Kaikkien kulttuurien historiasta tunnetaan veriuhri. Mistä tässä oli kysymys?
Tutkija Rene Girardin mukaan veriuhri oli alkujaan "syntipukki" johon vihan kierteeseen ajautunut heimo kanavoi vihansa. Koska uhraaminen tuotti katarttisen vaikutuksen sitä alettiin toistaa rituaalinomaisesti.
Raamatussa kielletään ihmisten uhraaminen mutta eläinten verta roiskitaan sinne tänne - katarttisen vaikutuksen saamisen vuoksiko (?).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katarsis
Tutkija Rene Girardin mukaan veriuhri oli alkujaan "syntipukki" johon vihan kierteeseen ajautunut heimo kanavoi vihansa. Koska uhraaminen tuotti katarttisen vaikutuksen sitä alettiin toistaa rituaalinomaisesti.
Raamatussa kielletään ihmisten uhraaminen mutta eläinten verta roiskitaan sinne tänne - katarttisen vaikutuksen saamisen vuoksiko (?).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katarsis
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä Raamatun Jumala pyysi myös ihmisuhria Abrahamilta.
1 Moos. 22
"""
Jumala sanoi: »Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan.»
...
Iisak sanoi isälleen Abrahamille: »Isä!» Ja Abraham sanoi: »Niin, poikani?» Iisak sanoi: »Tässä on tuli ja puut, mutta missä on karitsa polttouhriksi?» Abraham vastasi: »Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan polttouhriksi, poikani.» Sitten he jatkoivat yhdessä matkaa.
...
Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Sitten hän sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille puiden päälle. Mutta kun Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa, ...
"""
Mahtoi siinä poika olla kalpeana, kun isä pisti lapsen istumaan uhrialttarilla puiden päälle sidottuna ja nosti veitsen ilmaan. Onneksi enkelit tulivat ja kertoinvat, että kyseessä oli vain aprillipila. Jumala oli hyvin tyytyväinen, että Abraham tunsi Jumalan luonteen hyvin ja tiesi, että Jumala voi hyvinkin antaa tuollaisia käskyjä ja palkitsi Abrahamin hienosta tottelevaisuudesta runsaskätisesti.
Mitä oikein tarkoitat aj miten tuo numerosulkeinen liittyy avaukseeni?
Vastaus tuohon löytyy "lihanhimosta". Papit ovat pitäneet grillatusta lampaanlihasta ja kuinka helppoa oli saada tuore ruho ruokapöytään kun ensin viskottiin veret ylt'ympäriinsä ja sitten grillattiin lihaa.
Voisiko papinlihaa tarjoita turvallisesti pikkulapsille ns. pastorointi
onko se vaaraksi lapsille? noin alle satavuotiaille.
Herra oli suunniltaan, mikä on huono juttu.
https://yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/txt?PAGE=894
Sadistit hakenevat mm. katarttista vaikutusta:
<<<Sadisti saa mielihyvää toiselle ihmiselle tuottamastaan kivusta. Piirteenä patologinen, vahva sadismi on melko harvinainen, mutta suojassa siltä ei ole kukaan.
– Myös keskivertoihmisen toiminnassa voi ilmetä sadistisia piirteitä, jos olosuhteet ovat otolliset, sanoo professori Jyrki Korkeila.>>>
https://yle.fi/uutiset/3-9844257
On erittäin suuri mielenkiinnon kohde, miten on mahdollista, että murhaaja muuttuu totaalisesti täysin vastakohdaksi entisestä elämästä. Näitä ihmisiä on paljon. Tieteellisesti prosessin selvittäminen on mahdotonta. Mennään henkimaailmaan ja henkivaikutukseen. Totaalinen siirtyminen ja muutos on ihme.
"Kaikkien kulttuurien historiasta tunnetaan veriuhri. ... Tutkija Rene Girardin mukaan veriuhri oli alkujaan "syntipukki" johon vihan kierteeseen ajautunut heimo kanavoi vihansa."
En tunnista suomalaisesta muinaiskulttuurista mitään syntipukki-veriuhria. Muutenkin Girard perustelee väitteensä hyvin tarkoitushakuisilla tulkinnoilla kertomuksista. Tuntuu että Girardin "suuret ideat" (mimeettiset halut, syntipukki-hypoteesi jne) ohjaavat hänen tulkintojaan hyvin vahvasti. Tuntuu että hän ei etsi johtopäätöstä, vaan todisteluja ennalta tietämilleen "oikeille" tulkinnoille.
Esimerkiksi tulkinta Kuningas Oidipus -kertomuksesta verhottuna kertomuksena "yhteisöväkivallasta" on outo. Perinteinen hybris-nemesis tulkinta Oidipus-kertomuksesta on paljon uskottavampi ja ilmeisempi.
<<<En tunnista suomalaisesta muinaiskulttuurista mitään syntipukki-veriuhria.>>>
Viikingeiltä sellainen tunnetaan hyvin. Millä perusteella suomalaiset olisivat olleet jotenkin olennaisesti erilaisia?
- - - Viikingeillä oli vuodessa neljä uhraamistapahtumaa (blót), joissa puihin hirtettiin kerralla jopa kymmeniä uhrattuja ihmisiä ja eläimiä. Joskus tosin pidettiin ylimääräisiä blótteja, esimerkiksi kriisien kohdatessa yhteisöä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisuhri
<<<Tuntuu että hän ei etsi johtopäätöstä, vaan todisteluja ennalta tietämilleen "oikeille" tulkinnoille.>>>
Kyse on minusta siitä että "syntipukki-ilmiö" on edelleen selvästi tunnistettavissa lähes kaikkien ihmisyhteisöjen toiminnasta. Erityisen voimakkaana se esiintyy yhteisön kuormittuessa henkisesti. Olisi omituista jos ilmiö ei olisi hallinnut myös muinaisia yhteisöjä. On täysin loogista etsiä ihmisten uhraamisen taustalta tähän ilmiöön liittyvää käyttäytymistä.
Emme ole viikinkejä. Toiseksi se, että ihmisuhreja (tai eläinuhreja) esiintyy, ei ole välttämättä merkitse että kyse olisi "syntipukki" -ajattelumallista. Uhraamisen idea voi olla myös "lepytys" tai "vero" eli hinta siitä, että maailma pysyy pystyssä (vuodenaikojen kierto, sadon onnistuminen, kalasaaliit jne).
Paitsi tietenkin Girardin mielestä, joka tulkitsee kaikki uhrit, kaiken väkivallan (myös symbolisen) vaalimansa "syntipukki" -fantasian pohjalta.
<<<se, että ihmisuhreja (tai eläinuhreja) esiintyy, ei ole välttämättä merkitse että kyse olisi "syntipukki" -ajattelumallista. >>>
Tässä kannattaa huomioida että jos evankeliumin kuvaama tapahtumasarja olisi täysin erilainen kuin pakanalliset uhraamiset niin se ei olisi kyennyt lopettamaan uhrimenoja koko Euroopasta. Niin kuitenkin kävi. Tämä on yksi todiste siitä että evankeliumi edusti läpivalaisua uhrimenojen taustalla vaikuttaneista syy/seuraus-suhteista ja käytösmalleista.
Koska uhraaminen loppui Euroopassa? Suomessa oli "kallopuita" vielä 1800-luvulla, joiden oksille ja juurelle tuotiin arvoriistan (hirvi, karhu, peura) päitä uhreina ja seidoille uhrattiin vielä 1900-luvun alussa.
Tutkija Tiina Nikkolan mukaan syntipukki-ilmiö vaivaa korkeasti koulutetuistakin ihmisistä koostuvia työyhteisöjä:
<<< mitä haasteellisemmasta ja itselle merkityksellisemmästä tehtävästä on kysymys ja mitä suurempi on epäonnistumisen pelko, sitä kovemmin syyllisyys painaa.
– Ongelmaksi syyllisyys muuttuu, kun ahdistavien tuntemusten taustoja ei tunnisteta, eikä niitä osata käsitellä avoimesti.
Yksi syntipukki-ilmiön tunnusmerkki on selän takana puhuminen.>>>
https://www.akavalainen.fi/akavalainen/arjessa/tyoelamassa/arkisto_2013/syntipukki_halvaannuttaa_parhaankin_porukan