Maahanmuuttajien määrä on Suomessakin kasvanut nopeasti 1990
-luvulla. Samalla suomalaisväestön asenteet ulkomaalaistaustaisia
kohtaan ovat kuitenkin kiristyneet. Huono työllisyystilanne ja valtaväestön
ennakkoluuloiset asenteet johtavat usein maahanmuuttajien
syrjäytymiseen.
Selvityksen tarkoituksena on hankkia tietoa maahanmuuttajien
kotoutumista varten ja kartoittaa, minkälaista jatkotutkimusta tarvitaan
kulttuurien kohtaamisesta Suomessa. Selvityksen painopiste
on maahanmuuttajien koulunkäyntiin liittyvissä asenteissa. Näkökulman
laajentamiseksi ja koulutusasenteiden ymmärtämiseksi
tarkastellaan myös maahanmuuttajien yleisiä integraatioasenteita
perheen, kasvatuksen, uskonnon ja tukiverkostojen alueella.
Akkulturaatiokäsite on selvitykselle teoreettisesti keskeinen. Akkulturaatiossa
on kyse kulttuurisesta sopeutumisesta, jossa vieraan kulttuurin
kohtaamisen myötä kulttuuriset käytännöt, arvot ja normit
joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Integraatio eli kotoutuminen on
yksi akkulturaatiomalli. Kotoutumista pidetään myönteisenä maahanmuuttajien
kannalta, sillä silloin he säilyttävät sekä omaa kulttuuriaan
että omaksuvat ympäröivän kulttuurin arvoja ja normeja.
Tällöin maahanmuuttaja kykenee toimimaan molemmissa kulttuureissa.
Selvityksen aineiston muodostavat neljän suurimman ja viimeksi
Suomeen tulleen maahanmuuttajaryhmän edustajien haastattelut:
inkerinsuomalaisten, bosnialaisten, vietnamilaisten ja somalialaisten.
Selvitys on toteutettu tapaustutkimuksena. Keskeisimmän aineiston
muodostavat neljän maahanmuuttajaperheen vanhempien
teemahaastattelut.
Maahanmuuttajien taustat, lähdön syyt, vastaanotto ja tilanne uudessa
yhteiskunnassa vaikuttivat siihen minkälaiseksi sopeutuminen
muodostui. Aineisto osoitti, että maahanmuuttajien kotoutumisen
kannalta on keskeistä, miten vastaanottava yhteiskunta on
valmistautunut kohtaamaan vieraita kulttuureita ja mitä sillä on
tarjota maahanmuuttajien kotoutumisen välineiksi.
5
Selvityksen aineistosta kävi ilmi, että aikuiskoulutuksen olisi vastattava
maahanmuuttajien aikaisempaa koulutusta ja työkokemusta.
Lisäksi koulutukseen olisi sisällyttävä jatkuvuuden tunne ja työllistymisen
mahdollisuus, jotta se olisi maahanmuuttajien kannalta
mielekästä. Aineisto osoitti myös, että maahanmuuttajaperheet tarvitsisivat
nykyistä enemmän koulun tukea lasten kasvattamisessa
vahvaan omaan kulttuuriseen identiteettiin, mikä puolestaan on
edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
-luvulla. Samalla suomalaisväestön asenteet ulkomaalaistaustaisia
kohtaan ovat kuitenkin kiristyneet. Huono työllisyystilanne ja valtaväestön
ennakkoluuloiset asenteet johtavat usein maahanmuuttajien
syrjäytymiseen.
Selvityksen tarkoituksena on hankkia tietoa maahanmuuttajien
kotoutumista varten ja kartoittaa, minkälaista jatkotutkimusta tarvitaan
kulttuurien kohtaamisesta Suomessa. Selvityksen painopiste
on maahanmuuttajien koulunkäyntiin liittyvissä asenteissa. Näkökulman
laajentamiseksi ja koulutusasenteiden ymmärtämiseksi
tarkastellaan myös maahanmuuttajien yleisiä integraatioasenteita
perheen, kasvatuksen, uskonnon ja tukiverkostojen alueella.
Akkulturaatiokäsite on selvitykselle teoreettisesti keskeinen. Akkulturaatiossa
on kyse kulttuurisesta sopeutumisesta, jossa vieraan kulttuurin
kohtaamisen myötä kulttuuriset käytännöt, arvot ja normit
joutuvat uudelleen arvioitaviksi. Integraatio eli kotoutuminen on
yksi akkulturaatiomalli. Kotoutumista pidetään myönteisenä maahanmuuttajien
kannalta, sillä silloin he säilyttävät sekä omaa kulttuuriaan
että omaksuvat ympäröivän kulttuurin arvoja ja normeja.
Tällöin maahanmuuttaja kykenee toimimaan molemmissa kulttuureissa.
Selvityksen aineiston muodostavat neljän suurimman ja viimeksi
Suomeen tulleen maahanmuuttajaryhmän edustajien haastattelut:
inkerinsuomalaisten, bosnialaisten, vietnamilaisten ja somalialaisten.
Selvitys on toteutettu tapaustutkimuksena. Keskeisimmän aineiston
muodostavat neljän maahanmuuttajaperheen vanhempien
teemahaastattelut.
Maahanmuuttajien taustat, lähdön syyt, vastaanotto ja tilanne uudessa
yhteiskunnassa vaikuttivat siihen minkälaiseksi sopeutuminen
muodostui. Aineisto osoitti, että maahanmuuttajien kotoutumisen
kannalta on keskeistä, miten vastaanottava yhteiskunta on
valmistautunut kohtaamaan vieraita kulttuureita ja mitä sillä on
tarjota maahanmuuttajien kotoutumisen välineiksi.
5
Selvityksen aineistosta kävi ilmi, että aikuiskoulutuksen olisi vastattava
maahanmuuttajien aikaisempaa koulutusta ja työkokemusta.
Lisäksi koulutukseen olisi sisällyttävä jatkuvuuden tunne ja työllistymisen
mahdollisuus, jotta se olisi maahanmuuttajien kannalta
mielekästä. Aineisto osoitti myös, että maahanmuuttajaperheet tarvitsisivat
nykyistä enemmän koulun tukea lasten kasvattamisessa
vahvaan omaan kulttuuriseen identiteettiin, mikä puolestaan on
edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomi on nii pieni kansa, että tottakai ne pelkää ulkolaisia koska suomalainen rotu häviää maahamuuttajien jalkoihin ennenpitkää. Ei näin pieni kansa ole pitkärotuinen joten johonkihan senki on tartuttava. Suomessa arvostetaan esim. perinteitä kuten suomenkieltä mihin silläkin pääsee?? Jopa kehitysmaissa kuten Nigeriassa äidinkielenä on Englanti joten on suomella perinteet pers... Suomi on nii mitätön pläntti josta ei kukaan maailmalla edes tiedä mitään, silti suomalaiset ovat olevinaan maailman napa ja uus Amerikka kun seurataan viimeisempiä trendejä.
helvetti soikoon, miten voi olla mahdollista, että sanot jotain tuollaista... aivan hirveää.
Oon miettiny ihan samaa: Suomalaiset luulee, et ne tunnettais jotenki maailmalla jostain, Suomihan on vähemmän kuuluisa kun esim. Norja. Silti jotku pikku teininatsit räyhää jossain ostareilla jonkun superisänmaallisuuden perässä. Suomen väkiluku on pienenemässä ku suomalaiset ei tee tarpeeksi jälkeläisiä ja tyhjä tila on korvattava jollain, eli muilla ihmisillä. Silti jotku ihmiset alkaa jotain itkee, et "Maamme on häviämässä, se maa, jota esi-isämme puolustivat verellään", en tajuu LOL.
Miten niin on korvattava?
no kun, suuomenkansa tekee jotain muistaakseni noin 1,7 lasta/pariskunta, eli suomalaisia kuolee enemmän ku tehään...
Niin, mutta kysymys kuuluikin, että MIKSI on korvattava?
No siksi, että muuten Suomen talous, hallinto, järjestelmä, yhteisö ja koko roska kaatuu, koska ilman ihmisiä on vaikea olla minkään näköistä "maata", kuten Suomi...