Voitko kuvitella,ettei mielipiteillesi, ajatuksellesi ja tunteillesi olisi yhtääkään toista ihmistä olemassa itsesi lisäksi, joka edes jossain samassamäärin, ilmentäisi edes pientäkään osa-aluetta sinun sisäisestä kokemuksestasi?
Siis voitko?
Jos vastauksesi on kyllä ja aivan ehdottomasti kyllä, niin sinua on syytä onnitella, sillä laistasi ihmistä ei ole olemassa.Tai ainakaan tähän mennessä ei ole ollut.
Jos voit lisäksi kuvitella, että vain se, mitä sanot tai tuot julki, on täysin sinun omissa ajatuksissasi muodostunutta, eikä kukaan, ei yksikään toinen koskaan olisi sanonut mitään siitä , mitä pidät ainutlaatuisena ilmaisunasi ...niin on myönnettävä , että olet hyvin merkillinen ihminen.
Voisi ehkä kysyä nyt: Kuinka yleensä opit puhumaan ja onko kielesi vain omaasi ja sitä, mitä vain sinä voit ymmärtää? Oletko voinut elää jokaisen tämän päiväsi elämäsi aikana, niin ettei ainutkaan toinen ihminen olisi sinua missään määrin ymmärtänyt?
Millätaivoin elit perheessäsi? Kuinka suhtauduit sisariisi tai veljiisi? Entäs kun menit kouluun, mitä silloin tapahtui? Seurasitko ulkopuolisena muiden elämistä osallistumatta koskaan mihinkään toisien kanssa? Entä kun olet töissä? Puhutko sanaakaan muille ihmisille?
Mietteliäänä nyt pohdin , olisikko ihmiskunta voinut koskaan kehittyä yhtään mihinkään, ellei olisi syntynyt ryhmähenkeä. Pärjäsivätkö he lajikehityksessä paremmin , jotka aloittivat yhteismetsästyksen henkensä ylläpitämiseksi?
Jos ihmiselle olisi mahdollista elää liittoutumatta mihinkään , niin olisimme varmaankin hyvin toisenlaisia.
Kuinka olisi edes mahdollista, että syntyi perheitä, sukuja, heimoja, kansoja ja nyt yhdistyneitä kansakuntia ellemme tarvitsisi toisiamme. Jonkun oli ajateltava enemmän, kuin omaa parastaan. Jonkun oli noustava kylän- tai heimonpäälliköksi. Joidenkin on ollut osattava saada muitakin puolelleen ja pyrittävä toimimaan suuremman kokonaisuuden hyväksi.
Meissä siis täytyy olla jokin lajillemme ilmaantunut tarve saada kosketusta toisiimme ja tehdä sopimuksia ja käydä neuvotteluja.
Voimme tieteen nimissä leikitellä eläinten kloonauksilla, mutta suurin osa vastustanee ihmisten klooneja.Peloittava näky; sadoittain samanlaisia naamoja, eleitä ,ilmeitä ,tapoja, tottumuksia ja ajatuksia...samannäköisiä Matteja ja Maijoja....Sitä emme niin vain haluaisikkaan.
Miksi emme pelkää henkistä kloonausta, eikö se olisi vieläkin peloittavampaa? Me siis haluamme olla yksilöitä ja toki olemme, mutta emme kylläkään voi käsittääkseni tulla toimeen tällä planetalla, jos emme ole jossain määrin toistemme kanssa tekemisissä.
----tässä vähäsen ajateltavaa-----
Mitä mieltä sinä olet?
Siis voitko?
Jos vastauksesi on kyllä ja aivan ehdottomasti kyllä, niin sinua on syytä onnitella, sillä laistasi ihmistä ei ole olemassa.Tai ainakaan tähän mennessä ei ole ollut.
Jos voit lisäksi kuvitella, että vain se, mitä sanot tai tuot julki, on täysin sinun omissa ajatuksissasi muodostunutta, eikä kukaan, ei yksikään toinen koskaan olisi sanonut mitään siitä , mitä pidät ainutlaatuisena ilmaisunasi ...niin on myönnettävä , että olet hyvin merkillinen ihminen.
Voisi ehkä kysyä nyt: Kuinka yleensä opit puhumaan ja onko kielesi vain omaasi ja sitä, mitä vain sinä voit ymmärtää? Oletko voinut elää jokaisen tämän päiväsi elämäsi aikana, niin ettei ainutkaan toinen ihminen olisi sinua missään määrin ymmärtänyt?
Millätaivoin elit perheessäsi? Kuinka suhtauduit sisariisi tai veljiisi? Entäs kun menit kouluun, mitä silloin tapahtui? Seurasitko ulkopuolisena muiden elämistä osallistumatta koskaan mihinkään toisien kanssa? Entä kun olet töissä? Puhutko sanaakaan muille ihmisille?
Mietteliäänä nyt pohdin , olisikko ihmiskunta voinut koskaan kehittyä yhtään mihinkään, ellei olisi syntynyt ryhmähenkeä. Pärjäsivätkö he lajikehityksessä paremmin , jotka aloittivat yhteismetsästyksen henkensä ylläpitämiseksi?
Jos ihmiselle olisi mahdollista elää liittoutumatta mihinkään , niin olisimme varmaankin hyvin toisenlaisia.
Kuinka olisi edes mahdollista, että syntyi perheitä, sukuja, heimoja, kansoja ja nyt yhdistyneitä kansakuntia ellemme tarvitsisi toisiamme. Jonkun oli ajateltava enemmän, kuin omaa parastaan. Jonkun oli noustava kylän- tai heimonpäälliköksi. Joidenkin on ollut osattava saada muitakin puolelleen ja pyrittävä toimimaan suuremman kokonaisuuden hyväksi.
Meissä siis täytyy olla jokin lajillemme ilmaantunut tarve saada kosketusta toisiimme ja tehdä sopimuksia ja käydä neuvotteluja.
Voimme tieteen nimissä leikitellä eläinten kloonauksilla, mutta suurin osa vastustanee ihmisten klooneja.Peloittava näky; sadoittain samanlaisia naamoja, eleitä ,ilmeitä ,tapoja, tottumuksia ja ajatuksia...samannäköisiä Matteja ja Maijoja....Sitä emme niin vain haluaisikkaan.
Miksi emme pelkää henkistä kloonausta, eikö se olisi vieläkin peloittavampaa? Me siis haluamme olla yksilöitä ja toki olemme, mutta emme kylläkään voi käsittääkseni tulla toimeen tällä planetalla, jos emme ole jossain määrin toistemme kanssa tekemisissä.
----tässä vähäsen ajateltavaa-----
Mitä mieltä sinä olet?
Vastaukset 53
Vanhimmat
...olikohan liian "vaikea" aihe keskusteltavaksi?
Merkillisen paljon on ollut kyllä keskustelua yksilöllisyydestä ja siitä olemmeko meitä tai teitä ...mutta nyt tälläinen syvällisempi asian pohtiminen onkin mahdollisesti ylivoimaista.....vai joko olis lopultakin viimeinenkin hius jo halkaistu:-) ?
Siis tarttee vähän miettiä, ettei heti tulis tappelus..Siis tota..Kun katsos, meinasin laittaa, että mä olen tällainen Jermu vaan, joka ei niinku muita kuuntele-juttua. Mut sit siitä olis tullut tappelus varmasti ainaski..Siis tosi vaikea analyzeerata itseään. Se ei ole siis reilu kymysys...
juttusi päivällä, en ehtinyt vastaamaan silloin...mietin iltapäivän, ja luulen, että tätä asiaa on setvitty nyt niin paljon, että minulla ainakin takki on tyhjä tuosta aiheesta, ainakin hetkellisesti :)
No, sen verran että kukapa haluaisi olla harmaata massaa, jolla on vain yksi suu, vaikka monta kehoa :) Yksilöllisyyden tarve lienee meillä jokaisella, se että joistakin asioista ajatellaan samoin, ei saisi muuttua käsitykseksi kollektiivisesta aivosta :)
Ja näinkin,meistä ihmisistä hyvin monet ovat sosiaalisia olentoja, jotka kaipaavat ja tarvitsevat toista ihmistä, "hengenheimolaisten" kesken on yleensä hyvä fiilis :)
....eikai nyt enää täällä kukaan jaksa tapella:-) ?
Siis ...ainakin voidaan olla varmoja, ettei sua ole kloonattu.....*täytyy tarkistaa* ....tai mites täällä nyt sitäkään tarkistaa, kun toi sunkin nikkis on rekkaamaton. ? Tämä on sellaista pimeessä hapuilua, mistä täällä yhtään tietää kenen kans kijoittelee: DD
..oli mielestäni täysin käsittämätön...enkä edes tiedä, mistä se on lähtöisin ja kuka koko leikin täällä aloitti. Mutta on se sadannen apinan teoria...olet varmaankin kuullut sen.Sillätavoin myös todistetaan ihmisten oppimistapahtumaa:-)
Onkos muuten nyt Kalevalanpäivä? Siitä tuo heimo tuli ainakin mieleeni.
Tosin aloitteeni tarkoituksena oli herätellä sitäkin puolta näkyviin , kuinka meissä myöskin tuo kolktiivisuus toimii----haluttiin sitä sitten tai ei.
kollektiivisuus toimii monessakin mielessä ja asiassa, ihan lainsäädännöllisistä näkökulmistakin. Kuulumme johonkin, halusimme tai emme, noista kuulumisista on toki hyötyjä enemmän kuin haittoja, mutta ei kollektiivisuus kuitenkaan tee meistä yksilöinä tahdottomia. Ainakaan näin ei saisi olla.
Kerropas, se sadannen apinan teoria tähän muistin virkistykseksi :)
Ja ei puhuta enään siitä massasta, pliiiiiiis...
Juu, kalevalanpäivä hyvinkin, siitä mullekin kannel tuli mieleeni..tuolla yhdessä jutussa kirjoitin siitä pikkuisen :))
Sata Jermua ja Jermujen äiti täällä kirjoittamassa tappeluksia. Johan siitä menis kaksi tällaista Suomi24:sta tukkoon. On se vaan niin kauhea uhkakuva se!
...jos yksi apina oppii jonkin uuden jutun, ja taas siitä seuraava ja seuraava...niin sadannen opittua tuon saman koko apinalaji oppii sen huolimatta missä metsässä ne ovat ja ovatko koskaan olleet toistensa kanssa missään tekemesississä.
No ovathan keksinnötkin mahdollisia oivaltaa eripuolilla maailmaa samaan aikaan.....
Kollektiivinen tietoisuus on mielestäni hyvinkin kiinnostavaa...
...viisainta katsellakin tänään elokuvaa , ettei tuollainen kauhuvilmi jäisi yöksi päälle.....
------kyllä yksi sinunkinlaistasi on ihan tarpeeksi---:-----)))
minäkin, vaikka olen todella huono kirjoittamalla ilmaisemaan ajatuksiani, varsinkin asiallisissa jutuissa.Jotenkin sitä toivoo, että toinen ymmäräisi juuri niinkuin itse kirjoittaa..puhuessa kasvokkain sanomisiaan voi muokata sitä mukaa, kun ajatukset pulppuavat.
Tähän nyt pitäsi yhdellä yrityksellä saada jotensakin ymmärettävää asiaa..en ole varma ymmäsinkö avauksesi, mutta rohkenen silti.
No, joskus ajattelen vaikka ihaillessani kaunista auringonlaskua, miten sen huikaisevan hetken voisi antaa koettavaksi parhaalle ystävälle.Toki hänellä on mahdollisuus kokea sama tunne, mutta asioiden kokeminen ja niiden arvostaminen vaihtelee.Uskon että maailmassa joku jossain tuntee, ajattelee tai on mielipiteissä samoilla linjoilla kanssani(olisi muuten mielenkiintoista kohdata sellainen ihminen).
Hmm, seuraavaan voin heittää esimerkin näistä keskusteluista.Alitajunta tekee omaa työtään vaikka emme sitä aina huomaa.Sana tai asia jää alitajuntaan ja käytämme sitä myöhemmin, tiedostamatta mistä se on sinne ilmestynyt.Usein jälkeenpäin huomaa, että asia ei ollutkaan aivan uusi(esim.minun punainen nenäni).
Lapsuus on vaikuttanut paljon elämääni.Luultavasti lämpimien perhesuhteiden ja asioista puhumisen ansiosta olen selvinnyt vaikeistakin hetkistä.En viitsi tässä tilittää, mutta aika rankkaa on joskus ollut.
Olen myös lapsilleni yrittänyt jakaa jotain sellaista, jonka avulla itse olen selviytynyt.Puhuminen on tärkeää, rehellisyys, elämän ja toisten arvostaminen.Omat mielipiteet ovat nyös tärkeitä, samoin usko itseensä.
Yhteistyö...siinä on voimaa, mutta aina sekään ei ole niin yksinkertaista.Eräässä projektissa jossa olin mukana, kemiat ei kaikkien kanssa lyöneet yksiin.Lopputuloksena olisi voinut olla täysi kaaos, mutta keskustelun ja lopputuloksen tärkeys sijoitettiin omien tunteiden edelle ja onnistuttiin aika hyvin.Huvittavinta oli, että lopuksi kaikki onnittelivat lähinnä itseään siitä syystä että saatiin valmista aikaiseksi.
Kolauksia sattuu, mutta ilman niitä elämä olisi aivan liian helppoa ja hassua mutta totta, kolhut myös opettavat ja kasvattavat.Usein sen ymmärtää vasta pitkän ajan päästä.
Kloonausta en hyväksy, en missään muodossa.Piste.
Äh, en tiedä..ehkä olin jälleen kukkapurkissa asian sijasta:D
Näitä ajatuksia kuitenkin avaus herätti.
....siinä yksi tekijä miksi keskustelemme...
Niikuin hyvin sen tuossa ilmaisitkin, vaikka katsella samaanaikaan auringonlaskua ja haluta kertoa toisilleen, miltä se elämyksenä näytti.
Olen itse miettinyt vaikkapa tarvetta kirjoittamiseen.Useinmiten kirjoittamansa tekstitkin haluamme jakaa muidenkin luettaviksi.Eli käsittääkseni ihmistä ei tyydytä vain oman kokemuksensa tunteminen itsekseen , vaan kokemus tulee tietyssä mielessä arvokkaammaksi ja todemmaksi, kun sen viestitämme toisillemme.
Kuinkahan paljon loppuviimein vaikkapa kirjailijat ja runoilijat, ajattelijat, puhujat muokkaavatkaan ihmisten ajattelua omina aikakausinaan.
Kuinka paljon meidän ilmaisuumme vaikuttavat perheemme ja ne käydyt keskustelut....jonka tuossa komentissasi olitkin ottanut esille.
Tuo projekti kemia oli kiintoisa. Kun joku juttu on saatava toimimaan, niin ilman neuvottelua ja yhteenhiileen puhaltamista se ei onnistu. Niinpä...kuinkahan usein juuri noin käykään , kuten esimerkissäsi sen ilmaisit; kiitos ja kunnia menee itselle. Tällaisissa tilanteissa voi hyvin havannoida ,miten porukassa olijoiden kyky sietää erimielisyyttä on kenellekkin helppoa tai vaikeaa.
Viisas ihminen kääntääkin kolhut ja kolaukset oppimismahdollisuudekseen. Uskoisinkin , että jos katkerat ja loukkaantuneet oivaltaisivat, että tällä mielensä negatiivisuudella he todellisuudessa vaikeuttavat eniten omaa elämäänsä, niin hekin muuttaisivat ajatteluaan.
.......ihan oli siinä *kukkapurkissasi* runsaasti katseltavaa.....ja eikö tänne keskustelemaan tulla kukin omalla laillaan......
....antaa kaikkien kukkien kukkia:-)
Kauniita ja aidoilta maistuvia ajatuksia annoit aamuun. Kukkapurkkisi on selvästi sillä aurinkoisella ikkunalaudalla.Mukavaa päivää Sulle! :)
Minä kun olen sellainen papupata..:D
Kaikista karmeimpia tilanteita on sellaiset, joissa on joukko ihmisiä koolla ja kukaan ei puhu mitään.
No, yritän saada juttua aikaiseksi, joskus onnistuu, toisinaan muiden ilmeet vaientavat meikäläisen hyvinkin tehokkaasti.
Hmm, tämmöinen kirjoituskeskustelu on aika haastavaa..varsinkin jos töksäyttelee puhuessa kaikenlaista.Joka hemmetin viestiä joudun korjaamaan ainakin kerran:D
ja samoin sinulle:D
Nyt laiffivirta sieppaa hetkeksi mukaansa..:)
....kirjoituskeskustelu on hyvinkin kehittävää.On tarkemmin harkittava sanomisiaan. Työni taas on opettanut minulle keskustelun taitoa ja kyllä joudun skarppaamaan" sanomisiani. Yritän pitää mielessäni, että puhe sydämestä lähtöisenä saavuttaa useimmin kuulijansa. Tuomitsemattomuus ja ymmärrys ovat avaimia, joilla voi avata monia ovia.Läsnäolo ja herkkyys tuovat toisia ihmisiä lähemmäksi ja auttavat avautumaan. Olenkin sen todennut, että aitous ja inhimillisyys, sekä rehellisyys ovat vakuuttavampia, kuin sanoilla selittelyt.
Niin ...tuo tappava" hiljaisuus porukassa voi hellittää, kun joku sanoa täräyttää* siinä sen avaavan keskustelun.
----siitä se sitten ura urkenevi ja sananen saattelevi:-)
Näyttäisi sille, että lopultakin kyllästymispiste turhasta kiistelystä on saavutettu ja Kaffeelaiset pyrkivät käymään sopuneuvottelua.Aikansa aina kutakin.
Mitä me tästä sitten opimme, vai menikö kaikki samaan sumppiin, sen aika näyttänee.
Ainakin tuli todistetuksi, ettei kukaan halua olla massaa ja jokainen ymmärtää yksilöllisyytensä ja pitää oikeudestaan kiinni omaan mielipiteeseen , sekä lisäksi tarpeestaan vaihdella mielipidettään halutessaan.
Opimme myöskin, ettei kannata puhua seläntakana tai päänyli....miten se täällä sitten onnistuisikkaan, kun kaikki on toistensa luettavissa, se tietystikkin on ihan eri juttu.
SeppoJ on tehnyt kiintoisan laskutoimituksen,kuinka monta tässä piiripienipyörii" porukassa oikeasti on, johon Normix teki korjauksen ja luku entisestään väheni.
Uusia nikkejä on näyttänyt ilmaantuvan ja kuinka uusia" he sitten ovat, sen tietänevät itse parhaiten.
Manhattanin kirjoitus aamuisesta autoilusta on mukavaa luettavaa ja jäinkin pohtimaan selvisikö hän brunettinsa kanssa töihin ollenkaan.
Charletan pahanolo palstalla on saanut kiitettävän keskusteluvyöryn ja useimilla ei näytä niin turkkinurin olevankaan.
Ihmettelixin ihmettelyt ihmeellisistä tekstien poistumisista sen sijaan ihmetyttävät, koska tietojen mukaan hän itse niitä oli pyytänyt poistettaviksi. On siinä sitten enemmänkin ihmeteltävää.
Kaffeen matka on jämähtänyt nyt Havajille. Ihan hyvä paikka ,sillä täällähän on nyt kylmää.Kuka sitten jaksaneekaan vielä jatkaa tarinaa.Osa kaffeelaisista, kun ilmeisemmin on hiihtelemässä naama huurussa. Oikein mukavaa talvilomaa siitäkin huolimatta heille.
MeriNelli Heräämisessä pohti syvällisesti, kuinka riiteleminen vaikuttaa mielialaan , vaikkei siihen itse olisi osallistunutkaa.Totta.Nyt parantavien sanojen vaikutusta voisi testailla. Osa tarvinnee haavoihinsa" laastaria ja kolhuihinsa puhaltelua.
Useimiten aikansa mökötettyään palaillaan takaisin. Ja kaikenhan voi aina alkaa kuin uudesta alusta. Mites se juttu olikaan: tikulla silmään joka vanhoja kaivelee.Tai kunhan nyt ne simmut putsataan itsekukainenkin, ettei tarvitse toinen toistensa silmiin puuttua.
Ai niin Savon Seppä on houkutellut naisia kanssaan kevätkirmaan.Odotelis nyt edes sen hetken verran kun ilmat tästä vähäisen lämpenisi.
Jurmu on Hakkiksella valittanut chattinaisten käytöksestä.Tuppaavat ihan heti pöksyihin. Mitäpäs on lähtenyt täältä rilluttelemaan vieraissa, noin siinä maalaispojalle voipi käydä.
Mäksi ei ole ilmoittautunut sitten viime perjantain jälkeen.Tuo kepinheitto ja mittailu oli sen verran epäilyttävää parrattoman kanssa, että liekkö taas villiintynyt viikonlopunhurmaa venyttämään pidemmäksi.Eikä auttanut vaikka hänet Putelevissa housuissaan henkselöitiin ja etumuskin teipattiin. On se sen verran villi se "keppi" noilla miehillä:-)
Romuluskin nähtävästi on joutunut lumoukseen tai sitten hän ei tiedä onko pelastautunut vaikko päässyt nauttimaan taivasosuudestaan*....sanailu oli sen verran hohdokasta matkakertomuksissa , että johan on henkee ainakin vedettävä välillä.
Millan on sitä mieltä, että samaa perhettä tässä nyt kuiteski ollaan , eikä kähinöintiäkään kantsi turhan vakavasti ottaa.
Moccikselle toivotaan hyvin ansaittua lomaa ja jos hän pakkasesta nauttii enemmän kuin seurastamme , niin hyvä niin. Kyllä täälläkin vielä lämmetään. Tosi on näin.
----kirjuutti väliaikaistoimitus-----------
Juu kiitos töihin selvittiin vaikkei olisi niin ollut väliä...:)
Katsoiko muuten kukaan eilen maikkarilta tullutta Moulin Rougea? Mitäs piditte?
Itselle kolahti paremmin kuin mikään pitkään aikaan. Varsinkin musaosastoiloittelu oli aika ainutlaatuista kamaa.
Policen Roxanne tangona! Täysin kuolematon versio. :)
täältä sais jälkimakuja:
http://www.clubmoulinrouge.com/
...ja ihastuin. Aivan huikea elokuva.VAU!!!
...lauantain Laivauutiset leffa oli makuuni.Herkkä ja samalla syvällinen, elämän makuinen ja tunnelmallinen. Siis suorastaan nautinnollista katsottavaa.
Ihmisen ajatukset ja mielipiteet pohjautuvat vuorovaikutukseen muiden kanssa. Yhteiskunnallisella tasolla kehittyminen on perustunut aina aikaisempien sukupolvien työlle. Parhaaseen lopputulokseen on päästy yhteistyöllä. Tämän päivän monimutkaisessa maailmassa yhteistyön merkitys korostuu, kun kukaan ei voi enää hallita kuin suhteellisen kapeaa sektoria. Ilman sosiaalisia taitoja ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on vaikea menestyä.
Kyky johtaa on eräs lahjakkuuden laji. Valitettavasti johtajat eivät aina kykene asettamaan yhteisön etua oman etunsa edelle. Valtansa ja asemansa pönkittämiseksi kansakuntien johtajat ovat diktatuureissa usein syyllistyneet todellisten ja kuviteltujen vastustajien järjestelmälliseen vainoamiseen. Toisaalta hyvät johtajat ovat taidoillaan ja esimerkillään kyenneet johtamaan kansakuntia yli vaikeiden aikojen.
Henkistä kloonaamista on yritetty erilaisten ideologioiden ja aatteiden nimissä, jotka ovat yleensä kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Tämän päivän yhteiskunnassa tuota kloonasta tehdään paljon hienovaraisemmin. Koululaitos, tiedoitusvälineet sekä yleiset arvot ja asenteet yrittävät muokata ihmisista jos ei nyt suoranaisia klooneja niin kuitenkin hyvin samantapaisesti ajattelevia ja toimivia sekä yhteiset elämänarvot omaavia. Todelliset persoonallisuudet käyvät aina vaan harvinaisemmaksi luonnonvaraksi.
Yhteiskunnallisen kloonauksen perustana on kulutus. Asiat sekoittuvat somasti, eikä kohta enää tiedä, että onko lätkämatsissa, jouluostoksilla vaiko rokkikonsertissa. Päällimmäiseksi kaikessa nousee "viihtyminen" jota ei voi "aidosti" luoda kuin brändeissä asetetut käyttäytymis- ja ajatusmallit.
Miljoonarock, Miljoonajoulu...mistä löytyis vielä Miljoonajeesus jonka asu olisi se Real Thing ja joka söisi ainoastaan taivaallisia McMannaburgereita..?
P.S.
Deep Purple tulee Suomeen toukokuussa, kaikkien tuntemaan Tuurin kulttuuripitäjään, ja siitä Vesa Keskistä sekä Herraa kiitän :)
Aivan kuten kommentissasi ilmaisetkin, niin tämä henkinen kloonaus minunkin mielestäni on peloittavaa.Kuinkahan monesti me menemmekään ns. yleisenmielipiteen mukaiseen ajatteluun ja oma kykymme terveesti arvioda asiota ja tapahtumia, joko luisuu kokonaan siihen suureen uomaan tai sitten emme jaksa välittää.Niin---maailmamme pienenee pienenemistään ja emme kykene enää ratkaisemaan ongelmia koko pienellä Telluksellamme ilman yhteistä yrittämistä. Kaikki kun vaikuttaa jo kaikkeen ja mahdotonta edes kuvitella , että ongelmat joissaain muissa maissa eivät meitä koskettaisi mitenkään. Siispä tämä "perheemme. heimomme ja kansamme" on vain enemmän ja enemmän yhtä. Mutta kuinka kauan sitten pärjännevätkään ns. itsekkäästi omia etujaan ajavat johtajat.Uskoisin , että lakipiste tulee siinäkin joskus vastaan. Pärjäävätkö enää politiikotkaan ilman asiantuntijoiden apua pelkästään oman persoonansa voimalla?
Johtajien on yhä suuremassa määrin kyettävä valtansa jakamiseen ja uskoisinkin, että suurempaa etua ajavat johtajat, ovat tulevaisuutemme johtajia.
Muutos tapahtuu monesti sisältäpäin ja muuntajina voivatkin toimia taiteilijat, ajattelijat, henkiset uudistajat; ns. pioneeri-ihmiset.
Yhteiskunta muuttuu lakien ja järjästyksen suhteen kunnes siihen on kylliksi tullut volymiä ja tarve on kasvanut niihin rajoihin, missä ei enää muutosta voida välttää.
Yksilöllisyyden voima sekoittuessaan suuremman joukon voimaan vasta voi kääntää suuntaa.
---hienoja ajatuksia heititkin tähän keskusteluun---KIITOS!
...mistähän tuo kaikki oikein alkoikaan.Kuuskyt- luvun kapinalliset teki vielä kulttuurivallankumousta ja taisivat taistolaiset suunnitella jo muunkin vallan muutosta.Seitkytluku vielä kokeili rajojaan, mutta sitten päästiin lamaan jo muutettaessa kaheksankyt luvulle. Uusi uljas sukupolvi taisteli työpaikoista ja pitkälle kouluutettua nuorta yrittäjää jäi ilman työtä ja osa haki onnensa ulkomailta. Kuka jaksoikaan ajatella muuta, kuin päästä nopeasti etenemään ja kyynärpäät kovenivat ja egot kasvoivat.
Samaan aikaan pienyrittäjät ajettiin konkursiin ja suuret monopolit levittivät lonkeronsa joka kyliin ja kaupunkeihin. Etpä juurikaan keskustaa toisistaan eroittanut. Sama hampurilaispaikka se oli joka ostarissa ja samat vaatteet ja valikoimat kaikissa marketeissa. Idollit ehkä vaihtuivat, mutta lavat kasvoivat ja kansanhuvitusta oli yhä vain suuremmille joukoille.
Henkinen vallankumous tapahtuukin nyt ajattelun ja elämänkatsomusten rintamilla. Ehkä emme enää himoitse niin paljoa kaikkea aineellista hyvää, kun vähempikin riittää, mutta henkisestä laadustamme emme enää suostu tinkimään.
----menisköhän Jeesus muuten tänäpäivänä Mäcciin syömään burgerin....?
---kiintoisa ajatus se tuokin-----
Niin on kuin kirjoitit. Huxley kirjoitti jo 1930-luvulla kirjansa "Uusi uljas maailma", josta löytää jotain niin tuttua, että heikkoo tekee ja hytkytyttää. Siinä tenavat opetetaan vauvasta alkaen kuluttamaan ja olemaan osa massaa. Kansan tekemisiä valvotaan rekisterein ym. tunnistetiedoin ja sille syötetään "somaa" että olis hyviä fiilareita. Tunnuslause jota siinä hoettiin, oli jotain että: yhteys-samuus-lujuus...Eikös tää teema ole täällä palstallakin ollut esillä viime aikoina..? :))
Niin että Jeesus Mäkissä? Mä luulen, että jos mies olis entisellään, niin pistäis tää siellä hulinax.
Erehtyis luulemaan temppeliksi ja heittäis sämpylät ja salaattikastikkeet kartanolle. Ei jäis jäljelle kun alttari.. :)
Tuo massateema täällä palstalla on nähdäkseni täysin keinotekoinen ja vailla minkäänlaista todellisuus pohjaa. Luulakseni se on alkanut jostain erimielisyydestä ja jos taas jotkut ovat olleet samaamieltä keskenään, niin heidät on leimattu massa-ajattelijoiksi. On varmaankin helpompaa nimitellä toisiaan, kuin pohtia itse asiaa. Näin pienessä porukassa voi helposti tunteet riehahtaa ja saadaan paljon porua aikaan turhasta.
Mielestäni täällä kirjoittavat ovat hyvinkin yksilöllisiä ja kykeneviä omien mielipiteidensä julkituomiseen. Yleensäkkin ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita kirjoittamaan, ovat myöskin keskimääräistä ajattelukykyisempiä. Miksi muuten haluaisivat tälläisella palstalla olla ja keskustella. Chattihuoneissa selviää lyhyilläkin lauseilla ja jutut siellä häviävät hetkessä.Täällä kirjoittaminen vaatikin jo enemmän kontrollia sanomisilleen. Onkin viisasta tajuta, että lukijatkin ovat kyllin fiksuja ihan itsenäisesti ajattelemaan ja arviomaan toisiensa kirjoituksia.
Niimpä....vähän samoilla linjoilla olen tuon Jeesuksen kanssa. Hän oli aikansa radikaali ja miksei sitä olisi nytkin:-) Taitaisi burgerit saada kyytiä.
Vuosilukua en muista, mutta jotenkin on jäänyt mieleeni,että kiinalaisten sallittiin lopulta puhua rakkaudesta , kun se Maon aikana oli ainoastaan toveruutta.
Mutta se vanha ja sisältörikas sivistys ei tainnut koskaan sieltä täysin kadota.
Just äsken katselin Matkapassia: Maan ääriin Etiopiassa, ja huokailin melkein ääneeni, kuinka upea maa ja miten toisella tavalla voivatkaan ihmiset elää.Oli sykähdyttävää katsottavaa.
Mielestäni täällä on hyviä kirjoittajia. Juuri sen takia päätin minäkin tänne hetkeksi juttujanne pysähtyä lueskelemaan. :)
....täällä saattaa viihtyä pitempäänkin:-)
..mutta, mistä sitä tietää että kuinka koukkuun tänne oikke jää.. :)
..ja avausta pukkaamaan esiin ...siitä se sitten lähtee.
*näpit rauhoittuvat kummasti näppäimäilemällä ...ehkä sitten väliin käsiheilutuksia...jottei jännetupit tulehtuisi*
..menee niin levottomaksi ettei auta muu kuin näpelöinti :)
Ettei aloitustani tulkittaisi yksilövastaisena kirjoitan tähän jatko-osuuden:
Kuten sen selkeästi aloituksessani julki toinkin, niin haluamme olla ja tiedämme olevamme yksilöitä.
Miten sitten yksilöllisyys meissä ilmenee ja kuinka kykenemme olemaan riippumattomia ns. yleisestä mielipiteestä se onkin jo monimutkaisempi ja laajemmin tarkasteltavissa olevaa.
Ovatko idettiset kaksoset eroitettavissa yksilöinä ja erilaisina? Hekään eivät voi olla, eivätkä olekkaan täysin samanlaisia. Yksilöllisyyteen kuulune käsitteenä vapaa tahto. Ihmisolento on vapaan tahdon omaava, ja jokainen omana yksilönään on saanut tämän ominaisuuden haltuunsa. Kuitenkaan kehittymätön ihminen ei juurikaan kykene vapaasta tahdostaan paljoakaan nauttimaan. Eli ihmisen on täytynyt jo kehittyä älyssään, sekä tunteissaan voidakseen tajuta seuraamukset omasta vapaudestaan tehdä valintoja. Kehittynyt yhteiskunta ei ole mahdollista, jos jokainen yksilö ajaisi pelkästään omaa etuaan ja ei missään määrin taipuisi yleisempään tahtoon. Tahtokin voitaisiin määrittää itsekeskeisempien tarpeiden tyydyttämiseen ja vastaavasti useiampien tarpeita huomiovaksi.
Väittäisin, että mitä kehittyneempi ihminen on henkisesti sen varmemmin hän haluaa myöskin muille hyvää. Ajatellaampa vaikkapa jotain valtiomiestä.
Sisimmässään hän hyvinkin voisi tahtoa ja haluta rauhaa maailmaan.Mutta jos hän ei omasta vapaasta tahdostakaan huolimatta, juuri siinä tilanteessa missä hän on , siltikään voisi toimia ainostaan rauhasta käsin ja puolustaakseen kansaansa (suurempaa joukkoa) hänen olisi taivuttava lähettämään sotajoukkonsa taisteluun. Kenen tahtoa hän noudattaisi?
Entäpä Ganhi,joka taisteli Intian itsenäisyyden väkivallattomuuden aatteellaan? No ....hän uhrasi kuitenkin henkensä lopulta ja sai väkivaltaisen kuoleman.Mutta mitä se hänen sielulleen sitten merkitsikään....Intia jokatapauksessa itsenäistyi.
Suuret persoonat,vai pitäisikkö sanoa suuret hengessään, ovat aina toimineet tietyssä mielessä epäitsekkyydestään käsin. Vai ovatko kaikki sittenkään.???? Aina on se vastapuolikin olemassa.
Nyt voisi ottaa esimerkiksi Hitlerin. Hänen persoonassaan oli kiteytyneenä julmuus, egoismi, raadollisuus ja pahuus.Kuinka suuri hän oli yksilönä...ja mitkä olivat ne tekijät, jotka mahdollistivat hänen valtaan pääsynsä. Tuskin nyt meidän länsimaisessa kulttuurissa hän kykenisi tähän samaan enää.Hänen persoonalleen ei olisi nyt tilausta.
Siispä....synnyttääkö jokainen aikakausi omat suuruutensa ja miksi juuri ne tietyt ihmiset voivat nousta muiden päiden yli?
----monia ajatuksia tässä on jo herännytkin----
Jos korostaa yksilöllisyyttään, onko se oikeastaan vaan halua arvottaa itseään yhteisössä?
Olenko yksilöllinen jos päätän ja haluan sellainen olla, vai arvioidaanko yksilöllisyyteni muiden taholta?
Minusta tuntuu, että yksilöllistä ihmistä ei kiinosta pätkän vertaa mitä muut hänestä ajattelevat. Ehkä hän ei edes itse tiedosta olevansa yksilöllinen. Hän tekee vaan omia valintojaan ja ratkaisujaan, ja niiden pohjalta muut pitävät häntä yksilöllisenä.
BTW..oletko lukenut viimeisestä SK:sta mielenkiintoisen artikkelin Punaisesta Madonnasta ja pahoista hengistä....:)) Sitähän me luemme.. eixvaa :)
....sanoit ettei yksilöllistä ihmistä kiinnosta pätkän vertaa mitä muut hänestä ajattelevat.
Niinköhän? Onko tuo mielestäsi yksilön määritelmä?
Minusta se kuulostaa paremminkin hyvin itsekeskeisen ihmisen ajattelulta. Siispä voisi nyt tietysti eroitella itsekkään yksilön ja kehyttyneemmän yksilön ...vai kuinka?
Ihmnen toki voi siten olla yksilöllinen vaikka olisikkin henkisesti kehittymätön. Eli tarvittaisiin laajempi näkemys, millaiseen yksilöllisyyten olisi tähdättävä.
Jos pyrkimys olisi kasvattaa ainoastaan kapinallisia ja yhteistyökyvyttömiä yksilöitä , niin varmaan sekin on mahdollista.Mutta eikö niitä ole jo ennestäänkin riittävästi?
Tarvitseeko tämä maapallo enemmän kehittyneitä yksilöitä, vai noita itsekäisiin oman etunsa läpiviemiseen pyrkiviä yksilöitä?
Tarkennan: ...mitä muut hänen mahdollisesta yksilöllisyydestään ajattelevat.
Lisään:
Tunnen henkilökohtaisesti sellaisia persoonia. Tämä on faktaa laiffista. ;)
nyt näyttää jo siltä että yksilöstä ollaan tekemässä jotain erikoista.(toki osa yksilöistä onkin suurmiehiä tai naisia) Eikö se kuitenkin ole, ihan näin pienen yksilön suusta sanottuna, noin, että jokainen ihminen on yksilö, hiukan erilainen kuin toinen....
...ettei olis:-) Siis on meitä pikkuyksilöitä ja vähän suurempia yksilöitä....eikai me nyt mitään massaakaan olla....vaikka jos taas tuolta suuremasta näkökulmasta tarkastellaan ...niin ei niin kovin kummosia...toiset puna- toiset valko- toiset kelta- toiset tummaihoisia ja sillai.
.....ainakin ollaan ihmisiä, tai mistä sitäkään niin varmaks tietää:-))
alkoi jo tulla identtiteettikriisi :)))
Tosin Moccis on todennut joskus että saattaisimme olla vaikka kentaureja.....
...jokohan kohta koko eläinkunta on kauttamme hahmottunut. Tai jospa olemme mutaatioita ja jostain ulkoavaruudesta tänne nakattuja kehittymään.
*HERTTINEN----nyt multa menee jo yöunetkin kun mietin tätä----ja jos en aamulla näy täällä kirjuuttamassa niin olen mahdollisesti yön aikana muuntautunut sikisi yksilöllisyydeksi, mikä se sitten onkaan.
-----tarvii heti jonkun lohdutus nallukan kainaloonsa---
yksilöstä ja massasta....hitto että on alkanut huvittamaan jo mokoma, me aikuiset ihmiset väännämme mokomasta naamat punaisena...hih.. no, pääasia että säpinää riittää.. :))))
kaikki olisivat samanlaisia, niin kukaan ei olis ainakaan kateellinen. Jos oltaisiin saman kokoisia, niin vaate ja kenkä teollisuus pääsis paljon vähemmällä. Kaikilla olis vielä sama maku, niin ei tarttis olla olla kun yksi vihreä puku, niin siihen olis kaikki tyytyväisiä...:)))
jos olisit nähnyt yhden naisen, olisit nähnyt kaikki..tylsää sellainen, onneksi ollaan yksiköitä...siis eikun yksilöitä :))
....kun aikansa pyörii niin sekaste mennee...eikai tätä nyt niin hirveesti tosissaan tarvitse ölämöidä.....kävin kirjuuttamassa matkalle lopun...niin päästään siitäkin riippumasta:-)))
tarvitsisi hirveesti tosissaan..vaankun täällä aina kaikki paisuu kuin pullataikina..=)))
Kiitos kaunis kun päästiin takaisin kaffeelle sieltä juhlamokamatkalta, tuosta hyvästä SUUUUURI RUTISTUS SINULLE... kiva olla maankamaralla..muuten, onkohan täällä yhtään suutaria :)) tuo kengänkorko nääs...
siinä silloin se positiivinen puoli, että ei kenenkään tekisi mieli vieraisiin mennä...:)))
menossa nukkumaan, hyvää viikonlopppua Sinulle..
sammaa sinulle ja muista olla kiltti tyttö..:))
Kyllä tämmöisten kehittymättömämpien yksilöiden elämänkaarien virittely on huomattavasti mielenkiintoisempaa :)
...onkin se , että kehityttymistä saattaa ..kin jopa tapahtua ja siitäpä se kaarinkin sitten suurenee:-)
kloonaus on aina pelottavaa ja johtaa auttamattomasti tuhoon. Kloonausta voitaisiin kyllä hyödyntää määrättyjen ominaisuuksien aikaan saamiseksi.
Kloonattaisiin sellaisia ihmisiä joilla varmasti selkä kestää ja sellaisia sormia, jotka kestäisi pajavasaralla lyödä...:)))Entäs silmät, kloonattaisiin samalla sellaiset silmät, ettei iki kuuna päivänä laseja tarvitsisi...
Jalka teränkin voisi kloonata niin isoksi, että sillä voisi vaikka hiihtää ja kesällä kulkea pehmeällä suolla lakkoja poimimassa. Entäs miesten ja naisten varustukset, kloonilla saataisiin varmasti ihmeitä aikaan......rypistymätön iho ja sellaiset vehkeet, että siinä olis alkuun mittimistä, että mihin ne sopis...:)))
....saiskohan tuota sitten päättää millaisessa klonissa olis kivinta olla. Tai vois olla vaikkapa varaklooni kutakin tarkoitusta varten.
Naisena sitä pitäisi ainaskin noita klooneja saada useampia. Yksi joka olisi hyvä keittjä, siivoja, ja tietysti edustusklooni ja ammattiklooni. Rakastajatar klooni voisi olla myös tarvittaessa esiin saatavilla.Eikä tietystikkään rypistys ja imutkin olis mitä mahtavimmat.No ne vehkeet pitäis tietysti olla valittavissa sopivaa kokoa.
----mietinkin nyt mitä minä tällä itselläni sitten tekisin enää----
eikös sitä itse ohjata omia ominaisuuksia ja nautita niistä...:))) Nyt kyllä pitää kysyä, oliskohan se niillä uusilla ominaisuuksilla suurempi nautinto..:)))Suurempaan nautintoon vois päästä kun kloonattaisiin nautinto hermoja lisää..:)
...ilimottauvunkin hetimiten sellaiseen, johan tuosta elämä reppeiski!!!
muuta, hermoja ainakin nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna, niin johan alkais räpse käymään....:)