Keskusta tuli Malmin asiassa ihmisten linjoille

Järkevä.päätös

Helsikiläisetkin huoma kuka heitä suojelee, tietää "namia lisää keskustalle sieltäkin.
Järkevin vaihtoehto valittu, ei mitään järkeä asunto käyttöön kentän aluetta.

Malmin lentokentän maapohja on vajonnut dramaattisesti. Kiista kentän tulevaisuudesta sai perjantaina uuden käänteen, kun ympäristöministeriö palautti suojeluesityksen ELY-keskukseen uudelleen arvioitavaksi.
Pehmeä, suoperäinen maa sisältää myös Suomen vaarallisimpiin ympäristöhaittoihin lukeutuvaa sulfidisavea. Sen laajuudesta ja syvyydestä ei vielä ole selvyyttä.

Ympäristöministeriö teki perjantaina päätöksen, jolla voi olla huomattava vaikutus kenttään kohdistuviin rakennussuunnitelmiin. Päätös ei kuitenkaan johtunut maaperän ongelmista ja riskeistä, vaan kentän kulttuuriarvoista.

Ministeriö palautti lentoaseman rakennussuojelua koskevan hylkäyspäätöksen Uudenmaan ELY-keskukselle. Se oli ministeriön mukaan soveltanut puutteellisesti lakia rakennusperinnön suojelemisesta.

– Kumoamme päätöksen ja palautamme asian uudelleen ELY-keskukseen, sillä se ei riittävällä tavalla käynyt läpi rakennusperintölain mukaista suojelumahdollisuutta, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) perustelee Iltalehdelle.

”Kenttä hyvin arvokas”
Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra valitsi kolme vuotta sitten Malmin kentän Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. Ministeri Tiilikainen on näkemyksineen järjestön kannalla.
– Kulttuuriperintökohde ei ole vain jokin rakennus. Se on ihmisten ja yhteisöjen elävää toimintaa. Tällöin suojelu laajenee siihen, että mahdollistetaan tällaisen kulttuuriin liittyvien toimintojen jatkuminen, Tiilikainen perustelee.
Malmin kohdalla se merkitsee hänen mukaansa lentotoiminnan jatkamista.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/807ff643-658b-4239-9cc9-5d2349ff31aa

24

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei.suolle

      Talin golfkenttä on paljon parempi paikka lähiöksi ja sinne saa myös ratikan.

      • "Talin golfkenttä on paljon parempi paikka lähiöksi ja sinne saa myös ratikan. "

        Erinomainen idea.
        Tosin Sinnemäki käy kavereineen golfaamassa, niin no deal :-)


        "Helsikiläisetkin huoma kuka heitä suojelee, tietää "namia lisää keskustalle sieltäkin.
        Järkevin vaihtoehto valittu, ei mitään järkeä asunto käyttöön kentän aluetta."

        Miten käy cityvihreiden strömsööaattelun jos lentokentältä löytyykin "aivan yllättäen" hirvittävästi saasteita ja muita kemikaaleja jota lentokenttätoiminta on vuosikymmenien aikana maahan valuttanut.


    • ketku.keskusta

      Ketkuja ovat, tekevät kaikkensa, että pysyisivät vallassa...

      • Erehdyit

        Ei Sinnemäki ole keskustassa.


    • Helsingin kepujärjestö on vastustanut Malmin lentokentän asuntokaavoittamista jo toistakymmentä vuotta eli siitä lähtien, kun asia nousi vireille. Alkuperäistä perustetta en muista, mutta jokin muu se tietenkin oli kuin tämä maaperäjuttu.

      • Hetkonen.sano.Putkonen

        Onko nyt keskustalla maaperäjuttu ? Et tainnut lukea kunnolla juttua. Lueppa
        uudestaan ! Ja kerro mitä siinä luki maaperästä. Jelpin vähän:
        "Ympäristöministeriö teki perjantaina päätöksen, jolla voi olla huomattava vaikutus kenttään kohdistuviin rakennussuunnitelmiin. Päätös ei kuitenkaan johtunut maaperän ongelmista ja riskeistä, vaan kentän kulttuuriarvoista." Näin keskustalaisen johtama ympäristöministeriö.

        Kapi saattaa nyt tulla ja sanoa, että hän on Pystyyn_kuollut linjoilla. Muttei sekään auta, sen voi lukea mitä lehti sanoo.


      • Hetkonen.sano.Putkonen kirjoitti:

        Onko nyt keskustalla maaperäjuttu ? Et tainnut lukea kunnolla juttua. Lueppa
        uudestaan ! Ja kerro mitä siinä luki maaperästä. Jelpin vähän:
        "Ympäristöministeriö teki perjantaina päätöksen, jolla voi olla huomattava vaikutus kenttään kohdistuviin rakennussuunnitelmiin. Päätös ei kuitenkaan johtunut maaperän ongelmista ja riskeistä, vaan kentän kulttuuriarvoista." Näin keskustalaisen johtama ympäristöministeriö.

        Kapi saattaa nyt tulla ja sanoa, että hän on Pystyyn_kuollut linjoilla. Muttei sekään auta, sen voi lukea mitä lehti sanoo.

        Ymmärrätkö lukemaasi? Kepun vastustava kanta Malmin lentokentän asuntokaavoittamiseen ei nimenomaan ole mitenkään liittynyt alueen maaperään tai ympäristöministeriön päätökseen. Annat avauksessasi ymmärtää, että kepu olisi kääntänyt takkinsa, mutta se ei pidä paikkansa.


      • Medialla.tapana.hämätä
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Ymmärrätkö lukemaasi? Kepun vastustava kanta Malmin lentokentän asuntokaavoittamiseen ei nimenomaan ole mitenkään liittynyt alueen maaperään tai ympäristöministeriön päätökseen. Annat avauksessasi ymmärtää, että kepu olisi kääntänyt takkinsa, mutta se ei pidä paikkansa.

        Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä. Eikä nyt hassumpi suunta olekkaan. Nyky rakentaminen vaatii paalutusta peruskallioon asti, ei kannata tuonne sitä tehdä, ihan maalaisjärkisestikin. Paljon parempia alueita löytyy maapohjaisestikin.

        Oli miten oli, kenttänä todennäköisesti säilyy. Tuo lehden juttu vain hämäävästi, kun ulko-ovia on aikanaan madallettu, ja tehty ajanmukaiset portaat siihen, kun ennen oli pihan tasalla sisäänkäynti. Kuvastakin tarkkasilmäinen voi suhteuttaa miten tolppa on lyhyempi kuin ennen. Ettei nyt noin paljoa kuitenkaan ole maa liikkunut. Ja miten suhteess rakennukseen vaikuttanut ? Vaikka maa kohoaa sen sentin vuodessa, miten sitten suhteutuu ympäristöön, esim rakennuksiin, verraten piha alueisiin? Kuitenkin sen omin silmin havainnut miten meri pakenee rannoilta, kun paikka jossa olen kulkenut pitkään huomaa selvästi sen. Kun ranta veden kohdalla on loivaa, meri pekenee silmin nähden kauemmas jo 30-40 vuodessa, jonka olen havainnut.
        https://frontpage-s3.ilcdn.fi/fcef56ec2e7f93f5bd76bd71be7781f7.jpg

        Pihaa on remonteerattu moneenkin otteeseen 30-luvun jälkeen, laitettu nykyainen salaoja järjestelmä, nyky aikaisin sepelein. Siihen aikaan 30 -luvulla salaojina käytettiin poltettuja tiilikiviä jotka ladottiin peräjälkeen. Nykyisin uritettu muoviputki, useimmin 6 metrin salkoina. Aiemmin käytettin rullalla olevaa pitkää "letkua" , mutta sen aika jättänyt peltosalaojiin jossa pääosin käytetään, ja salaoja koneet käyttää laskua sillä nopsaan kun ei päätä ole putkessa, kun liitoksin liitetään aina rullalla oleva n 50-100 m pitkä putki, joka kelalta menee maan uumeniin salaoja pillarin koukun nokkaan. Toki muutenkin putki lasketaan esim kaivurilla, mutta silloin käytetään 6m salkoa, se pysyy vaaterissa paremmin.--tulipahan salaojistakin asiaa, kun sitä joskus tehty omiksi tarpeiksi.

        Tallainen ihan käytännön läheinen asia, kun perusteita sen esittämiseen tullut ihan kokemuksesta. Sopiikin yleensä keskustalaisten osaamis piiriin.


      • lestakaan.ei.huuda
        Medialla.tapana.hämätä kirjoitti:

        Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä. Eikä nyt hassumpi suunta olekkaan. Nyky rakentaminen vaatii paalutusta peruskallioon asti, ei kannata tuonne sitä tehdä, ihan maalaisjärkisestikin. Paljon parempia alueita löytyy maapohjaisestikin.

        Oli miten oli, kenttänä todennäköisesti säilyy. Tuo lehden juttu vain hämäävästi, kun ulko-ovia on aikanaan madallettu, ja tehty ajanmukaiset portaat siihen, kun ennen oli pihan tasalla sisäänkäynti. Kuvastakin tarkkasilmäinen voi suhteuttaa miten tolppa on lyhyempi kuin ennen. Ettei nyt noin paljoa kuitenkaan ole maa liikkunut. Ja miten suhteess rakennukseen vaikuttanut ? Vaikka maa kohoaa sen sentin vuodessa, miten sitten suhteutuu ympäristöön, esim rakennuksiin, verraten piha alueisiin? Kuitenkin sen omin silmin havainnut miten meri pakenee rannoilta, kun paikka jossa olen kulkenut pitkään huomaa selvästi sen. Kun ranta veden kohdalla on loivaa, meri pekenee silmin nähden kauemmas jo 30-40 vuodessa, jonka olen havainnut.
        https://frontpage-s3.ilcdn.fi/fcef56ec2e7f93f5bd76bd71be7781f7.jpg

        Pihaa on remonteerattu moneenkin otteeseen 30-luvun jälkeen, laitettu nykyainen salaoja järjestelmä, nyky aikaisin sepelein. Siihen aikaan 30 -luvulla salaojina käytettiin poltettuja tiilikiviä jotka ladottiin peräjälkeen. Nykyisin uritettu muoviputki, useimmin 6 metrin salkoina. Aiemmin käytettin rullalla olevaa pitkää "letkua" , mutta sen aika jättänyt peltosalaojiin jossa pääosin käytetään, ja salaoja koneet käyttää laskua sillä nopsaan kun ei päätä ole putkessa, kun liitoksin liitetään aina rullalla oleva n 50-100 m pitkä putki, joka kelalta menee maan uumeniin salaoja pillarin koukun nokkaan. Toki muutenkin putki lasketaan esim kaivurilla, mutta silloin käytetään 6m salkoa, se pysyy vaaterissa paremmin.--tulipahan salaojistakin asiaa, kun sitä joskus tehty omiksi tarpeiksi.

        Tallainen ihan käytännön läheinen asia, kun perusteita sen esittämiseen tullut ihan kokemuksesta. Sopiikin yleensä keskustalaisten osaamis piiriin.

        Taisi tuo tieto vetää hiljaiseksi työttömät eläkeläiset, jotka ei tallaisia kokeneet töitä laistaessaan.


      • Harhaa.vain
        lestakaan.ei.huuda kirjoitti:

        Taisi tuo tieto vetää hiljaiseksi työttömät eläkeläiset, jotka ei tallaisia kokeneet töitä laistaessaan.

        Miten sinä tuollaista olisit kokenut, kun aikasi on kulunut "majurina ja insinöörinä".


      • Anonyymi
        Hetkonen.sano.Putkonen kirjoitti:

        Onko nyt keskustalla maaperäjuttu ? Et tainnut lukea kunnolla juttua. Lueppa
        uudestaan ! Ja kerro mitä siinä luki maaperästä. Jelpin vähän:
        "Ympäristöministeriö teki perjantaina päätöksen, jolla voi olla huomattava vaikutus kenttään kohdistuviin rakennussuunnitelmiin. Päätös ei kuitenkaan johtunut maaperän ongelmista ja riskeistä, vaan kentän kulttuuriarvoista." Näin keskustalaisen johtama ympäristöministeriö.

        Kapi saattaa nyt tulla ja sanoa, että hän on Pystyyn_kuollut linjoilla. Muttei sekään auta, sen voi lukea mitä lehti sanoo.

        Tiilikainen ulos ja kepulit ei jatkoon. Oli oikein "malmivaalit" ;) Kansa on puhunut ,korpikentälle asuntoja!


      • Anonyymi
        Medialla.tapana.hämätä kirjoitti:

        Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä. Eikä nyt hassumpi suunta olekkaan. Nyky rakentaminen vaatii paalutusta peruskallioon asti, ei kannata tuonne sitä tehdä, ihan maalaisjärkisestikin. Paljon parempia alueita löytyy maapohjaisestikin.

        Oli miten oli, kenttänä todennäköisesti säilyy. Tuo lehden juttu vain hämäävästi, kun ulko-ovia on aikanaan madallettu, ja tehty ajanmukaiset portaat siihen, kun ennen oli pihan tasalla sisäänkäynti. Kuvastakin tarkkasilmäinen voi suhteuttaa miten tolppa on lyhyempi kuin ennen. Ettei nyt noin paljoa kuitenkaan ole maa liikkunut. Ja miten suhteess rakennukseen vaikuttanut ? Vaikka maa kohoaa sen sentin vuodessa, miten sitten suhteutuu ympäristöön, esim rakennuksiin, verraten piha alueisiin? Kuitenkin sen omin silmin havainnut miten meri pakenee rannoilta, kun paikka jossa olen kulkenut pitkään huomaa selvästi sen. Kun ranta veden kohdalla on loivaa, meri pekenee silmin nähden kauemmas jo 30-40 vuodessa, jonka olen havainnut.
        https://frontpage-s3.ilcdn.fi/fcef56ec2e7f93f5bd76bd71be7781f7.jpg

        Pihaa on remonteerattu moneenkin otteeseen 30-luvun jälkeen, laitettu nykyainen salaoja järjestelmä, nyky aikaisin sepelein. Siihen aikaan 30 -luvulla salaojina käytettiin poltettuja tiilikiviä jotka ladottiin peräjälkeen. Nykyisin uritettu muoviputki, useimmin 6 metrin salkoina. Aiemmin käytettin rullalla olevaa pitkää "letkua" , mutta sen aika jättänyt peltosalaojiin jossa pääosin käytetään, ja salaoja koneet käyttää laskua sillä nopsaan kun ei päätä ole putkessa, kun liitoksin liitetään aina rullalla oleva n 50-100 m pitkä putki, joka kelalta menee maan uumeniin salaoja pillarin koukun nokkaan. Toki muutenkin putki lasketaan esim kaivurilla, mutta silloin käytetään 6m salkoa, se pysyy vaaterissa paremmin.--tulipahan salaojistakin asiaa, kun sitä joskus tehty omiksi tarpeiksi.

        Tallainen ihan käytännön läheinen asia, kun perusteita sen esittämiseen tullut ihan kokemuksesta. Sopiikin yleensä keskustalaisten osaamis piiriin.

        "Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä." Eli ilmailua harrastava toimittaja yrittää valheilla estää rakentamisen.

        Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia. Lentokentän alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille ja maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa.
        Malmin lentokentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti yhteensä liki 3000 pisteestä. Muun muassa sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan huomioida suunnittelussa ja käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.
        Tuloksista ei tullut esiin mitään sellaista, joka olisi muuttanut aluetta vaikeammin rakennettavaksi, päinvastoin. Sulfidin aiheuttama riski on pieni ja sen esiintymisalue rajallinen, mikä on hyvä asia rakentamisen kannalta, sanoo diplomi-insinööri Helena Färkkilä-Korjus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

        Tutkimusten mukaan sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriä lähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustat voimakkaasti sulfidiset savet kuitenkin puuttuvat Malmin alueelta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä." Eli ilmailua harrastava toimittaja yrittää valheilla estää rakentamisen.

        Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia. Lentokentän alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille ja maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa.
        Malmin lentokentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti yhteensä liki 3000 pisteestä. Muun muassa sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan huomioida suunnittelussa ja käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.
        Tuloksista ei tullut esiin mitään sellaista, joka olisi muuttanut aluetta vaikeammin rakennettavaksi, päinvastoin. Sulfidin aiheuttama riski on pieni ja sen esiintymisalue rajallinen, mikä on hyvä asia rakentamisen kannalta, sanoo diplomi-insinööri Helena Färkkilä-Korjus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

        Tutkimusten mukaan sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriä lähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustat voimakkaasti sulfidiset savet kuitenkin puuttuvat Malmin alueelta.

        Malmilla Dronet ehdottomasti kiellettyjä ,toista on täällä jossa vapaa ilmatila.

        Kaavoitus mahdollistaa myös koko alueen ja kehittyvän lentopaikka-alueen virallisen sisääntulon alueelle ja lentopaikalle suoraan E18 liittymästä 70. 2.Tulevaisuuden visiodroneteknologiakeskukselleTulevaisuuden miehittämättömän ilmaliikenteen, kuten drone-toiminnan on tukeuduttava lentopaikkaan ja lentokentän tarjoamiin palveluihin, kuten kiitotie, testausmahdollisuudet, vapaa ilmatila, digitaaliset yhteydet, ilmailun sääasemat, briefing-palvelutjne. Drone-toiminta ja sen kehittyminen edellyttävät 5G-teknologiaa. Sekä lentokenttäoperaattori Redstone Aero Oy että Pyhtään kuntaovat tehneet 5G-Momentum –sopimuksen Viestintäviraston kanssa ja alueen valokuituverkko tullaan rakentamaan toiminnan mahdollistamiseksi mahdollisimman pian.Pyhtään kunta on varannut vuoden 2019 investointibudjettiinsa yhteensä 300.000 EUR nopean laajakaistan rakentamiselle kuntaan, joka on tulevaisuuden 5G tukiasemaverkoston ”selkäranka.” Kymenlaakson liitto on Maakuntajohtajan päätöksellävalinnut laajakaistatukilain mukaisella valintamenettelyllä hankkeelle toteuttajan (edellyttäen valtion tuen myöntämistä).Koska drone-liiketoiminta ja miehittämättömien ilma-alusten ja maakulkuneuvojen testaus tarvitsevatkiitotiealuetta, on tälle toiminnalle varattuoma alue, koska julkisen lentopaikan kiitotiealuetta ei voi toistuvasti pitää suljettuna muulta ilmaliikenteeltä. Tämän pohjalta Pyhtään kunnan yleiskaavasuunnitelmassa on laajennettu LL/tp –aluetta länteen, niin että toimitila-ja testaustarpeet voidaan tulevaisuudessa osoittaa lentokenttäalueen länsipuolelle omalle alueelleen.Alueelle voi sijoittua myös ilmailumuseo-tai näyttelytilatoimintaa sekä monipuolista teknologista liiketoimintaa, kuten drone-palvelukonseptit, mittaukset, kuvaukset, kuljetukset ja niiden tarvitsema tietoliikenne ja laiteteknologiajne.Nämä toiminnot eivät edellytä ympäristö-tai muuta toimilupaa, mutta alueen tulee olla luokiteltu lentopaikaksi jo sähköisen ilmaliikenteen tulevia tarpeita ajatellen.Yhteiskunnallisesti merkittävänDrone Test Centerin tarve on myös todettu laajasti. Liikenne-ja viestintäministeriö, Business Finland, Trafi ja Viestitävirastopitävät tärkeänä, että Suomeen syntyy lentokenttäinfra, jossa tulevaisuuden sähköistä ilmaliikenne-teknologiaa voidaan testata ja kehittää. Pyhtään lentopaikka on tällä hetkellä ainoa mahdollinen sijoittautumispaikka koko Etelä-Suomessaja se on siksi saanut laajan tuen yhteiskunnan suunnasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja hämäys tarttuu heikompi osaajiin helposti. Mediallakin on omat mielipiteet mitä suuntaa kannatavat, nyt jutussa kannatetaan kentän säilymistä." Eli ilmailua harrastava toimittaja yrittää valheilla estää rakentamisen.

        Helsingin kaupunki on selvittänyt alueen maaperää vuosia. Lentokentän alueen maaperä on tyypillistä Koillis-Helsingille ja maaperän vaatimukset huomioidaan rakentamisessa.
        Malmin lentokentän maaperää on tutkittu suunnitelmallisesti yhteensä liki 3000 pisteestä. Muun muassa sulfidisaven esiintymistä on selvitetty, jotta se voidaan huomioida suunnittelussa ja käsitellä ilman ympäristöhaittojen syntymistä. Sulfidisavea esiintyy varsin yleisesti Suomessa rannikkoalueilla.
        Tuloksista ei tullut esiin mitään sellaista, joka olisi muuttanut aluetta vaikeammin rakennettavaksi, päinvastoin. Sulfidin aiheuttama riski on pieni ja sen esiintymisalue rajallinen, mikä on hyvä asia rakentamisen kannalta, sanoo diplomi-insinööri Helena Färkkilä-Korjus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

        Tutkimusten mukaan sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriä lähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustat voimakkaasti sulfidiset savet kuitenkin puuttuvat Malmin alueelta.

        Helsingin Uutiset "Hehkuttaa". Malmin lentokentällä kauhistellaan pinnan alla odottanutta yllätystä – Kuvat: "Se oli aivan löllösavea" ( Ai Kauheeta) Tosiasiassa aivan kiinteää savea.
        "Malmin lentokenttä sijaitsee savisella maalla. Geologian tutkimuskeskus selvitti aiemmin keväällä, että lentokentän maaperässä on todennäköisesti sulfidisavea, joka saattaa aiheuttaa voimakkaita hajuhaittoja." Tosiasiassa sulfidisavi ei haise millekään.
        Alkaa olemaan "löllöä" virkistyspörrääjillä housuissa kun kenttä Suljetaan vuoden lopussa!


    • Ossi.mkarva

      Kepulla on olematon valta Helsingissä. Sipilän kunniavieraat ovat raiskanneet paljon etenkin Uudellamaalla vuoden 2015 jälkeen.

    • SurkeaYritys

      "– Kulttuuriperintökohde ei ole vain jokin rakennus. Se on ihmisten ja yhteisöjen elävää toimintaa. Tällöin suojelu laajenee siihen, että mahdollistetaan tällaisen kulttuuriin liittyvien toimintojen jatkuminen, Tiilikainen perustelee." Tiilikaisen vaalitemppu!
      Aivan kuutamolla !Toimintoja ei voi suojella . Toiminnot hiipuneet vuosittain ja loppuu kokonaan 31,12,2019
      Valheet sulfidisavesta, hallivuokrista , ym. voidaan lopettaa.

      • Anonyymi

        TilanneNyt
        Luonnonsuojelua? Malmin valvomattomalla lentopaikalla elikorpikentällä.
        > Katja Pellikka
        Tattarisuon ojavesinäytteiden ja Helsingin purojen haitta-ainetulokset

        > Longinojan merkittävin sivuoja on Malmin pienlentokentän suunnalta
        > laskeva Lentokentänoja.
        > Lentokentänojalla ei kuitenkaan ole kaikki hyvin. Sen sedimentissä
        > lyijyn,
        > nikkelin, sinkin, kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuus oli korkeampi
        > kuin Longinojan latvoilla tai pääuomassa. PAH- ja PCB-yhdiste- sekä
        > torjunta-ainepitoisuudet olivat sentään pieniä.
        > Haitallisimman organotinayhdisteen, tributyylitinan, pitoisuus oli
        > suurin
        > Lentokentänojassa.Joka laskee Taimenpuro Longinojaan!
        > Johtuu ilmeisesti nykyisestä lentotoiminnasta.
        > Metalleista erityisesti kadmiumin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat Lentokentänojassa muita ojavesiä huomattavasti korkeampia. Nikkelin pitoisuus oli melko korkea ja sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi kaloihin. Lentokentänojan korkeat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin lentokenttäalueen maaperästä.
        Saastuttaminen lopetettava välittömästi. Kuokkaa kenttään ja äkkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        TilanneNyt
        Luonnonsuojelua? Malmin valvomattomalla lentopaikalla elikorpikentällä.
        > Katja Pellikka
        Tattarisuon ojavesinäytteiden ja Helsingin purojen haitta-ainetulokset

        > Longinojan merkittävin sivuoja on Malmin pienlentokentän suunnalta
        > laskeva Lentokentänoja.
        > Lentokentänojalla ei kuitenkaan ole kaikki hyvin. Sen sedimentissä
        > lyijyn,
        > nikkelin, sinkin, kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuus oli korkeampi
        > kuin Longinojan latvoilla tai pääuomassa. PAH- ja PCB-yhdiste- sekä
        > torjunta-ainepitoisuudet olivat sentään pieniä.
        > Haitallisimman organotinayhdisteen, tributyylitinan, pitoisuus oli
        > suurin
        > Lentokentänojassa.Joka laskee Taimenpuro Longinojaan!
        > Johtuu ilmeisesti nykyisestä lentotoiminnasta.
        > Metalleista erityisesti kadmiumin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat Lentokentänojassa muita ojavesiä huomattavasti korkeampia. Nikkelin pitoisuus oli melko korkea ja sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi kaloihin. Lentokentänojan korkeat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin lentokenttäalueen maaperästä.
        Saastuttaminen lopetettava välittömästi. Kuokkaa kenttään ja äkkiä.

        Fillaroin Longinojan vartta tänään. Haisee aivan hirveälle(myrkyt lentopaikalta) ja vihreän levän peitossa.Ei ainuttakaan kalaa ,vettä n.20cm. Nyt maat kentältä puhdistukseen ja äkkiä. Vesi puhdistuu täysin . Ei ainutkaan Taimen tuolla hengissä selviä!


    • Anonyymi

      Kaikki mikä estää ja hidastaa Helsingin ja muiden kasvukeskusten luonnollista kehittymistä saa tuen Helsinkiä vihaavalta Keskustalta. Erinomaista, että Keskusta menetti ainoan paikkansa Helsingin vaalipiiristä! On masokistista, että kukaan helsinkiläinen ylipäätään äänestää Maalaisliittoa.

    • Anonyymi

      Talin alue on rakentamiseen paljon sopivampi , poliittisesti oikieisto ei halua astua rikkaiden eduille ja varpaille. Vihreät tekivät lehmänkaupat johon kokoomus suostui. Nyt ollaan suossa ja tyhmyyden edessä on vaikea perua tai ottaa kunnolla aikalisää. Ainoa mitä tapahtui oli toimivan teollisuuden alasajo. Historiallisen kokonaisuuden tuhoaminen. Vielä olisi aikaa perua.

      • Anonyymi

        Tuskin lähellekään 2 miljoonaakaan kuutiota...Destia: Alueen maaperä on maaperätutkimusten mukaan todettu paikoin pilaantuneeksi, mutta suurimmalla osalla aluetta ei oleteta olevan merkittävää kunnostustarvetta. Alueen pilaantuneisuus keskittyy nykytietojen perusteella muutamiin kohtiin, joissa lentoaseman toiminnot ovat aiheuttaneet päästöjä maaperään.
        Valheet pilaantumisen ja sulfidin määrästä voidaan lopettaa ja kuokkaa kenttään jo ensivuonna.


    • Anonyymi

      HOHHOOHOOO. "majurin" parhaita tämä aloitus. On oikein todiste perustavaa laatua olevasta tyhmyydestä seuraava aloituksen lause: "

      Helsikiläisetkin huoma kuka heitä suojelee, tietää "namia lisää keskustalle sieltäkin."

      Tulihan sitä ihan 2,9% kannatusta kepulle stadista. LOL.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Totuus olikin näin: GTK:n tutkimuksen perusteella sulfidipitoisia savia näyttäisi esiintyvän vähäisiä määriälähinnä tutkimusalueen itä- ja koillisosissa. Mustia voimakkaasti sulfidisia savia eitutkimuksessa havaittu. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Litorinavaiheessa vedensyvyys Malmin alueella ei ole ollut riittävä hapettomien syvänteiden syntymiseen, jolloinaallokko ja meren virtaukset ovat pitäneet vesimassat liikkeellä, eikä laaja-alaisiasulfidipitoisia sedimenttikerrostumia ole päässyt muodostumaan

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      90
      4413
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      59
      3182
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      113
      2531
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      118
      2368
    5. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      86
      2127
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      40
      2043
    7. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1987
    8. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      224
      1743
    9. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1637
    10. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1618
    Aihe