Stallari: "Siksi tarvittiin Tarton rauha kun vasta itsenäistynyt Suomi kävi porvariston sydämen halusta yksipuolisesti julistamatonta sotaa Neuvosto-Venäjää vastaan."
Sotatoimet aloitti Venäjä tukemalla punakapinaa Brest-Litovskin rauhan velvotteista huolimatta. Saksan romahduksen jälkeen bolsevikit lähettivät joukkojaan palauttamaan Baltia takaisin Venäjään. Ne torjuttiin balttien ja länsivaltojen toimin.
" Heimosotaretket, Repolan ja Porajärven miehitys, brittilaivastolle kutsu tukikohtaan Koivistolle josta se hyökkäili Venäjälle, Inkerin eli Kirjalan ns. vapaavaltion luominen, yritys polttaa Leningrad maan tasalle ja mitä kaikkea josta ei ole kerrottu julkisuuteen vieläkään."
Historia on tutkittu perinjuurin,joskaan stallarit eivät ole siihen perehtyneet.
Syksyllä 1919 Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema presidentti. Politiikalla oli uusi suunta Mannerheimin jouduttua väistymään.
Bolsevikkien uho vain kasvoi. Lenin 16.7. 1919: Juuri tunnustamalla Puolan, Baltian maiden ja Suomen itsenäisyyden me saavutamme luottamusta --- takapajuisimpien työläisjoukkojen keskuudessa --- ja johdatamme ne tulevaa yhtenäistä kansainvälistä Neuvostotasavaltaa kohti.
( Tuomo Polvinen Venäjän vallankumous ja Suomi II s. 255).
Tämä siis oli bolsevikkien suuri tavoite.
Neuvosto-Venäjä lähetti Suomelle virallisen rauhantarjouksen 16.9. 1919. Suomen poliittinen ja sotilasjohto suhtautuivat siihen myönteisesti. Lisäksi todettiin, etteivät länsivallat heti reagoineet asiaan, joten se oli Suomen päätettävissä. Tosin selkeää kantaa ei saatu, eikä rauhanneuvotteluja aloitettu.
Rauhaan oli pitkä matka. Eteenpäin päästiin vasta Kremlin 11.5. 1920 lähettämän virallisen nootin pohjalta. Vaikeiden neuvottelun jälkeen ( meneillään oli bolsevikeille tuhoisa Puolan sota) allekirjoitettiin rauhansopimus 14.10. 1920.
"Pitihän sota lopettaa ja siksi tarvittiin Tarton rauha. Suomessa sotaa jatkettiin poliittisesti mm. Vihanpäivillä, jatkuvalla uholla ryssän tappamisesta, julkeilla ja röyhkeillä aluevaatimuksilla, jne.. Asiat kai jäivät kaivelemaan ja epäilyttämään suurvaltaa ja sitten seurasi Talvisota."
Hölynpölyä. Tarton rauha oli osa Leninin politiikkaa sisällissodan voittamiseksi. Siihen tarvittiin koillisrajan pikkuvaltioiden rauhoittaminen.
Suomessa jäi elämään äärioikeistoon rajoittunut heimohenki.
Todelliseksi tavoitteeksi jäi edelleen maailmanvallankumous, jossa ainakin pienet naapurivaltiot liitettäisiin tulevaan Neuvostoliittoon. Ja sehän toimeenpantiin 1939-40.
Tarton rauha oli bolsevikeille vain välietappi voimien kokoamiseksi.
Stallareilta puuttuvat edellen alkeellisetkin historiatiedot.
Sotatoimet aloitti Venäjä tukemalla punakapinaa Brest-Litovskin rauhan velvotteista huolimatta. Saksan romahduksen jälkeen bolsevikit lähettivät joukkojaan palauttamaan Baltia takaisin Venäjään. Ne torjuttiin balttien ja länsivaltojen toimin.
" Heimosotaretket, Repolan ja Porajärven miehitys, brittilaivastolle kutsu tukikohtaan Koivistolle josta se hyökkäili Venäjälle, Inkerin eli Kirjalan ns. vapaavaltion luominen, yritys polttaa Leningrad maan tasalle ja mitä kaikkea josta ei ole kerrottu julkisuuteen vieläkään."
Historia on tutkittu perinjuurin,joskaan stallarit eivät ole siihen perehtyneet.
Syksyllä 1919 Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja sen valitsema presidentti. Politiikalla oli uusi suunta Mannerheimin jouduttua väistymään.
Bolsevikkien uho vain kasvoi. Lenin 16.7. 1919: Juuri tunnustamalla Puolan, Baltian maiden ja Suomen itsenäisyyden me saavutamme luottamusta --- takapajuisimpien työläisjoukkojen keskuudessa --- ja johdatamme ne tulevaa yhtenäistä kansainvälistä Neuvostotasavaltaa kohti.
( Tuomo Polvinen Venäjän vallankumous ja Suomi II s. 255).
Tämä siis oli bolsevikkien suuri tavoite.
Neuvosto-Venäjä lähetti Suomelle virallisen rauhantarjouksen 16.9. 1919. Suomen poliittinen ja sotilasjohto suhtautuivat siihen myönteisesti. Lisäksi todettiin, etteivät länsivallat heti reagoineet asiaan, joten se oli Suomen päätettävissä. Tosin selkeää kantaa ei saatu, eikä rauhanneuvotteluja aloitettu.
Rauhaan oli pitkä matka. Eteenpäin päästiin vasta Kremlin 11.5. 1920 lähettämän virallisen nootin pohjalta. Vaikeiden neuvottelun jälkeen ( meneillään oli bolsevikeille tuhoisa Puolan sota) allekirjoitettiin rauhansopimus 14.10. 1920.
"Pitihän sota lopettaa ja siksi tarvittiin Tarton rauha. Suomessa sotaa jatkettiin poliittisesti mm. Vihanpäivillä, jatkuvalla uholla ryssän tappamisesta, julkeilla ja röyhkeillä aluevaatimuksilla, jne.. Asiat kai jäivät kaivelemaan ja epäilyttämään suurvaltaa ja sitten seurasi Talvisota."
Hölynpölyä. Tarton rauha oli osa Leninin politiikkaa sisällissodan voittamiseksi. Siihen tarvittiin koillisrajan pikkuvaltioiden rauhoittaminen.
Suomessa jäi elämään äärioikeistoon rajoittunut heimohenki.
Todelliseksi tavoitteeksi jäi edelleen maailmanvallankumous, jossa ainakin pienet naapurivaltiot liitettäisiin tulevaan Neuvostoliittoon. Ja sehän toimeenpantiin 1939-40.
Tarton rauha oli bolsevikeille vain välietappi voimien kokoamiseksi.
Stallareilta puuttuvat edellen alkeellisetkin historiatiedot.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Neuvosto-Venäjä oli kesällä 1920 suurissa ongelmissa voittoisan Puolan kanssa. Pelättiin Suomen liityvän siihen ja uskottiin Mannerheimin olevan jonkin sortin kansainvälisen salaliiton johdossa. Tavoitteena olisi ollut vetää Suomi, Latvia ja Romania Puolan rinnalle. Tällaista hanketta ei ollut.
Suomen eduskunnassa sdp ajoi rauhanneuvottelujuen aloittamista, mihin hallituksen oli suostuttava.
Tarttoon matkustavalla rauhanvaltuuskunnallaoli kaikkien eduskuntaryhmien tuki.
Suomalaisten vaaatimuksiin Itä-Karjalasta vaikuti huomattavasti, että kesällä 1920 bolsevikit miehittivät Itä-Karjalan ja kukistivat vastarinnan myös Vienassa. Saman tien perustettiin Karjalan Työkansan Kommuuni. Samalla suljettiin pois Suomen mahdollisuus vaatia alueita Itä-Karjalasta.
Suomelle alueellisesti edullinen, mutta muuten kohtalokas.
Neuvosto-Venäjä oli vielä heikkouden tilassa ja suostui sille epäedulliseen rajaan Kannaksella.
Samoin se luopui Petsamosta, mutta olisi ollut valmis luopumaan Repojärvestä ja Poralasta.
Suomen neuvottelijoilta puuttui kaukonälöisyys, mutta ei sitä juuri ollut bolsevikeillakaan.
Kannaksen rajariita jäi muhimaan ja sitä pahensi Suomessa kovin näkyvä AKS-liike ja muu heimohurmos, joka sisälsi voimakkaan ryssävihan.
"sitä pahensi Suomessa kovin näkyvä AKS-liike ja muu heimohurmos, joka sisälsi voimakkaan ryssävihan. "
Joka ei ollut läheskään yhtä pahaa kuin Neuvostoliitossa jo ennen sotia vallinnut länsiviha, jota myös ruokittiin valtion toimesta!
ymmärtää, että demokratiassa on sanan- ja mielipidevapaus. Valtion virallinen politiikka oli toinen kuin oikean äärilaidan ryssäviha ja heimohaaveet.
Tietenkin niihin olisi pitänyt valtionjohdon tiukemmin puuttua. Maailma vain oli silloin sellainen kuin oli. Historian paine oli liian kova, Puolin ja toisin.
Repojärvi ja Porala? Hihii!
Ketale:+"Vaikka+Hitler+ja+natsit+julistivat+ottavansa+uuden+Elintilan+idästä+ja+hävittävänsä+venäläiset+kuten+muutkin+slaavit+maan+päältä+niin+sinä+kehtaat+kiistää+siitä+huolimatta+Saksan+tuoman+uhan+ja+syytät+siitäkin+vain+ja+ainoastaan+venäläisiä+itseään.+Ehkä+se+oli+venäläisten+syytä+koska+olivat+olemassa."