Se oikea hirsitalo.

Tuntuu olevan järeät puut ja kunnon meininki,Hirsihän on sellainen rakennusaine,jonka järeys vaikuttaa suorasti rakennuksen ikään ja myöskin sen lämpöarvoon.Eli jos rakennetaan pirtti 150mm hirrestä,se luultavasti vaavuttaa 200 vuoden iän ja halkoja lämmitykseen voi hyvinkin kulua 20 mottia vuodessa,mutta jos seinään isketään 3satasta,niin pirtin ikä tulee olemaan vähintään 400 vuotta ja halkokulutus on noin 10 mottia suvesta suveen.

Pelkkaväliseinät voidaan timprata pyöreään ulkoseinään,käyttämällä kantavan seinän pyrstöliitosta,tietenkin siinä on oma hommansa,mutta pyöreä ja pelkkahirsi voidaan ilmanmuuta yhdistää ja tuloksenahan on todella upea ja erikoinen rakenneratkaisu,ei takuulla tule heti samanlaista vastaan.
Kannattaa sahata väliseinäpelkat yhtä suurista ja ehkä suuremmistakin tukeista kun on ulkoseinät,saattaa tulla 2 pelkkaa yhdestä tukista ja se on hyvä asia koska ne ovat halkeamattomia,sydämen jäädessä hirren sivuun.
Tietenkin ulko ja välisenät kuivuvat eri tahtiin paksuuserosta johtuen,mutta se ei käytännössä aiheuta ongelmia,samanlaiset kuivumis eli laskeutumisvarat jätettävä ulko ja väiseiniin.

vara kirjoitti:

Tuntuu olevan järeät puut ja kunnon meininki,Hirsihän on sellainen rakennusaine,jonka järeys vaikuttaa suorasti rakennuksen ikään ja myöskin sen lämpöarvoon.Eli jos rakennetaan pirtti 150mm hirrestä,se luultavasti vaavuttaa 200 vuoden iän ja halkoja lämmitykseen voi hyvinkin kulua 20 mottia vuodessa,mutta jos seinään isketään 3satasta,niin pirtin ikä tulee olemaan vähintään 400 vuotta ja halkokulutus on noin 10 mottia suvesta suveen.

Pelkkaväliseinät voidaan timprata pyöreään ulkoseinään,käyttämällä kantavan seinän pyrstöliitosta,tietenkin siinä on oma hommansa,mutta pyöreä ja pelkkahirsi voidaan ilmanmuuta yhdistää ja tuloksenahan on todella upea ja erikoinen rakenneratkaisu,ei takuulla tule heti samanlaista vastaan.
Kannattaa sahata väliseinäpelkat yhtä suurista ja ehkä suuremmistakin tukeista kun on ulkoseinät,saattaa tulla 2 pelkkaa yhdestä tukista ja se on hyvä asia koska ne ovat halkeamattomia,sydämen jäädessä hirren sivuun.
Tietenkin ulko ja välisenät kuivuvat eri tahtiin paksuuserosta johtuen,mutta se ei käytännössä aiheuta ongelmia,samanlaiset kuivumis eli laskeutumisvarat jätettävä ulko ja väiseiniin.

Lue lisää

Itsellä on rannikon lähellä (ei siis huippu metsänkasvuseudulla) 6tuuman n 150mm hirsitalo.
Kyllä se siinä menee rakennettu vanhin osa v 1862 talvella kaadettu ja sitten seuraava jatke 1887 ja nuorin osa n 1894. Se nuorin osa on tehty uusiohirsistä eli puretusta hirrestä siis 110v sitten. Tämä lienee sitä oikeaa uusiokäyttöä. Kyllä kait noinkin ohut pelkkahirsi kestää ajan hammasta, kun talossa on ollut siis panelivuoraus. Tämä tuntuu nykyään olevan vähän tiedostettua. Kulutuskerros on pystylaudoitus ja punamultamaali. Vaihdoin nyt aurinkopuolelta paneloinnin uusiksi, mutta varjonpuolelta vain maalasin vanhan. Tuolla siis kestää aurinkoseinustalla paneeli n 90 vuotta ja sitten tarvii vaihtoa. Paneli kuluu mekaanisesti sateeesta ja rimat tippuu.

Olen nähnyt kyllä yli 100 v vuorauksia jos se on tehty tosi hyvästä ja tiheessä kasvaneesta kuusilaudasta. Mitähän kokemuksia muilla on?

Nykyisin täytyy hankkia lisäeristyksiä talon tiettyihin osiin EUn määräyksien takia. Tästä vaikka Honkarakenteen internet sivuilla tietoa.

Lisäeristyksiä tarvii tehdä että saadaan k arvo riittävän alas uusien EU määräysten mukaisiksi. Tämä aiheuttaa sen että lämpölaskut tehdään kompensoimalla rakenteiden kokonaislämmönjohtavuus.

Ei sen puoleen mitä järeämpää puutavaraa löytyy sen parempi, mutta lisäeristystä tarvitaan silti. Kiitos EU:n!

hirrestä hyvät mökit / talot kirjoitti:

Itsellä on rannikon lähellä (ei siis huippu metsänkasvuseudulla) 6tuuman n 150mm hirsitalo.
Kyllä se siinä menee rakennettu vanhin osa v 1862 talvella kaadettu ja sitten seuraava jatke 1887 ja nuorin osa n 1894. Se nuorin osa on tehty uusiohirsistä eli puretusta hirrestä siis 110v sitten. Tämä lienee sitä oikeaa uusiokäyttöä. Kyllä kait noinkin ohut pelkkahirsi kestää ajan hammasta, kun talossa on ollut siis panelivuoraus. Tämä tuntuu nykyään olevan vähän tiedostettua. Kulutuskerros on pystylaudoitus ja punamultamaali. Vaihdoin nyt aurinkopuolelta paneloinnin uusiksi, mutta varjonpuolelta vain maalasin vanhan. Tuolla siis kestää aurinkoseinustalla paneeli n 90 vuotta ja sitten tarvii vaihtoa. Paneli kuluu mekaanisesti sateeesta ja rimat tippuu.

Olen nähnyt kyllä yli 100 v vuorauksia jos se on tehty tosi hyvästä ja tiheessä kasvaneesta kuusilaudasta. Mitähän kokemuksia muilla on?

Nykyisin täytyy hankkia lisäeristyksiä talon tiettyihin osiin EUn määräyksien takia. Tästä vaikka Honkarakenteen internet sivuilla tietoa.

Lisäeristyksiä tarvii tehdä että saadaan k arvo riittävän alas uusien EU määräysten mukaisiksi. Tämä aiheuttaa sen että lämpölaskut tehdään kompensoimalla rakenteiden kokonaislämmönjohtavuus.

Ei sen puoleen mitä järeämpää puutavaraa löytyy sen parempi, mutta lisäeristystä tarvitaan silti. Kiitos EU:n!

Lue lisää

syntymäkotini oli 1800 luvun puolenvälin paikkeilla rakennettu suuri pohjalaistalo,joka purettiin ja siirrettiin vuonna 1900,jokivarresta kolme kilometriä alemmas, saman joen varteen.Uusien tuulien puhaltaessa, talo purettin 70 luvulla ja tilalle rakennettiin tasakattoinen tiilitalo, sen ajan muotitalo.Voi aikoja voi tapoja.

Meidänkin talon seinäpaksuus oli noin 6 tuumaa,siis ilmanmuuta liian ohutta tämän päivän vaatimuksiin.Entisajan isännät luottivat 6 tuuman hirteen ja olihan siihen omat syynsä.Varaus ja nurkkasalvokset veistettiin täysin kirveellä,ehkä nurkissa oli jonkinlainen saha apuna,nostureista nyt puhumattakaan ja talot oli korkeita.

Voidaan sanoa,että jos hirsi olisi ollut 2 tuumaa paksumpi, se olisi aiheuttanut puolta enemmän työtä kaikilla rakentamisen osa-alueilla,ottaen huomioon sen ajan työvälineet.
Muuten,mitenkähän me ollaan paleltu ennen euta,ollaanko me oltu elossakaan ennen euta?Ei meillä ole ollut minkäänlaisia eristeitä ja määräyksiä ennen euta.

paljon perää on,että koneella talot tehdään tänäpäivänä suurimmaks osaks,mutta kullä löytyy vielä hirsitimpureita,ainakin täältä pohjanmaalta.Olenkin sitämieltä,että oikea hirsitalo on perinteisenä käsityönä veistetty ja vain sitä voidaan kutsua hirsitalonimikkeellä.koska siinä on niin suuri ero, kaikilla osa-alueilla konetyöhön verrattuna.

Jo raaka-aineessa on suuri ero,sillä tehtaitten käyttämä parru tai lankkuiaihio on kvinttaa tai sekstaa,ei varmaan koskaan ussää.Perinteisessä taas lähes kaikki hirret on us laatua,joittenka tyvi ja latva vuorottelee ja seinässä kosteuden vaihdellessa eläminen on tasaista.Toisin on konetyössä,jossa parrunippu ajetaan koneeseen,kaikki tyvet samassa päässä.
Kun tyvipuu on kaikki samassa nurkassa ja latva toisessa,on nurkilla huomattava ero kosteuselämisessä,joka sitten on lisäämässä kuuraa nurkkiin meininkiä.

On myös muistettava,että hirsi on luonnollisesti paksumpi tyvestä ja parru ja on yhtä paksua kummastakin päästä,eli kun oikeaa nimeä konetyönä tehdylle haetaan,niin se on ilmanmuuta = parrutalo,eikä hirsitalo.

vara kirjoitti:

paljon perää on,että koneella talot tehdään tänäpäivänä suurimmaks osaks,mutta kullä löytyy vielä hirsitimpureita,ainakin täältä pohjanmaalta.Olenkin sitämieltä,että oikea hirsitalo on perinteisenä käsityönä veistetty ja vain sitä voidaan kutsua hirsitalonimikkeellä.koska siinä on niin suuri ero, kaikilla osa-alueilla konetyöhön verrattuna.

Jo raaka-aineessa on suuri ero,sillä tehtaitten käyttämä parru tai lankkuiaihio on kvinttaa tai sekstaa,ei varmaan koskaan ussää.Perinteisessä taas lähes kaikki hirret on us laatua,joittenka tyvi ja latva vuorottelee ja seinässä kosteuden vaihdellessa eläminen on tasaista.Toisin on konetyössä,jossa parrunippu ajetaan koneeseen,kaikki tyvet samassa päässä.
Kun tyvipuu on kaikki samassa nurkassa ja latva toisessa,on nurkilla huomattava ero kosteuselämisessä,joka sitten on lisäämässä kuuraa nurkkiin meininkiä.

On myös muistettava,että hirsi on luonnollisesti paksumpi tyvestä ja parru ja on yhtä paksua kummastakin päästä,eli kun oikeaa nimeä konetyönä tehdylle haetaan,niin se on ilmanmuuta = parrutalo,eikä hirsitalo.

Lue lisää

nurkkamalli on tiivimmpi ja lujempi maailmaa vastaan,ristinurkka,vai sinkka,eli siis tasanurkka.

hirrestä 05 kirjoitti:

nurkkamalli on tiivimmpi ja lujempi maailmaa vastaan,ristinurkka,vai sinkka,eli siis tasanurkka.

on ainakin varma nurkka siinämielessä,että saumat on hyvin nähtävissä ja näin ollen,ne voidaan huolella ja tarkasti tilkitä.Ristinurkka on tietysti lujin maalimaa vastaan,mutta kylmiä saumoja jää helposti jos ei ole erityisen tarkka ja huolellinen tilkkimies.

Ristinurkassa seinästä ulostulevat nurkanpäät,ovat kosteudelle alttiina ja varsinkin väliseinien nurkanpäissä tulee olla turpoamisvara,sillä sisäpuolella hirsi on kuivassa huoneilmassa ja ulkopuolella ilma on syksyllä hyvinkin kosteaa,joten jokainen ymmärtää mitä siitä seuraa,kannatta siis nurkanpäissä varauksiin jättää muutama milli löysää.Entisinä aikoina timpurit tekivat reilut raot nurkanpäihin.He tiesivät,että jos nurkanpäät kantaa,seinää on mahdoton saada tiiviiksi.

vara kirjoitti:

on ainakin varma nurkka siinämielessä,että saumat on hyvin nähtävissä ja näin ollen,ne voidaan huolella ja tarkasti tilkitä.Ristinurkka on tietysti lujin maalimaa vastaan,mutta kylmiä saumoja jää helposti jos ei ole erityisen tarkka ja huolellinen tilkkimies.

Ristinurkassa seinästä ulostulevat nurkanpäät,ovat kosteudelle alttiina ja varsinkin väliseinien nurkanpäissä tulee olla turpoamisvara,sillä sisäpuolella hirsi on kuivassa huoneilmassa ja ulkopuolella ilma on syksyllä hyvinkin kosteaa,joten jokainen ymmärtää mitä siitä seuraa,kannatta siis nurkanpäissä varauksiin jättää muutama milli löysää.Entisinä aikoina timpurit tekivat reilut raot nurkanpäihin.He tiesivät,että jos nurkanpäät kantaa,seinää on mahdoton saada tiiviiksi.

Lue lisää

se selviskin,kun olen nähnut vanhoissa hirsirakennuksissa,että seinistä ulostulevat nurkat on kanttiset,niinkuin parrunpäät,ilman varauksia ja välissä on 1-2 sentin rako.Olen ajatellut,että se on koristelun takia sillä tavalla tehty,mutta sillä on toinenkin,todella tärkeä merkitys,hirren laskeutumisen kannalta.