Tutkimus ja essei: Myths and Realities:A Survey Essay. Laatinut amerikkalainen itärintaman 1941-45 sodan eksperttiDavid M. Glantz. Tutkimuksessaan Glantz osoittaa selkeästi että Luftwaffe ei ollut vuoden 1944 puolivälissä enää mikään tekijä itärintamalla.
"after mid-1944 the German air force was no longer a factor on the Eastern Front...."
David Glantz siis kumoaa kaikki ne väitteet joilla jokin Osasto Kuhlmeyn tapainen yksikkö olisi merkittävästi vaikuttanut mihinkään taisteluihin. Luftwaffe oli kesällä 1944 täysi vastaantulija kun Neuvostoliiton ilmavoimien volyymit olivat kasvaneet jo niin huikeisiin lukemiin että sillä oli jo 16 000 - 18 000 lentokonetta heittää sotaan saksalaisten vain n. 1 500 taistelukonetta vastaan.
"after mid-1944 the German air force was no longer a factor on the Eastern Front...."
David Glantz siis kumoaa kaikki ne väitteet joilla jokin Osasto Kuhlmeyn tapainen yksikkö olisi merkittävästi vaikuttanut mihinkään taisteluihin. Luftwaffe oli kesällä 1944 täysi vastaantulija kun Neuvostoliiton ilmavoimien volyymit olivat kasvaneet jo niin huikeisiin lukemiin että sillä oli jo 16 000 - 18 000 lentokonetta heittää sotaan saksalaisten vain n. 1 500 taistelukonetta vastaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Saksan+ja+Neuvostoliiton+lentokonetappiot+itärintamalla+olivat+vuonna+1944+noin+1:3.5.+Mutta+tämähän+oli+selkeä+etu+Neuvostoliitolle+sillä+sen+tuotanto+ja+lend+lease-koneet+ylittivät+jo+selkästi+taisteluissa+menetetyt+ja+vielä+suuremmat+taistelukentän+ulkopuolella+menetetyt+lentokoneet.+Sen+sijaan+Saksan+lentokonetappioista+vuoden+1944+alkupuoliskolla+peräti+81%+tuli+muualta+kuin+itärintamalta.+Eli+Saksan+lentokoneista+enää+vain+1/5+lähetettiin+itään+ja+nekin+sellaisia+joita+ei+enää+olisi+hirvitty+edes+käyttää+länsivaltoja+vastaan.+Siis+ajastaan+jälkeensä+jäänyttä+paskaa+kuten+Stukia+joita+käytti+mm.+nämä+Kuhlmey-pojat.+
Neuvostoliiton taistelulentokoneiden määrät itärintamalla 1942-1945 alku
Hävittäjäkoneet
1.joulukuuta 1941: 2,589
1.toukokuuta 1942; 3,468
1.marraskuuta 1942: 4,569
1.heinäkuuta 1943: 6,777
1.tammikuuta 1944: 6,211
1. kesäkuuta 1944: 7,342
1.tammikuuta 1945: 8,078
Maataistelukoneet:
1.joulukuuta 1941: 154
1.toukokuuta 1942; 331
1.marraskuuta 1942:1,915
1.heinäkuuta 1943: 3,505
1.tammikuuta 1944: 2,751
1.kesäkuuta 1944: 4,066
1.tammikuuta 1945: 4,991
Maataistelukoneissa melkoisesti tappioita vuoden 1943 jälkimmäisellä puoliskolla koska määrä väheni peräti 750:lla muttai vähemmän vuoden 1944 puolella kun määrä kasvoi 925:llä. Tässä konetyypissä lend-leasella ei juuri vaikutusta.
Pommikoneet:
1.joulukuuta 1941: 1,058
1.toukokuuta 1942: 1,170
1.marraskuuta 1942: 1,941
1.heinäkuuta 1943: 2,667
1.tammikuuta 1944: 2,145
1.kesäkuuta 1944: 3,407
1.tammikuuta 1945: 4,878
Pommikoneiden määrät putosivat vuoden 1943 jälkipuoliskolla mutta kasvoivat peräti 2,733:lla vuonna 1944 mikä kertoo siitä ettei Saksalla ollut enää hävittäjävoimia ampumaan koneita alas entiseen malliin.
Hupsista.+Siis+maataistelukoneiden+kohdalla+vuosi+1944+oli+huomattavasti+parempi+kuin+vuoden+1943+jälkipuolisko+koska+määrät+kasvoivat+5+ensimmäisen+kuukauden+aikana+1,315+koneella+ja+7+viimeisen+kuukauden+aikana+925:llä+koneella.+Kasvua+siis+2,240+konetta+eli+jotain+80%.+
”David Glantz siis kumoaa kaikki ne väitteet joilla jokin Osasto Kuhlmeyn tapainen yksikkö olisi merkittävästi vaikuttanut mihinkään taisteluihin.”
Ei kumoa, sillä osasto Kuhlmeykaksinkertaisti Suomen ilmavoimien määrän ja tehon liki kahden kuukauden ajaksi!
Ei asia miksikään muutu jollakin yleisluontoisella möläytykseLlä!
Ok, sovitaanko sitten että Venäläiset eivät vaan pärjänneet Suomen pojille ?
Tosin monet paikalla olleet aikalaiset ovat kertoneet että Kuhlmayn porukasta olisi ollut suurikin apu.
Saammeko koskaan tietää keitä nämä "monet paikalla olleet aikalaiset" olivat, jotka kertoivat, "että Kuhlmayn porukasta olisi ollut suurikin apu"?
Kyllähän se totuus on se minkä nuo tilastot Neuvostoliiton lentokonemäärien kehityksestä osoittivat. Viimeinen vaihe Luftwaffella nitistää VVS ja estää sen koneiden lisääntyminen oli loppukesä 1943 mutta hävittäjävoimien siirrot länteen (liittoutuneiden pommitukset) sekä Luftwaffen tason kiistaton lasku alkoivat näkyä eteenkin vuonna 1944.
Luftwaffen uusien lentäjien taso laski kun enää ei ollut resursseja antaa edes riittävää koulutusta. Uusnatsipojat vain yrittävät ylläpitää myyttiä Luftwaffen taiturilentäjistä. Mutta alamäkeähän se oli Jagdwaffellakin.
Ääliö vähän profiloi....
"Uusnatsipojat vain yrittävät ylläpitää myyttiä Luftwaffen taiturilentäjistä"
Uskomatonta kuinka joku pösilö "rikkoo" myyttiä, mikä on ollut tiedossa kaikille, paitsi palstan muutamalle nettioppineelle teinille.
Tammikuussa 1945 Neuvostoliitolla oli jo taistelulentokoneitakin lähes 18 000. Ja Operaatio Bagrationin alla lähes 14 800. Saksalla päivähävittäjiä toukokuussa 1944 enää vain 390 kirjattuna koko itärintamalla. Hävittäjäkoneissa NL:lla huikea 1:18.8 ylivoima määrässä. Ei ihme että Luftwaffea ja Saksan armeijaa vietiin kuin mätää kukkoa.
oli tekijä Kannaksella maavoimien tukijana. Toiminnan mahdollisti Focke Wulf- hävitäjäsaattau
Luftwaffella+ei+ollut+mitään+saumoja+puolustaan+sen+paremmin+omia+kuin+akselin+muitakaan+joukkoja+vuonna+1944.+Keväästä+1944+lähtien+Saksan+armeija+kulki+murskatappiosta+toiseen.+Bagration+ei+ollut+lajissaan+ainoa+sillä+vuonna+1944+Saksan+armeija+kärsi+noin+2+miljoonan+miehen+tappiot+itärintamalla.+Pelkästään+kaatuneita+ja+kadonneita+saksalaisten+omien+kuukausiraporttien+mukaan+925+000.+Kun+siihen+lisätään+haavoittuneista+(1+043+000)+vääjäämättömät+n.+37%+joista+osa+kuoli+ja+osa+invalidisoitui+niin+vuosi+1944+pyyhkäisi+ainakin+1+300+000+sotilasta+Saksan+itärintaman+joukoista.+Se+oli++Saksan+2½+vuoden+ikäluokan+verran+sotilaita.+Siis+valtava+rökäletappio.
Aivan kuin taistolaiset inttivät faktoja vastaan näyttää Kuhlmey-fanit tarrautuvan uskomukseen että Luftwaffe ajasta jälkeejääneillä koneillaan olisi ollut joku käänteentekevä merkittävä voima.
Otetaanpa esimerkiksi Suomen tapaus heinäkuun 2.päivän iltana Immolassa ja Lappeenrannassa kun VVS suoritti taktiset iskut molempiin lentotukikohtiin sen paremmin Luftwaffe kuin Suomen ilmavoimat eivät kyenneet estämään iskuja vaan kentille tuhottiin 10 saksalaisten konetta ja lisäksi 15 vaurioitettiin (osa niistä on myöhemmin kirjattu pois). Lisäksi Immolassa tuhottiin 3 suomalaisten Brewsteriä ja Lappeenrannassa 2 Bf-109 hävittäjää ja 2 vaurioitettiin. Kokonaistappiot siis 32 konetta.
Näiden iskujen merkitys itse taisteluihin oli vähäinen koska yksinkertaisesti Luftwaffen rooli ei ollut niin merkittävä kuin natokiimassa on viime vuosina väitetty. Puna-armeijan hyökkäys pysähtyi saksalaisista huolimatta. Osasto Kuhlmey oli lopulta niin vähäinen voima Kannaksella ettei sen etupäässä vanhanaikaisella kalustolla yhä heikoimpine lentäjineen ollut merkittävää roolia.
Taitaa olla sama idiootti joka kiihkoilee eri nimimerkeillä.
"Otetaanpa esimerkiksi Suomen tapaus heinäkuun 2.päivän iltana "
Otappas pari muuta esimerkkiä, kuin vakio copy/paste.
"Näiden iskujen merkitys itse taisteluihin oli vähäinen koska yksinkertaisesti Luftwaffen rooli ei ollut niin merkittävä kuin natokiimassa on viime vuosina väitetty. "
Ja aasi saa tästä jotenkin sillan Natoon. Uskomaton ääliö,
"Osasto Kuhlmey oli lopulta niin vähäinen voima Kannaksella ettei sen etupäässä vanhanaikaisella kalustolla yhä heikoimpine lentäjineen ollut merkittävää roolia."
Niinpä niin, pentu on oppinut kaavan joka ei erehdy ja toimii paikasta ja olosuhteista toiseen...
No, seuraavaa shokkipaljastusta ja myytin purkamista odotellessa. Tuskin tarvii henkeä pidätellen odottaa...
Kannattaa muistaa että Stuka oli 1930-luvun puolivälin tuote jota Saksa yritti vuoteen 1944 pitää itärintamalla vaikka neuvostohävittäjien määrän ja tason kasvun takia siitä haluttiin jo luopua 1943. RAF:ia vastaan julma totuus paljastui jo syksyllä 1940.
Saksan kenraalit pitivät suurinpana syynä tappioon juuri Luftwaffen heikkoutta. Kesästä 1944 Luftwaffe hävisi ilmataisteluja lännessä pudotussuhteella 1:3 tai 1:6. Syksyllä suuren ilmataistelun saldo jenkkejä vastaan oli 1:7. Luftwaffe siis raiskattiin ilmassa.
”Luftwaffe siis raiskattiin ilmassa.”
Sanavalinnasta päätellen Tarkkispoika käsittelee nyt ilmasotaa:-D
Kuhlmey vaikutti venäläisten lähteiteni mukaan Suomen tilanteeseen tuhoamalla lähinnä siltoja. Venäläinen totesi minulle Kuhlmeyn porukan tuhoamien tankkien olevan sormilla laskettavissa.
Siltojen tuhoamisesta puheenollen jatkosodan suomalainen historia mainitsi siltojen tuhoamisista niin että niillä parhaimmassakin tapauksessa viivytettiin puna-armeijaa vain vuorokauden verran sillä puna-armeijalla oli paljon siltojen rakentamiseen erikoistuneita yksikköjä. He olivat kovasti rutinoituneet siihen että edetessä saksalaiset (tai suomalaiset tuhosivat sillat). Hannu Valtonen kirjoitti siitä kuin myös mm. Petsamossa Luftwaffe tuhotessaan sillan havaitsi jo seuraavana päivänä korvaavan sillan rakennetun yön aikana. Usein puna-armeija myös rakensi sillan toiseen kohtaan naamioiden sen.
Eli siltoja tuhoamalla Luftwaffe ei puna-armeijaa pysäyttänyt. Suomalaisilla lukijoilla oli vain sellainen naivi käsitys että sillan tuhoaminen olisi ollut jotenkin "ratkaisevan tärkeää" ja pysyvästi pysäyttänyt puna-armeijan. Osasto Kuhlmeyn yksiköt kärsivät Suomessa oloaikanaan 41 koneen tappiot (tuhoutuneina) ja kymmeniä koneita vaurioitui. Valtosen arvion mukaan ne ampuivat alas korkeintaan 40 vihollisen konetta.
On melko todennäköistä että Kannaksen taisteluissa suomalaisten ja saksalaisten konetappiot verrattuina NL:n konetappioihin noudattivat yleistä linjaa itärintaman linjaa 1:3 tai 1:4. Mistään 1:20 suomalais-saksalaisesta riemujuhlasta on turha enää fantasioida.
”Siltojen tuhoamisesta puheenollen jatkosodan suomalainen historia mainitsi siltojen tuhoamisista niin että niillä parhaimmassakin tapauksessa viivytettiin puna-armeijaa vain vuorokauden verran”
Ja vuorokauden viivästys huollossa ja täydennyksissä KESKEN Tali-Ihantalan suurtaistelua OLI ISO JUTTU. Ja ne sillat tuhottiin aina uudelleen ja uudelleen!
”Eli siltoja tuhoamalla Luftwaffe ei puna-armeijaa pysäyttänyt. ”
Osaston tehtävä EI OLLUT ”puna-armeijan pysäyttäminen” vaan tukea puolustusta! Ei osasto ollut muuta kuin yksi nappula puolustuksessa!
”Suomalaisilla lukijoilla oli vain sellainen naivi käsitys että sillan tuhoaminen olisi ollut jotenkin "ratkaisevan tärkeää"
Ei suinkaan, mutta häiritsi ja viivästytti suuresti Puna-armeijan hyökkäystä!
”Osasto Kuhlmeyn yksiköt kärsivät Suomessa oloaikanaan 41 koneen tappiot (tuhoutuneina) ja kymmeniä koneita vaurioitui. Valtosen arvion mukaan ne ampuivat alas korkeintaan 40 vihollisen konetta. ”
Osaston tappiot eivät estäneet tai pysäyttäneet osaston toimintaa ja osaston merkitys oli tärkein pommitusten tulosten eikä pudotusten osalta! On turha tuijottaa ilmavoittomäärin puolella tai toisrlla, koska niillä ei ollut juuri merkitystä Pohjoismaiden suurimmassa maataistelussa.
Lisäksi osaston merkitys puolustajien moraalille oli todella merkittävä. Tavan takaa kymmenien koneiden laivue painoi itään, josta kuului merkittävä pommitusten jyske! Tästä on paljolti aikalaistietoa!
On turha tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, että osaston olisi pitänyt ”pysäyttää Puna-armeijan hyökkäys YKSIN! Se on aivan liikaa vaadittu!
Sen sijaan se oli puolustukselle merkittävä apu!
Ei taida sulla oikein eväät riittää itsenäiseen pohdiskeluun ? Onhan se toki helpompi copy/pastata samat jutut suoraan, ja sen kunniaksi vielä monta kertaa, eri keskusteluihin. Ai niin, mutta tuleehan sieltä aina lopuksi täsmälliset määreet "luultavasti ehkä melko todennäköisesti vieläkin vähemmin.."
Siltojen tuhoamisella Saksa viivytti puna-armeijaa kunnes tämän joukot olivat Berliinissä huhtikuun viimeisenä päivänä 1945. Siinä vaiheessa Luftwaffen romutkin olivat tuhkana maassa.
Me puimme Tali-Ihantalan taistelun silloista! Kun tulee tuuliset paikat alkaa Tarkkispoika liikutella maalitolppia kesken keskustelun?
Neukuilla oli vedenkestävää Ford GPA ja DUKW teknologiaa.
Eli nyt ei neukku enää tarvinnut sitten siltojakaan? Uskotko tuohon edes itse?
Suomalaiset menettivät sotatoimissa 1944 varsin suuren määrän koneita. 84 tuhoutui ja 81 vaurioiden ja muiden syiden vuoksi poistettiin. Vain muutama näistä tuhoutuneista Lapin sodassa. Yhdessä osasto Kuhlmeyn kanssa sotatappiot tuhoutuneina 125.
Neuvostoliiton tappiot kesäkuussa Kannaksella 146 konetta Itämeren Laivaston Ilmavoimien 44 mutta ne kattaa myös heinäkuun sekä Viron alueella menetetyt. Kannaksen kokonaistappiot ilmeisesti n. 250-280.
Laatokan Karjalan konetappiot VVS:llä ilmeisesti satakunta konetta.
Tästä saadaankin sitä kokonaiskuva ilmasodan tappiosaldosta Suomen rintamalla 1944 kesä: akselivallat 125, NL noin 350-380. Siis varsin tyypillinen itärintaman ilmasodan tappiojakauma.
Neuvostoliittolaiset lentokonetappiot Kannaksella ja Viipurinlahdella kesäkuussa 1944 olivat 195 lentokonetta. Niistä ilmatorjunta pudotti tutkimusten mukaan 50-55 konetta, lentäjät noin 140. Yllättävintä oli että Osasto Kuhlmeyn lentäjät ampuivat ilmataisteluissa alas niukasti enemmän koneita kuin suomalaiset vaikka saksalaisilla oli vain 93 pudotusväitettä kun taas suomalaisilla peräti 326. Suomalaislentäjien ilmavoittoväitteillä oli paljon vähemmän uskottavuutta kuin II./JG54 lentäjien pudotusväitteille. Kannaksen ilmasota osoitti etteivät suomalaiset lentäjät koneineen olleet alkuunkaan niin "loistavia" kuin kansallinen myytti heidät esittää.
Kyllä kymmenillä stukilla ja vastaavilla saatiin vielä 1944 valtavaa tuhoa aikaiseksi. Kaikkia ei ammuttu heti alas