WIESLANDERIN ja Kulesan mukaan Naton nykyinen strategia on vanhentunut, sillä se on vuodelta 2010. Esimerkiksi Venäjä nähdään siinä yhä Naton yhteistyökumppanina, vaikka nykyisen näkemyksen mukaan Venäjä on pikemminkin Naton vastustaja.
Suomen kannalta kiinnostavin pohdinta liittyy kohtaan, jossa Natoa kehotetaan miettimään, kuinka se saisi irti parhaan hyödyn kumppanimaistaan. Kirjoittajien mukaan Ruotsi ja Suomi ovat liikkuneet nyt lähemmäksi Natoa kuin kukaan osasi ennustaa ennen vuotta 2014 – eli ennen Venäjän suorittamaa Krimin valtausta.
– Rajat kumppanin ja liittolaisen välillä ovat hämärtyneet. Naton onkin mietittävä, uhkaako tämä vaarantaa Artikla 5:n mukaisen sitoumuksen, vai vahvistaako se vain yksinkertaisesti liittoumaa, Wieslander ja Kulesa kirjoittavat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Kirjoittajien mukaan Naton olisikin arvioitava tarkkaan kumppanuutensa ja mietittävä, miten ne joko vahvistavat tai heikentävät kansainvälistä turvallisuutta.
Vilnassa vietettiin viime viikonloppuna Liettuan Nato-jäsenyyden 15-vuotisjuhlaa. (KUVA: ALFREDAS PLIADIS)
OMASSA blogiartikkelissaan Wieslander selventää ajatuskulkuaan. Hän kutsuu Ruotsia ja Suomea Naton ”epävirallisiksi liittolaisiksi”, joiden puolustusvoimat on liki täydellisesti muokattu Nato-yhteensopiviksi ilman, että maat ovat kuitenkaan Naton jäseniä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Toisaalta tämä (Suomen ja Ruotsin suhde Natoon) voi vahvistaa kollektiivista puolustusta valmistamalla yhteisiin toimiin, mikäli niille on tarvetta. Mutta jos tämä status ei ole avoimesti tunnustettu, se saattaa hämärtää ja siten vaarantaa liittolaismaiden yhteistä sitoumusta, Wieslander kirjoittaa.
Wieslanderin mukaan Nato-kumppanuus tarkoittaa Suomelle ja Ruotsille mitä todennäköisimmin sitä, että maat saisivat Natolta tukea ja maiden myös oletettaisiin antavan Natolle tukea, mikäli kriisi puhkeaisi lähialueella.
Mitäs kätyrit tähän?
Suomen kannalta kiinnostavin pohdinta liittyy kohtaan, jossa Natoa kehotetaan miettimään, kuinka se saisi irti parhaan hyödyn kumppanimaistaan. Kirjoittajien mukaan Ruotsi ja Suomi ovat liikkuneet nyt lähemmäksi Natoa kuin kukaan osasi ennustaa ennen vuotta 2014 – eli ennen Venäjän suorittamaa Krimin valtausta.
– Rajat kumppanin ja liittolaisen välillä ovat hämärtyneet. Naton onkin mietittävä, uhkaako tämä vaarantaa Artikla 5:n mukaisen sitoumuksen, vai vahvistaako se vain yksinkertaisesti liittoumaa, Wieslander ja Kulesa kirjoittavat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Kirjoittajien mukaan Naton olisikin arvioitava tarkkaan kumppanuutensa ja mietittävä, miten ne joko vahvistavat tai heikentävät kansainvälistä turvallisuutta.
Vilnassa vietettiin viime viikonloppuna Liettuan Nato-jäsenyyden 15-vuotisjuhlaa. (KUVA: ALFREDAS PLIADIS)
OMASSA blogiartikkelissaan Wieslander selventää ajatuskulkuaan. Hän kutsuu Ruotsia ja Suomea Naton ”epävirallisiksi liittolaisiksi”, joiden puolustusvoimat on liki täydellisesti muokattu Nato-yhteensopiviksi ilman, että maat ovat kuitenkaan Naton jäseniä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Toisaalta tämä (Suomen ja Ruotsin suhde Natoon) voi vahvistaa kollektiivista puolustusta valmistamalla yhteisiin toimiin, mikäli niille on tarvetta. Mutta jos tämä status ei ole avoimesti tunnustettu, se saattaa hämärtää ja siten vaarantaa liittolaismaiden yhteistä sitoumusta, Wieslander kirjoittaa.
Wieslanderin mukaan Nato-kumppanuus tarkoittaa Suomelle ja Ruotsille mitä todennäköisimmin sitä, että maat saisivat Natolta tukea ja maiden myös oletettaisiin antavan Natolle tukea, mikäli kriisi puhkeaisi lähialueella.
Mitäs kätyrit tähän?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomi ei tule koskaan tekemään YYA sopimusta siis ei koskaan
Suomi ei tule koskaan tekemään NATO sopimusta siis ei koskaan
r....ä ei tule pääsemään yhteenkään Länsimaahan eikä koskaan enää Suomen alueelle. Suomi ja Ruotsi on osa Länttä. Länsi yhdessä puolustaa alueitaan r...än uhkaa vastaan. Nato sopimus on paras turvallisuuden tae.
Nato. Heh heh.
Tseh musti, nouda keppi ... NOUDA!.
TIRSK!.
Yksityisajattelija Wieslander, joka ajattelee miten NATO SAISI PARHAAN HYÖDYN kumppanimaistaan. Siinä ei Suomen etu paljon ajatella. Osana Naton joukkoja Suomen osana olisi etulinjan rajamaana olla ensi-iskun kohde, joka pyyhkiytyisi maan päältä ensimmäisten joukossa.
Suomi on pieni maa. Suomi tarvitsee kumppaneita. Sanoi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroot. Miehellä on asiasta varmasti henkilökohtaista kokemusta.