Marski ja itsenäisyyden alkuvaihe

Marski otti 15.1. 1918 Sotilaskomitean puheenjohtajuuden. Se oli valtion virallinen elin eli hän oli samalla ylin sotilasviranomainen.
Aluksi hänet määrätttiin ylipäälliköksi vain Etelä-Pohjanmaalle tehtävänään järjestyksen palauttaminen, mutta 25.1. hänet määrättiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi. Joukkoja ei tosin ollut, vaan niiksi määrättiin hajanaiset, lähes aseettomat ja kouluttamattomat suojeluskunnat.

Stallari: "Oli siis luvattu ? Mikä pakotti Leninin antamaan sellaisen lupauksen?"

Stallari ei tunne edes bolsevikkien kansallisuusohjelmaa. Sen pohjalta Lenin ja kumppanit lupasivat Suomelle itsenäisyyden. He edellyttivät kuitenkin, että valta on työväestöllä eli aateveljillä.

# Ei mikään ja siksipä jätitkin vastaamatta kysymykseen "Mitä kauheaa Venäjälle/-llä olisi sen seurauksena tapahtunut? " siis jos ei olisi itsenäisyyttä antanut.#

Vain stallarit jauhavat kauheuksiaan. Lenin halusi pitää kiinni lupauksestaan ja oli valmis tunnustamaan itsenäisyyden, kunhan työväki kaappaisi vallan.Erityisesti Trotski kirosi sdp:n viivyttelyä. Hänen mielestään paras tilaisuus oli ollut maraskuussa 1917 hetoi bolsevikkikaappauksen jälkeen.

"Että ihan oikein pakotettua. No jopas jotakin kun oli aivan pakko. Nyt pitää kysyä mikä sen pakon aiheutti, jokin kauhea kamalako."

Kyllä kyseessä oli myös sdp:n oma kaappaushalu. Kynnys vain oli korkea.

"Ei silloin työväkeä saa tuomita vallankumouksesta jos he toimivat pakon edessä. Eikös näin ole, rikoksesta ei tuomita jo se on tapahtunut pakotettuna."

Se "pakko" oli siis venäläisten aateveljien painostus ja lopullinen ratkaisuhan oli sdp:n. Stallareilla ei ole tässäkään asiassa tuomiovaltaa.

"Kivaa kun myönnät sen, että työväki oli Suomessa johtava itsenäisyystaistelija jota jopa suurvallan oli kuunneltava."

Vain stallareille on uutta, että itsenäisyys oli koko kansan tavoite. Lenin painosti sdp:a kaappaamaan vallan luvaten tukea. Asia nähtiin osana alkavaa maailmanvallankumousta.

" Porvaristoa ei aihe paljon jaksanut kiinnostaa."

Itsenäisyysajatus syntyi ruotsinkielisen porvariston piirissä 1890-luvulla ensimmäisellä sortokaudella.
Svinhufvudin porvarisenaatti julisti itsenäisyyden 4.12. 1917 ja eduskunta hyväksyi sen 6.12 porvarien äänin sosialistien vaatiessa neuvotteluja bolsevikkien kanssa.

" Ainoastaan rahan ansainta elintarvikkeitten hintoja korottelemalla työläisten ulottumattomiin kiinnosti."

Elintarvikkeiden hinnat kohosivat sodan ja Venäjän viljantuonnin katkeamisen takia. Bolsevikkien vallankaappaus sai aikaan sekasorron Venäjällä.

"Buaah haa, ainuttakaan faktaa ei jutussasi ole, pelkkiä porvarien todistamattomia bulkkilauseita, kuten aina."

Todistatte jälleen, että tutkittu historia on täysin tuntematon. Se yritetään korvata bolsevikkipropagandalla. Polvisen tutkimusta ei ole yksikään muu tutkija kiistänyt. Se perustuu sdp:n neuvottelijoiden muistelmiin ja asiakirjoihin.

Mannerheim in ei kuulunut nousta Suomen suurmieheksi ja maamme johtoon. Hän on onnettomuuden ja väärän historian sankari. Jos kaikki olisi mennyt hyvin, olisi Saksa voittanut Venäjän ja koko sodan jo ennen punakapinaa ja mitään kommunismia ei olisi tullut. Suomi olisi ollut turvassa ja elinvoimainen Saksan etupiiriin kuulunut maa, jossa saksalaissuuntaus olisi kukoistanut ja pitänyt valtaa. Myöskään 2. maailmansotaa ei olisi tullut eikä suomalaisten veri vuotanut. Mannerheimiä tarvittiin, koska kaikki oli luhistumassa. Sittemmin Saksa hävisi ja valitettavasti Mannerheimin ura ei loppunut lyhyeen

saavutus olio siirtää Suomi läntisten demokratioiden joukkoon 1919. Joitain katkoja lukuunottamatta on siellä pysytty.