https://yle.fi/uutiset/3-10708508
Ei voi kun arvostaa, että jaksaa kaiken aikaa kouluttautua. Osa koulutuksesta on vielä eri alalta.
Saisinpa joskus tällaisen naisen. Toki silloin on väistämättä ikää jo kertynyt jonkin verran, jos on ehtinyt hankkimaan monta tutkintoa, mutta onhan tämäkin aivan järjettömän hyvä asia, että naisella on tutkintoja monelta eri alalta ja tämän takia myös ainakin oletettavasti myös hyvä yleissivistys, jolloin suhteessakin löytyy paljon juteltavaa monenlaisista eri asioista. Vaikka nyt haaveilisin ensisijassa nuoresta 22 vuotiaasta yliopisto-opiskelijasta, ei tuo haave ole millään tavalla ehdoton - kokonaisuus on loppujen lopuksi tärkeintä.
Tässä on koulutettu nainen! Kuinka moni palstalainen haaveilee koulutetuista?
83
114
Vastaukset
Voihan sitä olla viisas ja älykäs ilman koulutusta ja tutkintoakin. On ihmisiä ketkä osaavat hommansa ja käyvät koulun vain sen takia että saa todistuksen alalta. Eikä koulutus vielä takaa että osaisi asioita kunnolla välttämättä, jos vaikka pääsee juuri ja juuri kursseista läpi. Se on vain paperi loppujen lopuksi, mikä todistaa että on koulun käynyt. Käytäntö sitten näyttää miten on oppi mennyt perille. Uteliaisuus ja mielenkiinto asioihin mielestäni on hyvä ominaisuus ihmisessä kuin ihmisessä kylläkin.
No kyllä tutkinto on jonkinlainen vakuus jostakin jos tutkinto on tasokas, eikä sitä vesitetä.
Mietitään vaikkapa sähköasentajaa. Vaikka sähköasennus sinänsä ei ole mitään rakettitiedettä, on siellä muutamia tärkeitä turvallisuussääntöjä, jotka pitää vain opetella. Ainakin jos tekee tuon tutkinnon jälkeen asennuksen päin persettä sähköasentajaa voidaan syyttää huolimattomuudesta, koska hänen olisi kuulunut asia tietää.
Sama koskee vaikkapa lentäjää ja lääkäriä.
Tutkinto ei kuitenkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Ylioppilastutkinto taas tuo ihmiselle yleissivistystä, joka on tietysti mahdollista saada muualtakin, mutta harvempi sitä hankkii varsinkin tänä klikkiotsikoiden aikakautena. Siitä tulikin mieleen, että täytyy uusia Hesarin tilaus.Yogamies kirjoitti:
No kyllä tutkinto on jonkinlainen vakuus jostakin jos tutkinto on tasokas, eikä sitä vesitetä.
Mietitään vaikkapa sähköasentajaa. Vaikka sähköasennus sinänsä ei ole mitään rakettitiedettä, on siellä muutamia tärkeitä turvallisuussääntöjä, jotka pitää vain opetella. Ainakin jos tekee tuon tutkinnon jälkeen asennuksen päin persettä sähköasentajaa voidaan syyttää huolimattomuudesta, koska hänen olisi kuulunut asia tietää.
Sama koskee vaikkapa lentäjää ja lääkäriä.
Tutkinto ei kuitenkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Ylioppilastutkinto taas tuo ihmiselle yleissivistystä, joka on tietysti mahdollista saada muualtakin, mutta harvempi sitä hankkii varsinkin tänä klikkiotsikoiden aikakautena. Siitä tulikin mieleen, että täytyy uusia Hesarin tilaus.Kyllähän se tutkinto tarvitaan jo vakuutusta varten varsinkin sähköhommissa. Siinä on hengenlähtö aina vaarana jos tekee väärin. Varsinkin kun puhutaan korkeajännitteestä.
AMK:ssa ollessa siellä oli samalla luokalla kaveri joka osasi alan erittäin hyvin ja teki hommia asiakkaille. Mutta tarvitsi tutkintopaperit työnantajaa tai jotain muuta varten. Ilman paperia ei saa töitä yleensä.
Totta, koulutus siinä mielessä hyvä. Tulee sitten opeteltua asioita oikein, eikä mene siihen että luenpa nyt jostain wikipedia aiheesta ja kuvittelen olevani asiantuntija. Niitäkin on tullut vastaan :D"Uteliaisuus ja mielenkiinto asioihin mielestäni on hyvä ominaisuus ihmisessä kuin ihmisessä kylläkin."
Jep, tästä olen samaa mieltä ja luulis sellaisen naisen, jolla on monta tutkintoa vieläpä erilaisilta aloilta, olevan helpommin innostunut monesta asiasta myös kommunikoinnin yhteydessä, jolloin tällaisen naisen on helpompi esittää järkeviä mielipiteitä monenlaisista kysymyksistä. Itse kyllä kokemuksesta tiedän, että hyvät verbaaliset kyvyt omaavien naisten kanssa on helpompi kommunikoida. Kyllähän tuo, että on innostunut eri asioista, vaikuttaa yleensä myös ainakin jossain määrin verbaalisiinkin kykyihin, koska on joutunut hankkimaan tietoa monesta eri asiasta ja omaksumaan sen tiedon riittävän hyvin.Yogamies kirjoitti:
No kyllä tutkinto on jonkinlainen vakuus jostakin jos tutkinto on tasokas, eikä sitä vesitetä.
Mietitään vaikkapa sähköasentajaa. Vaikka sähköasennus sinänsä ei ole mitään rakettitiedettä, on siellä muutamia tärkeitä turvallisuussääntöjä, jotka pitää vain opetella. Ainakin jos tekee tuon tutkinnon jälkeen asennuksen päin persettä sähköasentajaa voidaan syyttää huolimattomuudesta, koska hänen olisi kuulunut asia tietää.
Sama koskee vaikkapa lentäjää ja lääkäriä.
Tutkinto ei kuitenkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Ylioppilastutkinto taas tuo ihmiselle yleissivistystä, joka on tietysti mahdollista saada muualtakin, mutta harvempi sitä hankkii varsinkin tänä klikkiotsikoiden aikakautena. Siitä tulikin mieleen, että täytyy uusia Hesarin tilaus."Tutkinto ei kuitenkaan tee kenestäkään parempaa ihmistä. "
Näin ei tietenkään sais ajatella, mutta ehkä mun on kuitenkin oltava joissakin asioissa realisti - mun on ainakin vaikeeta luoda suhdetta sellaisen naisen kanssa, joka ei ole mistään innostunut. Pahimmassa tapauksessa tällaisella naisella voi olla jopa alkoholiongelma, koska pakenee johonkin elämän tyhjyyttä, koska mikään ei kiinnosta. Kyllä se vaan näin on, että on paljon helpompi kiinnostua naisesta, jolla on järkeviä tavoitteita elämässä.
"Ylioppilastutkinto taas tuo ihmiselle yleissivistystä, joka on tietysti mahdollista saada muualtakin, mutta harvempi sitä hankkii varsinkin tänä klikkiotsikoiden aikakautena. Siitä tulikin mieleen, että täytyy uusia Hesarin tilaus."
Jep, kyllä yleissivistystä on mahdollista muullakin tavalla hankkia. Tuo on muuten erittäin hyvä, että sä tilaat Hesarin. Kannattaa lukea myös sitä paperilehtenä tai netin näköislehtenä, koska silloin väkisinkin tulee perehdyttyä laajemmin eri asioihin. Vaikka joku artikkeli ei nyt vaikuttaisi heti sellaiselta, joka on aivan pakko lukea, saattaa kuitenkin pienen perehtymisen jälkeen huomata, että olipa tärkee artikkeli.
- iohoihih
Koulutettu nainen meni treffeille. Ensin he olivat ravintolassa ja sen jälkeen menivät miehen luokse. Mies söi naisen elävältä. Oppiipahan olemaan.
- asiana_asia
No ei kyllä viisaaksi tule teatteritieteellä. Pitäisi olla matematiikkaa, fysiikkaa, tietojenkäsittelytiedettä ja niin edespäin. Näissä on omat ongelmansa. Rekursio, differentiaaliyhtälöt, sekä Newtonin lait.
todellavaikeeta kirjoitti:
Miten suhtaudut humanistisiin tai yhteiskuntatieteisiin?
Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus.- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus.Pitäisiköhän sinun varmuuden vuoksi tutustua vielä tieteenfilosofiaan? Tai ehkä ei kannatakaan. Maailma näyttäytyy niin paljon yksinkertaisempana, jos kaikkeen löytyy totuus ja kaikesta vallitsee konsensus.
niiku.sillee kirjoitti:
Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus.Psykologiahan on nykyään lääketieteellinen tiedekunta. Kyllähän psykassa ollaan tämä kuitenkin pystytty osoittaa, että joihinkin persoonallisuuden piirteisiin on synnynnäiset lähtökohdat, jolloin tiedetään, että toisilta vaaditaan enemmän työtä niiden muuttamiseen. Jos arvostamme nykypäivänä ekstroverttiutta, toisilta ihmisiltä vaatii enemmän työtä tulla ekstrovertiksi, vaikka ei täysin mahdotonta olisikaan.
niiku.sillee kirjoitti:
Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus.Kaikenlaiset "trollit" voi mennä läpi "tieteellisiin" julkaisuihin.
https://www.youtube.com/watch?v=kVk9a5Jcd1k
Ei ole mitään syytä luottaa humanistien arviointikykyyn.- Mittatilaustikari
todellavaikeeta kirjoitti:
Psykologiahan on nykyään lääketieteellinen tiedekunta. Kyllähän psykassa ollaan tämä kuitenkin pystytty osoittaa, että joihinkin persoonallisuuden piirteisiin on synnynnäiset lähtökohdat, jolloin tiedetään, että toisilta vaaditaan enemmän työtä niiden muuttamiseen. Jos arvostamme nykypäivänä ekstroverttiutta, toisilta ihmisiltä vaatii enemmän työtä tulla ekstrovertiksi, vaikka ei täysin mahdotonta olisikaan.
Ongelma ei ole introverteissä vaan heihin liitetyissä asenteissa.
Mittatilaustikari kirjoitti:
Pitäisiköhän sinun varmuuden vuoksi tutustua vielä tieteenfilosofiaan? Tai ehkä ei kannatakaan. Maailma näyttäytyy niin paljon yksinkertaisempana, jos kaikkeen löytyy totuus ja kaikesta vallitsee konsensus.
"Pitäisiköhän sinun varmuuden vuoksi tutustua vielä tieteenfilosofiaan?"
Olen ja tutustunut ja perustellisesti.
"Maailma näyttäytyy niin paljon yksinkertaisempana, jos kaikkeen löytyy totuus ja kaikesta vallitsee konsensus."
Suurimmasta osasta perustaviaakaan asioita emme tiedä. Emme edes tiedä etukäteen, miten pitkälle tulemme selville asioista.- JossainMuualla
Mittatilaustikari kirjoitti:
Pitäisiköhän sinun varmuuden vuoksi tutustua vielä tieteenfilosofiaan? Tai ehkä ei kannatakaan. Maailma näyttäytyy niin paljon yksinkertaisempana, jos kaikkeen löytyy totuus ja kaikesta vallitsee konsensus.
Nah, ei taida kannattaa.
Minä olen vaeltanut loogisen empirismin ja naturalismin kautta jonkin sortin funktionalismiin.
Tulinko yhtään sen viisaammaaksi?
No e. - Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
"Pitäisiköhän sinun varmuuden vuoksi tutustua vielä tieteenfilosofiaan?"
Olen ja tutustunut ja perustellisesti.
"Maailma näyttäytyy niin paljon yksinkertaisempana, jos kaikkeen löytyy totuus ja kaikesta vallitsee konsensus."
Suurimmasta osasta perustaviaakaan asioita emme tiedä. Emme edes tiedä etukäteen, miten pitkälle tulemme selville asioista.No nyt alkaa kuulostaa järkevämmältä.
Mittatilaustikari kirjoitti:
No nyt alkaa kuulostaa järkevämmältä.
Järkevämmältä kuin mikä?
- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
Järkevämmältä kuin mikä?
Kuin tämä:
"Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus."
Käsitys tiedosta ja "totuudesta" rakentuu hieman eri tavoin humanistisissa tieteissä, yhteiskuntatieteissä, psykologiassa ja luonnontieteissä. Sen vuoksi en lähtisi vertailemaan niitä keskenään samanlaisilla kriteereillä. Siivilöintikyky on toki tärkeää, mutta se on aivan eri asia ja vaatii aina myös alakohtaista osaamista. Mittatilaustikari kirjoitti:
Kuin tämä:
"Kaikilla humanitisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla on loputon määrä käsityksiä. Kyllä siellä tietoakin on, mutta harvoilla on tiedon siivilöintikykyä. Mitä uskomattomimpia hypoteeseja jotkin pitävät totena. Pahimpia lienee psykologia, josta on vain pieni askel kyökkipsykologiaan.
Luonnontieteellisillä aloilla ja matematiikassa vallitsee konsensus."
Käsitys tiedosta ja "totuudesta" rakentuu hieman eri tavoin humanistisissa tieteissä, yhteiskuntatieteissä, psykologiassa ja luonnontieteissä. Sen vuoksi en lähtisi vertailemaan niitä keskenään samanlaisilla kriteereillä. Siivilöintikyky on toki tärkeää, mutta se on aivan eri asia ja vaatii aina myös alakohtaista osaamista.Pidän tietysti kiinni edellä sanomastani. Tietoa on vain empiiristä ja loogista. Humanistisilla tiedonaloilla on omia käsityksiään tiedosta, mutta mikään niistä ei ole validi. Filosofia ei lisää tietoa.
- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
Pidän tietysti kiinni edellä sanomastani. Tietoa on vain empiiristä ja loogista. Humanistisilla tiedonaloilla on omia käsityksiään tiedosta, mutta mikään niistä ei ole validi. Filosofia ei lisää tietoa.
Ovatko humanistiset tieteet sanomasi perusteella turhia?
Mittatilaustikari kirjoitti:
Ovatko humanistiset tieteet sanomasi perusteella turhia?
Eivät, heikkouksistaan huolimatta välttämättömiä. Koeta ihmeessä tyytyä siihen, mitä meillä voi olla. Luonnontieteet ovat lähes varmoja, humanistiset tieteet hyvin eritasoisia keskenäänkin.
Varmin lienee kielitiede. Historiatiede on sen varassa, mitä todisteita on sattunut jäämään ja miten niitä tulkitaan. Sosiologia on ideologisesti vinoutunutta, mutta muuten kohtuullisen laadukasta.
Pahnan pohjimmaisena ovat psykologia ja kasvatustiede, jotka ovat läpeensä ideologian korruptoimia. Korostavat ympäristön merkitystä, kuin geenejä ei olisi olemassakaan. Kuitenkin luonnontieteitten perusteella tiedämme, että koko "elämän" perusrakenne että evoluutio on geenien vallassa.niiku.sillee kirjoitti:
Eivät, heikkouksistaan huolimatta välttämättömiä. Koeta ihmeessä tyytyä siihen, mitä meillä voi olla. Luonnontieteet ovat lähes varmoja, humanistiset tieteet hyvin eritasoisia keskenäänkin.
Varmin lienee kielitiede. Historiatiede on sen varassa, mitä todisteita on sattunut jäämään ja miten niitä tulkitaan. Sosiologia on ideologisesti vinoutunutta, mutta muuten kohtuullisen laadukasta.
Pahnan pohjimmaisena ovat psykologia ja kasvatustiede, jotka ovat läpeensä ideologian korruptoimia. Korostavat ympäristön merkitystä, kuin geenejä ei olisi olemassakaan. Kuitenkin luonnontieteitten perusteella tiedämme, että koko "elämän" perusrakenne että evoluutio on geenien vallassa.Odotan mielellään Mittatilauskarin vastausta, mutta voisin tähän väliin kommentoida jotain psykasta. Tuon psykologian luotettavuudesta, miten kommentoisit tätä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Temperamentti
"Sosiologia on ideologisesti vinoutunutta, mutta muuten kohtuullisen laadukasta."
Mitä ajattelet tästä teoksesta, joka on suomalaisen sosiologin kirjoittama.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/11575/URN_NBN_fi_jyu-2007355.pdftodellavaikeeta kirjoitti:
Odotan mielellään Mittatilauskarin vastausta, mutta voisin tähän väliin kommentoida jotain psykasta. Tuon psykologian luotettavuudesta, miten kommentoisit tätä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Temperamentti
"Sosiologia on ideologisesti vinoutunutta, mutta muuten kohtuullisen laadukasta."
Mitä ajattelet tästä teoksesta, joka on suomalaisen sosiologin kirjoittama.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/11575/URN_NBN_fi_jyu-2007355.pdfOsa psykologeista ymmärtää tutkimuksiin perustuen psyykkisten piirteiden, esimerkiksi temperamentin periytyvyyden, mutta vain osa. Toiset taas ovat sillä kannalla, että varhaislapsuuden kokemukset aiheuttavat melkein kaiken. Vallitsee täydellinen kakofonia.
Esimerkiksi on tiedossa, että ottolapsina kasvaneitten jälkeläisten alkoholismi noudattaa sataprosenttisesti biologisten vanhempien perusteella laskettua odotusarvoa, mutta silti useat psykologit ovat vastoin varmaa tietoa vakuuttuneita, että ympäristötekijöillä on merkittävä vaikutus. Todellisuudessa ei ole mitään vaikutusta. Puhtaasti perinnöllinen ominaisuus. Periytyy monigeenisesti.
Kaiken kaikkiaan psykologiset empiiriset havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat moninaiset ja sotkuiset. Siitä paha vinouma. Validi kaiken kattava ja koeteltu teoria puuttuu. Vain mielipiteitä, joista pieni osa sattuu olemaan oikeita.
Laasasen käsitys seksistä on täsmälleen biologian mukainen, vaikka hän onkin sosiologi. Hän edustaa sosiologiassa vähemistöä. Biologiassa on jo pitkälti toistasataa vuotta tiedetty, että koiras voi vain esittäytyä ja naaras valitsee. Koska heteroyhdyntöjä on sekä koirailla että naarailla yhtä monta, tämä johtaa siihen, että täysin ilman seksiä jää useampia koiraita kuin naaraita, sillä naaraat valitsevat usein laatukoiraan.- mäkinsanonnyt
Yksinkertaistat asioita niinku.silleen. eEsimerkiksi alkoholismin syntyyn vaikuttaa useat tekijät eikä voi suoraviivaisesti sanoa, että jos biologinen vanhempi on alkoholisti niin lapsestakin tulee alkoholisti. Ympäristöllä on huomattava vaikutus, joko edesauttaa tai ehkäistä alkoholismia ja erotyisesti lapsuudessa. Myös esim.alkoholin käytön aloittamisiällä on huomattava vaikutus, onkin hyvin tärkeäö suojata nuoria mahdollisimman pitkään kokeilukerroilta. Tuolla yksinkertaistamisella, että alkoholistin lapsi on menetetty tapaus niin voitaisiin vain heittää pyyhe kehään ja viedä terminaalihoitoon kaikki alkoholistien lapset, pois kuluttamasta yhteiskunnan varoja. Kyllä olis hienoa, vai mitä.
niiku.sillee kirjoitti:
Osa psykologeista ymmärtää tutkimuksiin perustuen psyykkisten piirteiden, esimerkiksi temperamentin periytyvyyden, mutta vain osa. Toiset taas ovat sillä kannalla, että varhaislapsuuden kokemukset aiheuttavat melkein kaiken. Vallitsee täydellinen kakofonia.
Esimerkiksi on tiedossa, että ottolapsina kasvaneitten jälkeläisten alkoholismi noudattaa sataprosenttisesti biologisten vanhempien perusteella laskettua odotusarvoa, mutta silti useat psykologit ovat vastoin varmaa tietoa vakuuttuneita, että ympäristötekijöillä on merkittävä vaikutus. Todellisuudessa ei ole mitään vaikutusta. Puhtaasti perinnöllinen ominaisuus. Periytyy monigeenisesti.
Kaiken kaikkiaan psykologiset empiiriset havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat moninaiset ja sotkuiset. Siitä paha vinouma. Validi kaiken kattava ja koeteltu teoria puuttuu. Vain mielipiteitä, joista pieni osa sattuu olemaan oikeita.
Laasasen käsitys seksistä on täsmälleen biologian mukainen, vaikka hän onkin sosiologi. Hän edustaa sosiologiassa vähemistöä. Biologiassa on jo pitkälti toistasataa vuotta tiedetty, että koiras voi vain esittäytyä ja naaras valitsee. Koska heteroyhdyntöjä on sekä koirailla että naarailla yhtä monta, tämä johtaa siihen, että täysin ilman seksiä jää useampia koiraita kuin naaraita, sillä naaraat valitsevat usein laatukoiraan."Toiset taas ovat sillä kannalla, että varhaislapsuuden kokemukset aiheuttavat melkein kaiken. Vallitsee täydellinen kakofonia."
Ei tätä kuitenkaan voida mitenkään poiskaan sulkea, etteikö lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla olis merkitystä. Esimerkiksi tuossa temperamentti-artikkelissa mainitaan tämäkin, että elämyshakuisuus voi olla sellainen piire, jota vanhemmat pyrkivät rajoittaa ja kaverit taas suosivat. Päädymme pitkällä tähtäimellä erilaisiin lopputuloksiin, jos osalla lapsista on kavereita paljon ja nimenomaan sellaisia, jotka suosivat elämyshakuisuutta. Sitten taas sellainen lapsi, jolla ei ole kavereita, vaan vanhemmat päättävät täysin lapsen elämästä ja siitä, kuinka hän saa toteuttaa elämyshakuisuutta, joutuu lapsi tietysti tuhkahduttamaan "perus luonnettaan", jolla myös on omat seurauksensa. Vaikea siten väittää, että alkoholistitkaan olisi täysin geeniensä uhreja, kuten tuossa joku ehtikin jo mainita.niiku.sillee kirjoitti:
Osa psykologeista ymmärtää tutkimuksiin perustuen psyykkisten piirteiden, esimerkiksi temperamentin periytyvyyden, mutta vain osa. Toiset taas ovat sillä kannalla, että varhaislapsuuden kokemukset aiheuttavat melkein kaiken. Vallitsee täydellinen kakofonia.
Esimerkiksi on tiedossa, että ottolapsina kasvaneitten jälkeläisten alkoholismi noudattaa sataprosenttisesti biologisten vanhempien perusteella laskettua odotusarvoa, mutta silti useat psykologit ovat vastoin varmaa tietoa vakuuttuneita, että ympäristötekijöillä on merkittävä vaikutus. Todellisuudessa ei ole mitään vaikutusta. Puhtaasti perinnöllinen ominaisuus. Periytyy monigeenisesti.
Kaiken kaikkiaan psykologiset empiiriset havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat moninaiset ja sotkuiset. Siitä paha vinouma. Validi kaiken kattava ja koeteltu teoria puuttuu. Vain mielipiteitä, joista pieni osa sattuu olemaan oikeita.
Laasasen käsitys seksistä on täsmälleen biologian mukainen, vaikka hän onkin sosiologi. Hän edustaa sosiologiassa vähemistöä. Biologiassa on jo pitkälti toistasataa vuotta tiedetty, että koiras voi vain esittäytyä ja naaras valitsee. Koska heteroyhdyntöjä on sekä koirailla että naarailla yhtä monta, tämä johtaa siihen, että täysin ilman seksiä jää useampia koiraita kuin naaraita, sillä naaraat valitsevat usein laatukoiraan."Kaiken kaikkiaan psykologiset empiiriset havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat moninaiset ja sotkuiset."
Esimerkkkejä?mäkinsanonnyt kirjoitti:
Yksinkertaistat asioita niinku.silleen. eEsimerkiksi alkoholismin syntyyn vaikuttaa useat tekijät eikä voi suoraviivaisesti sanoa, että jos biologinen vanhempi on alkoholisti niin lapsestakin tulee alkoholisti. Ympäristöllä on huomattava vaikutus, joko edesauttaa tai ehkäistä alkoholismia ja erotyisesti lapsuudessa. Myös esim.alkoholin käytön aloittamisiällä on huomattava vaikutus, onkin hyvin tärkeäö suojata nuoria mahdollisimman pitkään kokeilukerroilta. Tuolla yksinkertaistamisella, että alkoholistin lapsi on menetetty tapaus niin voitaisiin vain heittää pyyhe kehään ja viedä terminaalihoitoon kaikki alkoholistien lapset, pois kuluttamasta yhteiskunnan varoja. Kyllä olis hienoa, vai mitä.
Akoholismi on yksinomaan periytyvää. Periytymistapa on monigeeninen. Vanhemmilla on yhteensä keksinkertainen määrä geenejä siihen nähden, mitä menee perinnöksi. Monigeeninen periytymistapa tarkoittaa sitä, että täytyy saada sellainen geenikoktail, joka aiheuttaa alkoholismin.
Koktailista osa voi tulla toiselta, osa toiselta vanhemmalta. Vaikka kumpikaan vanhemmista ei ole alkoholisti, lapsi voi olla. Vastaavasti, jos vanhempi on alkoholisti, on mahdollista ettei ole saanut koko koktailia, ja lapsesta ei tule alkoholistia.
Kahden ei-alkoholistisen lapsista noin 10 % tulee alkoholisteja. Alkoholisti-isän pojista neljä kymmenesta on alkoholisteja. On jopa mahdollista, että vaikka molemmat vanhemmat ovat alkoholisteja, ei siltikään ole sattunut saamaan koko koktailia. Kahden alkoholistin lapsista yksi kymmenestä ei ole alkoholisteja.
Monigeenistä periytymistapaa noudattaa myös älykkyys ja pituuskasvu.todellavaikeeta kirjoitti:
"Kaiken kaikkiaan psykologiset empiiriset havainnot ovat yleensä oikeita, mutta teoriat ovat moninaiset ja sotkuiset."
Esimerkkkejä?Havainnot koskevat ihmisten eri ominaisuuksia. Ne ovat usein oikeita.
Mistä havaintojen kertomat ominaisuudet johtuvat, on teoreettinen kysymys. Psykologiassa on lukuisia teorioita, jotka painottavat eri suhteissa eri syitä, perinnöllisyys, varhaislapsuuden kokemukset, koulutustaso ja -suunta, psykodynaamiset seikat, vertaisryhmän vaikutus verrattuna edelliseen sukupolveen sekä addiktoivat ja toleroivat kemikaalit. Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä.
Jos painotukset perustuisivat tutkittuun tietoon, niiden kohdalla vallitsisi yksimielisyys eli konsensus. Kelvollisia tutkimuksia ei ole, koska ei voida muodostaa ryhmää ja vertailuryhmää täsmälleen oikein. Tyypillinen vinouma syntyy siitä, että ryhmä ja vertailuryhmä muodostetaan jo olevista ihmisistä, jolloin ei voi varmistaa, että niillä olisi sama perimä.
Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei. Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei.
Koska ryhmää ja vertailuryhmää ei voida muodostaa, ja jo ideologisista syistä geenien vaikutus jätetään vähäiseksi tai olemattomaksi, saadaan ERITTÄIN vinoja tuloksia, moninaisia valitun teorian mukaisesti.- mäkinsanonnyt
En jaksa vastata pitkästi, mutta taas te yleistätte ja meette aitojen ali. Kahden alkoholistin lapsesta tulee tottaihmiissä helpommin alkoholisteja kuin kahden ei-alkoholistin. Perimä vaikuttaa, joo, mutta ympäristö, paljon, on siellä alkoholisperheessä hiukka enempi mallia ja mahdollisuuksia alkoholismin kehottymiselle ym.
By the way suuri osa meistä suomalaisista olisi geenien perusteella alkoholisteja. mäkinsanonnyt kirjoitti:
Yksinkertaistat asioita niinku.silleen. eEsimerkiksi alkoholismin syntyyn vaikuttaa useat tekijät eikä voi suoraviivaisesti sanoa, että jos biologinen vanhempi on alkoholisti niin lapsestakin tulee alkoholisti. Ympäristöllä on huomattava vaikutus, joko edesauttaa tai ehkäistä alkoholismia ja erotyisesti lapsuudessa. Myös esim.alkoholin käytön aloittamisiällä on huomattava vaikutus, onkin hyvin tärkeäö suojata nuoria mahdollisimman pitkään kokeilukerroilta. Tuolla yksinkertaistamisella, että alkoholistin lapsi on menetetty tapaus niin voitaisiin vain heittää pyyhe kehään ja viedä terminaalihoitoon kaikki alkoholistien lapset, pois kuluttamasta yhteiskunnan varoja. Kyllä olis hienoa, vai mitä.
Jos alkoholismi ei olisi 100 %:sti perinnöllinen, ei olisi mitenkään selitettävissä, että adoptiotapauksessa alkoholismin oletusarvo, eli keskimääräinen periytyvyys, on täsmälleen biologisten vanhempien alkoholismin mukaan lasketun mukainen. Kasvattivanhempien vaikutus on puhdas nolla.
- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
Eivät, heikkouksistaan huolimatta välttämättömiä. Koeta ihmeessä tyytyä siihen, mitä meillä voi olla. Luonnontieteet ovat lähes varmoja, humanistiset tieteet hyvin eritasoisia keskenäänkin.
Varmin lienee kielitiede. Historiatiede on sen varassa, mitä todisteita on sattunut jäämään ja miten niitä tulkitaan. Sosiologia on ideologisesti vinoutunutta, mutta muuten kohtuullisen laadukasta.
Pahnan pohjimmaisena ovat psykologia ja kasvatustiede, jotka ovat läpeensä ideologian korruptoimia. Korostavat ympäristön merkitystä, kuin geenejä ei olisi olemassakaan. Kuitenkin luonnontieteitten perusteella tiedämme, että koko "elämän" perusrakenne että evoluutio on geenien vallassa.Minulla on vain uusia kysymyksiä.
Voisin lukemani perusteella olettaa, että sinä, minä ja herra Hume olemme samaa mieltä seuraavasta: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla.
Lukemani perusteella oletan myös, että arvostat faktoja enemmän kuin ideologioita. Et pidä siitä, että jostain asiasta ollaan eri mieltä vaan arvostat objektiivisuutta.
Seuraavat kysymykseni ovat:
1) Miten suhtaudut siihen, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä siitä, miten asioiden tulisi olla? Entä miten asioiden tulisi sinun mielestäsi olla eli millainen yhteiskunta olisi mielestäsi paras? Ja millaiseen tietoon se voisi perustua?
2) Onko ihmisten harjoittama (ja myös tutkimuksen kohteena oleva) kasvatus mielestäsi turhaa tai jopa haitallista? Kasvatushan ei koskaan voi olla ideologioista vapaata, koska siinä nimenomaan keskitytään siihen, miten asioiden tulisi olla.
3) Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tekijät, jotka erottavat ihmisen muista eläimistä? Miksi ne ovat mielestäsi tärkeimmät? Mittatilaustikari kirjoitti:
Minulla on vain uusia kysymyksiä.
Voisin lukemani perusteella olettaa, että sinä, minä ja herra Hume olemme samaa mieltä seuraavasta: Siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden tulisi olla.
Lukemani perusteella oletan myös, että arvostat faktoja enemmän kuin ideologioita. Et pidä siitä, että jostain asiasta ollaan eri mieltä vaan arvostat objektiivisuutta.
Seuraavat kysymykseni ovat:
1) Miten suhtaudut siihen, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä siitä, miten asioiden tulisi olla? Entä miten asioiden tulisi sinun mielestäsi olla eli millainen yhteiskunta olisi mielestäsi paras? Ja millaiseen tietoon se voisi perustua?
2) Onko ihmisten harjoittama (ja myös tutkimuksen kohteena oleva) kasvatus mielestäsi turhaa tai jopa haitallista? Kasvatushan ei koskaan voi olla ideologioista vapaata, koska siinä nimenomaan keskitytään siihen, miten asioiden tulisi olla.
3) Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tekijät, jotka erottavat ihmisen muista eläimistä? Miksi ne ovat mielestäsi tärkeimmät?Johdantosi on oikea. Faktuaalisista asioista ei voi johtaa ideologisia, eikä päinvastoin.
1) Demokratia lienee paras, mutta ei hyvä sekään. On jopa esimerkkejä, että demokratian kautta on liu´uttu diktatuuriin. Demokratian ylläpitämiseksi kansan korkea koulutustaso on välttämätön. Ainoa käyttökelpoinen tieto on testattu todellisuudella. Ideologiat johtavat aina harhaan.
Jos joku demokrattinen maa ei pärjää taloudelisessa kilpailussa muiden kanssa, koulutus romahtaa, ja huijarit pääsevät valtaan. Hallinto korruptoituu. Syntyy banaanitasavalta.
2) Kasvatukseen ihmiset uskovat liikaa. Todellisuudessa vaikutteet tulevat enimmäkseen ulkopuoliselta omaikäryhmältä, ei vanhemmilta. Sellainen kasvatus, joka sisältää faktatietoa, tulee pääasiassa opettajilta ja kirjallisuudesta. On erittäin hyödyllistä.
Voimakas ideologinen kasvatus voi johtaa vaikeaan kongnitiiviseen dissonanssiin. On siis hyvää ja huonoa kasvatusta.
3) Ihmisen kaikki ominaisuudet ovat vähemmässä muodossa muilla eläimillä. Eron tekee vain niiden "kehitysaste". Sinänsä kehitysaste ei kerro mitään oleellista, kyse on vain sopeutumisesta ekolokeroon. "Sopeutuneimpia" lienevät bakteerit, koska niiden määrä lienee runsain sekä kappalein että massan märällä mitaten.
Ihmisen voimakkain ominaisuus muihin eläimiin verrattuna lienee itsetietoisuus. Apinoillakin se on heikko.niiku.sillee kirjoitti:
Havainnot koskevat ihmisten eri ominaisuuksia. Ne ovat usein oikeita.
Mistä havaintojen kertomat ominaisuudet johtuvat, on teoreettinen kysymys. Psykologiassa on lukuisia teorioita, jotka painottavat eri suhteissa eri syitä, perinnöllisyys, varhaislapsuuden kokemukset, koulutustaso ja -suunta, psykodynaamiset seikat, vertaisryhmän vaikutus verrattuna edelliseen sukupolveen sekä addiktoivat ja toleroivat kemikaalit. Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä.
Jos painotukset perustuisivat tutkittuun tietoon, niiden kohdalla vallitsisi yksimielisyys eli konsensus. Kelvollisia tutkimuksia ei ole, koska ei voida muodostaa ryhmää ja vertailuryhmää täsmälleen oikein. Tyypillinen vinouma syntyy siitä, että ryhmä ja vertailuryhmä muodostetaan jo olevista ihmisistä, jolloin ei voi varmistaa, että niillä olisi sama perimä.
Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei. Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei.
Koska ryhmää ja vertailuryhmää ei voida muodostaa, ja jo ideologisista syistä geenien vaikutus jätetään vähäiseksi tai olemattomaksi, saadaan ERITTÄIN vinoja tuloksia, moninaisia valitun teorian mukaisesti."Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä."
Onko vapaa tahto muka sitten 100% väärä ilmiö maailman kaikkeudessa? Tämäkin pitäis veden pitävästi psytyä todistaa.
"Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei."
Vaikka ihmisillä olisi samanlainen tausta, he ovat kuitenkin aina jollain tavalla erilaisia. Miten saadaan kaksi täysin samanlaista ihmistä, koska jo pienikin kolhu saattaa tehdä ihmisestä erilaisen toiseen verrattuna. Esimerkiksi pään satuttaminen saattaa muuttaa persoonallisuutta tai temperamenttia ja aivovamma voi ilmetä vaikka vuosienkin kuluttua.
"Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei."
Kyllä ihmisten käyttäytymisessä on tehty monenlaisia kokeita, joista on jäänyt koehenkilöille pahojakin traumoja. Nämä ovatkin kaiken aikaa haaste, mutta kyllä käyttäytymiskokeita ollaan tehty.todellavaikeeta kirjoitti:
"Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä."
Onko vapaa tahto muka sitten 100% väärä ilmiö maailman kaikkeudessa? Tämäkin pitäis veden pitävästi psytyä todistaa.
"Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei."
Vaikka ihmisillä olisi samanlainen tausta, he ovat kuitenkin aina jollain tavalla erilaisia. Miten saadaan kaksi täysin samanlaista ihmistä, koska jo pienikin kolhu saattaa tehdä ihmisestä erilaisen toiseen verrattuna. Esimerkiksi pään satuttaminen saattaa muuttaa persoonallisuutta tai temperamenttia ja aivovamma voi ilmetä vaikka vuosienkin kuluttua.
"Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei."
Kyllä ihmisten käyttäytymisessä on tehty monenlaisia kokeita, joista on jäänyt koehenkilöille pahojakin traumoja. Nämä ovatkin kaiken aikaa haaste, mutta kyllä käyttäytymiskokeita ollaan tehty.Itseasiassa tuo Neil Straussin Pelimies-kirjakin on täynnä psykologisia kokeita, jos olet lukenut kyseisen kirjan. Kyllä sellaisen määrän kokeita kyllä on aika kiitettävästikin selvinnyt naisen käyttäytyminen ja viehättyminen. Tottakai tämäkin on herättänyt keskustelua, mutta näin on kuitenkin tehty. Ei tuo tieto nyt mitään arvotontakaan ole ja sitä voi hyödyntää naisiin tutustumisessa.
niiku.sillee kirjoitti:
Havainnot koskevat ihmisten eri ominaisuuksia. Ne ovat usein oikeita.
Mistä havaintojen kertomat ominaisuudet johtuvat, on teoreettinen kysymys. Psykologiassa on lukuisia teorioita, jotka painottavat eri suhteissa eri syitä, perinnöllisyys, varhaislapsuuden kokemukset, koulutustaso ja -suunta, psykodynaamiset seikat, vertaisryhmän vaikutus verrattuna edelliseen sukupolveen sekä addiktoivat ja toleroivat kemikaalit. Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä.
Jos painotukset perustuisivat tutkittuun tietoon, niiden kohdalla vallitsisi yksimielisyys eli konsensus. Kelvollisia tutkimuksia ei ole, koska ei voida muodostaa ryhmää ja vertailuryhmää täsmälleen oikein. Tyypillinen vinouma syntyy siitä, että ryhmä ja vertailuryhmä muodostetaan jo olevista ihmisistä, jolloin ei voi varmistaa, että niillä olisi sama perimä.
Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei. Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei.
Koska ryhmää ja vertailuryhmää ei voida muodostaa, ja jo ideologisista syistä geenien vaikutus jätetään vähäiseksi tai olemattomaksi, saadaan ERITTÄIN vinoja tuloksia, moninaisia valitun teorian mukaisesti."Psykologiassa on lukuisia teorioita, jotka painottavat eri suhteissa eri syitä, perinnöllisyys, varhaislapsuuden kokemukset, koulutustaso ja -suunta, psykodynaamiset seikat, "
Nykypäivänä psykoanalyyttiset teoriat ovat menettäneet asemaansa ja sen sijaan kognitiivinen psykologia on ottanut enemmän valta-asemaa.todellavaikeeta kirjoitti:
"Psykologiassa on lukuisia teorioita, jotka painottavat eri suhteissa eri syitä, perinnöllisyys, varhaislapsuuden kokemukset, koulutustaso ja -suunta, psykodynaamiset seikat, "
Nykypäivänä psykoanalyyttiset teoriat ovat menettäneet asemaansa ja sen sijaan kognitiivinen psykologia on ottanut enemmän valta-asemaa.Mä vieläkin epäilen tuota psykologian väheksymistä. Miten sä esimerkiksi sitten selität tämänkin ongelman, joka nykypäivänä on erittäinkin tulen arka aihe, jolle pitäis todellakin jotakin tehdä. Suomessa on omankäden oikeus kielletty, mutta kuitenkin itsestään selvää, ettei ainuttakaan lapsiuhria saisi tulla.
https://yle.fi/uutiset/3-7682238
Kuten tuosta huomaa, psykologian tohtori on tätäkin ilmiötä tutkinut. Jos psykologia on tieteenä täysin arvotonta, tarjoapa tapa, millä hoidat tämänkin ongelman kuntoon yhteiskunnassa. Varmasti miljoonat ihmiset haluaisivat tietää tähän 100% vastauksen.todellavaikeeta kirjoitti:
"Muistettava on myös, että useat psykologit nojaavat vapaan tahdon hypoteesiin, joka on luonnontieteellisen tiedon mukaan hylättävä."
Onko vapaa tahto muka sitten 100% väärä ilmiö maailman kaikkeudessa? Tämäkin pitäis veden pitävästi psytyä todistaa.
"Oikea tapa ryhmän ja vertailuryhmän muodostamiseksi olisi kahden alkujaan samanlaisen taustan omaavien ottamiseksi vertailuun, jolloin toinen olisi jollekin vaikutteelle altis, toinen ei."
Vaikka ihmisillä olisi samanlainen tausta, he ovat kuitenkin aina jollain tavalla erilaisia. Miten saadaan kaksi täysin samanlaista ihmistä, koska jo pienikin kolhu saattaa tehdä ihmisestä erilaisen toiseen verrattuna. Esimerkiksi pään satuttaminen saattaa muuttaa persoonallisuutta tai temperamenttia ja aivovamma voi ilmetä vaikka vuosienkin kuluttua.
"Saataisiin eksaktisti selville vaikutteen vaikuttavuus. Tutkimuseettiset seikat eivät tätä salli. Ei ole esimerkiksi mahdollista muodostaa kahta syntyvien ryhmää, joista toista pahoinpidellään ja toista ei."
Kyllä ihmisten käyttäytymisessä on tehty monenlaisia kokeita, joista on jäänyt koehenkilöille pahojakin traumoja. Nämä ovatkin kaiken aikaa haaste, mutta kyllä käyttäytymiskokeita ollaan tehty.Vapaan tahdon mahdottomuus on osoitettu sekä empiirisesti että loogisesti. Maailmankaikkeuden tapahtumat noudattavat kahta periaatetta, kausaliteettia ja sattumaa. Kolmatta vaihtoehtoa, ns. piilomuuttujaa ei ole. Se on todistettu. Siten fyysikot eivät voi uskoa vapaaseen tahtoon, filosofeista ja humanisteista sen kuvittelee noin puolet.
Ryhmän ja vertailuryhmän samanlaisuus on tilastollista laatua. Todennäköisyysmatematikkka kertoo, miten suuri virhe tehdään erisuuruisilla otoksilla. Yleensä tutkimuksessa käytetään 5 sadasta virhettä, melkein merkitsevä, tai 5 tuhannesta, merkitsevä.
Siitä huolimatta, että psykoanalyysi myönnetään nykyisin yhä laajemmin humpuukiksi, jää vielä monia erilaisia hypoteeseja, jotka ovat kaikki vääriä, lukuunottamatta evoluutiopsykologista otetta. Tämä, ja vain tämä, on luonnontieteitten kanssa yhteensopiva.todellavaikeeta kirjoitti:
Itseasiassa tuo Neil Straussin Pelimies-kirjakin on täynnä psykologisia kokeita, jos olet lukenut kyseisen kirjan. Kyllä sellaisen määrän kokeita kyllä on aika kiitettävästikin selvinnyt naisen käyttäytyminen ja viehättyminen. Tottakai tämäkin on herättänyt keskustelua, mutta näin on kuitenkin tehty. Ei tuo tieto nyt mitään arvotontakaan ole ja sitä voi hyödyntää naisiin tutustumisessa.
Peliteoria on puhtaasti matemaattinen teoria, joka kertoo, millainen todennäköisyys on milläkin teolla vaikuttaa johonkin.
Ihminen toimii osittain peliteorian mukaan, muttei kokonaan. Ihmisen käytäytymiseen johtavat geenimuunnelmat ovat valikoituneet sen mukaan, mikä on evolutiivisesti hyödyllistä, ei sen mukaan, mikä on loogisesti oikein. Jos ihmisen käyttäytymistä yritetään mallintaa matemaattisen teorian avulla, jää merkittävä bias. Käyttäytymiskokeet osoittavat usein, että henkilö ei tee valintojaan pelkästään peliteorian mukaan.- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
Johdantosi on oikea. Faktuaalisista asioista ei voi johtaa ideologisia, eikä päinvastoin.
1) Demokratia lienee paras, mutta ei hyvä sekään. On jopa esimerkkejä, että demokratian kautta on liu´uttu diktatuuriin. Demokratian ylläpitämiseksi kansan korkea koulutustaso on välttämätön. Ainoa käyttökelpoinen tieto on testattu todellisuudella. Ideologiat johtavat aina harhaan.
Jos joku demokrattinen maa ei pärjää taloudelisessa kilpailussa muiden kanssa, koulutus romahtaa, ja huijarit pääsevät valtaan. Hallinto korruptoituu. Syntyy banaanitasavalta.
2) Kasvatukseen ihmiset uskovat liikaa. Todellisuudessa vaikutteet tulevat enimmäkseen ulkopuoliselta omaikäryhmältä, ei vanhemmilta. Sellainen kasvatus, joka sisältää faktatietoa, tulee pääasiassa opettajilta ja kirjallisuudesta. On erittäin hyödyllistä.
Voimakas ideologinen kasvatus voi johtaa vaikeaan kongnitiiviseen dissonanssiin. On siis hyvää ja huonoa kasvatusta.
3) Ihmisen kaikki ominaisuudet ovat vähemmässä muodossa muilla eläimillä. Eron tekee vain niiden "kehitysaste". Sinänsä kehitysaste ei kerro mitään oleellista, kyse on vain sopeutumisesta ekolokeroon. "Sopeutuneimpia" lienevät bakteerit, koska niiden määrä lienee runsain sekä kappalein että massan märällä mitaten.
Ihmisen voimakkain ominaisuus muihin eläimiin verrattuna lienee itsetietoisuus. Apinoillakin se on heikko.”2) Kasvatukseen ihmiset uskovat liikaa. Todellisuudessa vaikutteet tulevat enimmäkseen ulkopuoliselta omaikäryhmältä, ei vanhemmilta. Sellainen kasvatus, joka sisältää faktatietoa, tulee pääasiassa opettajilta ja kirjallisuudesta. On erittäin hyödyllistä.
Voimakas ideologinen kasvatus voi johtaa vaikeaan kongnitiiviseen dissonanssiin. On siis hyvää ja huonoa kasvatusta.”
Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti.
Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta.
Ja jos tosiasioista ei voi johtaa arvoja, mutta sinä arvostat kuitenkin ”hyvää” kasvatusta, onko hyvä kasvatus sellaista, joka keskittyy vain faktatiedon välittämiseen? Entä onko sinun mielestäsi objektifikaatio kasvatuksessa tärkeämpää kuin subjektifikaatio?
Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta. niiku.sillee kirjoitti:
Peliteoria on puhtaasti matemaattinen teoria, joka kertoo, millainen todennäköisyys on milläkin teolla vaikuttaa johonkin.
Ihminen toimii osittain peliteorian mukaan, muttei kokonaan. Ihmisen käytäytymiseen johtavat geenimuunnelmat ovat valikoituneet sen mukaan, mikä on evolutiivisesti hyödyllistä, ei sen mukaan, mikä on loogisesti oikein. Jos ihmisen käyttäytymistä yritetään mallintaa matemaattisen teorian avulla, jää merkittävä bias. Käyttäytymiskokeet osoittavat usein, että henkilö ei tee valintojaan pelkästään peliteorian mukaan.EIkös evoluutiossa korosteta tätä henkiin jäämistä ja lisääntymistä, mutta siitä huolimatta kaikki seksuaalinen käyttäytyminen ei johda lisääntymiseen, kuten esim homoseksuaalisuudessa. Lisäksi kaikki ei johda aina pitempään henkiin jäämiseen, otetaanpa esimerkiksi eutanasia kysymys, jota toiset kannattaa ja toiset vastustaa. Miten tämäkin perustella vapaalla tahdolla, jos joku vaan haluaa eutanasian, koska ei halua kärsiä kotuuttomasti. Toinen sen sijaan on valmis kärsimään.
Joo otetaanpa esimerkiksi vaikkapa aggressio, josta on ollut ajan saatossa etua henkiin jäämisessä, mutta kuitenkin aggressio usein johtaa jopa lyhempään henkiin jäämiseen ja psykologisesti ja taloudellisesti merkittäviin kustannuksiin (vankilaolot, korvaukset). Miksi kuitenkin ihmiset ovat kaikkina aikoina käyttäytyneet aggressiivisesti? EI voida oikein kuvitella maailmaa, josssa ei olisi poliisia tai vankiloita. Vankilassakin ihmiset saavat ohjausta psykologeilta "normaaliin" elämään.todellavaikeeta kirjoitti:
Mä vieläkin epäilen tuota psykologian väheksymistä. Miten sä esimerkiksi sitten selität tämänkin ongelman, joka nykypäivänä on erittäinkin tulen arka aihe, jolle pitäis todellakin jotakin tehdä. Suomessa on omankäden oikeus kielletty, mutta kuitenkin itsestään selvää, ettei ainuttakaan lapsiuhria saisi tulla.
https://yle.fi/uutiset/3-7682238
Kuten tuosta huomaa, psykologian tohtori on tätäkin ilmiötä tutkinut. Jos psykologia on tieteenä täysin arvotonta, tarjoapa tapa, millä hoidat tämänkin ongelman kuntoon yhteiskunnassa. Varmasti miljoonat ihmiset haluaisivat tietää tähän 100% vastauksen."Mä vieläkin epäilen tuota psykologian väheksymistä."
"Jos psykologia on tieteenä täysin arvotonta, ..."
En ole näin sanonut, enkä sano. Mittatilaustikari kysyi edellä: "Ovatko humanistiset tieteet sanomasi perusteella turhia?"
"Eivät, heikkouksistaan huolimatta välttämättömiä. Koeta ihmeessä tyytyä siihen, mitä meillä voi olla. Luonnontieteet ovat lähes varmoja, humanistiset tieteet hyvin eritasoisia keskenäänkin."todellavaikeeta kirjoitti:
EIkös evoluutiossa korosteta tätä henkiin jäämistä ja lisääntymistä, mutta siitä huolimatta kaikki seksuaalinen käyttäytyminen ei johda lisääntymiseen, kuten esim homoseksuaalisuudessa. Lisäksi kaikki ei johda aina pitempään henkiin jäämiseen, otetaanpa esimerkiksi eutanasia kysymys, jota toiset kannattaa ja toiset vastustaa. Miten tämäkin perustella vapaalla tahdolla, jos joku vaan haluaa eutanasian, koska ei halua kärsiä kotuuttomasti. Toinen sen sijaan on valmis kärsimään.
Joo otetaanpa esimerkiksi vaikkapa aggressio, josta on ollut ajan saatossa etua henkiin jäämisessä, mutta kuitenkin aggressio usein johtaa jopa lyhempään henkiin jäämiseen ja psykologisesti ja taloudellisesti merkittäviin kustannuksiin (vankilaolot, korvaukset). Miksi kuitenkin ihmiset ovat kaikkina aikoina käyttäytyneet aggressiivisesti? EI voida oikein kuvitella maailmaa, josssa ei olisi poliisia tai vankiloita. Vankilassakin ihmiset saavat ohjausta psykologeilta "normaaliin" elämään.Tuo vapaa tahto on todellakin mielenkiintoinen vaikkapa eutanasia kysymyksessä - ihminen ei pysy silloin yhtä pitkää hengissä, mutta kärsimykset loppuu nopeammin. Kuitenkin lähtökohta on, että kaikki eliöt pyrkivät säilymään hengissä.
niiku.sillee kirjoitti:
"Mä vieläkin epäilen tuota psykologian väheksymistä."
"Jos psykologia on tieteenä täysin arvotonta, ..."
En ole näin sanonut, enkä sano. Mittatilaustikari kysyi edellä: "Ovatko humanistiset tieteet sanomasi perusteella turhia?"
"Eivät, heikkouksistaan huolimatta välttämättömiä. Koeta ihmeessä tyytyä siihen, mitä meillä voi olla. Luonnontieteet ovat lähes varmoja, humanistiset tieteet hyvin eritasoisia keskenäänkin."Jep, toisenlaisia ongelmia myös tulee, kun pohditaan eriarvoisuutta. Kyllä mielestäni sosiologi Juho Saarikin tekee aika hyvää työtä tuon eriarvoisuus ongelman kanssa.
Tuossa muutama artikkeli Juho Saarelta.
https://yle.fi/uutiset/3-8750908
https://yle.fi/uutiset/3-9194161
https://yle.fi/uutiset/3-7757674
En missään tapauksessa kyllä väheksy tämänkään kaverin tutkimustöitä.todellavaikeeta kirjoitti:
Tuo vapaa tahto on todellakin mielenkiintoinen vaikkapa eutanasia kysymyksessä - ihminen ei pysy silloin yhtä pitkää hengissä, mutta kärsimykset loppuu nopeammin. Kuitenkin lähtökohta on, että kaikki eliöt pyrkivät säilymään hengissä.
Ei lähtökohta ole, että kaikki eliöt pyrkivät pysymään hengissä, vaan että ne eliöt, joilla on voimakkain halu pysyä hengissä lisääntyvät enemmän kuin muut, joten geenit, jotka vaativat pysymistä hengissä, runsastuvat populaatiossa.
todellavaikeeta kirjoitti:
EIkös evoluutiossa korosteta tätä henkiin jäämistä ja lisääntymistä, mutta siitä huolimatta kaikki seksuaalinen käyttäytyminen ei johda lisääntymiseen, kuten esim homoseksuaalisuudessa. Lisäksi kaikki ei johda aina pitempään henkiin jäämiseen, otetaanpa esimerkiksi eutanasia kysymys, jota toiset kannattaa ja toiset vastustaa. Miten tämäkin perustella vapaalla tahdolla, jos joku vaan haluaa eutanasian, koska ei halua kärsiä kotuuttomasti. Toinen sen sijaan on valmis kärsimään.
Joo otetaanpa esimerkiksi vaikkapa aggressio, josta on ollut ajan saatossa etua henkiin jäämisessä, mutta kuitenkin aggressio usein johtaa jopa lyhempään henkiin jäämiseen ja psykologisesti ja taloudellisesti merkittäviin kustannuksiin (vankilaolot, korvaukset). Miksi kuitenkin ihmiset ovat kaikkina aikoina käyttäytyneet aggressiivisesti? EI voida oikein kuvitella maailmaa, josssa ei olisi poliisia tai vankiloita. Vankilassakin ihmiset saavat ohjausta psykologeilta "normaaliin" elämään.Kullakin lajilla vallitsee tasapaino. Aggressiosta käytämme sanaa haukkastrategia, puolustautumattomuudesta kyyhkysstrategia. Jos haukkastrategiaan johtavat geenit ovat liikaa runsastuneet populaatiossa, aggressöörit repivät toisiaan, kunnes tasapaino palautuu.
Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon.
Evoluutio etenee siten, että karsinta on monin verroin runsaampaa kuin hyvien ominaisuuksien periytyminen. Tämä johtuu siitä, että hyödylliset mutaatiot ovat verrattomasti harvinaisempia kuin haitalliset.
Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot.Mittatilaustikari kirjoitti:
”2) Kasvatukseen ihmiset uskovat liikaa. Todellisuudessa vaikutteet tulevat enimmäkseen ulkopuoliselta omaikäryhmältä, ei vanhemmilta. Sellainen kasvatus, joka sisältää faktatietoa, tulee pääasiassa opettajilta ja kirjallisuudesta. On erittäin hyödyllistä.
Voimakas ideologinen kasvatus voi johtaa vaikeaan kongnitiiviseen dissonanssiin. On siis hyvää ja huonoa kasvatusta.”
Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti.
Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta.
Ja jos tosiasioista ei voi johtaa arvoja, mutta sinä arvostat kuitenkin ”hyvää” kasvatusta, onko hyvä kasvatus sellaista, joka keskittyy vain faktatiedon välittämiseen? Entä onko sinun mielestäsi objektifikaatio kasvatuksessa tärkeämpää kuin subjektifikaatio?
Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti."
Mulla on muuten tähän aika mielenkiintoinen pohdinnan arvoinen kysymys.
http://www.psykologia.fi/arkisto/vanhat-numerot/vanhat-numerot-ghost/24-psykologia-2012-04/ajankohtaista-toimituksesta/6-ole-oma-itsesi-vai-ole-normaali
Sivumennen sanoen, kun sä näytät olevan kiinnostunut tämän tyyppisistä kysymyksistä, luetko muuten säännölleen tuota Psykologia aikakauslehteä?
Ja asiaan - tuossa psykan aikakauslehdessä on artikkeli omana itsenään olosta. Tuossahan väitetään, että jos esittää jotain muuta, sitä pidetään manipulatiivisena tai epärehellisenä. Samoihin ongelmiin tullaan esimerkiksi kasvatuksessa - vanhempi voi kasvattaa lasta tarkoituksellisesti tietyn ideologian mukaan, vaikka itse ajattelisikin toisin, koska yhteiskunnalliset olosuhteet saattavat olla niin pakottavia, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa. Tällöin kahdesta pahasta valitaan pienempi paha.
Tuossa on lisäksi mielenkiintoista pohdittavaa manipulaatiosta. Voiko kasvattaa koskaan täysin ilman manipulaatiota?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykologinen_manipulointiniiku.sillee kirjoitti:
Kullakin lajilla vallitsee tasapaino. Aggressiosta käytämme sanaa haukkastrategia, puolustautumattomuudesta kyyhkysstrategia. Jos haukkastrategiaan johtavat geenit ovat liikaa runsastuneet populaatiossa, aggressöörit repivät toisiaan, kunnes tasapaino palautuu.
Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon.
Evoluutio etenee siten, että karsinta on monin verroin runsaampaa kuin hyvien ominaisuuksien periytyminen. Tämä johtuu siitä, että hyödylliset mutaatiot ovat verrattomasti harvinaisempia kuin haitalliset.
Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot."Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot."
Homoseksuaalisuus ja toinen, joiden syitä varsinkin nykypäivänä pohditaan on pedofilia, jossa halut kohdistuu ainoastaan lisääntymiskyvyttömään lapseen. Niin, onko tämäkin synnynnäistä? Pedofilia ilmiötä vieläkin mielenkiintoisempi ilmiö on tämä efebofilia, joka varsinkin nykypäivänä on herättänyt suuriakin aggression tunteita, kun lukee nettikeskusteluja. Sitten tutkijat näyttävät väittävän, että suurin osa aikuisista kokee vetoa teineihin ja pitävät sitä lisääntymisen kannalta luonnollisena:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Efebofilia
https://yle.fi/uutiset/3-7682238
!Efebofilialle ei ole tautiluokitusta.
– Osittain tämä johtuu siitä, että suuri osa miehistä reagoi jollain tavalla seksuaalisesti teini-ikäisiin tyttöihin. Kyse on siitä, halutaanko tämä määritellä sairaalloiseksi."
Tämä on kyllä pohdinnan arvoinen juttu varsinkin nykypäivän tilanteessa. Periytyykö taipukset kiinnostua teineistä? Elääkö moni jatkuvassa tukahduttamisen tilassa, jolloin raivoaa varsinkin silloin, jos joku ulkoryhmän jäsen syyllistyy johonkin, johonka itselläkin olisi riskitekijät.
Tuossakin on aika pohdinnan arvoinen artikkeli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsiavioliitto
Kuten tuossa lukee, lapsiavioliitot ovat köyhissä maissa yleisempiä. Sen sijaan on yhä paljon maita, joissa homoseksuaalisuus on rangaistava teko, osassa jopa erittäinkin rangaistavaa.
Miten siis luonnontieteellisesti selvittää nämä syyt, että hyvinkin erialiset asiat herättävät todella voimakkaita aggressioita? Tälläkin palstalla ollaan reagoitu suurella aggressiolla, jos käyttää jotakin "lisääntymisen kannalta luonnollista" argumenttia. Onko tämä henkiin jääminen ja lisääntyminen maailman kaikkeuden eliöiden ykkösasia? Nämä on tärkeitä kysymyksiä kyllä pohtia, koska niihin, kuten huomaat, sisältyy myös monenlaisia ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat yhteiskunnassa pahaan kaaokseen ja pahimmassa tapauksessa monet viattomat ihmiset tulevat kärsimään, jos ongelmat paisuvat liikaa.Mittatilaustikari kirjoitti:
”2) Kasvatukseen ihmiset uskovat liikaa. Todellisuudessa vaikutteet tulevat enimmäkseen ulkopuoliselta omaikäryhmältä, ei vanhemmilta. Sellainen kasvatus, joka sisältää faktatietoa, tulee pääasiassa opettajilta ja kirjallisuudesta. On erittäin hyödyllistä.
Voimakas ideologinen kasvatus voi johtaa vaikeaan kongnitiiviseen dissonanssiin. On siis hyvää ja huonoa kasvatusta.”
Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti.
Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta.
Ja jos tosiasioista ei voi johtaa arvoja, mutta sinä arvostat kuitenkin ”hyvää” kasvatusta, onko hyvä kasvatus sellaista, joka keskittyy vain faktatiedon välittämiseen? Entä onko sinun mielestäsi objektifikaatio kasvatuksessa tärkeämpää kuin subjektifikaatio?
Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta."
Kasvatus on varsinkin selkärankaisilla yleinen keino välittää tietoa. Usein menee pieleen, mutta vielä useammin on hyödyllistä. Jos ei olisi useammin hyödyllistä, ei evoluutio olisi valinnut kasvatusta.
"Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."
Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä.niiku.sillee kirjoitti:
Kullakin lajilla vallitsee tasapaino. Aggressiosta käytämme sanaa haukkastrategia, puolustautumattomuudesta kyyhkysstrategia. Jos haukkastrategiaan johtavat geenit ovat liikaa runsastuneet populaatiossa, aggressöörit repivät toisiaan, kunnes tasapaino palautuu.
Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon.
Evoluutio etenee siten, että karsinta on monin verroin runsaampaa kuin hyvien ominaisuuksien periytyminen. Tämä johtuu siitä, että hyödylliset mutaatiot ovat verrattomasti harvinaisempia kuin haitalliset.
Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot."Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon."
Moni nykyään pitää suomalaisia miehiä saamattomina nössöinä, joka tietysti pitemmän päälle aiheuttaa sen, että joku muu maa hyökkää tänne, jos tämä nössöys jatkuu. Niin, kun otin tuon pedofilia ja efebofilia ongelman esiin ja jota on nyt tapahtunut kohtuuttoman paljon, olisiko nyt sitten kyyhkystrategian loppu lähellä, kun aletaan omia lapsia puolustamaan. Kyllähän eläimetkin käyttäytyy hyvinkin aggressiivisesti, jos jälkikasvua uhataan.niiku.sillee kirjoitti:
"Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta."
Kasvatus on varsinkin selkärankaisilla yleinen keino välittää tietoa. Usein menee pieleen, mutta vielä useammin on hyödyllistä. Jos ei olisi useammin hyödyllistä, ei evoluutio olisi valinnut kasvatusta.
"Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."
Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."
Niin, siis voiko tuon teorian perusteella väittää siis tuon efebofilia ongelmankin kanssa, että jälkeläisten määrä ratkaisee? Eli onko efebofiliasta syntyvä raivo kansan keskuudessa siis pitemmän päälle tuhoon tuomittua, koska efebofilian avulla onnistutaan lisääntymään toisin kuin homoseksuaalisuuden tai pedofilian? Aika karua faktaa kyllä joidenkin tulen arkojen kysymysten kanssa.niiku.sillee kirjoitti:
Kullakin lajilla vallitsee tasapaino. Aggressiosta käytämme sanaa haukkastrategia, puolustautumattomuudesta kyyhkysstrategia. Jos haukkastrategiaan johtavat geenit ovat liikaa runsastuneet populaatiossa, aggressöörit repivät toisiaan, kunnes tasapaino palautuu.
Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon.
Evoluutio etenee siten, että karsinta on monin verroin runsaampaa kuin hyvien ominaisuuksien periytyminen. Tämä johtuu siitä, että hyödylliset mutaatiot ovat verrattomasti harvinaisempia kuin haitalliset.
Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot.Olen ymmärtänyt että mutaatioiden esiintyminen nähdään täysin satunnaisena. Onko mitään teorioita siitä, että jokin mekanismi voisi jossain olosuhteissa lisätä tai vähentää mutaatioiden määrää?
todellavaikeeta kirjoitti:
"Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot."
Homoseksuaalisuus ja toinen, joiden syitä varsinkin nykypäivänä pohditaan on pedofilia, jossa halut kohdistuu ainoastaan lisääntymiskyvyttömään lapseen. Niin, onko tämäkin synnynnäistä? Pedofilia ilmiötä vieläkin mielenkiintoisempi ilmiö on tämä efebofilia, joka varsinkin nykypäivänä on herättänyt suuriakin aggression tunteita, kun lukee nettikeskusteluja. Sitten tutkijat näyttävät väittävän, että suurin osa aikuisista kokee vetoa teineihin ja pitävät sitä lisääntymisen kannalta luonnollisena:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Efebofilia
https://yle.fi/uutiset/3-7682238
!Efebofilialle ei ole tautiluokitusta.
– Osittain tämä johtuu siitä, että suuri osa miehistä reagoi jollain tavalla seksuaalisesti teini-ikäisiin tyttöihin. Kyse on siitä, halutaanko tämä määritellä sairaalloiseksi."
Tämä on kyllä pohdinnan arvoinen juttu varsinkin nykypäivän tilanteessa. Periytyykö taipukset kiinnostua teineistä? Elääkö moni jatkuvassa tukahduttamisen tilassa, jolloin raivoaa varsinkin silloin, jos joku ulkoryhmän jäsen syyllistyy johonkin, johonka itselläkin olisi riskitekijät.
Tuossakin on aika pohdinnan arvoinen artikkeli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsiavioliitto
Kuten tuossa lukee, lapsiavioliitot ovat köyhissä maissa yleisempiä. Sen sijaan on yhä paljon maita, joissa homoseksuaalisuus on rangaistava teko, osassa jopa erittäinkin rangaistavaa.
Miten siis luonnontieteellisesti selvittää nämä syyt, että hyvinkin erialiset asiat herättävät todella voimakkaita aggressioita? Tälläkin palstalla ollaan reagoitu suurella aggressiolla, jos käyttää jotakin "lisääntymisen kannalta luonnollista" argumenttia. Onko tämä henkiin jääminen ja lisääntyminen maailman kaikkeuden eliöiden ykkösasia? Nämä on tärkeitä kysymyksiä kyllä pohtia, koska niihin, kuten huomaat, sisältyy myös monenlaisia ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat yhteiskunnassa pahaan kaaokseen ja pahimmassa tapauksessa monet viattomat ihmiset tulevat kärsimään, jos ongelmat paisuvat liikaa.Miehen suurin kiinostus kohdistuu naisiin, jotka ovat parhaassa lisääntymisiässä. Nuoret naiset ovat ja lisäksi elävät todennäköisemmin niin kauan, että saavat lapsensa lisääntymisikään.
Ikääntyneemmät naiset tietysti yrittävät taistella tätä tosiasiaa vastaan ja saada näyttämään, että miehet olisivat huikentelevaisia ketkuja. Nykyisessä kulttuurissa ikääntyvien naisten näkemys on voitolla, mutta ei ollut ennen ja tuskin tulevaisuudessakaan. Kuttuuri on alttiina muotiajatuksille, mutta geenievoluutio pysyy melko vakiona kymmeniä tuhansia vuosia.niiku.sillee kirjoitti:
Miehen suurin kiinostus kohdistuu naisiin, jotka ovat parhaassa lisääntymisiässä. Nuoret naiset ovat ja lisäksi elävät todennäköisemmin niin kauan, että saavat lapsensa lisääntymisikään.
Ikääntyneemmät naiset tietysti yrittävät taistella tätä tosiasiaa vastaan ja saada näyttämään, että miehet olisivat huikentelevaisia ketkuja. Nykyisessä kulttuurissa ikääntyvien naisten näkemys on voitolla, mutta ei ollut ennen ja tuskin tulevaisuudessakaan. Kuttuuri on alttiina muotiajatuksille, mutta geenievoluutio pysyy melko vakiona kymmeniä tuhansia vuosia.Tällaisia kysymyksiä olen todellakin itsekin pohtinut. EI se ikä vaikuta ollenkaan siihen, että kokee nuoret naiset viehättävinä. Vaikka kuinka tulis ikää enemmän ja enemmän, 22 vuotias nainen on aina viehättävä. Siitä huolimatta kulttuurissa saatetaan uhkailla pedofiliasyytöksillä, jos selkeesti vanhempi mies kiinnostuu selkeesti nuoremmasta, vaikka oltaisiin laillisella puolella.
scrg kirjoitti:
Olen ymmärtänyt että mutaatioiden esiintyminen nähdään täysin satunnaisena. Onko mitään teorioita siitä, että jokin mekanismi voisi jossain olosuhteissa lisätä tai vähentää mutaatioiden määrää?
Voidaan altistaa eliö ionisoivalle säteilylle, esimerkiksi radioaktiiviselle, tai kemialliselle vaikutukselle. Muuten mutaatioiden määrä on jokseenkin vakio. Mutaatioiden määrä geenirihmastossa on varmin sukulaisuuden etäisyyden mittari ja osoittaa myös ajankohdan, milloin haarautuminen on tapahtunut.
Yksi mutaatio on todennäkösempi kuin toinen. Siksi arviota ei voi tehdä yksi yhteen.
Mutaatioita aiheuttavat ionisiva säteily, ennen kaikkea avaruussäteily, mutta myös maaperästä lähtevä säteily sekä kemikaalit.niiku.sillee kirjoitti:
Voidaan altistaa eliö ionisoivalle säteilylle, esimerkiksi radioaktiiviselle, tai kemialliselle vaikutukselle. Muuten mutaatioiden määrä on jokseenkin vakio. Mutaatioiden määrä geenirihmastossa on varmin sukulaisuuden etäisyyden mittari ja osoittaa myös ajankohdan, milloin haarautuminen on tapahtunut.
Yksi mutaatio on todennäkösempi kuin toinen. Siksi arviota ei voi tehdä yksi yhteen.
Mutaatioita aiheuttavat ionisiva säteily, ennen kaikkea avaruussäteily, mutta myös maaperästä lähtevä säteily sekä kemikaalit.Eli kosminen säteily aiheuttaa joka tapauksesa mutaatioita, joten planeettamme uraani ja sen hajoamistuotteet ei ole mikään edellytys lajien kehitykselle ja evoluutiolla kuten sen tunnemme?
Mutta ei ole siis tiedossa mitään, mikä saisi maailman viimeisimpiä pandoja, jääkarhuja, saimaannorppia tai orankeja "kehittämään" enemmän mutaatioita kuin joidenkin muidenkin lajien yksilöissä? Eiväthän ne osaa mennä solariumiin tai juoda päätään täyteen.
Yksikin onnistunut mutaatio leviäisi helposti koko populaatioon, mutta silti on häviävän pieni todennäköisyys että nämä lajit voisivat olla minkään tulevan lajin esi-isiä, jos luotettaisiin pelkkään satunnaisuuteen ja "luonnolliseen" evoluutioon.todellavaikeeta kirjoitti:
"Homoseksuaalisuudesta emme tiedä, mistä se johtuu, mutta synnynnäistä se on. Jos se johtuu geeneistä, homot saavat vähemmän lapsia, jolloin ao. geenit vähenevät populaatiossa, mutta uudet muaatiot pitävät määrän tasapanossa. Mekanismi olisi siis sama kuin tuberoosi kleroosi -sairaudessa, jonka aiheuttavat uudet mutaatiot."
Homoseksuaalisuus ja toinen, joiden syitä varsinkin nykypäivänä pohditaan on pedofilia, jossa halut kohdistuu ainoastaan lisääntymiskyvyttömään lapseen. Niin, onko tämäkin synnynnäistä? Pedofilia ilmiötä vieläkin mielenkiintoisempi ilmiö on tämä efebofilia, joka varsinkin nykypäivänä on herättänyt suuriakin aggression tunteita, kun lukee nettikeskusteluja. Sitten tutkijat näyttävät väittävän, että suurin osa aikuisista kokee vetoa teineihin ja pitävät sitä lisääntymisen kannalta luonnollisena:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Efebofilia
https://yle.fi/uutiset/3-7682238
!Efebofilialle ei ole tautiluokitusta.
– Osittain tämä johtuu siitä, että suuri osa miehistä reagoi jollain tavalla seksuaalisesti teini-ikäisiin tyttöihin. Kyse on siitä, halutaanko tämä määritellä sairaalloiseksi."
Tämä on kyllä pohdinnan arvoinen juttu varsinkin nykypäivän tilanteessa. Periytyykö taipukset kiinnostua teineistä? Elääkö moni jatkuvassa tukahduttamisen tilassa, jolloin raivoaa varsinkin silloin, jos joku ulkoryhmän jäsen syyllistyy johonkin, johonka itselläkin olisi riskitekijät.
Tuossakin on aika pohdinnan arvoinen artikkeli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsiavioliitto
Kuten tuossa lukee, lapsiavioliitot ovat köyhissä maissa yleisempiä. Sen sijaan on yhä paljon maita, joissa homoseksuaalisuus on rangaistava teko, osassa jopa erittäinkin rangaistavaa.
Miten siis luonnontieteellisesti selvittää nämä syyt, että hyvinkin erialiset asiat herättävät todella voimakkaita aggressioita? Tälläkin palstalla ollaan reagoitu suurella aggressiolla, jos käyttää jotakin "lisääntymisen kannalta luonnollista" argumenttia. Onko tämä henkiin jääminen ja lisääntyminen maailman kaikkeuden eliöiden ykkösasia? Nämä on tärkeitä kysymyksiä kyllä pohtia, koska niihin, kuten huomaat, sisältyy myös monenlaisia ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat yhteiskunnassa pahaan kaaokseen ja pahimmassa tapauksessa monet viattomat ihmiset tulevat kärsimään, jos ongelmat paisuvat liikaa.Ihmisten kokonaismäärässä, ihmispopulaatiossa, on samaan asiaan vaikuttavia erivahvuisia geenimuunnelmia vakiintuneissa määräsuhteissa. Eniten on sopivimpia geenimuotoja, toiseksi eniten lähes sopivia ja niin edelleen. Haitallisiakin muotoja on, mutta määrä on vähentynyt, kunnes on saavutettu kaikien geenien optimitaso. Vallitsee tasapaino.
Miehillä on eniten niitä geenimuotoja, jotka aiheuttavat kiinnostuksen sopivimmassa lisääntymisiässä olevaan naiseen. Liian nuoriin ja liian vanhoihin naisiin kiinnostusta aiheuttavia geenimuotoja on vähemmän. Näitä sitten saa yksilö sattuman kautta. Ihmispopulaation geenikuva voidaan esittää käyränä. Siis ei ole joko-tai, vaan ihminen on käyrällä jossakin kohdalla.
Kun tarkkaillaan yleisintä geenimuotoa, voidaan havata, että kiinnostus koskee PALJON nuorempia, kuin tämänhetkinen kulttuuri sallii. On siten ymmärettävää, että kiinnostus liian nuoriin on suurempi kuin liian vanhoihin.
Luonto ei tunne rikollisuutta. Se on vain ihmiskielen sana ja perustuu ihmisen määritelmiin.todellavaikeeta kirjoitti:
"Jos kyyhkysstrategiaan johtavat geenit pääsevät lisääntymään yli tasapainon, haukat repivät kyyhkyjä, kunnes tasapaino palautuu. Mutis mutandis samalla tavalla myös muiden geenien frekvenssi asettuu populaatiossa tasapainoon."
Moni nykyään pitää suomalaisia miehiä saamattomina nössöinä, joka tietysti pitemmän päälle aiheuttaa sen, että joku muu maa hyökkää tänne, jos tämä nössöys jatkuu. Niin, kun otin tuon pedofilia ja efebofilia ongelman esiin ja jota on nyt tapahtunut kohtuuttoman paljon, olisiko nyt sitten kyyhkystrategian loppu lähellä, kun aletaan omia lapsia puolustamaan. Kyllähän eläimetkin käyttäytyy hyvinkin aggressiivisesti, jos jälkikasvua uhataan.Vaikkei ole nykyään muotia tunnustaa, ihminen on geeniperäisesti etnosentrinen. Tarkoittaa sitä, että myönteisemmin suhtautuu lähisukulaisiin. Tämä on evoluution mukana syntynyt mekanismi, joka ei voimakkaasta kulttuurivaikutuksesta huolimatta häviä. Omien lasten geenit ovat puoliksi itseltä. Siksi lapsen puolustaminen puolustaa samojen geenien edistämistä, kuin itsellä on.
todellavaikeeta kirjoitti:
"Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."
Niin, siis voiko tuon teorian perusteella väittää siis tuon efebofilia ongelmankin kanssa, että jälkeläisten määrä ratkaisee? Eli onko efebofiliasta syntyvä raivo kansan keskuudessa siis pitemmän päälle tuhoon tuomittua, koska efebofilian avulla onnistutaan lisääntymään toisin kuin homoseksuaalisuuden tai pedofilian? Aika karua faktaa kyllä joidenkin tulen arkojen kysymysten kanssa.Raivo syntynee siitä, että kulttuurin vaatimus ja geenien vaatinus ovat hyvin ristiriidassa keskenään. Varhaiskantaisilla kansoilla kulttuurinen käsitys vastaa pajon paremmin geneettistä käyttäytymistä. Varhaisilla kansoilla ei ollut varaa jättää lisääntymistä myöhemmäksi, kuten mieillä on.
scrg kirjoitti:
Eli kosminen säteily aiheuttaa joka tapauksesa mutaatioita, joten planeettamme uraani ja sen hajoamistuotteet ei ole mikään edellytys lajien kehitykselle ja evoluutiolla kuten sen tunnemme?
Mutta ei ole siis tiedossa mitään, mikä saisi maailman viimeisimpiä pandoja, jääkarhuja, saimaannorppia tai orankeja "kehittämään" enemmän mutaatioita kuin joidenkin muidenkin lajien yksilöissä? Eiväthän ne osaa mennä solariumiin tai juoda päätään täyteen.
Yksikin onnistunut mutaatio leviäisi helposti koko populaatioon, mutta silti on häviävän pieni todennäköisyys että nämä lajit voisivat olla minkään tulevan lajin esi-isiä, jos luotettaisiin pelkkään satunnaisuuteen ja "luonnolliseen" evoluutioon.Jos yritämme säilyttää eliöitä, joilla ei ole enää tallella omaa ekolokeroansa, ne käyvät meistä täysin riippuviksi. Saas näkee, mihin asti resurssimme riittävät.
niiku.sillee kirjoitti:
Ihmisten kokonaismäärässä, ihmispopulaatiossa, on samaan asiaan vaikuttavia erivahvuisia geenimuunnelmia vakiintuneissa määräsuhteissa. Eniten on sopivimpia geenimuotoja, toiseksi eniten lähes sopivia ja niin edelleen. Haitallisiakin muotoja on, mutta määrä on vähentynyt, kunnes on saavutettu kaikien geenien optimitaso. Vallitsee tasapaino.
Miehillä on eniten niitä geenimuotoja, jotka aiheuttavat kiinnostuksen sopivimmassa lisääntymisiässä olevaan naiseen. Liian nuoriin ja liian vanhoihin naisiin kiinnostusta aiheuttavia geenimuotoja on vähemmän. Näitä sitten saa yksilö sattuman kautta. Ihmispopulaation geenikuva voidaan esittää käyränä. Siis ei ole joko-tai, vaan ihminen on käyrällä jossakin kohdalla.
Kun tarkkaillaan yleisintä geenimuotoa, voidaan havata, että kiinnostus koskee PALJON nuorempia, kuin tämänhetkinen kulttuuri sallii. On siten ymmärettävää, että kiinnostus liian nuoriin on suurempi kuin liian vanhoihin.
Luonto ei tunne rikollisuutta. Se on vain ihmiskielen sana ja perustuu ihmisen määritelmiin.Eli varmin ratkaisu näyttäisi olevan sellainen, että "liian nuoret" tytöt eivät voisi liikkua ulkona ilman turvamiehiä, maahanmuuton vähentäminen nuorten miesten osalta, koska nuorilla miehillä on suurempi biologinen halu lisääntymiseen. Laillisten (vähintään 16 v) nuorten naisten määrän lisääminen Suomessa, jolloin kaikille lisääntymishaluisille miehille riittäisi sopivassa lisääntymisiässä oleva nainen. Tällä tavalla ainakin rikokset vähenisi tehokkaasti, koska tällä tavalla nuorilla miehillä olisi mahdollisuus toimia "perus luontonsa" mukaisesti.
EIkös tuon pariutumisen kannalta ole muutenkin ongelmallista, että suomeen tulee enemmän miehiä kuin naisia, jolloin väistämättä syntyy kilpailua parhaassa lisääntymisiässä olevista naisista. Homous on aina ollut ja on edelleenkin harvinaista. Sen sijaan heterous on aina ollut ja on edelleenkin yleisin seksuaalisuuden muoto.
Kyllähän tuollainen "varma" järjestely turvallisuuden kannalta herättäisi melkoista vastustusta. Toki biologisistakin tosiasioista on hyvä keskutella ja käyttää faktatietoa apuna erilaisissa ongelmissa.todellavaikeeta kirjoitti:
Eli varmin ratkaisu näyttäisi olevan sellainen, että "liian nuoret" tytöt eivät voisi liikkua ulkona ilman turvamiehiä, maahanmuuton vähentäminen nuorten miesten osalta, koska nuorilla miehillä on suurempi biologinen halu lisääntymiseen. Laillisten (vähintään 16 v) nuorten naisten määrän lisääminen Suomessa, jolloin kaikille lisääntymishaluisille miehille riittäisi sopivassa lisääntymisiässä oleva nainen. Tällä tavalla ainakin rikokset vähenisi tehokkaasti, koska tällä tavalla nuorilla miehillä olisi mahdollisuus toimia "perus luontonsa" mukaisesti.
EIkös tuon pariutumisen kannalta ole muutenkin ongelmallista, että suomeen tulee enemmän miehiä kuin naisia, jolloin väistämättä syntyy kilpailua parhaassa lisääntymisiässä olevista naisista. Homous on aina ollut ja on edelleenkin harvinaista. Sen sijaan heterous on aina ollut ja on edelleenkin yleisin seksuaalisuuden muoto.
Kyllähän tuollainen "varma" järjestely turvallisuuden kannalta herättäisi melkoista vastustusta. Toki biologisistakin tosiasioista on hyvä keskutella ja käyttää faktatietoa apuna erilaisissa ongelmissa.Heteroyhdyntään tarvitaan aina mies ja nainen. Naiset kuitenkin valitsevat seksikumppanikseen laatumiehen useammin kuin päinvastoin. Tästä johtuu, että täysin ilman seksiä jäävien miesten määrä on suurempi kuin naisten. Näin jo kantaväestössä. Tulijoiden miesvoittoisuus vielä vaikeuttaa tilannetta.
- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
"Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta."
Kasvatus on varsinkin selkärankaisilla yleinen keino välittää tietoa. Usein menee pieleen, mutta vielä useammin on hyödyllistä. Jos ei olisi useammin hyödyllistä, ei evoluutio olisi valinnut kasvatusta.
"Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."
Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä.Hyvin järkeenkäypää, ja selittää itse asiassa hyvin myös omaa lisääntymiskäyttäytymistäni.
Evoluutio on hyvin toimiva prosessi. - Mittatilaustikari
todellavaikeeta kirjoitti:
"Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti."
Mulla on muuten tähän aika mielenkiintoinen pohdinnan arvoinen kysymys.
http://www.psykologia.fi/arkisto/vanhat-numerot/vanhat-numerot-ghost/24-psykologia-2012-04/ajankohtaista-toimituksesta/6-ole-oma-itsesi-vai-ole-normaali
Sivumennen sanoen, kun sä näytät olevan kiinnostunut tämän tyyppisistä kysymyksistä, luetko muuten säännölleen tuota Psykologia aikakauslehteä?
Ja asiaan - tuossa psykan aikakauslehdessä on artikkeli omana itsenään olosta. Tuossahan väitetään, että jos esittää jotain muuta, sitä pidetään manipulatiivisena tai epärehellisenä. Samoihin ongelmiin tullaan esimerkiksi kasvatuksessa - vanhempi voi kasvattaa lasta tarkoituksellisesti tietyn ideologian mukaan, vaikka itse ajattelisikin toisin, koska yhteiskunnalliset olosuhteet saattavat olla niin pakottavia, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa. Tällöin kahdesta pahasta valitaan pienempi paha.
Tuossa on lisäksi mielenkiintoista pohdittavaa manipulaatiosta. Voiko kasvattaa koskaan täysin ilman manipulaatiota?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykologinen_manipulointiPalaan tähän myöhemmin.
- hjds
niiku.sillee kirjoitti:
Heteroyhdyntään tarvitaan aina mies ja nainen. Naiset kuitenkin valitsevat seksikumppanikseen laatumiehen useammin kuin päinvastoin. Tästä johtuu, että täysin ilman seksiä jäävien miesten määrä on suurempi kuin naisten. Näin jo kantaväestössä. Tulijoiden miesvoittoisuus vielä vaikeuttaa tilannetta.
Joo, miksei myös mies hae ns.laatunaista, mutta kun ne laadun kriteerit puolin ja toisin eivät kohtaa ;)
Luonnossa lisäksi urokset tappelee etukäteen toisiaan pois kisasta, jolloin naaraalle jää pääasiassa sivustakatsojan rooli, ja valinnan kannalta runsaudenpula vähenee hjds kirjoitti:
Joo, miksei myös mies hae ns.laatunaista, mutta kun ne laadun kriteerit puolin ja toisin eivät kohtaa ;)
Luonnossa lisäksi urokset tappelee etukäteen toisiaan pois kisasta, jolloin naaraalle jää pääasiassa sivustakatsojan rooli, ja valinnan kannalta runsaudenpula väheneeKyse ei ole pelkästään laadun kriteereistä. On tunnettu jo pitkälle toistasataa vuotta, että perussyy on se, että naaras voi saada elämänsa aikana vain vähän lapsia, liukkaasti liikkuva koiras moninkertaisen määrän.
Naraan tarve on lisääntyä mahdollisimma laadukkaan koiraan kanssa, koska siten hänen geeneillään on suurin mahdollisuus lisääntyä populaatiossa. Miehen suurin mahdollisuus jättää geeninsä populaatioon on paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa.
Naislinjaa voi seurata takaperin X-kromosomin mitokondrioiden DNA:sta, mieslinjaa Y-kromosomin DNA:sta. Uusi mutaatio tuo uuden linjan. Havaitaan, että naislinjoja on lukuisasti enemmän kuin mieslinjoja. Suurin osa mieslinjoista on siis kuollut sukupuuttoon. Tästä on voitu laskea, että kivikaudella yksi mies hedelmöitti 16 naista. Suurin osa ei siis ketään.scrg kirjoitti:
Eli kosminen säteily aiheuttaa joka tapauksesa mutaatioita, joten planeettamme uraani ja sen hajoamistuotteet ei ole mikään edellytys lajien kehitykselle ja evoluutiolla kuten sen tunnemme?
Mutta ei ole siis tiedossa mitään, mikä saisi maailman viimeisimpiä pandoja, jääkarhuja, saimaannorppia tai orankeja "kehittämään" enemmän mutaatioita kuin joidenkin muidenkin lajien yksilöissä? Eiväthän ne osaa mennä solariumiin tai juoda päätään täyteen.
Yksikin onnistunut mutaatio leviäisi helposti koko populaatioon, mutta silti on häviävän pieni todennäköisyys että nämä lajit voisivat olla minkään tulevan lajin esi-isiä, jos luotettaisiin pelkkään satunnaisuuteen ja "luonnolliseen" evoluutioon."Eli kosminen säteily aiheuttaa joka tapauksesa mutaatioita, joten planeettamme uraani ja sen hajoamistuotteet ei ole mikään edellytys lajien kehitykselle ja evoluutiolla kuten sen tunnemme? "
Ja hiukan asiasta luettuani sain vaikutelman, että säteily yleensäkään ei ole välttämätöntä, vaan pelkästään kemialliset radikaalit saavat DNA-replikaatioissa tapahtumaan riittävästi virheitä.niiku.sillee kirjoitti:
Vapaan tahdon mahdottomuus on osoitettu sekä empiirisesti että loogisesti. Maailmankaikkeuden tapahtumat noudattavat kahta periaatetta, kausaliteettia ja sattumaa. Kolmatta vaihtoehtoa, ns. piilomuuttujaa ei ole. Se on todistettu. Siten fyysikot eivät voi uskoa vapaaseen tahtoon, filosofeista ja humanisteista sen kuvittelee noin puolet.
Ryhmän ja vertailuryhmän samanlaisuus on tilastollista laatua. Todennäköisyysmatematikkka kertoo, miten suuri virhe tehdään erisuuruisilla otoksilla. Yleensä tutkimuksessa käytetään 5 sadasta virhettä, melkein merkitsevä, tai 5 tuhannesta, merkitsevä.
Siitä huolimatta, että psykoanalyysi myönnetään nykyisin yhä laajemmin humpuukiksi, jää vielä monia erilaisia hypoteeseja, jotka ovat kaikki vääriä, lukuunottamatta evoluutiopsykologista otetta. Tämä, ja vain tämä, on luonnontieteitten kanssa yhteensopiva."Maailmankaikkeuden tapahtumat noudattavat kahta periaatetta, kausaliteettia ja sattumaa. "
Tämä on hyvä nosto. Kun lähtee arvioimaan tai ennustamaan mitä tahansa asiaa, pitää aina huomioida molemmat puolet. Vaikka Newtonin ja Einsteinin fysiikka ei vielä varsinaisesti tunnekaan sattumaa, niin silti käytännössä mitä monimutkaisemmiksi ilmiöt käyvät, sitä helpompi niitä on ymmärtää ja hallita todennäköisyyksinä ja jakaumina kuin suoraviivaisena kausaliteettina.
Ihminen tykkää kausaliteetista jopa niin paljon, että haluaa ja pystyy keksimään syy-seuraussuhteita silloinkin kun siihen ei olisi mitään perusteita. Ja toisaalta ilmiöitä arvioitaessa kausaliteettiin perustuvat selitykset jyräävät alleen todennäköisyyksiin perustuvat selitykset, ellei niitä aina tietoisesti pyri ottamaan huomioon.
Ja ihan pohjimmiltaan emme taida tietää mistä sattumassa on kysymys. Käytännössä riittää että on matemaattisia työkaluja, jolla sitä voi ymmärtää.scrg kirjoitti:
"Maailmankaikkeuden tapahtumat noudattavat kahta periaatetta, kausaliteettia ja sattumaa. "
Tämä on hyvä nosto. Kun lähtee arvioimaan tai ennustamaan mitä tahansa asiaa, pitää aina huomioida molemmat puolet. Vaikka Newtonin ja Einsteinin fysiikka ei vielä varsinaisesti tunnekaan sattumaa, niin silti käytännössä mitä monimutkaisemmiksi ilmiöt käyvät, sitä helpompi niitä on ymmärtää ja hallita todennäköisyyksinä ja jakaumina kuin suoraviivaisena kausaliteettina.
Ihminen tykkää kausaliteetista jopa niin paljon, että haluaa ja pystyy keksimään syy-seuraussuhteita silloinkin kun siihen ei olisi mitään perusteita. Ja toisaalta ilmiöitä arvioitaessa kausaliteettiin perustuvat selitykset jyräävät alleen todennäköisyyksiin perustuvat selitykset, ellei niitä aina tietoisesti pyri ottamaan huomioon.
Ja ihan pohjimmiltaan emme taida tietää mistä sattumassa on kysymys. Käytännössä riittää että on matemaattisia työkaluja, jolla sitä voi ymmärtää.Kvanttifysiikka on tarkin kaikista fysiikan teorioista. Siihen liittyvät havainnot noudattavat jäämättömästi teoriaa. Osa kvanttifysiikan tapahtumista on aidosti spontaaneja, mutta noudattavat todennäköisyyttä. Osa on kausaalisia. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.
Einsteinin suhteellisuusteoria ei voi ottaa kantaa asioihin, joihin sillä ei ole seurauksia. Suhtis on klassista fysiikkaa, mutta tarkempi kuin Newtonin teoria. Kvanttifysiikka taas on ns. uutta fysikkaa. Kvanttifysiikan mukaan maailma on rakeinen, suhtiksen mukaan loputtomasti jaettavissa. Vallitsevalla havaintotarkkuudella kumpikin selittää maailmaa hyvin, mutta ei ole löydetty niitä yhdistävää teoriaa.scrg kirjoitti:
"Maailmankaikkeuden tapahtumat noudattavat kahta periaatetta, kausaliteettia ja sattumaa. "
Tämä on hyvä nosto. Kun lähtee arvioimaan tai ennustamaan mitä tahansa asiaa, pitää aina huomioida molemmat puolet. Vaikka Newtonin ja Einsteinin fysiikka ei vielä varsinaisesti tunnekaan sattumaa, niin silti käytännössä mitä monimutkaisemmiksi ilmiöt käyvät, sitä helpompi niitä on ymmärtää ja hallita todennäköisyyksinä ja jakaumina kuin suoraviivaisena kausaliteettina.
Ihminen tykkää kausaliteetista jopa niin paljon, että haluaa ja pystyy keksimään syy-seuraussuhteita silloinkin kun siihen ei olisi mitään perusteita. Ja toisaalta ilmiöitä arvioitaessa kausaliteettiin perustuvat selitykset jyräävät alleen todennäköisyyksiin perustuvat selitykset, ellei niitä aina tietoisesti pyri ottamaan huomioon.
Ja ihan pohjimmiltaan emme taida tietää mistä sattumassa on kysymys. Käytännössä riittää että on matemaattisia työkaluja, jolla sitä voi ymmärtää."Ja ihan pohjimmiltaan emme taida tietää mistä sattumassa on kysymys. Käytännössä riittää että on matemaattisia työkaluja, jolla sitä voi ymmärtää."
Emme ymmärrä "pohjimmiltaan" mitään muutakaan. Voimme vain kuvata tapahtumia matemaatisten lakien muodossa. Pitemmälle emme pääse.niiku.sillee kirjoitti:
"Ja ihan pohjimmiltaan emme taida tietää mistä sattumassa on kysymys. Käytännössä riittää että on matemaattisia työkaluja, jolla sitä voi ymmärtää."
Emme ymmärrä "pohjimmiltaan" mitään muutakaan. Voimme vain kuvata tapahtumia matemaatisten lakien muodossa. Pitemmälle emme pääse.Juuri noita spontaaneja, mutta todennäköisyysjakaumaa noudattavia ilmiöitä tarkoitan.
Radioaktiivisella aineella on puoliintumisaika, mutta yksittäisen atomin kannalta se on ajan suhteen vakio todennäköisyys, jolla atomi säilyy tai hajoaa. Voimme kysyä miksi se joskus hajoaa. Mikä luo tämän satunnaisuuden? Ikään kuin atomilla olisi oma sisäinen täydellinen noppa, jota se koko ajan heittää. Tai sitten atomin ominaisuus on se, että se säilyy ja hajoaa joka ainoa hetki ja vain todellisuus jakaantuu.
Mutta käytännön elämämme kannalta eräänlainen paradoksi on se, että suuri joukko satunnaisia asioita on hallittavissa ja ennustettavissa, kun taas puhtaasti kausaliteettia noudattavien asioiden ennakointi on vaikeaa, koska usein on jokin "inhimilliseksi tekijäksi" kutsuttu, jota kuitenkaan emme osaa ennakoida.- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
"Nyt kun luin viestisi vapaan tahdon mahdottomuudesta, ihmettelen vielä enemmän, miksi ylipäätään arvostat kasvatusta."
Kasvatus on varsinkin selkärankaisilla yleinen keino välittää tietoa. Usein menee pieleen, mutta vielä useammin on hyödyllistä. Jos ei olisi useammin hyödyllistä, ei evoluutio olisi valinnut kasvatusta.
"Seuraava väitteeni on, että faktatiedon välittämistä edeltävä relevantin faktatiedon valinta on arvoperusteinen valinta."
Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."
Eihän tämä sulje pois yksilön vapaata tahtoa. Vaikka siis evoluutio hävittää kaikki arvovalinnat, joista ei ole hyötyä elämän säilymisen kannalta, ei evoluutio kuitenkaan poista yksilön vapaata tahtoa.
Carlo Rovelli pohtii vapaan tahdon mahdollisuutta kirjassaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta. Hänen mukaansa ihmisellä on vapaa tahto, mutta luonnonlakien sallimissa rajoissa:
"Kun sanomme olevamme vapaita, ja näin tosiaan on, se tarkoittaa, että toimintamme määrittyy siitä, mitä meissä itsessämme, siis aivoissamme tapahtuu, ei mistään ulkopuolisesta tekijästä. Vapautemme ei tarkoita sitä, että käytöksemme ei olisi luonnonlakien mukaista. Se tarkoittaa, että käytöstämme säätelevät aivoissamme vaikuttavat luonnonlait.
Vapaa tahtomme määrittyy aivojemme miljardien neuronien välisistä nopeista ja moninaisista vuorovaikutuksista. Tahtomme on vapaa siinä määrin kuin nämä vuorovaikutukset sallivat. Tarkoittaako tämä, että tehdessäni päätöksen, se olen "minä", joka päättää? Tietenkin, koska olisi absurdia kysyä, voinko "minä" tehdä jotain muuta, kuin mitä koko neuronijärjestelmäni on päättänyt. Nämä kaksi asiaa ovat sama, kuten alankomaalainen filosofi Baruch Spinoza hämmästyttävän selvästi ymmärsi 1600-luvulla. Ei ole olemassa "minua" ja toisaalta "aivojeni neuroneita". Ne ovat sama asia. Yksilö on monimutkainen ja tiukasti integroitu prosessi."
Rovelli väittää myös, ettei tieteellinen maailmankuva ole ristiriidassa ajattelumme kanssa, riippumatta siitä, arvioidaanko ajattelua moraalin vai psykologian käsittein. Prosesseja vain käsitellään ja ymmärretään "eri kielillä ja eri tasoilla". Psykologia esimerkiksi kehittyy sen tiedon avulla, mitä saadaan aivojen biokemiasta, ja ihmisiä innostavat intohimot ja tunteet ruokkivat teoreettisen fysiikan tutkimusta. Arvojen, tunteiden ja rakkauden syntyminen luonnonlakien kautta ei tee niitä vähemmän todellisiksi.
Rovellin sanoman perusteella en oikein ymmärrä, millä perusteella tulkinnallisia tieteenfilosofisia suuntauksia voisi pitää jotenkin huonommin todellisuutta kuvaavina kuin positivistisia suuntauksia. Positivistisilla menetelmillä saa aika hankalasti tietoa esimerkiksi ihmisten kokemusmaailmaan liittyvistä asioista. Sama toisin päin: tulkinnallisia menetelmiä ei voi käyttää esimerkiksi tekniikkaan liittyvässä tutkimuksessa.
Toki positivisti voi sanoa, että kaikki ihmisen toiminta pyrkii eloonjäämiseen ja lisääntymiseen, mutta siihen se sitten jääkin. Jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin kuin vain sen, miten eri tavoin geenimme vaikuttavat meihin. Geenit luovat myös sisäisen kokemusmaailmamme, eikä siihen pääse käsiksi pelkän positivismin tai rationalismin avulla.
Toisaalta, jos kaikki tieteenalat halutaan asettaa "paremmuusjärjestykseen", tärkeimmäksi taitaisi jäädä fysiikka. Toisin sanoen ihmisen toiminnan redusoiminen geenien toimintaan on itse asiassa vajaa selitys: täytyisi mennä fysiikkaan asti, jotta voisi ymmärtää biologian ja geenien lainalaisuudet.
Itse en myöskään ole ollenkaan niin varma havaintotiedon varmuudesta kuin "niinku.sillee".
On vielä niin paljon asioita, joita edes nykyhetken fysiikka ei voi selittää. Ja samat aivot, jotka geeniensä käskyttäminä yrittävät lisääntyä ja tulla toimeen tunteidensa ja ajatustensa kanssa, väittävät löytävänsä "totuuteen" perustuvaa tietoa ympäristöstään. Mittatilaustikari kirjoitti:
"Ihmiset saattavat tuntea monen muunkin tekonsa motiivin olevan arvovalinta. Se ei muuta sitä, että epäonnistunut "arvovalinta" karsiutuu pois ja onnistunut lisääntyy populaatiossa. "Arvovalintojen" taustalla ovat nimittäin geenimuunnelmat, joiden runsastuminen ja harvinaistuminen johtuvat vain evolutiivisesta hyödystä, jonka AINOA mitta on jälkeläisen määrä."
Eihän tämä sulje pois yksilön vapaata tahtoa. Vaikka siis evoluutio hävittää kaikki arvovalinnat, joista ei ole hyötyä elämän säilymisen kannalta, ei evoluutio kuitenkaan poista yksilön vapaata tahtoa.
Carlo Rovelli pohtii vapaan tahdon mahdollisuutta kirjassaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta. Hänen mukaansa ihmisellä on vapaa tahto, mutta luonnonlakien sallimissa rajoissa:
"Kun sanomme olevamme vapaita, ja näin tosiaan on, se tarkoittaa, että toimintamme määrittyy siitä, mitä meissä itsessämme, siis aivoissamme tapahtuu, ei mistään ulkopuolisesta tekijästä. Vapautemme ei tarkoita sitä, että käytöksemme ei olisi luonnonlakien mukaista. Se tarkoittaa, että käytöstämme säätelevät aivoissamme vaikuttavat luonnonlait.
Vapaa tahtomme määrittyy aivojemme miljardien neuronien välisistä nopeista ja moninaisista vuorovaikutuksista. Tahtomme on vapaa siinä määrin kuin nämä vuorovaikutukset sallivat. Tarkoittaako tämä, että tehdessäni päätöksen, se olen "minä", joka päättää? Tietenkin, koska olisi absurdia kysyä, voinko "minä" tehdä jotain muuta, kuin mitä koko neuronijärjestelmäni on päättänyt. Nämä kaksi asiaa ovat sama, kuten alankomaalainen filosofi Baruch Spinoza hämmästyttävän selvästi ymmärsi 1600-luvulla. Ei ole olemassa "minua" ja toisaalta "aivojeni neuroneita". Ne ovat sama asia. Yksilö on monimutkainen ja tiukasti integroitu prosessi."
Rovelli väittää myös, ettei tieteellinen maailmankuva ole ristiriidassa ajattelumme kanssa, riippumatta siitä, arvioidaanko ajattelua moraalin vai psykologian käsittein. Prosesseja vain käsitellään ja ymmärretään "eri kielillä ja eri tasoilla". Psykologia esimerkiksi kehittyy sen tiedon avulla, mitä saadaan aivojen biokemiasta, ja ihmisiä innostavat intohimot ja tunteet ruokkivat teoreettisen fysiikan tutkimusta. Arvojen, tunteiden ja rakkauden syntyminen luonnonlakien kautta ei tee niitä vähemmän todellisiksi.
Rovellin sanoman perusteella en oikein ymmärrä, millä perusteella tulkinnallisia tieteenfilosofisia suuntauksia voisi pitää jotenkin huonommin todellisuutta kuvaavina kuin positivistisia suuntauksia. Positivistisilla menetelmillä saa aika hankalasti tietoa esimerkiksi ihmisten kokemusmaailmaan liittyvistä asioista. Sama toisin päin: tulkinnallisia menetelmiä ei voi käyttää esimerkiksi tekniikkaan liittyvässä tutkimuksessa.
Toki positivisti voi sanoa, että kaikki ihmisen toiminta pyrkii eloonjäämiseen ja lisääntymiseen, mutta siihen se sitten jääkin. Jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin kuin vain sen, miten eri tavoin geenimme vaikuttavat meihin. Geenit luovat myös sisäisen kokemusmaailmamme, eikä siihen pääse käsiksi pelkän positivismin tai rationalismin avulla.
Toisaalta, jos kaikki tieteenalat halutaan asettaa "paremmuusjärjestykseen", tärkeimmäksi taitaisi jäädä fysiikka. Toisin sanoen ihmisen toiminnan redusoiminen geenien toimintaan on itse asiassa vajaa selitys: täytyisi mennä fysiikkaan asti, jotta voisi ymmärtää biologian ja geenien lainalaisuudet.
Itse en myöskään ole ollenkaan niin varma havaintotiedon varmuudesta kuin "niinku.sillee".
On vielä niin paljon asioita, joita edes nykyhetken fysiikka ei voi selittää. Ja samat aivot, jotka geeniensä käskyttäminä yrittävät lisääntyä ja tulla toimeen tunteidensa ja ajatustensa kanssa, väittävät löytävänsä "totuuteen" perustuvaa tietoa ympäristöstään."Eihän tämä sulje pois yksilön vapaata tahtoa."
En ole väittänytkään, enkä väitä, että tamä sulkisi pois vapaan tahdon, vaan sen sulkee pois kvanttifysikaalinen tutkimus toisaalta, logiikka toisaalta. Maailmankaikkeuden tapahtumat ovat a) spontaaneja tai b) kausaalisia. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Tuntemus vapaasta tahdosta on aivojen luoma harha.
Lainaat Rovellin selostusta: "Kun sanomme olevamme vapaita, ja näin tosiaan on, se tarkoittaa, että toimintamme määrittyy siitä, mitä meissä itsessämme, siis aivoissamme tapahtuu, ei mistään ulkopuolisesta tekijästä. Vapautemme ei tarkoita sitä, että käytöksemme ei olisi luonnonlakien mukaista. Se tarkoittaa, että käytöstämme säätelevät aivoissamme vaikuttavat luonnonlait."
Rovelli puhuu vapaasta tahdosta eri merkityksessä kuin perinteisesti käsitteellä on tarkoitettu, vapaudesta ajatella ilman ULKOPUOLISTA pakkoa. Perinteisesti vapaa tahto kuitenkin merkitsee, että olisi vapaa myös aivotoiminnan sattumuksien ja kausaliteetin vaatimuksista.
"Yksilö on monimutkainen..."
Monimutkaisuus ei synnytä vapautta.
" Jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin kuin vain sen, miten eri tavoin geenimme vaikuttavat meihin."
Geenien lisäksi vaikuttaa myös ympärstö. Jos jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin, kuin luonnontieteellinen tieto tarjoaa, pyrkimys on hyvä, mutta saatu tieto on epävarmaa.
"Itse en myöskään ole ollenkaan niin varma havaintotiedon varmuudesta kuin "niinku.sillee". "
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa haivainnon on oltava toistettavissa samanlaisena, teki sen kuka tahansa. Tällainen havainto on laadukasta. Mitä enemmän tästä tingitään, sitä kehnompi on tutkimus.
"On vielä niin paljon asioita, joita edes nykyhetken fysiikka ei voi selittää."
Luultavasti tälläisia asioita en enemmän kuin tutkittuja. Vaan ei ole muuta tietä saada tuloksia. Tehdään runsaasti havaintoja, jotka sidotaan yhteen mahdollisimman yksinkertaisella matemaattisella riippuvuudella. Muu on enemmän tai vähemmän arvailua.
Aivojen heikkouksiin on vain yksi keino. Mitä useammat havaitsevat samoin ja mitä useammat päättelevät loogisesti samoin, sitä todennäköisempää on, että ne toimivat oikein. Tarkoitan tässä oppineitten aivotoimintaa. Common sense luo olemattomia käsittetä.
Luonnontieteellinen selitys on AINA loogisesti yhtäpitävä kvanttifysiikan kanssa. Kun siirrytään "ylemmälle" tasolle, ei koskaan tule mitään uutta tekijää, vain monimutkaisuutta, oli sitten kyse kemiasta, fysiikasta, biologiasta, evoluutiopsykologiasta tai sosiobiologiasta. Tieteellisessä maailmakuvassa ei ole loogisia epäsopivuuksia eri tasojen välillä, eikä niiden sisällä.- Mittatilaustikari
niiku.sillee kirjoitti:
"Eihän tämä sulje pois yksilön vapaata tahtoa."
En ole väittänytkään, enkä väitä, että tamä sulkisi pois vapaan tahdon, vaan sen sulkee pois kvanttifysikaalinen tutkimus toisaalta, logiikka toisaalta. Maailmankaikkeuden tapahtumat ovat a) spontaaneja tai b) kausaalisia. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Tuntemus vapaasta tahdosta on aivojen luoma harha.
Lainaat Rovellin selostusta: "Kun sanomme olevamme vapaita, ja näin tosiaan on, se tarkoittaa, että toimintamme määrittyy siitä, mitä meissä itsessämme, siis aivoissamme tapahtuu, ei mistään ulkopuolisesta tekijästä. Vapautemme ei tarkoita sitä, että käytöksemme ei olisi luonnonlakien mukaista. Se tarkoittaa, että käytöstämme säätelevät aivoissamme vaikuttavat luonnonlait."
Rovelli puhuu vapaasta tahdosta eri merkityksessä kuin perinteisesti käsitteellä on tarkoitettu, vapaudesta ajatella ilman ULKOPUOLISTA pakkoa. Perinteisesti vapaa tahto kuitenkin merkitsee, että olisi vapaa myös aivotoiminnan sattumuksien ja kausaliteetin vaatimuksista.
"Yksilö on monimutkainen..."
Monimutkaisuus ei synnytä vapautta.
" Jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin kuin vain sen, miten eri tavoin geenimme vaikuttavat meihin."
Geenien lisäksi vaikuttaa myös ympärstö. Jos jotkut haluavat ymmärtää maailmasta muutakin, kuin luonnontieteellinen tieto tarjoaa, pyrkimys on hyvä, mutta saatu tieto on epävarmaa.
"Itse en myöskään ole ollenkaan niin varma havaintotiedon varmuudesta kuin "niinku.sillee". "
Luonnontieteellisessä tutkimuksessa haivainnon on oltava toistettavissa samanlaisena, teki sen kuka tahansa. Tällainen havainto on laadukasta. Mitä enemmän tästä tingitään, sitä kehnompi on tutkimus.
"On vielä niin paljon asioita, joita edes nykyhetken fysiikka ei voi selittää."
Luultavasti tälläisia asioita en enemmän kuin tutkittuja. Vaan ei ole muuta tietä saada tuloksia. Tehdään runsaasti havaintoja, jotka sidotaan yhteen mahdollisimman yksinkertaisella matemaattisella riippuvuudella. Muu on enemmän tai vähemmän arvailua.
Aivojen heikkouksiin on vain yksi keino. Mitä useammat havaitsevat samoin ja mitä useammat päättelevät loogisesti samoin, sitä todennäköisempää on, että ne toimivat oikein. Tarkoitan tässä oppineitten aivotoimintaa. Common sense luo olemattomia käsittetä.
Luonnontieteellinen selitys on AINA loogisesti yhtäpitävä kvanttifysiikan kanssa. Kun siirrytään "ylemmälle" tasolle, ei koskaan tule mitään uutta tekijää, vain monimutkaisuutta, oli sitten kyse kemiasta, fysiikasta, biologiasta, evoluutiopsykologiasta tai sosiobiologiasta. Tieteellisessä maailmakuvassa ei ole loogisia epäsopivuuksia eri tasojen välillä, eikä niiden sisällä.Olemme päässeet yhteisymmärrykseen.
- Anonyymi
todellavaikeeta kirjoitti:
"Kysyin tätä sen vuoksi, että itse en usko, että voisi olla olemassa arvoista vapaata kasvatusta. Kasvatuksessa on aina jokin ideologia. Ellei sitä tuoda esille, se on piilossa joko tahallisesti tai tahattomasti."
Mulla on muuten tähän aika mielenkiintoinen pohdinnan arvoinen kysymys.
http://www.psykologia.fi/arkisto/vanhat-numerot/vanhat-numerot-ghost/24-psykologia-2012-04/ajankohtaista-toimituksesta/6-ole-oma-itsesi-vai-ole-normaali
Sivumennen sanoen, kun sä näytät olevan kiinnostunut tämän tyyppisistä kysymyksistä, luetko muuten säännölleen tuota Psykologia aikakauslehteä?
Ja asiaan - tuossa psykan aikakauslehdessä on artikkeli omana itsenään olosta. Tuossahan väitetään, että jos esittää jotain muuta, sitä pidetään manipulatiivisena tai epärehellisenä. Samoihin ongelmiin tullaan esimerkiksi kasvatuksessa - vanhempi voi kasvattaa lasta tarkoituksellisesti tietyn ideologian mukaan, vaikka itse ajattelisikin toisin, koska yhteiskunnalliset olosuhteet saattavat olla niin pakottavia, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa. Tällöin kahdesta pahasta valitaan pienempi paha.
Tuossa on lisäksi mielenkiintoista pohdittavaa manipulaatiosta. Voiko kasvattaa koskaan täysin ilman manipulaatiota?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykologinen_manipulointiEnsin lyhyt vastaus kysymykseen, luenko Psykologia-lehteä: en lue mutta en lupaa, ettenkö vielä joskus saattaisi lukea.
Sitten tuohon artikkeliin.
Hieman niukka artikkeli, mutta jos oikein ymmärsin, kyse oli jonkinlaisesta alalla yleisesti hyväksytyn tutkimustiedon haastamisesta: että kongruenssi luonteen ja käyttäytymisen välillä ei tämän kirjoittajan mukaan aina merkitsisikään parempaa hyvinvointia vaan että käyttäytymisen sisältö olisi hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää kuin kongruenssi oman luonteen ja käyttäytymisen välillä.
Onhan tuo ihan mielenkiintoinen ajatus, mutta ei minulla oikein ole keinoja arvioida, miten tällainen artikkeli sijoittuu aiheesta tehtyyn aikaisempaan tutkimukseen. Artikkelin kommentoiminen edellyttäisi, että tietyt käsitteet tai kokonaisuudet ja niiden taustat olisivat hyvin hallinnassa (esim. Big Five, positiivinen affekti, autenttisuus), eivätkä nuo ainakaan minulle ole niin perusteellisesti tuttuja, että pystyisin niitä hyödyntämällä kommentoimaan artikkelin sisältöä.
Tämä kohta on mielenkiintoinen:
"Tulokset tarkoittavat, että omana itsenä oleminen eli oman persoonallisuuden mukaisesti käyttäytyminen on yhteydessä positiivisiin psykologisiin seuraamuksiin vain siinä määrin kuin oma itse muistuttaa keskimääräistä persoonallisuutta."
Ymmärrän tämän oikein hyvin mutta teen yllämainitusta väitteestä omien kokemusteni perusteella täysin eri johtopäätöksen kuin artikkelin kirjoittaja. Minun persoonallisuuteni ei kaikilta osin oikein muistuta keskimääräistä persoonallisuutta, eikä tällaisen persoonallisuuden mukaan käyttäytyminen todellakaan aina ole yhteydessä positiivisiin psykologisiin seuraamuksiin. En siitä huolimatta ole koskaan ratkaissut tilannetta pyrkimällä olemaan "normaali" vaan etsimällä ihmisiä, joiden seurassa oman persoonallisuuden mukaan käyttäytyminen lisää hyvinvointia siitä huolimatta, ettei oma itse muistuta keskimääräistä persoonallisuutta. Minusta tämä on vaivattomampi ja miellyttävämpi tapa lisätä hyvinvointia kuin se, että yrittää olla normaali. Toki minä osaan normaaliakin esittää ja tarvittaessa vieläpä todella hyvin.
Seuraavaksi siihen kasvatusasiaan. Ei, ilman manipulaatiota ei voi kasvattaa, mutta se täytyy minun mielestäni tehdä selväksi kasvatettavalle niin aikaisin kuin hän vain suinkin pystyy sen ymmärtämään. Kasvatus tehdään aina puutteellisen tiedon varassa, ja kasvatettavalla on oikeus ymmärtää, että häneen kohdistetut vaikuttamisyritykset ovat (todennäköisesti) syntyneet hyväntahtoisista tarkoituksista mutta niiden taustalla on erittäin todennäköisesti virheellisiä päätelmiä ihan kaikesta. Tähän tyyliin: "Me teemme näin ja suosittelemme että sinäkin teet näin. Mutta me saatamme olla pahasti väärässä ja neuvomme saattavat olla huonoja. Ota itse selvää muistakin vaihtoehdoista mutta huomioi, että saatat itsekin olla pahasti väärässä." Kaikenlainen suosittelu on manipulaatiota ja kaikenlainen kasvatus on suosittelua, mutta ilman suosittelua ei voi vaikuttaa eikä kasvattaa.
Lopuksi tämä "oivalluksesi":
”vanhempi voi kasvattaa lasta tarkoituksellisesti tietyn ideologian mukaan, vaikka itse ajattelisikin toisin, koska yhteiskunnalliset olosuhteet saattavat olla niin pakottavia, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa. Tällöin kahdesta pahasta valitaan pienempi paha.”
Aliarvioit lasten kykyä lukea aikuisia. Lapset aavistavat paljon helpommin kuin aikuiset sen, jos joku tekee eri tavoin kuin oikeasti ajattelee. Voihan sitä halutessaan yrittää, mutta harvoin se loputtomiin onnistuu ja kyllä sillä saa kasvatettavan osoittaman kunnioituksen ja arvostuksen haihtumaan savuna ilmaan.
Mittatilaustikkari
Itsensä kouluttamisessa on toisen silmissä jänniä seikkoja, mitä ei ehkä osaa suoraan ajatellakaan.
Kouluttautuva ihminen ottaa vastuun itsestään.
Kouluttautuva on utelias ottamaan asioista selvää.
Kouluttautuva ottaa haasteita elämäänsä.
Kouluttautuva ei oleta olevansa valmis.
Ihan noin vaan pätkähti tästä mieleen....On perin erilaisia syitä kouluttautumiseen. On todellinen tiedonjano ja on myös kouluttautumisen pakkomielle. Keskustellessa yleensä selviää, onko kouluttautuneen tieto relevanttia ja ennen kaikkea validia.
niiku.sillee kirjoitti:
On perin erilaisia syitä kouluttautumiseen. On todellinen tiedonjano ja on myös kouluttautumisen pakkomielle. Keskustellessa yleensä selviää, onko kouluttautuneen tieto relevanttia ja ennen kaikkea validia.
Joo. Mä vaan mietin, miksi miettii yleensäkin kumppaniksi korkeasti kouluttautuvaa...
Sitten kun sellainen on jo kiikarissa, se voikin olla mitä vaan...niiku.sillee kirjoitti:
On perin erilaisia syitä kouluttautumiseen. On todellinen tiedonjano ja on myös kouluttautumisen pakkomielle. Keskustellessa yleensä selviää, onko kouluttautuneen tieto relevanttia ja ennen kaikkea validia.
"Keskustellessa yleensä selviää, onko kouluttautuneen tieto relevanttia ja ennen kaikkea validia."
Jep, tuo on muuten aika tärkeetä pitää mielessä, kun tutustuu naisiin, jotka sanovat tekevänsä vaikkapa maisterin opintoja.- 6644
todellavaikeeta kirjoitti:
"Keskustellessa yleensä selviää, onko kouluttautuneen tieto relevanttia ja ennen kaikkea validia."
Jep, tuo on muuten aika tärkeetä pitää mielessä, kun tutustuu naisiin, jotka sanovat tekevänsä vaikkapa maisterin opintoja.Mikä koulutus sulla itselläsi on?
- dfdfdfdfdfdfdf
Mieluummin tekijä ja itseoppinut kuin lukenut. Tosin toki koulutetuissakin on kahdenlaista väkeä, niitä jotka saavat vaikka millaiset paperit asioista sen kummemmin ymmärtämättä ja sitten niitä ketkä hankkivat paperit tiedon nälkäänsä. Mutta se tutkinto tms. ei todellakaan ole mikään tae tiedosta.
- Aloittajalle
Mistä keksit ottaa esimerkiksi tuon linkkaamasi naisen?
Katsoitko edes tuota ohjelmaa, eilisen puoli seiskan?
Oletko miettinyt miten kaukana toisistaan persoonina on taiteellisesti kyvykäs intohimolla asiaansa tekevä ja toisaalta suomi24:llä anonyyminä kirjoitteleva "palstaätmi". En tiedä onko Anu H sinkku, mutta ylipäätään mikä asia heidän ajatusmaailmojaan yhdistäisi. Mistä mielenkiinto tällaiseen epäsuhtaan. kys.utelias vaan Muumiot museoon.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2292085Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101788Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse601356Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801185Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171038Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89974TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15970- 46945
- 70822
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42814