Määritelmien moninaisuus on tyypillistä monikulttuurisuuskasvatukseksi miellettävän toiminnan yhteydessä. Ei ole olemassa mitään yhtä määritelmää, joka olisi yleisesti hyväksytty. Teemoiltaan monikulttuurisuuskasvatus sivuaa kansainvälisyyskasvatuksen monia osa-alueita ja käsittelee väistämättä oikeudenmukaisuuden, syrjinnän, tasa-arvon ja kulttuurierojen nostamia kysymyksiä.
Nykykulttuuri korostaa nopeita tuloksia ja pikavoittoja. Tällaisessa ympäristössä erilaisten syy- ja seuraussuhteiden käsitteleminen ei ole suosiossa. Nuorison ymmärtäminen ensisijaisesti kuluttajiksi korostaa materialistisia arvoja, mitä kilpailuyhteiskuntaan liittyvä epävarmuus täydentää. Tällaisessa järjestelmässä yksilöllisyys korostuu.
Monikulttuurisuuskasvatus puolestaan kehottaa pysähtymään hetkeksi ja tarkkailemaan oman itsen ja ympäröivän maailman suhdetta. Tavoitteena on yksilöiden, yhteisöjen ja ryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen. Vuorovaikutussuhteiden todellisuutta luonnehtivat moninaisuus ja monimutkaisuus. Muutosten ja vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseen porautuva kulttuurienvälinen oppiminen alkaa erilaisuuden ja vastakkaisuuksien hyväksynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita eriarvoisuuden tai syrjinnän hyväksymistä.
Tavoitteena kulttuurienvälinen oppiminen
Nuorisoalan järjestöissä kulttuurienvälinen vuorovaikutus mielletään keskeiseksi monikulttuurisen nuorisotyön osa-alueeksi. Kansainvälisyys on mielekästä ja haastavaa sekä kotimaassa että ulkomailla toimittaessa. Kansainvälisyys halutaan nähdä eräänä perusnuorisotyön keskeisenä elementtinä - ei ainoastaan matkailullisena itseisarvona. Erilaiset kansainväliset leirit ja ryhmätapaamiset ovat osa monikulttuurista kasvatustoimintaa. Vähemmistöjen ja maahanmuuttajien mukaan saaminen nuorisojärjestöihin on monikulttuurisen nuorisotoiminnan sekä seuraus että tavoite.
Vapaaehtois- ja tukihenkilöiden kouluttaminen kulttuuritietoisiksi, kulttuurisille eroille ja yhtäläisyyksille herkistäminen, on osa järjestöjen koulutustoimintaa. Myös aikuistumis- ja rippileireillä käsitellään syrjinnän ja erilaisuuden mekanismeja. Liikunnan ääressä tapahtuva eri ryhmien välinen kanssakäyminen esim. katukoriksen merkeissä on käytännön sovellutusta monikulttuurisuuteen kasvusta.
Eri kulttuuritaustaisten nuorten päivittäiset kohtaamiset ovat tämän päivän todellisuutta. Erilaisuuden kohtaamiseen tarjotaan kulttuurienvälisen kasvatuksen ja oppimisen menetelmiä. Näitä menetelmiä on useita. Jokainen ryhmä ja järjestö muokkaa oman toimintansa mielekkyyden, mutta kaikki joutuvat tavalla tai toisella työstämään suhtautumista erottaviin ja yhdistäviin tekijöihin. Tavoitteena on hahmottaa syrjinnän syitä ja ilmentymiä. Kulttuurienvälinen kasvatus perustuu:
vuorovaikutukseen
kokemuksellisuuteen
ennakkokäsitysten tutkimiseen ja ennakkoluulojen muurien murtamiseen
vastavuoroisuuteen
solidaarisuuteen
Pienen kulttuurienvälisen ja vuorovaikutuksellisen harjoitteen voi itsekin tehdä määrittelemällä yllä olevat käsitteet (solidaarisuus, kokemuksellisuus, vastavuoroisuus jne.) ja vertaamalla niitä muiden järjestöjen, yksilöiden tai ryhmien antamille merkityksille. Toiminnallisten harjoitusten lähtökohtana on, että omakohtainen kokemus johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Nuorisoalan järjestöjen tehtävänä on luoda tälle prosessille puitteet. Mutta pelkällä kasvatuksellisella lähestymistavalla on omat rajansa. Työtä täydennetään muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.
Haasteena paikallisen ja maailmanlaajuisen yhdistäminen
Vähemmistöjen osallisuus olisi saatava käytäntöön. Enemmistöllä on merkittävä asema tässä työssä, mikä antaa aihetta itsetutkiskelulle. Vähemmistöjen kulttuurituntemuksen ja muun osaamisen hyödyntäminen voisi toimia kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen tulevana voimistajana. Todella kiinnostavia näkymiä aukeaa esim. maahanmuuttajien omien ja heidän tuntemustaan hyödyntävien valistus- ja kehityshankkeiden ympäriltä.
Monikulttuurisuuskasvatus nuorisotyössä on voimistumassa ihmisoikeuskasvatuksen suuntaan. Mukana säilyy edelleen vahva kulttuurienvälisen oppimisen leima, mutta uutuutena mukaan tullee enemmän rakenteisiin pureutuvaa näkökulmaa. Vallankäytön ja sen ulkopuolelle sulkemisen yhteyksistä muistuttavat lauluntekijän kiteyttämä purkaus: Ihmiset, ettekö tajua, että "maailma on globaali".
Nykykulttuuri korostaa nopeita tuloksia ja pikavoittoja. Tällaisessa ympäristössä erilaisten syy- ja seuraussuhteiden käsitteleminen ei ole suosiossa. Nuorison ymmärtäminen ensisijaisesti kuluttajiksi korostaa materialistisia arvoja, mitä kilpailuyhteiskuntaan liittyvä epävarmuus täydentää. Tällaisessa järjestelmässä yksilöllisyys korostuu.
Monikulttuurisuuskasvatus puolestaan kehottaa pysähtymään hetkeksi ja tarkkailemaan oman itsen ja ympäröivän maailman suhdetta. Tavoitteena on yksilöiden, yhteisöjen ja ryhmien välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen. Vuorovaikutussuhteiden todellisuutta luonnehtivat moninaisuus ja monimutkaisuus. Muutosten ja vuorovaikutussuhteiden tunnistamiseen porautuva kulttuurienvälinen oppiminen alkaa erilaisuuden ja vastakkaisuuksien hyväksynnästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita eriarvoisuuden tai syrjinnän hyväksymistä.
Tavoitteena kulttuurienvälinen oppiminen
Nuorisoalan järjestöissä kulttuurienvälinen vuorovaikutus mielletään keskeiseksi monikulttuurisen nuorisotyön osa-alueeksi. Kansainvälisyys on mielekästä ja haastavaa sekä kotimaassa että ulkomailla toimittaessa. Kansainvälisyys halutaan nähdä eräänä perusnuorisotyön keskeisenä elementtinä - ei ainoastaan matkailullisena itseisarvona. Erilaiset kansainväliset leirit ja ryhmätapaamiset ovat osa monikulttuurista kasvatustoimintaa. Vähemmistöjen ja maahanmuuttajien mukaan saaminen nuorisojärjestöihin on monikulttuurisen nuorisotoiminnan sekä seuraus että tavoite.
Vapaaehtois- ja tukihenkilöiden kouluttaminen kulttuuritietoisiksi, kulttuurisille eroille ja yhtäläisyyksille herkistäminen, on osa järjestöjen koulutustoimintaa. Myös aikuistumis- ja rippileireillä käsitellään syrjinnän ja erilaisuuden mekanismeja. Liikunnan ääressä tapahtuva eri ryhmien välinen kanssakäyminen esim. katukoriksen merkeissä on käytännön sovellutusta monikulttuurisuuteen kasvusta.
Eri kulttuuritaustaisten nuorten päivittäiset kohtaamiset ovat tämän päivän todellisuutta. Erilaisuuden kohtaamiseen tarjotaan kulttuurienvälisen kasvatuksen ja oppimisen menetelmiä. Näitä menetelmiä on useita. Jokainen ryhmä ja järjestö muokkaa oman toimintansa mielekkyyden, mutta kaikki joutuvat tavalla tai toisella työstämään suhtautumista erottaviin ja yhdistäviin tekijöihin. Tavoitteena on hahmottaa syrjinnän syitä ja ilmentymiä. Kulttuurienvälinen kasvatus perustuu:
vuorovaikutukseen
kokemuksellisuuteen
ennakkokäsitysten tutkimiseen ja ennakkoluulojen muurien murtamiseen
vastavuoroisuuteen
solidaarisuuteen
Pienen kulttuurienvälisen ja vuorovaikutuksellisen harjoitteen voi itsekin tehdä määrittelemällä yllä olevat käsitteet (solidaarisuus, kokemuksellisuus, vastavuoroisuus jne.) ja vertaamalla niitä muiden järjestöjen, yksilöiden tai ryhmien antamille merkityksille. Toiminnallisten harjoitusten lähtökohtana on, että omakohtainen kokemus johtaa ymmärrykseen ja myönteisiin toimintamalleihin. Nuorisoalan järjestöjen tehtävänä on luoda tälle prosessille puitteet. Mutta pelkällä kasvatuksellisella lähestymistavalla on omat rajansa. Työtä täydennetään muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin.
Haasteena paikallisen ja maailmanlaajuisen yhdistäminen
Vähemmistöjen osallisuus olisi saatava käytäntöön. Enemmistöllä on merkittävä asema tässä työssä, mikä antaa aihetta itsetutkiskelulle. Vähemmistöjen kulttuurituntemuksen ja muun osaamisen hyödyntäminen voisi toimia kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen tulevana voimistajana. Todella kiinnostavia näkymiä aukeaa esim. maahanmuuttajien omien ja heidän tuntemustaan hyödyntävien valistus- ja kehityshankkeiden ympäriltä.
Monikulttuurisuuskasvatus nuorisotyössä on voimistumassa ihmisoikeuskasvatuksen suuntaan. Mukana säilyy edelleen vahva kulttuurienvälisen oppimisen leima, mutta uutuutena mukaan tullee enemmän rakenteisiin pureutuvaa näkökulmaa. Vallankäytön ja sen ulkopuolelle sulkemisen yhteyksistä muistuttavat lauluntekijän kiteyttämä purkaus: Ihmiset, ettekö tajua, että "maailma on globaali".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.