Kiero kepulaisuus - Malmin lentokenttä

Kieroilulla on paskainen loppu! Virkistyslentäjät pettivät kepulaisen! Jäikin äänet saamatta ja korpikenttäkin sulkeutuu 2019lopussa Lopullisesti.

Oli "huolissaan Longinojasta"...Luonnonsuojelua? Malmin valvomattomalla lentopaikalla.
Katja Pellikka.
Tattarisuon ojavesinäytteiden ja Helsingin purojen haitta-ainetulokset

Longinojan merkittävin sivuoja on Malmin pienlentokentän suunnalta
laskeva Lentokentänoja.
Lentokentänojalla ei kuitenkaan ole kaikki hyvin. Sen sedimentissä
lyijyn,
nikkelin, sinkin, kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuus oli korkeampi kuin Longinojan latvoilla tai pääuomassa. PAH- ja PCB-yhdiste- sekä
torjunta-ainepitoisuudet olivat sentään pieniä.
Haitallisimman organotinayhdisteen, tributyylitinan, pitoisuus oli suurin Lentokentänojassa.
Joka laskee Taimenpuro Longinojaan!
Johtuu ilmeisesti nykyisestä lentotoiminnasta.
Metalleista erityisesti kadmiumin ja nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat Lentokentänojassa muita ojavesiä huomattavasti korkeampia. Nikkelin pitoisuus oli melko korkea ja sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi kaloihin. Lentokentänojan korkeat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin lentokenttäalueen maaperästä.

Kieroa peliä lisää:Tälläisilla argumenteilla yritetään kenttä säilyttää!

" Vastaehdotus
- - - - - -
Malmin lentokentän alueella on yleisesti ottaen runsas lajisto, erityisesti kanta erittäin uhanalaista viheryökköstä ja Suomessa harvinaista kimolepakkoa."

Tosiasiassa kunpaakaan ei esiinny Malmin kentän alueella!

Uhanalaisuusluokitus: Maailmanlaajuisesti elinvoimainen
Kimolepakko kuuluu isolepakon tapaan matalataajuuksisiin lepakkolajeihin, jonka äänet kuuluvat parhaiten 20–25 kHz alueella. Detektorilla kimolepakon voi sekoittaa myös Suomessa yleiseen pohjanlepakkoon, johon verrattuna kimolepakon äänet ovat matalampia ja ne toistuvat hitaammin.

Kimolepakosta on olemassa yksi havainto lisääntymisyhdyskunnasta Tampereella 1900-luvun alusta. Tämän jälkeen lisääntymisyhdyskuntia tai selkeästi lisääntyviä yksilöitä (esimerkiksi imettävä naaras) ei ole Suomesta löydetty. Kimolepakko havaitaan nykyisin erityisesti Suomenlahden rannikolla ja Lounais-Suomessa, jossa laji on säännöllinen, lähes jokavuotinen vieras. Kimolepakon havaintomäärät ovat Suomessa kuitenkin yleensä hyvin pieniä. Kimolepakko lisääntyy nykyisin jo yleisesti mm. Virossa sekä Etelä-Ruotsissa ja osa Suomesta tehdyistä havainnoista saattaa koskea em. alueilta peräisin olevia harhailijoita.
Viimeisimmässä perhoskartoituksessa ei ainuttakaan Viheryökköstä!

"Lentokentän ruohikkoalueet ovat myös erityisesti suojeltavan ja erittäin uhanalaisen heinäkurpan tärkeimpiä levähdysalueita Suomessa."

TUTKIMUSRAPORTTI HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm

Heinäkurppia havaittiin tässä tutkimuksessa Malmin lentokentällä syyskaudella 2016 yhteensä 5 yksilöä neljällä kerralla, kerran 2 ja kolmella kerralla 1 yksilö.
Läheisen Viikin pelloilla natura-alueella havaintoja huomattavasti enemmän ja siellä ei melu- eikä muitakaan häiriötekijöitä.

Pienkoneilmailun/Dronejen tulevaisuus on täällä.
Yhteiskunnallisesti merkittävänDrone Test Centerin tarve on myös todettu laajasti. Liikenne-ja viestintäministeriö, Business Finland, Trafi ja Viestitävirastopitävät tärkeänä, että Suomeen syntyy lentokenttäinfra, jossa tulevaisuuden sähköistä ilmaliikenne-teknologiaa voidaan testata ja kehittää. Pyhtään lentopaikka on tällä hetkellä ainoa mahdollinen sijoittautumispaikka koko Etelä-Suomessaja se on siksi saanut laajan tuen yhteiskunnan suunnasta.

Nyt tämä ent. kepulainen etsii perhosia räntäsateessa huhtikuussa Malmin kentällä. Kertoi löytyvän viheryökkösiä..voi hyvää päivää mitä huijausta! Valheillakaan ei korpikenttää säästetä.

Pyhtäällä loistava tulevaisuus.

Pyhtään lentokentän kaavaluonnos valmistunut

Kaavaluonnokseen perustuvat FCG Arkkitehtien luomat havainnekuvat julkistettiin Pyhtään kunnan ja Cursor Oy:n toimesta 17.5. Helsinki East Demo Day -tapahtumassa.

Pyhtää-Redstone lentokentän on suunniteltu kasvavan kokonaiseksi teknologiapuistoksi nimellä Helsinki East Aerodrome. Lentokentän yhteyteen on kaavoitettu 300 hehtaarin alue ilmailulle sekä logistiikka- ja teknologiateollisuudelle. Lisäksi alue on mukana kilpailemassa Suomen Ilmailumuseon uudesta sijoituspaikasta.


— Uskomme, että seuraavan viiden vuoden aikana Helsinki-East Aerodromelle syntyy paljon noihin toimialoihin liittyvää elinkeinotoimintaa, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho Kymen Sanomille.


FCG Arkkitehdit ovat laatineet osayleiskaavan Pyhtään kirkonkylän alueelle, johon lentokenttä myös kuuluu. Lisäksi FCG Arkkitehdit ovat tehneet aluesuunnitelman, kokonaisvision ja sen visualisoinnin. Pyhtää-Redstone on Suomen uusin julkinen lentokenttä ja sen kiitorataa laajennetaan parhaillaan. Kentällä on jo nyt drooni-ilmailun kehitystoimintaa ja testausta.

Hupaisaa Putinpersu huutavat kurkku suorana.

Kuka nyt Talvivaarasta piittaisi, siellä on vain jotain mäyriä ja maalaisia. Who cares?

Helsingin kasvua ja kehittämistä pitää taas hidastaa ja estää minkä pystyy, koska Helsinki-vastaisuus on kepulaisuuden ydintä.