http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161658-miten-pakkoruotsi-tuli-peruskouluun
MITEN PAKKORUOTSI TULI PERUSKOULUUN
26.2.2014 15:43 Heikki Tala
Vuonna 1966 demarit saivat suuren vaalivoiton, 55 kansanedustajaa eduskuntaan. Rafael Paasiosta (sd) tuli pääministeri ja opetusministeriksi nimitettiin R. H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit ja Kekkonen valittiin uudelleen. Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei presidentti vaihtunutkaan. Vuonna 1968 nimitettiin uusi hallitus, jonka pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd) ja opetusministeriksi Johannes Virolainen (maalaisliitto). Huomiota herätti, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin salkkua, vaan vain opetusministerin salkun. Jatkosta selviää miksi näin.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki kertoi Ilta-Sanomissa vielä näin: " Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta ’yleisen edun vuoksi’."
Huhtikuussa eduskuntaan tulee kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on seuraava merkittävä askel kohti valinnaisuutta kieltenopiskelussa Suomen koululaitoksessa.
MITEN PAKKORUOTSI TULI PERUSKOULUUN
26.2.2014 15:43 Heikki Tala
Vuonna 1966 demarit saivat suuren vaalivoiton, 55 kansanedustajaa eduskuntaan. Rafael Paasiosta (sd) tuli pääministeri ja opetusministeriksi nimitettiin R. H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.
Vuonna 1968 oli presidentinvaalit ja Kekkonen valittiin uudelleen. Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei presidentti vaihtunutkaan. Vuonna 1968 nimitettiin uusi hallitus, jonka pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd) ja opetusministeriksi Johannes Virolainen (maalaisliitto). Huomiota herätti, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin salkkua, vaan vain opetusministerin salkun. Jatkosta selviää miksi näin.
Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.
Opetusneuvos Asseri Joutsimäki kertoi Ilta-Sanomissa vielä näin: " Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta ’yleisen edun vuoksi’."
Huhtikuussa eduskuntaan tulee kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on seuraava merkittävä askel kohti valinnaisuutta kieltenopiskelussa Suomen koululaitoksessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Abdulit puhuu jo ruotsissa muuta kuin ruotsia joten mitä ruotsinkielellä tekee enää mitään suomessa?
Peruskoulut tulivat vasta 1970-luvulla, mutta toki sitä ennenkin oli ruotsia opetettu kansa- ja oppikouluissa pakollisina. Ylioppilaskirjoituksista oli pakollisena aineena ruotsi vielä 2000-luvullakin. Mikäli ruotsi ei olisi tullut pakolliseksi kieleksi peruskoulussa, olisi se tullut sellaiseksi viimeistään lukiossa taikka ammattikoulussa.
Yliopistoissa on myös ruotsi ollut pakollista kautta koko suomalaisen yliopistohistorian, joten jos on halunnut tutkinnon suorittaa, on ruotsia myös tullut osata.
Ruotsi olisi voitu laittaa peruskouluja perustettaessa valinnaiseksi kieleksi, mutta mikäli ei samalla oltaisi uudistettu koko koulutusrakennetta alimmasta tutkinnosta korkeimpaan, olisi ruotsia silti pitänyt väkisinkin opetella, taikka työllistyä pelkän peruskoulun päästötodistuksen varassa.
Suomessa on kautta historian eletty hyvin eristäytyneesti kaikista muista maailman kansoista. Kontakteissa on aina turvauduttu ruotsalaisten apuun, joten on luonnollista että ruotsia on pidetty tärkeänä kielenä. Sotien jälkeinen maailma on kuitenkin ratkaisevasti erilainen kuin maailma ennen niitä. On käsittämätöntä, että kuinka sitkeästi ruotsinkielessä edelleen roikutaan, vaikka on selvää, ettei sillä kielellä ole mitään merkitystä suomalaisille enää.
Porttiteoria siitä, että eurooppalaisten kielien opiskelu on helpompaa kun osaa ensin ruotsia, on erittäin typerä. Jos tarkoituksena on oppia jotain eurooppalaista valtakieltä, kannattaa opiskella kyseistä kieltä, eikä käyttää vuosia ruotsin opiskeluun ennen sitä.
On kiistämättömästi ja täysin selvää, että kielipolitiikan tarkoituksena on ainoastaan mahdollistaa ruotsinkielisille paremmat mahdollisuudet saada korkeinta mahdollista koulutusta suomessa ja sitä kautta pitää parempi väki paremmassa asemassa rahvaaseen nähden.
On myös kiistämättömästi ja täysin selvää, ettei ruotsin opiskelusta ole mitään hyötyä valtaosalle suomalaisista. Argumentit, että jos pakkoruotsi lopetaan, lopetaan silloin myös pakkofinska ruotsinkielisiltä kansalaisilta. Tällaisen argumentin esittäjä ei ymmärrä, että sekä suomi kuin ruotsikin ovat valinnaisina opetuskielinä edelleen olemassa. Jos haluaa elää maassa osaamatta valtaväestön kieltä ja luottaa siihen, että palvelut tullaan turvaamaan kaikkialla tulevaisuudessakin omalla äidinkielellään, ottaa silloin tietoisen riskin.
Siteet Ruotsiin eivät pakollisen kielenopetuksen loppumisen myötä katoa mihinkään, sillä osaavathan ruotsalaisetkin englantia ja ymmärtävät sitä paremmin suomalaisen suusta lausuttuna kuin kouluruotsia.
Ruotsalaiset eivät tosiaan ymmärrä kauheastikkaan mitä suomenruotsalainen koettaa sanoa. Ja se taas johtuu siitä koska suomenruotsi ei ole lähelläkään puhdasta ja oikeaopista ruotsia mitä ruotsissa puhutaan. Iso osa sanastoista lausutaan ja kirjoitetaan aivan eri tavalla suomenruotsissa kuin ruotsinkielessä. Tämä juontuu sieltä vuodelta 1966 kun suomenruotsalaiset saivat vaikuttaa opetusministeriön päätöksiin ja laativat tuolloin pakolliset suomenruotsikirjat suomalaisille. Ei siis oikeaoppisia ruotsinkirjoja joiden opein länsinaapurissa pälpätetään.