mistä se parkuminen johtuu.
    Hän voi luulla, että uskoon tullaan itkemällä. Ja mistä
    sen oikean uskoontulo itkun sitten repäsee kun ei
    itketä ollenkaan? Siinäpä kysymys.

    Me uskovat kuitenkin ymmärrämme, että parkuminen
    johtuu jostakin. Se johtuu, niin kuin totesit, synnin
    häästä. Ja se hätä ja synnin tuska johtuu Pyhän Hengen
    työstä ihmisessä. Pyhä Henki paljastaa ihmiselle hänen
    todellisen tilansa ja näyttää synnin. Silloin voi se parku
    näkyä ja kuulua. Jos Pyhä Henki ei paljasta ihmiselle
    hänen syntejään, ihminen voi lulla olevansa aika hyvä
    ihminen.

    Jos joku ajattelee olevansa hyvä ihminen, jopa synnitön.
    pyydä Jeesusta tulemaan sinua hyvin lähelle. Valossa
    likatahrat paljastuvat. Nyt keväällä se on hyvin
    havaittavissa kun ilmassa leijuvat pölyhiukkasetkin,
    joita ei talven pimeinä päivinä huomattu, näkyvät selvästi
    auringon paistaessa huoneeseen.

    Tämä nyt tiedoksi sille, joka luulee uskoon tulemiset
    tapahtuvan itkemällä.

    Juu, uudestisyntyvän itku on juuri tuota, kauhua ja häpeää oman itsensä näkemisestä Pyhän Jumalan edessä. Juuri tästä käytetään nimitystä synnintunto ja synninhätä.

    Voihan moni kokea synninhädän maltillisemminkin, "itkemättä". Ei itku ole mikään vaatimus tai edellytys, muutoinhan sellainen olisi pian teeskentelyä, vaan monien kohdalla oire, seuraus. Jumalan edessä ei kannata yrittää valehdella. Tätä hätäännystä sitten seuraa se paavalilainen huudahdus: "Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista!" Sielu huutaa apua kuolemanruumiissaan!

    Mutta mitä ihmettä nyt tapahtuu? Ihan kuin joku puhuisi sisällä, sydämelle. Puhuu, että armahtaa... Niiskutus ja nikotus... ja rauha alkaa vallata mielen, koko ruumiin ja sielun. Alkaa aivan hymyilyttää... Mitäs tämä nyt on? Tulinkos minä nyt jotenkin uskoon? Höh, näinkös se kävi? Mitä minun nyt pitää tehdä?

    Äänestä

  • Itkien.syntynyt kirjoitti:

    Juu, uudestisyntyvän itku on juuri tuota, kauhua ja häpeää oman itsensä näkemisestä Pyhän Jumalan edessä. Juuri tästä käytetään nimitystä synnintunto ja synninhätä.

    Voihan moni kokea synninhädän maltillisemminkin, "itkemättä". Ei itku ole mikään vaatimus tai edellytys, muutoinhan sellainen olisi pian teeskentelyä, vaan monien kohdalla oire, seuraus. Jumalan edessä ei kannata yrittää valehdella. Tätä hätäännystä sitten seuraa se paavalilainen huudahdus: "Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista!" Sielu huutaa apua kuolemanruumiissaan!

    Mutta mitä ihmettä nyt tapahtuu? Ihan kuin joku puhuisi sisällä, sydämelle. Puhuu, että armahtaa... Niiskutus ja nikotus... ja rauha alkaa vallata mielen, koko ruumiin ja sielun. Alkaa aivan hymyilyttää... Mitäs tämä nyt on? Tulinkos minä nyt jotenkin uskoon? Höh, näinkös se kävi? Mitä minun nyt pitää tehdä?

    >>>Alkaa aivan hymyilyttää... Mitäs tämä nyt on? Tulinkos minä nyt jotenkin uskoon? Höh, näinkös se kävi? Mitä minun nyt pitää tehdä?<<<

    Moni on tullut uskoon niin, että ei ole tiennyt, että mitä tässä oikeastaan tapahtui.
    Sitten myöhemmin on alkanut ymmärtää, että syntinen on vapautettu synnin vankilasta ja Herra Jeesus Kristus on tullut elämään. Sitä sitten joutui ne yllättävät vapauden ja ilon ja rakkauden tunteet. Ja niihin liittyy kokemus Jeesuksen Kristuksen läsnäolosta vaikka uskoon tullut ei sitä heti käsitäkään, mutta myöhemmin hän oppii tietämään. että Jeesus on kanssani ja on elämäni Herra ja Vapahtajani.

    Minun oma uskoon tulo on aivan erilainen. Uskoontuloprosessini kesti ehkä neljä vuotta. Ja lopulta minä olin hengellisessä konkurssissa ja ainoa asia, joka minulla oli enää mielessä, ja ainoa toivomus, oli se, että annan itseni Jeesukselle Kristukselle ehdoitta Hänen tahtomallaan ja määräämällään tavalla. Ja että saan syntini anteksi ja pelastusvarmuuden.

    Tulin siis uskoon Jumalan voimakkaan vaikutuksen ja työn seurauksena tietoisesti tietoisella päätöksellä lähteä seuraamaan Jeesusta Kristusta.

    Ja niin kuin kalamos kirjoittaa toisessa ketjussa, Jeesus oli omalta puoleltaan aikoja sitten vastannut "Tahdon". Ja minun tuli myös vastata "Tahdon". Sitten olimme yhdessä; minä ja Jeesus.

    Äänestä

  • Tietoinen päätös ei vanhurskauta vaan yksin usko. Olet syönyt sitä kalamössöä ja eksynyt pahasti. Pitkä oli valitusvirtesi, mutta turhaan.

    Äänestä

  • jumala-kanssamme kirjoitti:

    Jumalaton ei ehkä käsitä, mistä se parkuminen johtuu.
    Hän voi luulla, että uskoon tullaan itkemällä. Ja mistä
    sen oikean uskoontulo itkun sitten repäsee kun ei
    itketä ollenkaan? Siinäpä kysymys.

    Me uskovat kuitenkin ymmärrämme, että parkuminen
    johtuu jostakin. Se johtuu, niin kuin totesit, synnin
    häästä. Ja se hätä ja synnin tuska johtuu Pyhän Hengen
    työstä ihmisessä. Pyhä Henki paljastaa ihmiselle hänen
    todellisen tilansa ja näyttää synnin. Silloin voi se parku
    näkyä ja kuulua. Jos Pyhä Henki ei paljasta ihmiselle
    hänen syntejään, ihminen voi lulla olevansa aika hyvä
    ihminen.

    Jos joku ajattelee olevansa hyvä ihminen, jopa synnitön.
    pyydä Jeesusta tulemaan sinua hyvin lähelle. Valossa
    likatahrat paljastuvat. Nyt keväällä se on hyvin
    havaittavissa kun ilmassa leijuvat pölyhiukkasetkin,
    joita ei talven pimeinä päivinä huomattu, näkyvät selvästi
    auringon paistaessa huoneeseen.

    Tämä nyt tiedoksi sille, joka luulee uskoon tulemiset
    tapahtuvan itkemällä.

    Lain kautta tulee synnintunto, katumus ja itkukin, mutta tämä ei ole vielä uskoa. Miksi puhutaan hengestä? Ei se henki ketään kuljeta paikasta toiseen, kuulemaan mikä sinulle sopii. Selkeä lain julistusta tarvitaan että voi syntyä oikea Pyhän Hengen vaikuttama synnintunto. Ei oma epäonnistuminen elämässä ole mitään katumusta vaan häpeää. Tahdotaan olla ja tulla sellaiseksi että ollaan niitä valittujen valittuja. Tahtoo olla että uskoontulleet ovat aivan pihalla siis tietämättömiä, silloin kun tulivat uskoon, mutta Jumala kyllä oikaisee meitä koko elämämme ajan jos on jotain "suoristettavaa" ja muuta muutosta tarvitaan. Jos tunnet olevasi tietämätön se ei tee sinua harhaoppiseksi, mutta jos elät omassa tietoisuudessasi on harha kadottava.

    Äänestä

  • Eenokki12 kirjoitti:

    Tietoinen päätös ei vanhurskauta vaan yksin usko. Olet syönyt sitä kalamössöä ja eksynyt pahasti. Pitkä oli valitusvirtesi, mutta turhaan.

    Kenelle tuo vastaus on?

    En tiedä vanhurskauttaako edes usko, mutta uskon kautta otan vastaan Jeesuksen sovitustyön ja Kristuksen vanhurskauden. En siis itse ole vanhurskas, vaan uskon kautta Kristus minussa.

    Tässä on nyt se "lutherilainen" puoleni ja uskoni. 🐀

    Mutta tietynlainen vastaus kyllä tulee Jumalalle antaa. Ihan tuppisuuksi heittäytyen ei pelastus tule. Näin opettaa Lutherkin! Kun ihminen kuulee Jeesuksen kutsun, mikäli tahtoo pelastua, täytyy sanoa Jumalalle: "Kyllä". Jumala ei pakota ketään.

    Kun Jeesus kulki Genesaretin rantaa, Hän kutsui opetuslapsia: "Tule ja seuraa minua!" Hän oli valinnut heidät. Jeesuksen kutsussa he myöntyivät, kutsu veti heidät. He lihassaan olisivat kuitenkin voineet kieltäytyäkin. Mutta Jumalan Pojan pyhä läheisyys veti heitä.

    Kun ihminen kokee pyhyyden läheisyyden, myös oma syntisyys valkenee hänelle. Kyllä siinä ihmistunteetkin liikkuvat. Raamatun tarinoissa voi lukea monenlaisista persoonallisuuksista.

    Äänestä

  • Eenokki12 kirjoitti:

    Lain kautta tulee synnintunto, katumus ja itkukin, mutta tämä ei ole vielä uskoa. Miksi puhutaan hengestä? Ei se henki ketään kuljeta paikasta toiseen, kuulemaan mikä sinulle sopii. Selkeä lain julistusta tarvitaan että voi syntyä oikea Pyhän Hengen vaikuttama synnintunto. Ei oma epäonnistuminen elämässä ole mitään katumusta vaan häpeää. Tahdotaan olla ja tulla sellaiseksi että ollaan niitä valittujen valittuja. Tahtoo olla että uskoontulleet ovat aivan pihalla siis tietämättömiä, silloin kun tulivat uskoon, mutta Jumala kyllä oikaisee meitä koko elämämme ajan jos on jotain "suoristettavaa" ja muuta muutosta tarvitaan. Jos tunnet olevasi tietämätön se ei tee sinua harhaoppiseksi, mutta jos elät omassa tietoisuudessasi on harha kadottava.

    Hyvä kirjoitus myös Eenokilla. 🙂
    Häpeä ja harmi eivät ole katumusta.

    Katumus on sitä, että todella katuu ja tämä voi olla ihmislihassa hyvinkin vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Moni "katuu" tekoaan sen huonojen seurausten vuoksi, jopa Helvetin pelossa!

    Mutta jos ei näitä seurauksia olisi tiedossa, tekisi saman uudestaan ja vielä paremmin!

    Katumus on katumusta. Kuuluuko uskoon katumus? Ja miten?

    Ehkä katumus onkin jo orastavan uskon eräs oire? "Usko, jonka Jeesus vaikuttaa" aikaansaa katumuksen? Jeesuksen vaikuttama parannuksenmieli synnyttää katumuksen?

    Äänestä

  • UskonKauttaVanhurskas kirjoitti:

    Kenelle tuo vastaus on?

    En tiedä vanhurskauttaako edes usko, mutta uskon kautta otan vastaan Jeesuksen sovitustyön ja Kristuksen vanhurskauden. En siis itse ole vanhurskas, vaan uskon kautta Kristus minussa.

    Tässä on nyt se "lutherilainen" puoleni ja uskoni. 🐀

    Mutta tietynlainen vastaus kyllä tulee Jumalalle antaa. Ihan tuppisuuksi heittäytyen ei pelastus tule. Näin opettaa Lutherkin! Kun ihminen kuulee Jeesuksen kutsun, mikäli tahtoo pelastua, täytyy sanoa Jumalalle: "Kyllä". Jumala ei pakota ketään.

    Kun Jeesus kulki Genesaretin rantaa, Hän kutsui opetuslapsia: "Tule ja seuraa minua!" Hän oli valinnut heidät. Jeesuksen kutsussa he myöntyivät, kutsu veti heidät. He lihassaan olisivat kuitenkin voineet kieltäytyäkin. Mutta Jumalan Pojan pyhä läheisyys veti heitä.

    Kun ihminen kokee pyhyyden läheisyyden, myös oma syntisyys valkenee hänelle. Kyllä siinä ihmistunteetkin liikkuvat. Raamatun tarinoissa voi lukea monenlaisista persoonallisuuksista.

    Se on tarkoitettu kaikille jotka ovat tietoisesti lähteleet seuraamaan jeesusta

    Äänestä

  • KatumuksessaJaUskossa kirjoitti:

    Hyvä kirjoitus myös Eenokilla. 🙂
    Häpeä ja harmi eivät ole katumusta.

    Katumus on sitä, että todella katuu ja tämä voi olla ihmislihassa hyvinkin vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Moni "katuu" tekoaan sen huonojen seurausten vuoksi, jopa Helvetin pelossa!

    Mutta jos ei näitä seurauksia olisi tiedossa, tekisi saman uudestaan ja vielä paremmin!

    Katumus on katumusta. Kuuluuko uskoon katumus? Ja miten?

    Ehkä katumus onkin jo orastavan uskon eräs oire? "Usko, jonka Jeesus vaikuttaa" aikaansaa katumuksen? Jeesuksen vaikuttama parannuksenmieli synnyttää katumuksen?

    Usko on Jumalan teko meissä joka meidät uudestisynnyttää ja kuolettaa vanhaa aatamia sanoi Luther. Kyllä Jeesus vaikuttaa Hän on uskon kohde, mutta usko on Jumalan teko meissä. Voi olla lyhempi aikainen tai pitempiaikainen prosessi. "Meitä raahataan" syntisten paikalle ja me vikuroimme vastaan, mutta Jumalan voima saa meidät tulemaan tykönsä, että Hän voisi meidät armahtaa. On itkua, on iloa, riemua ja ylistyksen pauhua, mutta luontomme ei niillä puhdistu vaikka pyhitysprosessi on käynnissä, kuin vasta silloin kun kuolema tulee, silloin ei liha enää ole vaikuttamassa tahtoaan.

    Äänestä

  • Eenokki12 kirjoitti:

    Usko on Jumalan teko meissä joka meidät uudestisynnyttää ja kuolettaa vanhaa aatamia sanoi Luther. Kyllä Jeesus vaikuttaa Hän on uskon kohde, mutta usko on Jumalan teko meissä. Voi olla lyhempi aikainen tai pitempiaikainen prosessi. "Meitä raahataan" syntisten paikalle ja me vikuroimme vastaan, mutta Jumalan voima saa meidät tulemaan tykönsä, että Hän voisi meidät armahtaa. On itkua, on iloa, riemua ja ylistyksen pauhua, mutta luontomme ei niillä puhdistu vaikka pyhitysprosessi on käynnissä, kuin vasta silloin kun kuolema tulee, silloin ei liha enää ole vaikuttamassa tahtoaan.

    Täysin "aamen". Noin minäkin asian ymmärrän.

    Äänestä

Eikö uskoontulokertomukset / muu aataminaikainen hengellisyys kiinnosta?

Se kaikille oikea ja hyvä, UT:n mukainen.🐁
*

Äänestä
  • Kiinnostaa kyylä ! En ole helluntailainen, mutta sukulaisiani on helluntaissa. Etenkin vanhempi polvi heistä toisinaan hieman valittaa maallistumistumisesta nykyseurakunnissa.

    Oma kohtaista kokemusta kun ei ole vanhahelluntailaisuudesta.
    Luen mielelläni silti. Tuleekin ikävä helluntaisia sukulaisiani ruotsissa.

    Itseasiassa minun hengellisyyteni heräsi alle kouluikäisenä helluntailaisen pariskunnan kautta, jotka eivät olleet sukulaisiani, mutta asuivat kotini lähellä ja piipahdin heillä joskus kyläilemässä. He olivat silloin nuoripari. Ihana ihminen oli tämä nainen. Muistan miten hänestä huokui rauha. Hän kertoi minulle Jeesuksesta.

    Oma kotini ei ollut hengellinen.

    Äänestä

"Vanhahelluntailaisuus" elää niiden sydämissä ja uskossa, jossa uskossa he / me uskoon tulimme. Ne ovat meidän muistomme ja meidän uskomne, edelleen!

En väitä, että tämä olisi "ainoa oikea" tapa kokea uudestisyntyminen, kyllä helluntailaisuuden ulkopuolellakin on uudestisynnytty ja -synnytään!

Tämä, perinne-, aitohelluntailaisuus vaan oli sen verran eläväistä, että sitä ei sen kokenut voi unohtaa ja olla kaipaamatta.

Monissa muissakin kristillisissä lahkoissa kasvaneet varmasti lämmöllä muistelevat omia hengellisiä juuriaan. Paljon pahaakin tällaiset lahkot ovat tuottaneet, mutta myös kaunista ja hyvää.🤗

Äänestä

Vanhahelluntailainen kuorolaulu:

Samuli Siren ja Kouvolan Betania-seurakunnan kitarakuoro, johtajana Valtter Luoto - Kautta kärsimysten voittoon:
https://www.youtube.com/watch?v=7rlFOPJeQNg

Mulla menee väristykset. Tätä oppia helluntailaiset aiemmin opettivat, ehkä opettavat edelleenkin, ne edelleen aitohelluntailaiset.

Minä uskon tähän. Ristin Tiehen.

En minä ole hyvä uskovainen, mutta tätä ei Taivaan portilla kysytäkään. En ole uskossa itseeni vaan Jeesukseen.
*

Äänestä
  • >>>>>>>>>>>>
    En minä ole hyvä uskovainen, mutta tätä ei Taivaan portilla kysytäkään. En ole uskossa itseeni vaan Jeesukseen.<<<<<<<<<<<<<<< Eipä ole porttejakaan jossa olisi kysyjiä. Kun ihminen on uudesti syntynyt hän on käynyt "sisälle Jeesus Kristuksen ovesta ". Jeesus ei "kolkuta kenekään "sydämen ovellla " odottaen sisään pääsyä. Kuolleen- synteihinsä ja rikoksiinsa kuolleen tulee ensin syntyä . Ja kun on syntynyt niin on Jumalan valtakunnan kansalainen , ja Jeesuksen Kristuksen kanssa perillinen syntymänsä perusteella. Perintöön ovat oikeutettuja sukuun kuuluvat.

    Matteuksen tallentamassa Jeesuksen puheessa "autuas" ( kr. "makarios") sana sen eri muodossa esiintyy 9 krt. Kyproksen arkkipiispan nimi oli ( on?) "Makarios".

    Virtasen tyttö on autuas ( onnellinen ) ja hän saa perinnön. Ei hän yritä olla autuas (onnellinen ) että sillä tavalla saisi perinnön. Hän on syntynyt Virtasen perheeseen. Koska hän on Virtasen tyttö ,niin hän saa perinnön.Hän kuuluu Virtasen perheeseen sekä sukuun , ja on osallinnen perinnöstä.

    Ps.37:11. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
    Matt. 5: 5. " Autuaita ovat hiljaiset,(nöyrät) sillä he saavat maan periä."

    Eivät he yritä olla nöyriä, että sen perusteella olisivat "autuaita" , ja perisivät maan. He perivät maan lapseuden perusteella. Jeesus puhui ja opetti puheensa omillensa opetulapsillensa Matt.5:1."..Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 2. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:.."

    MILLÄ PERUSTEELLA SAA PERINNÖN? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ?
    KUKA SAA PERINNÖN? = LAPSET SAA
    MIKSI? KOSKA HE KUULUVAT PERHEESEEN.
    PERINTÖ ON LAHJA-- EI ANSIO

    Kol.1:9. Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä,.......12. kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, 13. häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan..."

    Jumala synnyttää lapsensa evankeliumin kuulemisen ja uskomisen kautta valtakuntaansa, perheväkeensä. 1.Piet.1:23.".. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.." Ef.2:19.".. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.." Jumalan lapsi on osallinen perinnöstä syntymänsä perusteella (ellei halua hyljätä perintöään)

    JES 60:21. Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.

    Room.8:16. "..Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme..."

    Äänestä

  • KansaanSyntynyt kirjoitti:

    >>>>>>>>>>>>
    En minä ole hyvä uskovainen, mutta tätä ei Taivaan portilla kysytäkään. En ole uskossa itseeni vaan Jeesukseen.<<<<<<<<<<<<<<< Eipä ole porttejakaan jossa olisi kysyjiä. Kun ihminen on uudesti syntynyt hän on käynyt "sisälle Jeesus Kristuksen ovesta ". Jeesus ei "kolkuta kenekään "sydämen ovellla " odottaen sisään pääsyä. Kuolleen- synteihinsä ja rikoksiinsa kuolleen tulee ensin syntyä . Ja kun on syntynyt niin on Jumalan valtakunnan kansalainen , ja Jeesuksen Kristuksen kanssa perillinen syntymänsä perusteella. Perintöön ovat oikeutettuja sukuun kuuluvat.

    Matteuksen tallentamassa Jeesuksen puheessa "autuas" ( kr. "makarios") sana sen eri muodossa esiintyy 9 krt. Kyproksen arkkipiispan nimi oli ( on?) "Makarios".

    Virtasen tyttö on autuas ( onnellinen ) ja hän saa perinnön. Ei hän yritä olla autuas (onnellinen ) että sillä tavalla saisi perinnön. Hän on syntynyt Virtasen perheeseen. Koska hän on Virtasen tyttö ,niin hän saa perinnön.Hän kuuluu Virtasen perheeseen sekä sukuun , ja on osallinnen perinnöstä.

    Ps.37:11. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
    Matt. 5: 5. " Autuaita ovat hiljaiset,(nöyrät) sillä he saavat maan periä."

    Eivät he yritä olla nöyriä, että sen perusteella olisivat "autuaita" , ja perisivät maan. He perivät maan lapseuden perusteella. Jeesus puhui ja opetti puheensa omillensa opetulapsillensa Matt.5:1."..Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 2. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:.."

    MILLÄ PERUSTEELLA SAA PERINNÖN? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ?
    KUKA SAA PERINNÖN? = LAPSET SAA
    MIKSI? KOSKA HE KUULUVAT PERHEESEEN.
    PERINTÖ ON LAHJA-- EI ANSIO

    Kol.1:9. Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä,.......12. kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, 13. häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan..."

    Jumala synnyttää lapsensa evankeliumin kuulemisen ja uskomisen kautta valtakuntaansa, perheväkeensä. 1.Piet.1:23.".. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.." Ef.2:19.".. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.." Jumalan lapsi on osallinen perinnöstä syntymänsä perusteella (ellei halua hyljätä perintöään)

    JES 60:21. Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.

    Room.8:16. "..Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme..."

    Tämä oli hyvä kirjoitus, evankeliumi, ja antoi itselleni paljon ymmärrystä! Kun tämän evankeliumin ymmärtää, tuo se luonnostaan rauhan ja ilon.

    Äänestä

  • KansaanSyntynyt kirjoitti:

    >>>>>>>>>>>>
    En minä ole hyvä uskovainen, mutta tätä ei Taivaan portilla kysytäkään. En ole uskossa itseeni vaan Jeesukseen.<<<<<<<<<<<<<<< Eipä ole porttejakaan jossa olisi kysyjiä. Kun ihminen on uudesti syntynyt hän on käynyt "sisälle Jeesus Kristuksen ovesta ". Jeesus ei "kolkuta kenekään "sydämen ovellla " odottaen sisään pääsyä. Kuolleen- synteihinsä ja rikoksiinsa kuolleen tulee ensin syntyä . Ja kun on syntynyt niin on Jumalan valtakunnan kansalainen , ja Jeesuksen Kristuksen kanssa perillinen syntymänsä perusteella. Perintöön ovat oikeutettuja sukuun kuuluvat.

    Matteuksen tallentamassa Jeesuksen puheessa "autuas" ( kr. "makarios") sana sen eri muodossa esiintyy 9 krt. Kyproksen arkkipiispan nimi oli ( on?) "Makarios".

    Virtasen tyttö on autuas ( onnellinen ) ja hän saa perinnön. Ei hän yritä olla autuas (onnellinen ) että sillä tavalla saisi perinnön. Hän on syntynyt Virtasen perheeseen. Koska hän on Virtasen tyttö ,niin hän saa perinnön.Hän kuuluu Virtasen perheeseen sekä sukuun , ja on osallinnen perinnöstä.

    Ps.37:11. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
    Matt. 5: 5. " Autuaita ovat hiljaiset,(nöyrät) sillä he saavat maan periä."

    Eivät he yritä olla nöyriä, että sen perusteella olisivat "autuaita" , ja perisivät maan. He perivät maan lapseuden perusteella. Jeesus puhui ja opetti puheensa omillensa opetulapsillensa Matt.5:1."..Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 2. Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:.."

    MILLÄ PERUSTEELLA SAA PERINNÖN? MITÄ PITÄÄ TEHDÄ?
    KUKA SAA PERINNÖN? = LAPSET SAA
    MIKSI? KOSKA HE KUULUVAT PERHEESEEN.
    PERINTÖ ON LAHJA-- EI ANSIO

    Kol.1:9. Sentähden emme mekään, siitä päivästä alkaen, jona sen kuulimme, ole lakanneet teidän edestänne rukoilemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen hänen tahtonsa tuntemista kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä,.......12. kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, 13. häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan..."

    Jumala synnyttää lapsensa evankeliumin kuulemisen ja uskomisen kautta valtakuntaansa, perheväkeensä. 1.Piet.1:23.".. te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.." Ef.2:19.".. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.." Jumalan lapsi on osallinen perinnöstä syntymänsä perusteella (ellei halua hyljätä perintöään)

    JES 60:21. Sinun kansassasi ovat kaikki vanhurskaita, he saavat periä maan iankaikkisesti, he, minun istutukseni vesa, minun kätteni teko, minun kirkkauteni ilmoitukseksi.

    Room.8:16. "..Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme..."

    Sana, ja Henki yhdessä

    ".. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa,.."

    MITEN " Henki todistaa" ? KIRJOITUSTEN KAUTTA ”..Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan..” Room. 10:9. Tunnustanko minä suullani Jeesuksen Herraksi? Kyllä ( Kirjoitukset todistavat että Jumala on Hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt. Uskon Jumalan Sanan ilmoituksen) . Uskonko sydämessäni, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt? Kyllä. ( Kirjoitukset todistavat että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt ) Henki todistaa minun oman henkeni kanssa, että molemmat asiat olivat totta kohdallani."


    Ei siis mikään "toinen siunaus",ei mikään "tuli kaste" sellaista ei Raamattu tunne muuta kuin Herran toisen tulemuksen päivänä, kun alkuaineet kuumuudesta sulavat.( 2.Piet.3:1.-18 ) Uskovan ihmisen normaali elämä Kristuksen yhteydessä , siis "Hengessä" , antaen Hengen täyttää jatkuavasti kun puhutaan Jumalan Sanaa ( Uskoon tullut ihminen on jo siunattu "..Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa.." Ef.1:3.)

    Ihmisellä on pääsy Jumalan läsnä oloon "Jeesuksen veren kautta " so .uskomalla evankeliumi, Jumala vanhurskauttaa ihmisen Room.5:1. "..Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.."

    Hepr.10:9.".. Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, 20. jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,.." Ef.2:17.".. Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
    18. sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla( pakanat ja juutalaiset) pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö..."

    "... meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään.......meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.." Siinäpä sitä funtsaamista "kahden siunauksen" tavoitteleville miten voi olla että "veren kautta tai "yhdessä Hengessä" kummassakin pääsy Jumalan läsnäoloon ? Kun evankeliumi on "Hengen " ilmoitusta so Jumalan sanaa ei siinä pitäsi olla vaikeuksia ymmärtää? Jumala itse vanhurskauttaa "jumalattoman ihmisen " uskosta , ja siten ihmisellä on Jumala yhteys "Hengessä" . Jumalan Henki on tullut ihmiseen asumaan. Uskoon tulleen ihmisen on tarpeen lukea Raamattua ja olla uskovien yhteydessä vahvistuakseen Kristuksen tuntemuksessa ( 2.Piet.2:1: 2.-11.) Jumalan voima ilmenee evankeliumissa sen julistamisen myötä Jumala antaa tahtonsa mukaan voimavaikutuksia Sanansa vahvistukseksi.

    Room.1:6."... Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.
    17. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta"..."

    Room.4:1.".. Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan? 2. Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. 3. Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi". 4. Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, 5. mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; 6. niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: 7. "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! 8. Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!".."

    "Rauha" ei lisäänny hyppimällä eikä rummuttamalla, eikä värivalo efekteillä, vaan "..Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.." Ja "tuntemus" lisääntyy henkilökohtaisesti Sanaa lukemalla ! Sen kautta alkaa eroittamaan valheen opettajat ja todelliset Sanan julistajat.

    ( 2.Piet.2:1: 2.-11.) 2.Piet.1:2. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. 3. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4. joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,.."

    Äänestä

Jos nyt joku ehkä kiinnostui aiheesta Jeesus Kristus sekä kuinka ihminen voi uudestisyntyä, laitan tähän linkin erittäin toimivaan nettiraamattuun, Raamattu Uskonkirjat.

Täältä löytää eri aikojen Kirkkoraamatut sekä myös vieraskielisiä käännöksiä. Laitan linkin alkamaan UT:n Johanneksen evankeliumista, KR 33/38:

http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Joh. 1:1&rnd=1553606916540
*

Äänestä
  • wwe.tuleuskoon.fi
    www.mahdollisuus.fi

    Äänestä

  • Olet niin ilkeä ihminen, etten koskaan haluaisi syntyä uudesti miten itse olet sen tehnyt ja saanut kokea. Jos se tuollaisista vanhoista kireänutturaisista naisista olisi kiinni uskonelämä, niin... onneksi ei.

    Kot, kot. kot. Näin pääsiäisen allahan ne kanatkin kotkottelee.

    Äänestä

Tulin uskoon teininä 70-alun opiskelijalähetyksen parissa ja aloin ensiaskeleet kansanlähetyksen parissa. Kyllä uskoontulon alkukriteerit ovat olleet samat niin luterilaisessa kuin mannisslaisessakin piirissä 60-80-luvuilla. Kun tultiin uskoon viinat, tupakat, tanssit ja elokuvat puhumattakaan pornosta ja avoliitoista jäivät jo ensi viikkoina. Ei siinä ollut erotusta. Olen lukenut elämäkertoja ja kuullut todistuksia satoja.

Äänestä
  • Monille naikkosille jäi housut jalkaan meikit naamaan ja korut kaulaan. Ehkäisyä harrastettiin innolla, lapsia ei haluttu kun järki sanoi että Jumala antaa niitä liikaa ja maailma ylikansoittuu tai Jumala voi olla antamatta yhtään lasta. Tukka jäi lyhyeksi ja jos oli pitkät hiuksen ne leikattiin pois. Ulkoinen olemus paljasti minulle että mitään sisäistä muutosta ei ollut tapahtunut vaikka suu niin väitti ja hempeiden hempukoiden suun puheet vahvistivat heidän lihallista ja jumalatonta uskoaan, iskelmäpitoistsen hempeän musiikin tahdissa kitaran rämpyttäessä joka kiihotti heidän lihaansa. Nämä merkit näen nykyään ns. uskovaisissa vanhoissa ämmissä, joten "minun todistukseni" puhuu totta.

    Äänestä

täällä vaan puhutaan viinasta, pornosta, tanssi: on teidän maailma pieni....

laivojakin kaatuu. . .


useimmat täällä yhteiskunnassa elää norm.elämää, paitsi: "uskovaiset" ….??

Äänestä
  • Näin on. Me uskikset uskalletaan elää vain täällä, ja täälläkin anonyymina

    Äänestä

  • Voisiko herätkää nimmari rukoilla, että osaisin elää normaalia elämää, palstan ulkopuolella :)

    En tarkoita viinaa, pornoa, tanssia, vaan sitä normaalia elämää.

    Kirjoitit jossain että puhuisin ja puhuisin ja puhuisin... ja muut vaan nyökyttelisivät... en jaksa puhua vain sellaiselle kuulijakunnalle, joka ei paskan vertaa välitä siitä mitä puhun ja puhun ja puhun... vaan, että puhuisin oikeille ihmisille, oikeassa elämässä... ja eläisin elämääni.... ihmisille, jotka välittävät ja joista voin välittää.

    Kiitos. Olet mahtava veli.

    Äänestä

  • L_S kirjoitti:

    Voisiko herätkää nimmari rukoilla, että osaisin elää normaalia elämää, palstan ulkopuolella :)

    En tarkoita viinaa, pornoa, tanssia, vaan sitä normaalia elämää.

    Kirjoitit jossain että puhuisin ja puhuisin ja puhuisin... ja muut vaan nyökyttelisivät... en jaksa puhua vain sellaiselle kuulijakunnalle, joka ei paskan vertaa välitä siitä mitä puhun ja puhun ja puhun... vaan, että puhuisin oikeille ihmisille, oikeassa elämässä... ja eläisin elämääni.... ihmisille, jotka välittävät ja joista voin välittää.

    Kiitos. Olet mahtava veli.

    Kiitti älässä. Haluan olla sinulle, ja olenkin todellinen sielunveli.

    Muistan sinua rukouksin harva se ilta. Nyt tiedän vieläkin paremmin mitä rukoilen. Olet minulle todella rakas, nytkin kyyneleet valuvat virtanaan kun tätä kirjoitan..

    Äänestä

  • Ihanko totta, kyyneleet valuvat? välillä kirjoitat.. etten tiedä mikä asia on se totuus ja kelle kerrot totuuden?

    Tiedätkös, silti... luotan sinuun enemmän kuin muihin täällä, koska kaikesta sekavasta sekasotkusta huolimatta, koen sinun olevan aito... enemmän kuin pintakalkitut haudat jotka arvioivat ja arvostelevat ja katsovat nenänvarttapitkin... aivan todella uskon, että olet ainoa täällä, joka välittää siitä, että voin hyvin ja saan asiat järjestykseen ja minun elämäni tulee järjestykseen... ja muut vain eivät halua välittää niinkuin sinä teet... ja kaiken kun tämänkin sanon, se joutuu niiden valkeaksikalkittujen hautojen arvostelun kohteeksi ja he saavat vain enemmän aihetta olla kiven kovia... ne eivät välitä, että mulla olisi asiat ok, eivät oikeasti.

    Äänestä

  • Kiitos että herätkää nimmari, kuka oletkin, rakastat minua Kristuksen rakkaudesta käsin. Kiitos, että olet olemassa.

    Äänestä

  • L_S kirjoitti:

    Kiitos että herätkää nimmari, kuka oletkin, rakastat minua Kristuksen rakkaudesta käsin. Kiitos, että olet olemassa.

    Kyllä. Niin kuin sinäkin. Olet olemassa. Tunnen hengessäni sinua ympäröivän valtavan Jumalan rakkauden. Kuinka Jeesus puristaa sinua rintaansa varten ja sanoo sinulle :Sinä olet minun tähti, rakas tytättäreni, ja minä rakastan sinua, suunnattomasti.. Hallelujjaa!

    Äänestä

  • L_S kirjoitti:

    Ihanko totta, kyyneleet valuvat? välillä kirjoitat.. etten tiedä mikä asia on se totuus ja kelle kerrot totuuden?

    Tiedätkös, silti... luotan sinuun enemmän kuin muihin täällä, koska kaikesta sekavasta sekasotkusta huolimatta, koen sinun olevan aito... enemmän kuin pintakalkitut haudat jotka arvioivat ja arvostelevat ja katsovat nenänvarttapitkin... aivan todella uskon, että olet ainoa täällä, joka välittää siitä, että voin hyvin ja saan asiat järjestykseen ja minun elämäni tulee järjestykseen... ja muut vain eivät halua välittää niinkuin sinä teet... ja kaiken kun tämänkin sanon, se joutuu niiden valkeaksikalkittujen hautojen arvostelun kohteeksi ja he saavat vain enemmän aihetta olla kiven kovia... ne eivät välitä, että mulla olisi asiat ok, eivät oikeasti.

    Sinä selviät L_S. Minä tiedän sen, ja minä todella rakastan sinua. Sinä pääset vielä vapaaksi, kaikesta peloista, kaikista mitättömyyden tunteista. Jumalan rakkaus ympäröi sinua. Nyt ja aina.

    Äänestä

  • herätkää kirjoitti:

    Sinä selviät L_S. Minä tiedän sen, ja minä todella rakastan sinua. Sinä pääset vielä vapaaksi, kaikesta peloista, kaikista mitättömyyden tunteista. Jumalan rakkaus ympäröi sinua. Nyt ja aina.

    :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sophiie kirjoitti:

Hiukan kummallinen otsikko, mutta tarkoitan tällä laittaa aiheen siitä, kuinka ennenmuinoin tultiin helluntailaisittain uskoon.

Ehkä monet tulevat samoin edelleenkin, mutta on myös paljon aidan ali lammastarhaan tulleita. Näin on ollut aina, myös "niinä vanhoina, hyvinä aikoina", mutta tänäpäivänä vielä enemmän.

Tuli nämä vanhat ajat mieleen, kun katselin kuvia Suomen Helluntaiherätyksen yhdestä pääperustajajäsenestä, Eino Ilmari Mannisesta.

Mitä tulee "helluntailaisuuteeni" olen aina ollut siinä nk. mannislainen. Tänä päivänä, teologisesti (myös) vahvasti lutherilainen.

Mannis-lutherilainen luterilainen (en tällä hetkellä minkään kirkon jäsen). Joku helluntailainen saattaa ihmetellä, kuinka saan nämä kaksi teologista vastakohtaa soviteltua omien korvieni väliin. Ihan hyvin saan.

Mutta, tämä on ketju "uskoontulosta", siten kuin tämä tapahtumasarja vanhassa perinnehelluntailaisuudessa on kunkin kohdalla tapahtunut.
*

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu