Tekniikan maailma
Ihmisen näkökenttää vastaava kuvakulma syntyy puolestaan 40 – 50 mm:n normaaliobjektiivilla.
Internetix
Kuvakulmalla tarkoitetaan kameran korkeutta tai korkeustasoa
Jyväskylän yliopisto
Kuvakulmalla tarkoitetaan yleensä horisontaalista kuvakulmaa eli sitä kuvataanko
Kuvakulmasta voidaan myös puhua, kun tarkoitetaan kameran sijoitusta vaakasuunnassa suhteessa kuvattavaan kohteeseen.
shopdelta
Kameran kuvakulma riippuu itse asiassa linssistä ja sen parametreistä, ja ennen kaikkea linssin polttopisteen etäisyydestä
Digitaalikuvaus.com
Normaaliobjektiiviksi kutsutaan objektiivia, jonka kuva-ala vastaa suurin piirtein ihmissilmän muodostamaa kuvaa. Polttoväli n. 30mm.
rautalangasta: polttoväli - Mikko Saari:
Polttoväliä mitataan millimetreissä ja sen ”perusarvo” on 50 mm.
Uskokaa kun sanon. 50-millinen objektiivi tuottaa joka tapauksessa kuvan, joka näyttää jokseenkin normaalilta, joten sitä kutsutaan normaaliobjektiiviksi.
4/3 -kamerassani 40 mm on hieman laaja normaaliobjektiivi
DigiFAQ
Parempi tapa hahmottaa kameran polttoväliä on ajatella kuinka leveän alueen objektiivi kuvaa kameran kennolle.
ZZTH0110 Digikuvauksen perusteet (c) Mika Karhulahti 2006
Olennaista on, että normaaliobjektiivi tarjoaa suunnilleen normaalia näköä vastaavan perspektiivin.
Rajala Blogi:
Polttoväli (focal length) tarkoittaa yksinkertaistetusti linssin etäisyyttä kameran kennosta,
Wikipedia
Normaaliobjektiivi vastaa suurin piirtein ihmissilmän normaalia perspektiiviä ja tuottaa noin 46° kuvakulman
KAMERAKOULU.FI
Polttoväliä joka vastaa kuvakulmaltaan ihmisen katsetta kutsutaan normaaliobjektiiviksi. Tämä polttoväli ei vääristä linjoja ja antaa luonnollisen näkymän.
MikroPC
tyypillisesti 24 mm:iin … Voimakkaan perspektiivivaikutelman vuoksi niillä voi myös luoda lisää mielenkiintoa lähietäisyydeltä otettuihin kuviin.
jne …
Mikä on normaali perspektiivi, vaikutelma, kuvakulma, kuva-ala vai jotain ihan muuta?
42
1721
Vastaukset
Osan noista selittää se, onko kyse kinokennosta vai kroppikennosta. Kinokennolla normaali on n. 50 mm ja kropilla n. 30 mm. Tuo käsitys, että ne jotenkin vastaa ihmisen näkökenttää on yleinen. En ymmärrä eivätkö sitä toistavat ollenkaan mieti asioita järjellä vaan vain toistavat mitä ovat kuulleet. Ihmisen näkökenttä on yli 180 astetta vaikka toki sivuilla se on hyvin epätarkka. Tarkka alue vastaa n. 18 mm polttoväliä.
Normaalille on ihan selkeä määritelmä: kennokoko / kuvakoko * katseluetäisyys. Tämä tosin antaa vaihtelevia tuloksia, joten noille pitäisi kiinnittää jotkut arvot. Esimerkiksi jos kymppikuvaa katsoo 25 cm etäisyydeltä saa normaalille arvon 36 / 150 * 250 = 60 mm. Jos normaalilla otettua kuvaa katsoo kuvauspaikalla sulautuu kuva ympäristöön saumattomasti.- Nikon_kamera
Ensiksi: kuvakulmalla voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa, mikä ilmenee jo aloituksesta:
1) kameran objektiivi/kenno -yhdistelmän tuottaman kuvan näkemäkulmaa. Tämä on puhtaasti matematiikkaa ja laskettavissa trigonometrisesti polttovälistä ja kennon mitoista.
2) katselukulmaa eli näkövinkkeliä. Eli sitä, mistä suunnasta kohdetta tarkastellaan. Sommittelu jne.
Mitä tulee noihin "normaaliobjektiiveihin", niin kyllä ihmisen normaali kohtuullisen terävä katselukulma on jossain 50 asteen pinnassa, siitä sivuille päin kyllä nähdään periferisellä näöllä sen verran, että voidaan havaita liike ja mahdolliset vaarat tai mielenkiintoiset kohteet, ja kääntyä sitten katsomaan siihen suuntaan sillä keskialueen paremmalla näköaueella ja terävän näön melko pienellä katselukulmalla.
"perspektiivillä" taas usein tarkoitetaan eri etäisyyksillä olevien kohteitten suhteita, tämä taas perustuu PELKÄSTÄÄN katselu/kuvausetäisyyteen eikä objektiivin polttovälillä ole sinänsä mitään tekemistä tämän kanssa. Asia vain on niin, että pitkillä optiikoilla on pakko kuvata kaukaa jos halutaan kohde kokonaan kuvaan, ja silloin kuvaan syntyy litistynyt "teleperspektiivi". Jos kuva otettaisiin laajakantilla ja siitä keskikohdasta osasuurennos, olisi kuva identtinen. Tämähän vastaisi vain tilannetta, jossa kuvataan pienikennoisemmalla kameralla ja siihen sopivalla kapeakulmaisella "teleobjektiivilla".
Kuvakulmien lukitseminen jonkun "täysikenoisen" kameran (135 filmikoko) optiikoitten pituuksiin on ihmeellinen ajatuslukittuma. järkevämpää olisi kiinteäobjektiivisissa kameroissa yksinkertaisesti ilmoittaa optiikan kuvakulma tyyliin 80 - 8 astetta, f/2,8-5,6. Tämä vähentäisi huomatavasti kaikkea kameroiten ympärillä vellovaa kiistakirjoittelua erilaisista "vastaavuuksista", ikään kuin minkään kennokoon tulisi olla jonkinlainen normi. Kaikissa kokoluokissa on jotain etuja ja haittoja ja kullakin on olemassa olon oikeutus. - Tsuumikosh
"Jos kuva otettaisiin laajakantilla ja siitä keskikohdasta osasuurennos, olisi kuva identtinen."
Ei aivan tarkalleen näin. Ei välttämättä. Kuvan keskikohdasta ehkä, mutta ei välttämättä muualta.
Perspektiivissä on kyse myös optisesta akselista. Laajakulma näyttäisi venyttävän etäisyyksiä, tai näyttäisi kutistavan jotain - riippuen suunnasta, mihin sillä osoitellaan. Jos esim. kuvataan rakennus erittäin laajakulmaisella objektiivilla pystysuoraan kuvaan - niin ettei kameraa kallisteta ylös eikä alas, vaan optinen akseli on horisonttia kohti - niin sitten tällaisesta kuvasta voidaan rajata ylempi puolikas kuvaksi, joka muistuttaa perspektiivinkorjailuobjektiivilla saatavaa kuvaa. Mutta jos samanlainen kuva yritettäisiin tehdä kameraa kallistaen, sitten kuvaan saattaisi tulla erilainen perspektiivivaikutelma.
Toinen esimerkki. Jos kuvataan 35 millimetrin kinovastaavuudella henkilö, joka seisoo, ja kuvaaja myös seisoo, ja silmän korkeudelta tähtää alaspäin, niin sitten optinen akseli osoittelee alaviistoon lattialle, ja kuvassa henkilö saattaa näyttää isopäiseltä, ja yläpäästä rotevalta, mutta alhaalta kummallisen lyhytjalkaiselta. Mutta jos kuvataan vyötärön korkeudelta, ja optinen akseli horisonttia kohti, sitten kuvaan saattaa tulla luonnollisemman näköisiä mittasuhteita henkilön raajoihin, ynnä muualle.
Mielestäni normaaliobjektiivin polttoväli on suunnilleen 45-50 millin tienoilla kinovastaavuutta. Tarkoitan normaalipolttovälillä yleensä, että objektiivi ei näytä suurentavan eikä pienentävän. Laajakulma näyttäisi liioittelevan etäisyyksiä syvyyssuunnassa.
Mutta jos ajattelette näitä asioita, mitä sanoin perspektiivin korjailusta ja laajakulmasta, ehkä ymmärrätte sitä kautta, että laajakulmainen kuvaaminen voi joskus olla jotenkin parempi kuin räpsiminen telellä. Tämä kuitenkaan halveksimatta telellä kuvaamista. Sitä on itse tehty paljon.- Nikon_kamera
Tervetuloa taas sieltä kiven alta.
""Jos kuva otettaisiin laajakantilla ja siitä keskikohdasta osasuurennos, olisi kuva identtinen."
Ei aivan tarkalleen näin. Ei välttämättä. Kuvan keskikohdasta ehkä, mutta ei välttämättä muualta.
Perspektiivissä on kyse myös optisesta akselista. Laajakulma näyttäisi venyttävän etäisyyksiä, tai näyttäisi kutistavan jotain - riippuen suunnasta, mihin sillä osoitellaan"
Kyllä tarkalleen niin. Jos otetaan isokennoisella kameralla kaksi kuvaa samasta paikasta samaan suuntaan pitkäpolttovälisellä optiikalla ja laajakantilla, ja sitten suurennetaan laajakanttikuvan keskikohta samaan kokoon kuin telekuva, niin kuvat ovat täsmälleen idelttiset muuten paitsi resoluutioltaan, tietenkin. Tämähän on sama tilanne kuin iso ja pienikennoinen kamera saman kuvakulman antavalla optiikalla (kuten sanottu, resoluutioero tietysti on suurennoksen takia).
Arvoisa Tsumikossi sotkee tällä kertaa perspektiivin ja tasoprojektiosta johtuvan kuvan laidan venymisen, joka tapahtuu kaikilla polttoväleillä, mutta ei tule havaittavaksi kuin laajakulmilla.
Mitähän ensi kerralla? - Zoomailija
Älä turhaan selittele. Nimim. Nikon_kamera kertoi asian ihan oikein. Ei ole olemassa mitään perspektiivin laajakulma -tai teleobjektiivivirhettä. Kameran paikka ja suunta suhteessa kohteeseen ratkaisee. "Vääristymä" tulee siitä, että rajauksen vuoksi laajakulma viedään liian lähelle kohdetta tai tele liian kauas.
- Tsuumikosh
Zoomailija kirjoitti:
Älä turhaan selittele. Nimim. Nikon_kamera kertoi asian ihan oikein. Ei ole olemassa mitään perspektiivin laajakulma -tai teleobjektiivivirhettä. Kameran paikka ja suunta suhteessa kohteeseen ratkaisee. "Vääristymä" tulee siitä, että rajauksen vuoksi laajakulma viedään liian lähelle kohdetta tai tele liian kauas.
Oliko turhaa saivartelua? Eiköhän tuossa ollut pohjimmiltaan selvää, mitä kukin tarkoitti. Mutta kiinnitin tuohon sanamuotoon huomiota, että keskikohdaSTA (inessiivi, elatiivi, illatiivi tai mitä näitä oli sijamuotoja) suurennetaan. Joku olisi saattanut tulkita ja luulla tarkoitettavan esim. pystykuvasta ylemmänä puolikkaan ottamista. Se kun alkaa keskikohdaSTA ja jatkuu reunalle! Mutta ehkä oli sitten turhaa pilkunviilausta tällä kertaa, ja kaikki tietävät jo kaiken, niin ettei tarvitse selitellä tarkemmin?
Asi olisi ollut hiukan erilainen, jos Nikon_kamera olisi heti sanonut, että KESKIKOHTA suurennetaan, ettei jäisi mahdollisuutta kenenkään ymmärtää väärin: keskikohdasta jonnekin päin. Mutta ei tämä mikään noitavaino ole, jossa jaetaan pääpalkinnoksi kukkahattuja.
- Tsuumikosh
Luonnollisen tuntuisesta kuvan katselun etäisyydestä
Esimerkkitapaus: 35 millimetrin polttoväli kinokoossa. Jos kuvataan kuvaruutuun 5 metrin pituinen kohde, kuvan pituuteen, sitten 35 mm polttovälillä kuvausetäisyys olisi 5 metriä suunnilleen. - Vastaavasti jos 42 cm pitkää vaakasuoraa kuvaa katsellaan 42 cm etäisyyden päästä, perspektiivivaikutelma saattaisi olla luonnollinen, jos kuva on tehty 35 mm polttovälillä...
Tosin käytännössä, aina kuvan katsoja ei ehkä tajua mittasuhteista, kuinka laajakulmaista objektiivia on käytetty. Jos esim. 18 mm objektiivilla on kuvattu kaupunkimaisemaa - kallistamatta ylös tai alas - sitten rakennukset kuvassa näyttävät ehkä melko tavallisilta, eikä katsoja huomaa käytetyn jotain erikoista ultralaajakulmaa.- Nikon_kamera
Jos kuvasuurennos asetetaan silmän eteen sille etäisyydelle, että se peittää täsmälleen saman sektorin eli avaruuskulman kuin minkä kamera kattoi kuvaa otettaessa, ei siinä näy minkäänlaista vääristymää.
Tosin kuvaa pitäisi katsoa yhdellä silmällä ja mielellään päätä kääntelemättä.
Jopa sylinteripanoramakuvat näyttävät vääristymättömiltä, jos ne väännetään samanasteiselle kaarelle kuin mikä on kuvan kuvakulma, ja sitten katsotaan kaarrekeskipisteestä (yhdellä silmällä).
- Seminormaali
Epänormaali on nykyään uusi normaali.
- Niin_tai_näin
Normaaliobjektiivin virallinen määritelmä lienee se että polttoväli on sama kuin filmin tai kennon lävistäjä. Tähän oli muistaakseni joku historiallinen selitys jota en nyt muista mutta etsiköön ketä kiinnostaa. Täydenkoon kennossa tämä tarkoittaa 43mm. 50mm on varmaan vakiintunut normaaliksi koska on mukava tasaluku. Yleisesti normaalina pidetään 35-60mm polttoväliä. Joidenkin mielestä 35mm on laajakulma mutta kyse lienee makuasioista. Ihmisen näkäkenttä on molemmat silmät yhteen laskien noin 190 astetta. Terävän näön alue vain muutama aste.
Ei vaan minä sanoin sen yllä. Normaalin suhde kennokokoon on katseluetäisyyden suhde kuvakokoon. Tuo lävistäjä on yksi implementaatio tästä. Se ei selitä miksi elokuvissakin 50 mm on normaali. Elokuvia yleensä katsotaan suhteessa kauempaa.
- juupaseipäs
”virallinen määritelmä” Mistä näitä tulee?
standard focal length, prime lens, prime, = normaaliobjektiivi
normaali = ortogonaali, kohtisuora, rutiininomainen, tavallinen
full frame = täyskenno (frame= kenys, kenno = sensor)
croppikenno, kroppikerroin jne
Suomen Kameraseurojen Liitto r.y:
”Polttoväli tarkoittaa käytännössä matkaa objektiivin etulinssistä filmipinnalle.”
”Normaaliobjektiivilla perspektiivi vastaa kaikkein parhaiten todellisuutta.” - Nikon_kamera
"Suomen Kameraseurojen Liitto r.y:
”Polttoväli tarkoittaa käytännössä matkaa objektiivin etulinssistä filmipinnalle.”
”Normaaliobjektiivilla perspektiivi vastaa kaikkein parhaiten todellisuutta.”"
Ensimmäinen väite on totalista huuhaata. Polttoväli mitataan objektiivin taemmasta optisesta keskipisteestä, joka voi olla optiikan sisällä, takana (käännetyn telerakenteen laajakulmat) tai jopa objektiivin etupuolella (kompaktirakenteiset teleobjektiivit).
Toinen väite on puolitosi: n.s. normaaliobjektiivilla tulee tavallisesti kuvattua siten, että perspektiivi näyttää luonnolliselta. Objektiivin polttoväli ei vaikuta mitenkään perspektiiviin, ainoastaan kuvausetäisyys. "Normaaliobjektiivilla" tulee kuvattua "normaalisti", sitten perspektiivikin vaikuttaa "normaalilta". Käyttötapa ratkaisee. - Anonyymi
Näkökentällä tarkoitetaan sitä aluetta, jonka henkilö näkee liikuttamatta päätään tai silmiään. Näkökentän keskellä molemmilla silmillä näkyvän alueen leveys on n. 120°.
Tarkan näön alueen leveys 1 m etäisyydeltä katsottuna on n. 30 cm, normaaliobjektiivin kuvakulma vastaa n. 80 cm levyistä aluetta. Se on siis selvästi leveämpi kuin kerralla tarkasti näkyvä alue, toisaalta sen ulkopuolela olevalta alueelta ei pystytä havaisemaan juuri muuta kuin liikettä.
- epänormaalisti
Kuvittelen, että ns. normaaliobjektiivi on ihan eri asia kuin normaali polttoväli. Uusin ”hullutus” tässä viidakossa on ”normaalizoom”.
Huom kaikkien tarkennettavien objektiivien polttoväli muuttuu kun tarkennusta muutetaan. Vain ns. fixfocus objektiiveissa on kiinteä polttoväi.
Normaaliobjektiivin rakenne on yksinkertainen. Kokoava linssiryhmä on sijoitettu sellaiselle etäisyydelle kuvatasosta, että polttoväliä ei tarvitse muuttaa ylimääräisillä linsseillä. Yksinkertainen rakenne (normaalirakenne) tekee siitä edullisen myös valovoimaisena.
Normaali polttoväli on noin kuvapinnan lävistäjän mittainen. Normaali polttoväli ei ole vakio vaan se vaihtelee kuvapinnan koon mukaan. 50 mm:llä, perspektiivillä, kuvakulmalla yms. ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Esim ns. T/S ja palkkikameroiden objektiiveissa on tavallista suurempi kuvaympyrä (kuvakulma).
Kuvan kuvakulmalla tarkoitan objektiivin kuvaympyrästä rajattua (useimmiten suorakulmaista) aluetta. Raiippumatta siitä tehdäänkö rajaus kamerassa, vedostuksessa, kuvankäsittelyssä, saksilla tms. Kuvankuvakulma voidaan rakentaa esim. useasta eri kuvatiedostosta (panoraama).
50 mm on vain Oskar Barnackin (Leitz Optische Werke) mielivaltainen valinta ensimmäisen elokuvafilmiä (35 mm) käyttävän still-kameran objektiivin polttoväliksi. Sama mies ”keksi” kuvasuhteen 2:3 saadakseen mahtumaan 36 kuvaa valitsemalleen normaalifilmin pituudelle.
Kuvassa havaittava perspektiivi johtuu ensisijassa kuvausetäisyydestä sekä objektiivi- ja kuvatason asennosta toisiinsa ja kohteeseen nähden.
Perspektiiviä voidaan rakentaa/säätää, siirtämällä tai/ja kääntämällä objektiivi- ja kuvatasoa (ns. palkkikamera), erikoisrakenteisilla objektiiveilla ja kuvankäsittelyohjelmilla (jopa automaattisesti, LR).
Oman näkömuistini ”normaali polttoväli” vastaa n. 80 mm:n polttoväliä jos kuvapinnan lävistäjä kamerassa on ”kinokokoa”. Sillä lienee osuutta asiassa jota sanotaan vaikutelmaksi. Näköaistini kuvakulmaksi mitattiin eräässä kokeessa 186°. Silmäkin ”zoomaa” tarkentaessa ja kauas katsoessa kuvakulma pienenee. ”Normaaliobjektiivilla” kuvatun panoraamakuvan kuvakulma voi olla vaikka 360°- Nikon_kamera
"Huom kaikkien tarkennettavien objektiivien polttoväli muuttuu kun tarkennusta muutetaan. Vain ns. fixfocus objektiiveissa on kiinteä polttoväi."
Objektiivin polttovälillä tarkoitetaan polttoväliä äärettömään. Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.
Sitte toisekseen: ns. Cine-objektiivit ovat rakenteeltaan sellaisia, että niissä tarkennus tapahtuu todellisuudessa polttoväliä muuttamalla, ei siirtämällä optiikkaa joko fyysisesti tai sisäisellä tarkennuksella (optisen keskipisteen siirto). Tämä siksi, että elokuvissa tarvitaan optiikoita, joissa tarkennus ei muuta kuvakulmaa. Tämä onnistuu vain rakenteella, jossa optiikka pysyy optisesti paikoillaan mutta polttoväli pienenee lähelle tarkennettaessa, jolloin optiikka tarkentuu kuvakulman muuttumatta. - epänormaalisti
Nikon_kamera kirjoitti:
"Huom kaikkien tarkennettavien objektiivien polttoväli muuttuu kun tarkennusta muutetaan. Vain ns. fixfocus objektiiveissa on kiinteä polttoväi."
Objektiivin polttovälillä tarkoitetaan polttoväliä äärettömään. Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.
Sitte toisekseen: ns. Cine-objektiivit ovat rakenteeltaan sellaisia, että niissä tarkennus tapahtuu todellisuudessa polttoväliä muuttamalla, ei siirtämällä optiikkaa joko fyysisesti tai sisäisellä tarkennuksella (optisen keskipisteen siirto). Tämä siksi, että elokuvissa tarvitaan optiikoita, joissa tarkennus ei muuta kuvakulmaa. Tämä onnistuu vain rakenteella, jossa optiikka pysyy optisesti paikoillaan mutta polttoväli pienenee lähelle tarkennettaessa, jolloin optiikka tarkentuu kuvakulman muuttumatta.”Objektiivin polttovälillä tarkoitetaan polttoväliä äärettömään. Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.”
Ihanko totta?
Mulla ei ole yhtään objektiivia joka ei ”zoomaa” tarkennuksessa. Asiaan ei mitenkään vaikuta se mitä tarkoitat polttovälillä tai mikä on merkitty objektiivin polttoväliksi. - Canonisti_
epänormaalisti kirjoitti:
”Objektiivin polttovälillä tarkoitetaan polttoväliä äärettömään. Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.”
Ihanko totta?
Mulla ei ole yhtään objektiivia joka ei ”zoomaa” tarkennuksessa. Asiaan ei mitenkään vaikuta se mitä tarkoitat polttovälillä tai mikä on merkitty objektiivin polttoväliksi.Mites nuo video-objektiivit? Esimerkiksi Fujin Cine-sarjat.
- epänormaalisti
Canonisti_ kirjoitti:
Mites nuo video-objektiivit? Esimerkiksi Fujin Cine-sarjat.
Tuohon en osaa vastata. En edes tiedä mikä on viedon ”normaali” polttoväli. Kuvittelen, että se voisi omissa videoissani olla n. 85/35.
Selailin nettiä löytääkseni tukea väitteellesi ” Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.”,
Ei löytyt, mutta päinvastaisia kyllä useampiakin.
– As you focus closer and, the magnification increases.
– The "focal length" is different for each subject distance.
– The focal length changes significantly with focus
– Changing the focus distance changes the focal length
– Focal length changes with focusing distance
jne
”optiikkaa loitonnetaan”?
Mitä on optiikan loitontaminen?
Wiki: Optiikka on fysiikan valon tai yleisemmin sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä ja ominaisuuksia sekä valon ja aineen vuorovaikutusta tutkiva osa-alue. - TässäTälläKertaa
Linssille tahi useista linsseistä koostuville objektiiveille voidaan määritellä polttoväli, joita tietenkin voi olla vain yksi (kerrallaan, zoomeista puhuttaessa). Se mitataan käyttäen yhdensuuntaisia valonsäteitä, jotka siis tulevat äärettömästä. Jos näin ei olisi, pitäisi aina polttoväliä ilmoitettaessa mainita myös mittaukseen käytetty tarkennusetäisyys. Lienette vaolkuvausharrastuksenne kuluessa havainneet, että näin ei tehdä, vaan ilmoitetaan vain yksi polttoväli (tai polttovälialue zoomeille).
Mitä noihin ylläoleviin lainauksiin tulee, niin netistä löytyy kaikki, ja siitä 98% ei pidä paikkaansa.
Normaali tarkennus tapahtuu siten, että optiikkaa siirretään kauemmas kennosta kun tarkennetaan lähemmäs kuin äärettömään. Äärettömään tarkennettuna objektiivi on polttovälin etäisyydellä kennosta, nyt tietenkin tarkoitetaan objektiivin taempaa optista keskipistettä (joka voi olla jopa koko fyysisen laitteen etupuolella). Yksinkertaiset linssikaavat kertovat tarvittavan siirron määrän eri etäisyyksille ja polttoväleille.
Moderneissa optiikoissa ei tarkennus tapahdu koko linssipakettia siirtämällä, vaan muuttamalla objektiivin optisia ominaisuuksia linssejä ja linssiryhmiä siirtelemällä. Tällä joko muutetaan optisen keskipisteen paikkaa ja/tai polttoväliä (etenkin cine-objektiiveissa), jolla saadaan tarkennusmuutos aikaan tarvitsematta siirtää koko linssipakettia edestakaisin. Menetelmällä saadaan aikaan lähinnä nopeampi (automaatti)tarkennus ja kevyempiä rakenteita (ei raskaita prossisia tarkennuskieriä). - Nikon_kamera
epänormaalisti kirjoitti:
”Objektiivin polttovälillä tarkoitetaan polttoväliä äärettömään. Se ei muutu miksikään kun optiikkaa loitonnetaan kuvapinnasta, tarkennustaso muuttuu.”
Ihanko totta?
Mulla ei ole yhtään objektiivia joka ei ”zoomaa” tarkennuksessa. Asiaan ei mitenkään vaikuta se mitä tarkoitat polttovälillä tai mikä on merkitty objektiivin polttoväliksi.Lähelle tarkennettaessa objektiivin optista keskipistettä siirretään loitommas kennosta. Siitä syystä kuvakulma kapenee, tämän voi aivan yksinkertaisesti tajuta ottamalla viivottimen, kynän ja ruuutpaperilehtiön ja piirustamalla muutaman kaavakuvan. Tällä ei ole mitään tekemistä zoomamisen kanssa.
Esimerkiksi kuvattaessa lähikuvia 1:1 kuvakoossa on objektiivin keskipiste kaksi kertaa polttovälin päässä kennosta. Silloin, tieteenkin, myös kuvakulma putoaa puoleen. Ei se sen ihmeellisempää ole. - puhuttaessa
TässäTälläKertaa kirjoitti:
Linssille tahi useista linsseistä koostuville objektiiveille voidaan määritellä polttoväli, joita tietenkin voi olla vain yksi (kerrallaan, zoomeista puhuttaessa). Se mitataan käyttäen yhdensuuntaisia valonsäteitä, jotka siis tulevat äärettömästä. Jos näin ei olisi, pitäisi aina polttoväliä ilmoitettaessa mainita myös mittaukseen käytetty tarkennusetäisyys. Lienette vaolkuvausharrastuksenne kuluessa havainneet, että näin ei tehdä, vaan ilmoitetaan vain yksi polttoväli (tai polttovälialue zoomeille).
Mitä noihin ylläoleviin lainauksiin tulee, niin netistä löytyy kaikki, ja siitä 98% ei pidä paikkaansa.
Normaali tarkennus tapahtuu siten, että optiikkaa siirretään kauemmas kennosta kun tarkennetaan lähemmäs kuin äärettömään. Äärettömään tarkennettuna objektiivi on polttovälin etäisyydellä kennosta, nyt tietenkin tarkoitetaan objektiivin taempaa optista keskipistettä (joka voi olla jopa koko fyysisen laitteen etupuolella). Yksinkertaiset linssikaavat kertovat tarvittavan siirron määrän eri etäisyyksille ja polttoväleille.
Moderneissa optiikoissa ei tarkennus tapahdu koko linssipakettia siirtämällä, vaan muuttamalla objektiivin optisia ominaisuuksia linssejä ja linssiryhmiä siirtelemällä. Tällä joko muutetaan optisen keskipisteen paikkaa ja/tai polttoväliä (etenkin cine-objektiiveissa), jolla saadaan tarkennusmuutos aikaan tarvitsematta siirtää koko linssipakettia edestakaisin. Menetelmällä saadaan aikaan lähinnä nopeampi (automaatti)tarkennus ja kevyempiä rakenteita (ei raskaita prossisia tarkennuskieriä).”Mitä noihin ylläoleviin lainauksiin tulee, niin netistä löytyy kaikki, ja siitä 98% ei pidä paikkaansa.”
Nyt näyttää siltä, että TässäTälläKertaa-nimimerkin tiedoista yli 98% ei pidä paikkaansa
Koetappa löytää netistä tieto siitä, että polttoväli/kuvakulma ei muutu kun objektiivin tarkennusta muutetaan.
Miksi Nikon, Canon, DxOMark yms yritykset levittäisivät tarkennuksesta tietoa josta 98% ei pidä paikkaansa?
Pysyn edelleen väitteessäni, että kaikki tavalliset objektiivit zoomaavat tarkentaessa! Törmäsin ilmiöön focus stacking -ohjelmaa käytytäessäni.
Testilaitosten mitausten mukaan minkään objektiivin polttoväli äärettömyteen tarkennettuna ei ole se minkä valmistaja ilmoittaa. Virhe näyttää olevan rajoissa ±5 %. - TässäTälläKertaa
puhuttaessa kirjoitti:
”Mitä noihin ylläoleviin lainauksiin tulee, niin netistä löytyy kaikki, ja siitä 98% ei pidä paikkaansa.”
Nyt näyttää siltä, että TässäTälläKertaa-nimimerkin tiedoista yli 98% ei pidä paikkaansa
Koetappa löytää netistä tieto siitä, että polttoväli/kuvakulma ei muutu kun objektiivin tarkennusta muutetaan.
Miksi Nikon, Canon, DxOMark yms yritykset levittäisivät tarkennuksesta tietoa josta 98% ei pidä paikkaansa?
Pysyn edelleen väitteessäni, että kaikki tavalliset objektiivit zoomaavat tarkentaessa! Törmäsin ilmiöön focus stacking -ohjelmaa käytytäessäni.
Testilaitosten mitausten mukaan minkään objektiivin polttoväli äärettömyteen tarkennettuna ei ole se minkä valmistaja ilmoittaa. Virhe näyttää olevan rajoissa ±5 %.Palataan perusteisiin:
Polttoväli määritellään äärettömään tarkennetulle optiikalle. Siis yhdensuuntaiset säteet.
Perinteisen optiikkaa-siirretään-tarkennettaessa konstruktion ollessa kyseessä polttoväli ei tarkennettaessa muutu, mitenkä se voisikaan kun linssistö on yksi kiinteä klimppi. Kuvakulma tietenkin kapenee lähelle tarkennettaessa, koska optiikka loittonee, se nyt pitäisi olla pölhöllekin itsestään selvää.
Nykyaikaisten automaattitarkenteisten objektiivien polttoväli saattaa muuttua tai olla muuttumatta tarkennettaessa, riippuen siitä miten tarkennusmekanismi on toteutettu. Niissähän on ns sisäinen tarkennus jossa vain linssiryhmiä siirrellään halutun päämäärän saavuttamiseksi. Tarkennus voidaan saada aikaan joko a) siirtämällä optista keskipistettä kauemmas kennosta tai b) lyhentämällä polttoväliä tai c) sekä että. Polttovälin muuttuminen on vain seuraus konstruktiosta, ei sinänsä mikään tavoite. Joissakin zoomeissa fuskataan siten, että lähelle tarkennettaessa pisin polttoväli ei olekaan käytössä. Jopa tuhansia maksavat Canikon 70-200mm optiikat käyttäytyvät näin, sillä säästetään painoa, kokoa ja hintaa ja käyttäjä ei sitä huomaa.
Cine-objektiiveissa tarkennus tapahtuu polttoväliä muuttamalla, koska vain siten saadaan kuvakulma pidettyä samana koko ajan. Elokuvassa rajaus ei saa tarkennusta siirrettäessä otoksen aikana muuttua.
Mikä on "tavallinen optiikka"?
Objektiivien ilmoitetut polttovälit ovat todellakin vain "luokaa" tasoa, 50 millisenä myytävän optiikan todellinen polttoväli voi todellakin heittää millin pari suuntaansa. Tämä ei ole toleranssivirhe, vaan optiikat suunnitellaan tietyillä kriteereillä jossa polttovälin täsmällinen osuminen totuttuihin lukemiin ei ole olennaista, ja myydään sitten kuitenkin totunnaisilla määreillä: 50 mm, 35 mm jne, ei 51,8mm, 34,2mm tms.
Se mitä tarkoitin että 98% ei pidä paikkaansa oli vain viittaus siihen, että netistä löytyy tavattomasti virheellistä tietoa johon vetoaminen ei tee siitä oikeaa. Jo pelkästään näissä valokuvauksesta kertovissa ketjuissa on tavattomasti höttöä ja väärinkäsityksiä ja jos joku niihin viittaisi ei se tyhmistäja virheellisistä kommenteista tekisi sen oikeampia. Ei vaikka olisivat englanniksi. - puhuttaessa
TässäTälläKertaa kirjoitti:
Palataan perusteisiin:
Polttoväli määritellään äärettömään tarkennetulle optiikalle. Siis yhdensuuntaiset säteet.
Perinteisen optiikkaa-siirretään-tarkennettaessa konstruktion ollessa kyseessä polttoväli ei tarkennettaessa muutu, mitenkä se voisikaan kun linssistö on yksi kiinteä klimppi. Kuvakulma tietenkin kapenee lähelle tarkennettaessa, koska optiikka loittonee, se nyt pitäisi olla pölhöllekin itsestään selvää.
Nykyaikaisten automaattitarkenteisten objektiivien polttoväli saattaa muuttua tai olla muuttumatta tarkennettaessa, riippuen siitä miten tarkennusmekanismi on toteutettu. Niissähän on ns sisäinen tarkennus jossa vain linssiryhmiä siirrellään halutun päämäärän saavuttamiseksi. Tarkennus voidaan saada aikaan joko a) siirtämällä optista keskipistettä kauemmas kennosta tai b) lyhentämällä polttoväliä tai c) sekä että. Polttovälin muuttuminen on vain seuraus konstruktiosta, ei sinänsä mikään tavoite. Joissakin zoomeissa fuskataan siten, että lähelle tarkennettaessa pisin polttoväli ei olekaan käytössä. Jopa tuhansia maksavat Canikon 70-200mm optiikat käyttäytyvät näin, sillä säästetään painoa, kokoa ja hintaa ja käyttäjä ei sitä huomaa.
Cine-objektiiveissa tarkennus tapahtuu polttoväliä muuttamalla, koska vain siten saadaan kuvakulma pidettyä samana koko ajan. Elokuvassa rajaus ei saa tarkennusta siirrettäessä otoksen aikana muuttua.
Mikä on "tavallinen optiikka"?
Objektiivien ilmoitetut polttovälit ovat todellakin vain "luokaa" tasoa, 50 millisenä myytävän optiikan todellinen polttoväli voi todellakin heittää millin pari suuntaansa. Tämä ei ole toleranssivirhe, vaan optiikat suunnitellaan tietyillä kriteereillä jossa polttovälin täsmällinen osuminen totuttuihin lukemiin ei ole olennaista, ja myydään sitten kuitenkin totunnaisilla määreillä: 50 mm, 35 mm jne, ei 51,8mm, 34,2mm tms.
Se mitä tarkoitin että 98% ei pidä paikkaansa oli vain viittaus siihen, että netistä löytyy tavattomasti virheellistä tietoa johon vetoaminen ei tee siitä oikeaa. Jo pelkästään näissä valokuvauksesta kertovissa ketjuissa on tavattomasti höttöä ja väärinkäsityksiä ja jos joku niihin viittaisi ei se tyhmistäja virheellisistä kommenteista tekisi sen oikeampia. Ei vaikka olisivat englanniksi.Mikä on "tavallinen optiikka"?
Nyt huitaisit pahan kysymyksen.
Optiikka sana tulee Kreikan kielestä (τα όπτικά), se merkitsee näkökykyä. Eli alunperin optiikka oli tieteenala joka tutki äkökykyä.
Tavallinen optiikka (optinen tiede) lienee sähkömagneettisen säteilyä (käyttäytymistä ja ominaisuuksia) tutkiva tieteen ala (klassinen optiikka).
Epätavalliseksi optiikaksi voisimme ehkä nimittää modernia optiikkaa (tutkii mm. fotoniikkaa, kvantittumista ja hiukkasluonneta).
Joten optiikan siirtäminen kauemmaksi kamerasta (optiikka loittonee) tarkoittanee tieteen siirtämistä kauemmaksi kameran kuvapinasta.
Cine optiikasta viisastelu ei kuulu tälle palstalle, samoin kun ei kuulu objektiiveja käyttävä tähtitiede, lääketiede yms.
”Ei vaikka olisivat englanniksi.” Tuo viitannee kielitaidon puutteeseen tai venäjän kileeen?
- Tsuumikosh
Erilaisista perspektiiveistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Perspektiivi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isometrinen_projektio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortografinen_projektio
https://duckduckgo.com/?q=kavaljeeriperspektiivi&t=ffab&ia=videos
https://duckduckgo.com/?q=math or physics 3d youtube &t=ffab&ia=videos
Matematiikassa on tietyt säännöt tai tavat, miten piirretään kolmiulotteinen koordinaatisto. Akselien pitää olla tietyssä kulmassa toisiinsa verrattuina. Arkkitehdeillä on omat tapansa, miten rakennuksia piirretään.
Mutta taidepiirustuksen perspektiivi on yleensä erilainen kuin teknisessä piirtämisessä. Koulussa piirustuksen tunnilla opetettiin perspektiivin piirtämistä kahden pakopisteen avulla. Itse olen piirtänyt kolmella pakopisteellä kaupunkimaisemaa, pilvenpiirtäjiä, näköalakuvaksi yläviistosta. Kolmen pakopisteen käyttö aiheutti suurempaa syvyysulottuvuuden vaikutelmaa, kuin mihin olisi ehkä pystytty kahdella pakopisteellä.
Perspektivin korjailun objektiivit
TS-objektiivit ovat olleet yleensä melko kalliita. Saman vaikutelman voi saada aikaiseksi, jos kuvaa esim. rakennuksen erittäin laajakulmaisella objektiivilla, kallistamatta ylöspäin, ja rajaa kuvan yläosasta osasuurennoksen: talon etuseinä näyttää suorakulmaiselta. Tavallisesti laajakulmaisella objektiivilla, jos kallistetaan ylöspäin, rakennus kuvassa ehkä näyttäisi kaatuvan taaksepäin: seinän yläreuna näyttäisi kuvassa lyhyemmältä kuin alareuna. Mutta samaa ilmiötä tapahtuu myös normaaliobjektiivilla ja telellä.
Litistymisestä. Jos kuvataan esim. kesällä aurinkonottotuolissa pitkällään makaileva henkilö pitkän välimatkan päästä teleobjektiivilla, sitten kuvassa pää ja hartiat saattavat näyttää suhteettoman suurilta, tai jalkapohjat suhteettoman pieniltä. Mutta jos sama henkilö kuvataan lähempää yläviistosta normaaliobjektiivilla, sitten kuvassa mittasuhteet saattavat näyttää luonnollisemmilta.
Normaalipolttoväli on siitä mukava ja huoleton, että voi sihtailla ylös tai alas, minne milloinkin, murehtimatta, vääristyykö perspektiivi. Laajakulmalla kuvaaminen on tässä suhteessa hankalampaa. Teleobjektiivin perspektiivivaikutelma litistävämpi.
Joten en yhdy siihen mielipiteeseen, että perspektiivi riippuu vain ja ainoastaan kohteen ja katsojan välisestä etäisyydestä. Kyse on myös optisesta akselista (tähdätäänkö yläviistoon vai horisonttiin), perspektiivinkorjailuobjektiiveista, ja piirustuksen alalla erilaisista konventioista/tavoista/menetelmistä. En tiedä, menikö tämä optisen akselin asia perille ylemmässä viestissäni, joten kirjoitin osittain samaa asiaa eri tavalla uusiksi.- Anonyymi
”Saman vaikutelman voi saada aikaiseksi, jos kuvaa esim. rakennuksen erittäin laajakulmaisella objektiivilla, kallistamatta ylöspäin”
Satuilet taas. Kameran kallistaminen/kallistamattomuus ei muuta terävyysaluetta, mutta T/S osäätö muuttaa/säätää myös terävyysaluetta. Vaikutelma ei ole ollenkaan sama jos kuvissa on erilainen syväterävyys alue., pikemminkin päinvastoin. Syväterävyyttä muuttamalla muutetaan myös kuvan vaikutelmaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
”Saman vaikutelman voi saada aikaiseksi, jos kuvaa esim. rakennuksen erittäin laajakulmaisella objektiivilla, kallistamatta ylöspäin”
Satuilet taas. Kameran kallistaminen/kallistamattomuus ei muuta terävyysaluetta, mutta T/S osäätö muuttaa/säätää myös terävyysaluetta. Vaikutelma ei ole ollenkaan sama jos kuvissa on erilainen syväterävyys alue., pikemminkin päinvastoin. Syväterävyyttä muuttamalla muutetaan myös kuvan vaikutelmaa.Mitä tuossa edellisessä viestissä oli syvyysterävyydestä satuilua, kun siellä ei mainittu syvyysterävyyttä ollenkaan. Itse olet satuileva sekoileva paskiainen. Sotkemassa asioita joko tahallasi tai tyhmyyttäsi.
- tsuumailee
– tähdätäänkö yläviistoon vai horisonttiin
Sinulta meni tuo perspektiivin opiskelu pahasti pieleen. Kannattaa kerrata asioita jostakin alan oppikirjasta.
Jos kuvaat esim kuuta tai Otavan tähtikuviota niin mikä ero on perspektiivissä jos tähtään yläviistoon vai horisonttiin?
Optinen akseli ei ole vähääkään naimisissa perspektiivin/horisontin kanssa.
Tavallisella kameralla ja objektiivilla kuvatessa perspektiivin kuvassa rakaisee vain kohteen etäisyys ja kuvapinnan asento kohteeseen nähden.
Ns. palkikamerassa perspektiiviä ja tarkennusta voi säätää mm. takalautaa kallistamalla. Kameran takalaudalla ei ole mitään tekemistä optisen akselin kanssa.
Eli etäisyyden ohella ns. linjaperspektiiviin vaikuttaa vain kuvapinnan asento kohteeseen nähden. Jos ne ovat samansuuntaisia niin etäisyys ei vaikuta perspektiiviin.
Jos kuvaat kaltevaa rakennuksen kattoa niin, että tähtäät horisonttiin niin katto näyttää lyhenevän harjaa kohti. Esim kirkon kuvassa katon harja näyttää lyhyemmältä kuin räystäs vaikka se yleensä on pidempi. Samasta syystä perinteisessä arkkitehtuurissa on rakennettu niin, että harja on pitempi kuin räystäs jotta ne näytäisivät silmällä katsottuna saman mittaisilta. Mitä lähempää kuvaat sitä suurempi on em. pituusero.
Jos kallistat kameraa niin , että kameran kuvapinta on katon tason suuntainen niin katon kuvassa ei näy etäisyden aiheuttamaa perspektiiviä.
jne.- Tsuumikosh
Onko sinun mielestäsi millään mitään tekemistä minkään kanssa? Taitaa olla sama vänkääjä asialla taas uudestaan, kuin muissakin keskusteluissa on nähty. Valitan, jos asia ei sinun järkeesi mahdu.
Jos joku haluaa lukea järjettömän, riidanhakuisen vänkäämisen asemesta jotain asiallista TS-objektiiveista, esim. tuosta voi löytyä:
https://duckduckgo.com/?q=ts lens photo&t=ffab&ia=web
https://en.wikipedia.org/wiki/Optical_axis
Optisella akselilla on tekemistä perspektiivin kanssa. Kameran ylös kallistamisella tai horisonttiin tähtäämisellä on vaikutusta siihen, millainen perspektiivivaikutelma kuvaan tulee. Varsinkin silloin, kun kuvataan kulmikkaita kohteita. Mutta myös tähtitaivaan kohteiden muoto voi näyttää erilaiselta eri tilanteissa. Esim. Linnunrata voi näyttää kovasti erilaiselta Päiväntasaajan lähellä katseltuna, kuin Suomessa.
- Tsuumikoosh
Sammakkoperspektiivi ja lintuperspektiivi
Lienevät puhekielessä käytettyjä sanoja. Esim. jos kaupunkimaisema kuvataan katutasolta sammakkoperspektiivistä, tottakai perspektiivi kuvassa näyttää aivan erilaiselta, kuin jos sama kaupunki kuvattaisiin lintuperspektiivistä - esim. lentokoneesta, tai vuorelta. Samalta etäisyydeltä.
Tämä viisastelu jo riittäisi todistamaan eräät vänkäämiset vääriksi. Vänkäilijä kun yritti selitellä, että perspektiiviin vaikuttaa vain ja ainoastaan etäisyys. Ja myöhemminkö korjaili, että kuvatason suunta myös. Alalla lienee runsaasti ihmisiä, jotka voisivat kertoa, miten kuvatason suuntaaminen tai kääntely vaikuttaa - yllätys yllätys - tarkennustasoon ja syvyysterävyyteen.
Jos Okaro oli tämä vänkääjä, niin toivottaisin menemään jo hornan tuuttiin. - Tsuumikosh
Pystysuorien viivojen kohtaamiseen laajakulmakuvissa on monenlaisia vastakeinoja, joita on jo muidenkin kuin minun toimesta esitelty. Silti olen silloin tällöin nähnyt kuvia, joissa rakennus näyttää luonnottomalta mittasuhteiltaan siitä syystä, että laajakulmalla on tähdätty ylöspäin, ei horisonttiin. Jos vänkääjät eivät tiedä tätä asiaa, näin valokuvauksen perusperus-alkeita, niin sitten herää kysymys, ovatko nämä vänkääjät oikeasti itse minkään asian tekijöitä. Mutta kun olen kokemuksestani kertonut, miksi se helmi ei sioille kelpaa? Mitä tarve on vängätä ja väitellä? Olen myös ihmetellyt joidenkin sellaista tyyliä, että väitetään: ei ole sellaista asiaa kuin telemikrofoni, ei ole Sony-kameroihin objektiiveja, ei ole sitä ja tätä. Mikä teitä vaivaa? Luuletteko, että teidän oma käsitysmaailmanne ja sen rajallisuus on koko todellisuus? Ja sitten vänkäätte ja vänkäätte, loputtomasti? Mitä tekemistä tuollaisella asenteella on oikean valokuvauksen kanssa, sen kanssa, että havaitaan asioita? Tai minkään järjen kanssa?
Tässä lisää asia TS-objektiiveista, ja kohtaavista pystysuorista viivoista:
https://duckduckgo.com/?q= plane focus tilting&t=ffab&ia=web
https://duckduckgo.com/?q=converging verticals&t=ffab&ia=web
https://www.photographyblog.com/articles/how_to_avoid_converging_verticals
https://www.kenrockwell.com/tech/movements.htm- tsuumailee
Perspektiivi ei ole pystysuorien viivojen kohtaamista.
Pystysuorat viivat eivät kohtaa, eikä maailma ole pystysuoria viivoja.
Katsoppa vaikka rautatiekiskoja ja ratapölkkyä. Vaikuttaako perspektiiviin ja miten jos ”näyttää luonnottomalta mittasuhteiltaan siitä syystä, että laajakulmalla on tähdätty ylöspäin”
Googlaappa netistä kuvahaulla Lopen vanha kirkko eli Santa Pirjo (ilmakuva) ja yritä selittää mistä johtuu katon perspektiivi (muoto mittasuhteet kuvassa).
Sitten vertaa kuvaa esim kuvaan Lopen vanha kirkko, Loppi / suomenmuseotonline ja kerro johtuuko katon perspektiivi ”siitä syystä, että laajakulmalla on tähdätty ylöspäin”
Taitaa nuo sun helmet olla enempi herneitä nenässä? - Tsuumikosh
tsuumailee kirjoitti:
Perspektiivi ei ole pystysuorien viivojen kohtaamista.
Pystysuorat viivat eivät kohtaa, eikä maailma ole pystysuoria viivoja.
Katsoppa vaikka rautatiekiskoja ja ratapölkkyä. Vaikuttaako perspektiiviin ja miten jos ”näyttää luonnottomalta mittasuhteiltaan siitä syystä, että laajakulmalla on tähdätty ylöspäin”
Googlaappa netistä kuvahaulla Lopen vanha kirkko eli Santa Pirjo (ilmakuva) ja yritä selittää mistä johtuu katon perspektiivi (muoto mittasuhteet kuvassa).
Sitten vertaa kuvaa esim kuvaan Lopen vanha kirkko, Loppi / suomenmuseotonline ja kerro johtuuko katon perspektiivi ”siitä syystä, että laajakulmalla on tähdätty ylöspäin”
Taitaa nuo sun helmet olla enempi herneitä nenässä?Kuvien ja kuvataiteen perspektiivissä on nimenomaan kyse mm. siitä, että todellisuuden samansuuntaiset viivat/linjat näyttävät kuvassa kohtaavan tai lähenevän toisiaan.
Olisiko teidän vänkääjien syytä tajuta, että
1) on toki totta, että perspektiivi luonnossa on aivan sama - tietystä suunnasta, tiettyä kohdetta katseltaessa, tietyltä etäisyydeltä. Jos tämä piirrettäisiin tauluksi, esim. katsellen rakennusta ylöspäin, sitten rakennuksen pystysuorat viivat - ne jotka todellisuudessa ovat pystysuoria - saattaisivat näyttää lähentyvän kuvassa ylhäällä. Pakopiste. Periaatteessa normaaliobjektiivilla pitäisi tulla suunnilleen vastaavanlaista kuvaa, kuin miten ihminen maiseman näkee. Mutta
2) eri asia se, miten perspektiivi muotoutuu tai vääristyy riippuen siitä, millä keinoilla sitä valokuvataan. Miltä se näyttää kuvassa. Käytetäänkö laajakulmaa ja kallistetaanko ylös, alas, tai tähdätäänkö horisonttiin. Tai käytetäänkö perspektiivinkorjailuobjektiivia, joita on muitakin kuin laajakulmaisia.
Luulisi, että teille vänkääjille sanoisi jotakin jo se, että on olemassa perspektiivinkorjailuobjektiiveja. Perspektiivi ei ole sama aina samalta etäisyydeltä valokuvissa, koska sitä voidaan venyttää, vanuttaa, muotoilla laajakulmilla ja perspektiivinkorjailuobjektiiveilla.
Asian voi kuka hyvänsä laajakulman omistaja itse kokeilla varsin helposti. Jos tähdätään suorakulmaisen särmiön - esim. kaappi, talo, kirjahylly - suuntaan, kallistaen objektiivia alas tai ylös, sitten perspektiivivaikutelma kuvassa on erilainen verrattuna siihen, jos laajakulmalla tähdätään horisonttiin, vaakasuoraan eteenpäin. - lainauksiin
Lainaus ylempää
”Mitä noihin ylläoleviin lainauksiin tulee, niin netistä löytyy kaikki, ja siitä 98% ei pidä paikkaansa.”
”… Ei vaikka olisivat englanniksi.”
- ymmällä
Meneekö se niin, että 50 millisen nimi on normaaliobjektiivi kun kiinnitän sen 35mm kennon eteen, mutta jos siirrän sen toiseen kameraani jossa on pieni kenno niin saman objektiivin nimi onkin teleobjektiivi.
Esim. mulla on SMC PENTAX-M 1:2; 50 mm PentaxQ-kamerassa jonka kroppikerroin on 5,1 (kenno on 1/1.7" ?). Onko tuo Pentaxin normaali nyt n. 250 mm vastaanva teleobjektiivi ? –entä silloin jos objektiivi on irti kamerasta.
Entä jos käytän kroppikennoisen normaalia jossakin isompikennoisessa niin muuttuuko objektiivin nimi laajakulmaksi?- Tsuumikosh
Kinokoossa normaalipolttoväli lienee ollut jossain 45-50 millin tienoilla. Kinovastaava polttoväli millimetreinä = kroppikerroin * objektiivin polttoväli.
Jotkut kamerat, esim. Nikon FX-järjestelmän jotkut kinokokoiset kamerat, osaavat toimia kroppimoodissa, eli kroppikameran tavalla.
Siitä en tiedä, onko yleensä tapana nimittää yhden koon objektiivia teleksi tai laajakulmaksi tai normaaliksi vain sillä perusteella, että sama objektiivi eri kennokoon kamerassa näyttäisi muuntuvan yhdeksi näistä kolmesta objektiivilajista - tele, laajakulma, normaali.
Esim. Tamron 35/1,8 vakaajaobjektiivi kinokoon kamerassa olisi laajakulma, mutta jokin kamera ehkä osaisi käyttää sitä normaaliobjektiivin tavalla kroppimoodissa... Kuitenkin kun objektiivi on kinokoolle tehty, onko se sitten normaaliobjektiivi vain. En tiedä, onko ihmisillä tapana puhua eri kennokokoihin tarkoitetuista objektiiveista tällä tavalla.
Normaalitsuumilla olen itse ainakin tarkoittanut vain sitä, että normaalipolttoväli sisältyy tsuumin polttovälialueeseen. - ymmällä
Normaalitsuumilla … normaalipolttoväli sisältyy …
Jos kiinnitän esim 18-400mm normaalizuumin pikkukennoiseen kameraani niin mikä se on silloin?
Olisiko se esim 100 – 2050 mm vastaava ultrazoom? - AnnaMunKaikkiKestää
ymmällä kirjoitti:
Normaalitsuumilla … normaalipolttoväli sisältyy …
Jos kiinnitän esim 18-400mm normaalizuumin pikkukennoiseen kameraani niin mikä se on silloin?
Olisiko se esim 100 – 2050 mm vastaava ultrazoom?se on edelleen 18-400m zoomi, mutta kuvakulma vastaa 135 kameran 100-2050 millistä.
alkakaa puhumaan kuvakulma-asteista eikä höpöhöpö "vastaavuuksista". - Anonyymi
AnnaMunKaikkiKestää kirjoitti:
se on edelleen 18-400m zoomi, mutta kuvakulma vastaa 135 kameran 100-2050 millistä.
alkakaa puhumaan kuvakulma-asteista eikä höpöhöpö "vastaavuuksista".Alottelijat tietää ainoastaan että veden kiehumapiste 90 astetta ja suorakulma 100 astetta eli eivät ymmärrä mistään mitään. Vähän niin kuin automiehet puhuu hevosvoimista ja insinöörit kilovateista. Joten täällä ne vastaavuudet on ihan käypää valuuttaa.
- Anonyymi
AnnaMunKaikkiKestää kirjoitti:
se on edelleen 18-400m zoomi, mutta kuvakulma vastaa 135 kameran 100-2050 millistä.
alkakaa puhumaan kuvakulma-asteista eikä höpöhöpö "vastaavuuksista".”alkakaa puhumaan kuvakulma-asteista eikä höpöhöpö "vastaavuuksista".”
Joissakin objektiiveissa on suuri kuvakulma/piirtoympyrä.
Esim:
Sinaron 4.0/50 objektiivin kuvakulma on 84° ja piirtoympyrän halkaisija 90 mm.
Vrt esim. Pentax 50/1.8 kuvakulma 31,5°
Onko molemmat normaaliobjektiive ja vai jotain ihan muuta ja milläperusteella?
Mun pikkukennoisessa kamerassa kumpikin objektiivi tuottaa kennolle n. 255 mm/35 vastaavan kuvakulman!
—ihmettelee edelleen ”ymmällä”
- Anonyymi
Ihmisen tarkan näön alue verkkokalvolla on hyvin pieni, eikä reuna-alueet edes näe värejä.
- Anonyymi
Autoilussa korostuu näkökentän keskiosa. "Vauhtisokeus"?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1542696Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222001- 241996
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891796Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671540Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202- 101201
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91171