Haasteita riittää.
1) lentäjien väitteet ilmavoitoista ja pommitusten onnistumisista?
2) panssarien tuhoamiset, oliko suuri(n) osa sittenkin vaurioitumisia ja tapahtuiko tupla/triplakirjauksia?
3) ilmatorjunnan väitteet pudotuksista?
4) vihollisen miehistötappioista, onko esim lukemat talven 1942 torjuntataisteluista (Krivi, Syväri, Kiestinki) sekä Tiihosen lukemat kesän 1944 Kannaksen taisteluista realistisia?
5) Heinä-elokuu 1944: torjuntavoitto vai puna-armeijan liikkeen luonnollinen hyytyminen jo logistisista syistä?
6) Oliko Neuvostoliiton asevoimat niin "surkeat" kuin annetaan ymmärtää kun Suomen oma armeija oli hevosvetoinen ja kaukana teknosotavoimasta? Ja mikä painoarvo oli pikkuruisilla suomalaisilla lentojoukoilla? Sen tappiot kasvoivat vuonna 1944 merkittävästi.
1) lentäjien väitteet ilmavoitoista ja pommitusten onnistumisista?
2) panssarien tuhoamiset, oliko suuri(n) osa sittenkin vaurioitumisia ja tapahtuiko tupla/triplakirjauksia?
3) ilmatorjunnan väitteet pudotuksista?
4) vihollisen miehistötappioista, onko esim lukemat talven 1942 torjuntataisteluista (Krivi, Syväri, Kiestinki) sekä Tiihosen lukemat kesän 1944 Kannaksen taisteluista realistisia?
5) Heinä-elokuu 1944: torjuntavoitto vai puna-armeijan liikkeen luonnollinen hyytyminen jo logistisista syistä?
6) Oliko Neuvostoliiton asevoimat niin "surkeat" kuin annetaan ymmärtää kun Suomen oma armeija oli hevosvetoinen ja kaukana teknosotavoimasta? Ja mikä painoarvo oli pikkuruisilla suomalaisilla lentojoukoilla? Sen tappiot kasvoivat vuonna 1944 merkittävästi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
1)+Lentäjien+ilmavoittoväitteistä+vain+30-40%++piti+paikkansa
Meillä ei olemitään erityistä tarvetta ’uskaltaa’ yhtään mitään!
Tiltulauma saa aivan rauhassa jatkaa mieliharrastustaan.
Krivosheevin+keräämä+tilasto+vuodelta+1944+Neuvostoliiton+"modernien"+hävittäjäkoneiden+tappioista+ja+poistumasta.+"Ei+palannut+lennolta"+sisältää+kohdat+3,4,6+tai+sitten+vain+etupäässä+3+ja+4).+57%+menetyksistä+kirjattu+kulumisen+ja+sotatoimissa+tapahtuneiden+onnettomuuksien+luokkaan.+
Eiköhän+tuossa+ole+aika+"luotettavat"+NL:n+hävittäjäkoneiden+taistelutappiot+vuodelta+1944+eli+8,030+hävittäjäkonetta+joista+taistelulennoilla+eri+syistä+tuhoutui+5,411+ja+loput+2,619+pahasti+vaurioitunutta+ja+reissussa+rähjääntynyttä+romutettiin+vaikka+kone+ei+tuhoutunut.++Noista+5,411+sotalennoilla+tuhoutuneista+suurin+osa,+ehkä+70-80%+joutui+Saksan+ja+sen+liittolaisten+alasampumiksi.+Sitten+vain+spekuloimaan+miten+tuo+3,800-+4,300+koneen+potti+jakaantuu.+Se+on+linjassa+sen+arvion+kanssa+että+akselivaltojen+lentäjät+ja+ilmatorjunta+ampuivat+vuonna+1944+alas+kaikkiaan+6,800-7,800+neuvostoliittolaista+lentokonetta.+
Ilmeisesti osa suomalaisista ei tule hyväksymään sellaista totuutta jossa suomalainen hävittäjälentäjä ei ollutkaan niin hyvä kuin vuosikymmenet uskottiin ja että ilmatorjuntatykin miehistöt luulivat ampuneensa koneen alas vaikka kone vain tuprautti mustaa savua ja suuntasi kohti itää kotikentälleen. Myös samasta alasammutusta koneesta tehtiin useita pudotusväitettä.
Panssaritorjuntamiehillä oli paremmat mahdollisuudet todeta osuma vihollisen vaunusta mutta tässäkin samasta tuhotusta panssarista tehtiin tietämättä useita väitteitä. Suurin osa "tuhotuista" panssareista jotka eivät palaneet pystyttiin periaatteessa korjaamaan joten termi "tuhottu" on ongelmallinen.
Sota osoitti ettei Suomella ollut tosiasiassa rahkeita ylläpitää edes 16 divisioonan kokoista armeijaa.
Ilmeisesti osa suomalaisista ei tule hyväksymään sellaista totuutta jossa suomalainen hävittäjälentäjä ei ollutkaan niin hyvä...”
On selvää se, että kaikkien maiden kaikissa voittolukemissa onilmaa! Joidenkin maiden väitteissä enemmänkun toisten. Valtosen mukaan punalentäjien pudotusluvuista keskumäärin 1 16:sta piti paikkansa.
”Sota osoitti ettei Suomella ollut tosiasiassa rahkeita ylläpitää edes 16 divisioonan kokoista armeijaa.”
Mikä johtui siitä, että meillä olivain3,5:n miljoonan väestöpohjasota-aikaan! Tämä panee uskomaan, että siitä voi johtaa seuraavan yllättävän säännön: mitä suurempi asukasluku niin sitä enemmän on rahkeita muodostaa divisioonia!
Eräille tekee tiukkaa jopa tunnustaa että Suomi oli mukana Operaatio Barbarossassa jo ennen hyökkäyksen alkua. Ajopuuteorian taakse linnottautuminen osoitti että pitkälti aina 1980-luvun alkuun ajopuuteoria oli hyvinkin hallitseva näkemys kesäkuun 1941 tapahtumista.
Niinpä torjuntavoitto, niin sotilaallisesti totta kuin se onkin oli syksyn 1944 synkkien tunnelmien unohtamispyrkimys. Oli oltava jotain mihin tukeutua vaikka esim Erik Heinrichs ei juuri Ihantalan taisteluita tuoreeltaan loppukesästä 1944 voittona pitänytkään. Jotenkin vain pettyneiden kenraalien päissä tunteiden jäähdyttyä pysähdyttiin vertaamaan joskus Porkkalan palauttamisen jälkeen Suomen lopputulosta Baltian maihin ja Saksan itäosiin. Pahin mahdollinen jäi toteutumatta ja Suomen armeija näytteli kuin näyttelikin tässä tiettyä roolia vaikka Paasikivi ja Kekkonen halusivat painaa armeijan roolin mitättömäksi ja jopa haitalliseksi.
Torjuntavoitto on suomalainen sankaritarina joskin ei niin mustavalkea kuin se on haluttu ymmärtää. Eikä ehkä niin tarunhohtoinen. Tulee mieleen se vanha juttu mustalaisesta joka sai pudonneen puukon silmäänsä ja tokaisi: "Ka oli hyvä ettei olleet keritsimet".
Ei sinne Itä-Karjalaan hyökätty sen vuoksi että 3 vuotta myöhemmin saataisiin torjuntavoitot Ihantalassa, Viipurinlahdella, Äyräpäässä, U-linjalla ja Ilomantsissa, eikö niin?
”Eräille tekee tiukkaa jopa tunnustaa että Suomi oli mukana Operaatio Barbarossassa jo ennen hyökkäyksen alkua. Ajopuuteorian taakse linnottautuminen osoitti että pitkälti aina 1980-luvun alkuun ajopuuteoria oli hyvinkin hallitseva näkemys kesäkuun 1941 tapahtumista.”
Kukaan ei ole mistään ajopuista puhunut enää vuosiin! Välirauhan aikana N-Liitto painosti ja uhkaili Suomea ja ampui mm. Suomalaisen reittimatkustajakone Kalevan mereen 14.6.1940 Tallinnan edessä!
Marraskuussa 1940 N-Liiton ulkoministeri Molotov Berliinin kokouksessa ilmoitti saksalaisille Neuvostoliiton tavoitteena olevan ”saattaa Talvisota päätökseen”!
Tähän uhkaan vastaan tarjosi ainoana maana maailmassa tarjosi turvaa Saksa kunsamalla tuntui olevan mahdollisuus hankkia Talvisodan katkerat alueluovutukset takaisin. Oliko silloin ihme, että Suomi turvautui Saksaan.
”Ei sinne Itä-Karjalaan hyökätty sen vuoksi että 3 vuotta myöhemmin saataisiin torjuntavoitot Ihantalassa, Viipurinlahdella, Äyräpäässä, U-linjalla ja Ilomantsissa, eikö niin?”
Ei, vaan sinne hyökättiin siksi, että saavutettaisiin helposti puolustettava vesistölinja Syväri-Ääninen-Maaselän kannas ja jäätiin asemiin odottamaan sodan ratkaisua!
Ja kuten tiedämme jo vuoden 1942 aikananäytti ilmeiseltä, että sota kääntyy meille tappiolliseksi!
Torjuntavoitot eivät pelastaneet meitä sotatappiolta, mutta ne pelastivat meidät ehdottomaltaantautumiselta ja sovjetisoinnilta!
Mikäli+jonkun+suomalaisen+itsetunto+romahtaa+siitä+että+ilmojen+sankariemme+ilmavoitoista+70%+olikin+vain+ilmaa+ja+siitä+että+ilmatorjuntamiehemme+näkivät+turhan+paljon+harhanäkyjä+viholliskoneiden+alasampumisista+se+olkoon+kyseisen+sinivalkean+patsastelijan+ongelma.+
Joulukuussa+1944+"Fremde+Heere+Ost"+laskeskeli+Neuvostoliiton+lentokonetappioita.+Heerin+(Saksan+armeijan)+ja++Luftwaffen,+siis+lentäjien+ja+ilmatorjunnan+väitteet+olivat:+70.256+pudotusta.+"Fremde+Heere+Ost"+jopa+"arveli"+tappioiksi+113,744+lentokonetta.+Nämä+olivat+siis+laskelmia+ilman+Saksan+liittolaisia.+Suomalaisten+väitteet+olivat:+n.+2,700+ja+unkarilaisilla+ja+romanialaisilla+ilmeisesti+kummallakin+samaa+suuruusluokkaa.+Optimistisin+arvio+siis+n.+120,000+ja+"varmoja"+80,000-85,000.
Toinen+tilasto+antaa+Neuvostoliiton+sotalentojen+tappioiksi+9,700+lentokonetta+vuonna+1944.+Koska+tuolta+vuodelta+on+tilasto+jossa+kokonaistappioista+61%+oli+muita+kuin+sotalennoilla+tapahtuneita.+Näin+ollen+kokonaistappiot+ovat+olleet+9,700x+100/39=+24,900+konetta+eli+15,200+konetta+menetetty+muualla+kuin+taistelulennoilla+tuhoutuneina+tai+lentokentille+tuhoutuneina.+Näistä+suuri+osa+kulumisina.
Suomen suunta ei ollut kovin tärkeä, jos rintama on puhkottu, syy on heikossa puolustuksessa, koska tänne lähetettiin kokemattomat lentäjät, museokalusto ja heikko valvonta. Stavka tietenkin ymmärsi, että Miehikkälän, Lappeenrannan ja Imatarn miehityksillä ei juhlita, eivät he olleet niin päästään vialla, että olisivat juhlineet Kaukasian valtausta, kuten natsit.
Stavka varmaan myös huomasi, että Imatra ja Lappeenranta JÄIVÄT VALTAAMATTA ja että minimitavoite eli Kymijoki jäi saavuttamatta, koska hyökkäykseen varatut joukot uupuivat kesken Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella! Siksi syytä jhlimiseen ei ollut!
Tiltu on väsymätön sepittäjä? Nyt Suomen suuntaan ohjattiinkin neukun ilmavoimien heikoin osa? Kaikkea se aate teettää?
Juutilainen on näin todennut, enkä sitä epäile, kun olen vailla lapsellista paatosta.
Meidän ohjaajamme havaitsivat, että heillä oli monesti aloittelijoita vastassaan.Näin siis kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilainen, joka kyvykkäänä lentäjänä joutui myös ongelmiin keskinkertaisten kapiaiskoirien kanssa..