Ajattelin uusimisen yhteydessä laittaa 31 jalkaiseen ylirikattuun veneeseen tehokkaamman välityksen ison jalukseen kuin nykyinen 6:1, sillä vaimon voimat ei tahdo tuon operointiin riittää.
Onko suosituksia ja ehdotuksia minkälainen tuo rakenne kannattaisi tehdä? Esim. Harken 10:1 vaiko sellainen jossa on 6:1 18:1 hienosäätöön?
Mistä verkkokaupoista euroalueella noita ja muita vastaavia bloki / levanki / jne. kamaa kannattaisi tilailla?
Onko suosituksia ja ehdotuksia minkälainen tuo rakenne kannattaisi tehdä? Esim. Harken 10:1 vaiko sellainen jossa on 6:1 18:1 hienosäätöön?
Mistä verkkokaupoista euroalueella noita ja muita vastaavia bloki / levanki / jne. kamaa kannattaisi tilailla?
Vastaukset 71
Vanhimmat
Kun lisäät plokipyöriä, kasvaa kitka ja laskepa huviksesi, kuin paljon tarvitaan lisää köyttä hallittavaksi. Tuo hienosäätö tarjoaa avun siihen viimeiseen kiristykseen eli juuri siihen missä apua tarvitaan.
Jos veneessä on avotilan penkkien välissä lyhyt levanki, täytyy koko talja saada monta metriä löysättyä myötäiselle, eli ylimääräistä köyttä tarvitaan 2...4 m * perustaljan nimellinen välityssuhde.
Mutta jos veneessä on puolessa välissä puomia koko kajuutan katon levyinen levanki hyvillä säädöillä, riittää että taljalla saa löysättyä ison takaliikin, eli sivusuunnassa taljan plokihässäköiden etäisyyden ei tarvitse kasvaa edes puoltametriä. Tällöin 8 tai kymmen kertainen perustaljakin on eräs vaihtoehto, aivan kuten monirungoissa joissa on koko veneen levyinen levanki perässä, sillä lisää köyttä tarvitaan siltikin vähemmän kuin 4 kertaisella perustaljalla ja lyhyellä levangilla takana.
Isolla perusvälityksellä ongelmaksi voi muodostua löysääminen kevyessä kelissä, ja tällöin molemmista päistä säädettävä perustalja toimii aivan kuten puolet pienempi välityssuhde. 5/10 kertainen 2-päinen perustalja on siis tässä tilanteessa parempi kuin yhdestä päästä säädettävä 6-kertaisella välityksellä.
Kitkan kasvu taas on sekä haitta että hyöty. Jos ymmärtää miksi räikkäplokeja käytetään ymmärtää myös sen hyödyn, sillä niiden toimintahan perustuu juurikin kitkan lisäämiseen, toki vain tietyissä tilanteissa eikä aina.
6:1 suurempaa perusvälitystä ei ole mitään järkeä laittaa. Itse laittaisin 4:1 4:1 tai 3:1 hienosäädön 31-jalkaiseen. Jos haluat olemmassaolevaa 6:1-taljaa käyttää laita jatkeeksi 2:1 tai 3:1 hienosäätö.
Harkenin Carbo 29 sopii mainiosti tuohon. Mahdollisesti Carbo 40 viuluploki lukolla myös riippuen miten lukituksen toteuttaa. Noita saa Suomesta viimeistään hieman tinkimällä yhtä halvalla kuin mistään muualtakaan.
Omassa 35-jalkaisessa (41 m2 isopurje, 5 m pitkä puomi) on 4:1 4:1. Hienosäädössä on Carbo 40 viuluploki lukolla alhaalla ja perustaljan köyden päässä Carbo 29 tuplaploki. Perustalja on vaikea avata hienosäätöä löystämättä, jos skuutti on vedetty kireällä reippaammalla kryssillä.
Skuutin voimiin vaikuttaa tietysti myös paikka puomilla. Puomin keskeltä vetäen voimat ovat 2-kertaisia päästä vedettyyn nähden. Minun veneessä skuutti on aivan puomin päässä.
Tuossa on Harkenin ehdotuksia. https://www.harken.com/content.aspx?id=3901
Hienosäätö voi mielestäni kyllä olla "small boat", vaikka vene olisi kuinka iso, niin kauan kun päätaljaa vedetään käsin.
"6:1 suurempaa perusvälitystä ei ole mitään järkeä laittaa"
Perusvälityksiä voi olla kaksi. Siis vaunun plokihässäkässä 2 rapulukkoa vierekkäin, johon saman perussäädön molemmat päät tulevat. Silloin perusäätö voi olla sekä 1:4 että 1:8, riippuen siitä vetääkö molemmista köyden päistä samaan aikaan vaiko vain toisesta.
Sellaisella veto köydessä ei vaihtele kitkan takia vielä liikaa, eikä vapautuskaan ole liian hidasta kun päästää molemmista. Varsinkin kun kerran jalus tule puomin keskelle, jolloin päästämällä jaluksesta x cm löysää, puomi liikkuu enemmän kuin jos jalus tulisi puomin päähän.
Sellaiseenkin voi vielä laittaa hienosäädön (esim 1:6) kaskaadiin jatkoksi, jolloin kokonaisvälitys on 4*hienosäädön välitys. Hienosäädön plokisysteemillä vedetään siis perustaljan keskimmäistä plokia, eikä köyden päätä kuten kaskadeissa yleensä.
Tällöin järkevä kokonaisuus voi olla vaikkapa 1:4/1:8 ja hienosäädöllä 1:24.
Voisi olla vielä sopiva systeemi 31-jalkaiseen kun jalus tulee puomin keskelle ja kriteeri oli:
"vaimon voimat ei tahdo 1:6 operointiin riittää."
Perusköyden pituus on kuitenkin pienempi kuin 1:6 välityksellä olisi jos jalus tulisi puomin päähän, eli spagetti ei siihen verrattuna kasva.
Etuna siis se, että hienosäädön käyttöalue on selvästi laajempi kuin 1:6 perustaljalla, eli siitä ei lopu säätövara kesken, ja samalla yhdestä perustaljanköydestä vetämällä vaimo saa lisää puomiin kohdistuvaa voimaa aikaan jo ennen hienosäätöön turvautumista. Sitä parempaa ei saa kuin vinssillä, haittana ei siis ole köyden määrä avotilassa taljat kireänä, vaan plokihässäköiden kasvava hinta. Mutta jos se ei ole tässä este, niin on selvästi paras vinssejä hyödyntämätön ratkaisu.
Paremmuus on tietysti mielipideasia. 31-jalkaisessa en pitäisi vinssillä skuuttaamista alkuunkaan parempana kuin taljaa. Jossain 40 jalan paikkeilla sitten talja menee vaikeaksi, jolloin vinssi alkaa olla melkein pakollinen ja tietysti silloin myös parempi.
Samoin tuo kaksipäinen köysisysteemi ei saa minun ääntäni. Omassa veneessäni ei ole koskaan ollut kumpaakaan noista, mutta olen tuollaisia kavereiden veneissä käyttänyt usein. Menee tuo 2-päinen systeemikin epätasapainoon käytössä ellei köysi ole jatkuvaksi pleissattu, mikä taas ei välttämättä ole hyvä idea, koska pleissattu paksumpi ja jäykempi kohta köydestä toimii huonommin plokeissa ja lukossa.
8-kertaisessa perusvälityksessä on jo paljon kitkaa eli voimaa ei tule juurikaan lisää 6-kertaiseen verrattuna. Jos 6-kertainen ei riitä, tuskin riittää noin toteutettu 8-kertainenkaan. Lisävälityksen järjestäminen plokia "väärin päin" vetämällä on myös erittäin huono vaihtoehto. Tuossahan siis vedetään plokia, jossa on tuplavoima siinä juoksevaan köyteen nähden. Lisävälitys siis aloitetaan puolittamalla välitys. 16x välitys vaatii 4x hienosäätötaljan, mutta kitkaa tulee valtavasti enemmän kuin tavallisella 4:1 4:1 systeemillä.
Toinen ongelma on plokin viemä tila, joka rajoittaa hienosäätömatkaa. Samasta syystä hienosäätötaljan kiinnittäminen perustaljan plokin lukkoon on huonompi kuin sen laittaminen istuinkaukalon pohjalle.
Minulla on ollut 25 v käytössä kaksipäinen ison skuuti. Kun kehrien reunoista alkoi lähteä paloja, vaihdoin 1:3/1:6 taljan 1:4/1:8 taljaan. Konsepti oli mielestäni niin hyvä, etten juuri muita miettinytkään. Eipä ole tainnut koskaan mennä niin epätasapainoon, että siitä haittaa olisi ollut. Toisaalta hienosäätö jäisi aika lyhyeksi. Satamassa kantta siivotessa kyllä aina tasaan päät, kun koilaan skuutin. Ja kyllä lisääntyneen välityksen huomaa.
"8-kertaisessa perusvälityksessä on jo paljon kitkaa eli voimaa ei tule juurikaan lisää 6-kertaiseen verrattuna."
Ei suinkaan. Kitkan kannalta perustalja toimii kuten 1:4, eli siinä on vähemmän kitkaa kuin 1:6 perustaljassa. Tämä siis aina kunhan ymmärtää vetää perustaljojen päästä vuorotellen, eikä loputtomiin siitä samasta päästä. Voimaa puomiin saa siis lisää enemmän kun 4/3 kertaisesti, kun verrataan 1:6 taljaan jota voi kiristää vain toisesta päästä köyttä.
"Toinen ongelma on plokin viemä tila, joka rajoittaa hienosäätömatkaa."
Mikä ei ole ongelma kahdesta syystä. Tarvittavan hienosäätömatkan kannalta perustalja on 1:4 eikä 1:8. Lisäksi tarvittava hienosäätömatka on selvästi pienempi koska jalus tulee puomin keskelle eikä takapäähän.
"Samasta syystä hienosäätötaljan kiinnittäminen perustaljan plokin lukkoon on huonompi kuin sen laittaminen istuinkaukalon pohjalle." Pitää paikkansa, mutta asialla on merkitystä vain kun jalus tulee puomin päähän ja hienosäätö vetää 1:6 taljan päästä.
Vinssillä skuuttaaminen on aina parempi vaihtoehto silloin kun taljan välitys ei riitä, riippumatta johtuuko se siitä ettei (tässä esimerkissä OP:n vaimon) käsissä ole voimaa, vai siitä että venekoko on suuri. Tämä siksi koska vinssisysteemissä on oikein toteutettuna aina vähemmän kitkaa, vähemmän spagettia lojumassa, ja vinsseihin saa moninopeuksisia malleja. Kaikki tässä kappaleessa mainitut seikat ovat tosiasioita, eivätkä mielipidekysymyksiä.
Se millainen vinssisysteemi on oikein toteutettu ja millainen ei ole, on sitten mielipidekysymys.
Miten 4:1/8:1 2-päisen köyden yhdestä köydestä vetäminen eroaa tavallisen 8:1 taljan vetämisestä? Kyllä siinä 8 plokia pyörii, kun päästä vedetään. Ainoa joka ei pyöri on se lukitun köyden juuressa oleva. Miksi siinä olisi vähemmän kitkaa kuin 1-päisessä 8:1 taljassa?
Molemmista köysistä yhtäaikaa vetäen tuossa on rinnakkain kaksi 4:1 taljaa ja silloinkin pyörii 8 plokia eli tuplamäärä tavalliseen 4:1 taljaan verrattuna. Plokien ja köysien ominaisuuksista riippuen tuossa on tai ei ole enemmän kitkaa. Yleensä plokien kitkassa on offset eli kahden puollella kuormalla toimivan plokin kitka on suurempi kuin yhden koko kuormalla toimivan.
Nyt emme tiedä missä OP:n skuuttitalja on. Se voi olla ruffin päällä, penkkien tasalla tai istuinkaukalon pohjalla. Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa se ei varmasti ole puomin keskellä. Emme myöskään tiedä miten korkealla puomi on.
Hienosäätötaljan riittävä pituus on yleinen ongelma ja se tulee esiin jo 4:1 4:1 tapauksessa. Tuossa 2-päisessä plokia "väärinpäin" vedettäessä pituudesta häviää varsin merkittävä osa eli plokista riippuen ehkä 10 cm. Jos talja on ruffin katolla, voi säätövara tippua vaikkapa 40 cm -> 30 cm. Istuinlaatikon pohjalle vedettäessä ero on jo pieni.
Riittää tuossa saksalaisessa vinssiskuuttauksessakin ongelmia. Köyttä tarvitaan paljon, jotta ei heti tule ongelmia tasapainon kanssa. Onhan tuossakin aina vähintään 2:1 välitys ja köyttä tarvitaan reilusti enemmän kuin juuri ja juuri puomi täysin ulos riittävä määrä, joka riittää tavalliselle taljalle. Kitkaa tulee reilusti, kun kovassa vedossa oleva köysi tekee monta mutkaa tullakseen maston kautta vinsseille. Onhan noista myös versioita, joissa skuutti ei käy mastolla vaan tulee suoraan levangin päissä oleville vinsseille. Tai vaihtoehtoisesti istuinkaukalon kyljen kautta. Tuolloin kitkaa on vähemmän, mutta melko harvinaisia nuo toteutukset ovat.
Vinssillä tietysti saa paljon voimaa, joten skuutin saa helposti kireällä, mutta nopeuden kustannuksella. 2:1 ei pitkälle jaksa vetää ilman vinssiä. Siinä tuollainen 4:1 4:1 on aivan lyömätön. Saa nopeasti sisään ja loppukiristys hienosäädöllä. Hienosäätö kannattaa olla auki perustaljaa kiristettäessä, jotta saa koko työvaran käyttöön.
"Miten+4:1/8:1+2-päisen+köyden+yhdestä+köydestä+vetäminen+eroaa+tavallisen+8:1+taljan+vetämisestä?+Kyllä+siinä+8+plokia+pyörii,+kun+päästä+vedetään.+Ainoa+joka+ei+pyöri+on+se+lukitun+köyden+juuressa+oleva.+Miksi+siinä+olisi+vähemmän+kitkaa+kuin+1-päisessä+8:1+taljassa?"
Tietysti on niin, että vedettäessä taljaa toisesta päästä kitkan takia jokaisen plokin jälkeen kuormaa on hieman vähemmän eli periaatteessa 2-päisen 8:1 taljan lukossa oleva köysi jää löysemmäksi. Jotta homma oikeasti toimisi noin, pitäisi aina kerralla vetää vähemmän kuin köysi venyy. Jos mikään ei veny, ei eri köyden osissa voi olla eri kuormaa. Skuutti on yleensä käsiteltävyyden takia todella paksu (10-14 mm) ja siihin käsin saatava veto olemattoman pieni (20-50 kg täysillä vetäen), joten skuutti ei käytännössä veny lainkaan. Lisäksi vetojen välillä puomin heilahdus aallokossa tai puuskassa tasaa voimat plokien välillä.
Todennäköisesti jo toisen köyden laitto lukkoon aiheuttaa sen, että köysi luistaa takaisin riittävästi voimien tasapainottumiseen.
Vaikka homma toimisikin, voisi vetää aina vain muutaman sentin kerrallaan yhtä köyttä ja sitten vaihtaa toiseen, kun normaalia hienosäätöä voi vetää kerralla niin paljon kuin on tarvis.
Omassa veneessä hekissä on jatkuva talja. En ole havainnut mitään eroa voimassa siinä jatkaako vetoa samasta puolesta vai siirtyykö toiselle puolelle. Siinä on varsin pitkä ja vain 6 mm paksu köysi viimeisessä taljassa, jolloin venyminen antaisi paljon enemmän mahdollisuuksia kuin skuutissa. Olen nuo voimat mitannutkin ja eroa ei tullut. Samalla mittasin myös taljan todellisen välityksen ja täydellä kuormalla 48:1 talja on oikeasti n. 12:1, vaikka kaikki plokit ovat Harkenin kuulalaakeroituja.
4:1 4:1 puomin päässä riittää aivan mainiosti kunhan ei aloita hienosäätö liian kireällä tai vedä hienosäätöä ennen kuin päätalja on tarpeeksi kireällä. Voimaa ei tarvita paljoa perustaljan vetoon, sillä skuutti on raskas vasta kun skuutti alkaa kiristää takaliikkiä ja taivuttamaan mastoa. Tuossa laskemassasi tapauksessa, jossa y oli 2 m 4:1 taljassa on olematon veto. Kova veto tulee vasta viimeiset ~0,5 m 4:1 taljasta, joka siis vedetään hienosäädöllä ja tällöin puomin etäisyys plokien kiinnityspisteestä muuttuu vain reilut 10 cm.
Jos 4:1 taljasta on tarpeen vetää yli metri, se tulee aivan helposti aluksi. Ja tämä siis 35-jalkaisessa 41 m2 isolla. 31 jalkaisessa voimat ovat ehkä puolet tuosta riippuen oikaisevasta momentista ja rikigeometriasta.
Tässä Inferno 31:n rikipiirros https://sailboatdata.com/storage/images/sailboat/drawing/finngulf_31_drawing.jpg
Siinä kiki tulee kutakuinkin puoliväliin ja skuutti kutakuinkin 2/3-kohtaan, vaikka levanki oli tuossa alkuperäisversiossa istuinkaukalon etuosassa. Ennen kuin OP kertoo tarkemmin en oikein usko, että skuutti on puolivälissä ellei se ole ruffin päällä, mikä tuo merkittävät lisähaasteet.
Kikiä ja sen välityksiä skuuttiin verratessa tulee huomioida, että kiki vetää vain alaspäin (siis ei sivulle) ja vetosuunta on reilusti etuviistossa, jolloin todellinen välityssuhde on puolet tai jopa vähemmän kuin taljan välitys.
Ei kaksipäistä skuutia vedetä senttejä kerrallaan yhdestä päästä. Vasta metreittäin vedettäessä voi miettiä, kumpaa päätä veti viimeksi. Minulla muuten ainakin kaksi vieraillutta ison skuutia päätoimisesti käyttänytt gastia on sen verran kaksipäiseen tykästynyt, että vaihtaneet sellaisen omiin veneisiinsä.
Ei varmasti vedetäkään. Sivusta.seuraaja väitti, että tuolla saisi jotenkin mystisesti pienemmän kitkan kuin tavallisesta taljasta, kun vetelee köysiä vuorotellen eikä vain yhdestä.
Kaverin veneessä oli tuollainen 3:1/6:1 2-päinen. En pitänyt yhtä hyvänä kuin 4:1 4:1 ja kaverillakaan ei tuollaista enää ole.
Meillä 6:1 talja ja siinä hienosäätö lisäksi. Se kyllä kaipaa parannuksia, kunhan saan tehtyä. Purje on yli 40 m2.
- Hienosäätötaljan säätövara liian lyhyt, koska molemmat lukot ovat levangilla, joka on korkealla välikannella. Hienosäätötaljan voisi pudottaa lattialle. Puomi on myös matalalla. Hienosäädön lukko myös huonosti toisen taljan keskellä.
- Kaikki blokit ovat liian isoja eli ovat raskaita, etenkin hienosäädössä. Vievät säätövaraa ja kevyellä kelillä eivät jaksa pysyä pystyssä. Siksi myös sotkua saattaa tulla, kun köyttä on paljon
- Köysi 10 mm on paksu ja kankea eli minusta huono. Voisin kokeilla ytimetöntä 8 mm köyttä ja hienosäätöön 5 tai 6mm ytimetöntä.
- Meidän kapeassa veneessä voisi riittää hienosäätöön 1 säätököysi keskellä.
Meillä oli aiemmin kaksipäinen skuutti veneessä (4:1/8:1), isopurje hieman yli 40 m2 ja skuutti puomin päässä. Kyllä köysi meni aika helposti epäsymmetriseksi. Tyypillinen tilanne oli, kun kovassa kelissä piti avata skuutti nopeasti kryssiltä lenssille käännettäessä. Köydessä oli tuolloin tavallisesti vetoa niin paljon, että molempien lukkojen avaaminen samanaikaisesti ei onnistunut. Skuutti kun oli kiristetty tappiin 8:1 välityksellä.
Pelkästään toisen avaamalla tilanne olikin symmetrian kannalta saman tien menetetty kun puomi lävähtää sivulle ja vetää toisen köyden kaikki varat taljaan. Toki tuota voi yrittää sitten kursin noustessa kompensoida kiristämällä vain toista köyttä, mutta siinä tilanteessa usein haluaa nopeaa säätöä, jolloin tulee vedettyä ensin molemmista köysistä jne...
Kevyessä kelissä lenssille käännettäessä oli sitten ärsyttävää, kun köysi olikin niin epäsymmetrisesti, että isoa ei saanut tarpeeksi auki eikä tuulen voima riittänyt vetämään köyttä plokien läpi symmetriseksi molempien lukkojen ollessa auki. Köyttä joutui sitten käsin lypsämään plokien läpi.
Voimakaan ei oikein riittänyt pelkästään toisesta köydestä vetämällä (8:1) kovemmassa tuulessa skuutin aktiiviseen ajamiseen ainakaan pinnamiehen toimesta.
Systeemi on pari kesää sitten vaihdettu 4:1 4:1 hienosäätötaljaan. Onhan tuossakin omat ongelmansa, mutta kokonaisuutena toimii kyllä paremmin. Hienosäätötaljalla pinnamies voi ajaa isoa aktiivisesti yhdellä kädellä kovemmassakin tuulessa, ja karkeasäädöllä saa ison nopeasti auki kunhan tuulta ei ole liikaa.
Kovassa tuulessa karkeasäädön lukon avaaminen on hankalaa hienosäädön ollessa tiukalla, mikä voi jossain tilanteissa olla hieman ongelmallista. Toki sen saa helposti auki avaamalla ensin hienosäädön. Osasyy tähän on se, että hienosäädön avulla skuutin saa paljon tiukemmalle kuin mitä vanhalla 8:1 välityksellä oli ylipäänsä mahdollista (plussaa sekin).
Toinen ongelma/ominaisuus on se, että hienosäädön ja karkeasäädön kanssa joutuu joskus pelaamaan jotta saa sopivan skuutin kireyden hienosäädön alueen keskelle. Mutta tämä on aika harvinaista kunhan aina muistaa vetää karkeasäädöllä skuutin tiukaksi ennen hienosäätöön koskemista. Levanki on lattialla ja puomi seistessä kallonmurskauskorkeudella, joten hienosäädön säätövara on kohtuullisen iso.
Kirjoitit :"Olen nuo voimat mitannutkin ja eroa ei tullut. Samalla mittasin myös taljan todellisen välityksen ja täydellä kuormalla 48:1 talja on oikeasti n. 12:1, vaikka kaikki plokit ovat Harkenin kuulalaakeroituja."
Nuo väitteesi ovat keskenään ristiriitaisia.
Jos eroja köysien voimassa ei olisi lainkaan, olisi 48:1 talja oikeastikin 48:1, eikä 12:1.
Noiden erohan tulee juuri köysijännityksien vaihtelusta!!!
Koska venymät ovat käytännössä pienet, on välitys matkassa ja nopeudessa mitattuna aina sama kuin teoreettinen.
Voimissa mitattu välityssuhde on tietysti koko hässäkkään kohdistuva voima jaettuna vedettävän köyden voimalla. Ei sen (todellisiin mittauksiin perustuvan) laskelman tulos voi olla samaan aikaan sekä 12 että 48. Moinen väitehän on täysin järjetön.
Koitapa nyt ihan ensin päättää mikä se siis mielestäsi mittaamassasi tilanteessa oli, 12, 48 vaiko jotain siltä väliltä.
Siis kokonaisvoima toiseen plokihässäkkään on erillisten köysivoimien resultantti, ja kun köydet ovat yhdensuuntaisia puolivälissä hässäköitä on resultantti sama kuin köysijännitysten summa. Sinun mukaasi siisresultantti on köysien lukumäärä * yhden köyden jännitysvoima, koska sinun mukaasi voimat ovat samat joka köydessä.
Kitka ja venymä eivät asiaan suoraan vaikuta yhtään mitään, vaan ainoastaan välillisesti muuttamalla nuo köysijännitykset eri suuruisiksi silloin, kun tarkastellaan vain voimia eikä todellakaan tehtyä työtä ja hyödyksi saatua energiaa. Ts tilanne voidaan käytännössä redusoida statiikaksi, ja koska köysien massat ja plokin kehrien hitausmomentit ovat merkityksetöntä suuruusluokkaa ei tarvitse dynamiikkaa edes ajatella.
"Sivusta.seuraaja väitti, että tuolla saisi jotenkin mystisesti pienemmän kitkan kuin tavallisesta taljasta, kun vetelee köysiä vuorotellen eikä vain yhdestä."
Ei pienemmän kitkan, vaan pienemmän siitä seuraavan haitan, tai ehkäpä pikemminkin siitä seuraavan edun. Ero esiintyy havaintojen mukaan käytännössä vähintään 8-kertaisella taljalla, jossa 2 räikkää oikeassa paikassa vastakkaislla puolilla taljaa, syyn teoretisoinnissa olen voinut olla väärässä ja voin olla vieläkin. Olisiko seuraava mahdollinen selitys?
"Lepokitka" on plokien laakereissa suurempi kuin "liukukitka", ja vaikka niissä käytetäänkin vierintälaakereita esiintyy samanlainen ilmiö, vaikkakin ehkä eri syystä. Vaikka köyden venymät ovat todella pienet, ne ovat kuitenkin olemassa. Siitä seuraa että eri kehrät vaihtavat lepokitkansa liukukitkaksi hieman eri aikaan. Tällöin kokonaisuus saadaan käytännössä liikkeelle vetopäätä lähintä suoraa osaa pumppaamalla, vaikka se ei täysin venymättömällä teoreettisella köydellä ehkä teoriassa onnistuisikaan.
"4:1+++4:1+puomin+päässä+riittää+aivan+mainiosti+kunhan+ei+aloita+hienosäätö+liian+kireällä+tai+vedä+hienosäätöä+ennen+kuin+päätalja+on+tarpeeksi+kireällä.+Voimaa+ei+tarvita+paljoa+perustaljan+vetoon,+sillä+skuutti+on+raskas+vasta+kun+skuutti+alkaa+kiristää+takaliikkiä+ja+taivuttamaan+mastoa.+Tuossa+laskemassasi+tapauksessa,+jossa+y+oli+2+m+4:1+taljassa+on+olematon+veto."
Niin siis hekin välityssuhde on 48:1 eli hekki liikkuu tuossa suhteessa köydestä vedettäessä. Kokonaisuudessaan vedän 8,5 m köyttä täysin löysästä maksimitiukkuuteen ja tällöin hekki kiristyy n. 17 cm. 12:1 on mittaamani voimasuhde eli voima, joka vaaditaan säätököyden vetämiseen suhteessa hekkiin tuotettuun voimaan. Ensimmäinen on mitattu digitaalisella käsivaa'alla ja jälkimmäinen venymästä laskettu. Vetovoima oli 50 kg (vaatii jo jalkakyykkäämistä eli ei onnistu istuen kädellä vetäen) ja hekkiin tuli n. 600 kg jännitys). Täysin kitkattomassa systeemissä tulisi 2400 kg, jolla etustaagi tai jotain muuta menisi poikki. Päästäessä köyttä voima oli 8 kg ja voimasuhde yli teoreettisen välityksen. Voima muuttui 50 ja 80 kg välillä käytännössä heti kun köysi liikkui, mikä onkin oletettavissa, koska tuossa ei juuri venymiä taljassa ole.
Huomaa, että tuossa ei ole vain yksi 2-päinen talja, vaan ainostaan viimeinen 6:1 talja on 2-päinen. 8:1 ennen sitä on toteutettu kukonjalka kaksi kaskadia.
En ole vieläkään ymmärtänyt miten vedät sitä 2-päistä skuuttiasi saaden suuremman voiman kuin tavallisella 8:1 taljalla. Nyt puhut köyden pumppaamisesta. Sitä voi käyttää kaikissa taljoissa ja saada lisää voimaa. Vaatii kuitenkin kaksi kättä tai henkilöä ja sen pumppaavan pitää mennä taljan luo, toisin kuin hienosäädöstä vetäminen, joka onnistuu laidalta istuen, kunhan on köyden pään sinne ottanut.
Yksi tapa on myös käyttää vain sitä 4:1 tai 6:1 taljaa ja laittaa skuutti pari kierrosta vapaan genua tai spinnuvinssin ympäri. Tuosta taljan ja vinssin välistä pumppaamalla saa suuren voiman (siis vinssi on vain tukipiste ja räikkä, kampea ei tarvita). Ainoa ongelma on lukko, jota ei parane käyttää, sillä sitä ei saa auki kun noin on kiristänyt skuutin. No on tuossa toinenkin ongelma, jos viimeinen ploki on levangissa. Tällöin levanki pitää lukita molempiin suuntiin. Kaverin veneessä on lukot juuri tuota varten.
Apparenttia täysmyötäisellä yli 14 m/s??? No onhan tuo mahdollista. Täydellä isolla vauhtia lienee silloin 10 solmun paikkeilla eli tosituuli on 19 m/s. No kyllä minä olisin ottanut kaksi reiviä jo paljon ennen tuota. Aika kovissakin keleissä on tullut purjehdittua (täydellä isolla ainakin 14 m/s, reivattuna selvästi enemmän), mutta koskaan ei ole lenssillä vielä 4:1 talja tuntunut raskaalta. Se on tosin rajatapaus näin isoon veneeseen. Monessa on 6:1, mutta avotuulilla tuosta 6:1:stä ei ole kuin haittaa.
WB-Sailsin vanha laskuri antaisi jopa vähän suuremman voiman: http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/news/SailPowerCalc/SailPowerCalc.htm
Mutta silloin siinä on fokkakin mukana (yhteisvoima 572 kgf tuossa 14,14 m/s apparentissa plattiksella).
Ajattaessa tiukempia kulmia kuin plattista vene kaatuu aika pian tuollaisessa tuulessa. Vaikkapa suoraan sivutuuleen ajattaessa 20 solmun tuulessa tuo kallistuu VPP:n mielestä 32 astetta ja apparentti on vasta 18 solmua eli n. 9 m/s ja AWA 63 astetta. Noilla laskien WB-Sailsin laskuri antaa 390 kgf kokonaisvoiman (jälleen fokka mukana). Tuossa on pakko jo lepatuttaa pahasti täyttä isoa, joten skuutissa ei suuria voimia ole.
Ylirikaus ei juuri vaikuta noihin voimiin, koska ylirakatulla joutuu joko reivaamaan tai lepatuttamaan isoa aikaisemmin. Ylirikatussa 31-jalkaisessa tuskin on läheskään 40 m2 isoa. Hyvä jos 30 m2.
Tuli+vielä+mieleen+se,+että+4:1+lisää+säätövaraa,+varmaan+sen+50%.+Pitää+tuotakin+kokeilla.
Kiitos vinkeistä. Meillä tuo ison jalus on puomin (n. 5m) keskivaiheilla. Päähän sitä ei pysty laittamaan millään.
Jos ajattelee tuota Harkenin ehdotuksista "6:1/24:1 Cascaded", niin kuinka tuo viuluploki kiinnittyy siihen alempaan plokiin? Kestääkö rapulukon yläpuolella oleva sanka tuon viuluplokin tuoman rasituksen?
Kestävyys tietenkin riippuu plokihässäkän koosta, eli siitä mille kuormille se on suunniteltu.
Linkissä https://www.harken.com/content.aspx?id=3901 lueteltiin useita vaihtoehtoja, eli 2617, 2629, 2685. Ei niillä ole keskenään samaa kestävyyttä.
Ja nitäkin vaihtoehtoja löytyy myös Harkenilta:
https://www.harken.com/content.aspx?id=3902
viimeisimpään "4:1/8:1 Swivel Base" voi tietysti laittaa hienosäädön mukaan kaskaadilla. Siis koprvataan B-osa riittävän vahvalla tuplaplokilla, jonka päälle laitetaan hienosäädön alempi triplaploki lukolla yksinkertaisen plokin sijasta. Ja päätalja päättyy yksittäisplokiin, mikä on kiinni hienosäädön ylemmässä plokissa, ja ne molemmat liikkuvat yhdessä puomin ja jaluskiskon välissä, kun hienosäätöä käytetään.
Saman systeemin voi toteuttaa myös siten, että päätaljasta puuttu swivelbase, jollei Harkenin niin muiden valmistajien osilla ainakin. Harkenillahan linkin listassa on vain 3:1/6:1, mikä lienee turhan pieni välitys perussäätöön, kun jalus tulee puomin keskelle.
Miten 31-jalkaiseen mahtuu 5 m puomi? Menee ilmeisesti peräpeiliin saakka eli veneessä ei ole hekkiä? Vaikkapa Inferno 31:ssa puomi on 4,25 m.
Tuleeko skuutti ruffin katolle? Jos ei, se tuskin on lähelläkään keskellä puomia, vaan 2/3-3/4, jolloin voimat ovat jo lähellä puomin pään tapausta.
Rouvalle tuisleipää tai kuntosalia, tai pysyy pentterin puolella!
Nimimerkki+Joakim1+kirjoitti:
Tuossa+vaikuttaa+oleellisesti+myös+kuorma,+viimeisen+taljan+rakenne+ja+sen+jälkeen+tulevat+plokit,+joissa+köysi+tuodaan+levangin+päihin+helposti+ohjaajan+paikalta+käsiteltäviksi.
Joakim puhui hekistä eli siellä lienee ohuet köydet. Ihan käytännössäkin olen havainnut, että paksut, suolan ja lian kyllästämät vanhan skuuttiköydet ovat tosi jäykkiä ja kitkaisia.
"Tuossa+sinun+linkissäsi+oli+lähinnä+niitä+parhaimpia+plokeja.+Siinä+oli+83%+hyötysuhde+1:1+taljalla+(venekoon+plokilla),+mutta+järjestely+oli+hieman+eri+kuin+kaskadissa."
Tarkennatko+tätä:+"Kun+plokeja+vedettiin+toisistaan+200+kg+voimalla,+vaati+luupin+liikuttelu+15-40+kg+voiman.+Siis+toisin+sanoen+2:1+taljasta+olisi+pitäyt+vetää+115-140+kg+eli+hyötysuhde+71-87%.+"
Itse olen huomannut tuossa eroa lähinnä silloin kun kuormaa ei juuri ole, eli lisävastus likaisuudesta ei havaittavasti kasva kuorman mukana, vaan mutuna vaikuttaisi olevan lähes vakio, ja sellaista suuruusluokkaa ettei sillä ole käytännössä merkitystä silloin kun kuormat ovat suuret.
Kevyessä kelissä jalusta tai hienosäätöä löysättäessä sillä on siis selvästi havaittavaa ja olennaista merkitystä, muttei muulloin.
Arvailen.
Eikö+tässä+ollut+virhe:
Pitää+kaivaa+vanha+lehti+hyllystä,+mutta+pelkään,+ettei+sitä+ole+niin+tarkasti+sanottu.+Lisäksi+se+on+saksaksi,+mikä+voi+aiheuttaa+väärinymmärryksen.++Jos+haluat+itse+lukea,+voit+ostaa+sen+täältä:+https://www.delius-klasing.de/block-test-15-kugellagerbloecke-4731
Kaivoin+testejä+kirjahyllystä,+Yhteensä+4+eri+testiä,+kaikki+tehty+samalla+laitteistolla+ja+periaatteella.+Tuossa+on+vaakasuora+hydraulikelkka,+jolla+vedetään+plokeja+toisistaan.+Plokien+etäisyys+on+melko+pitkä+(metrejä,+ei+sanota).+Tekstissä+sanotaan+vain,+että+hydrauliikalla+vedettiin+haluttu+kuorma+ja+sitten+mitattiin+luupin+liikuttamiseen+tarvittava+voima.+Kuvien+perusteella+näyttäisi+veto+tapahtuvan+kiinteää+päätä+kohti,+mutta+eihän+tuosta+tiedä+kummasta+päästä+voima+mitataan+ja+pitääkö+hydrauliikka+voiman+vai+paikan+vakiona.+Jos+paikka+on+vakio+jännitys+tulee+köyden+venymästä,+joka+ei+muutu+pyöritettäessä.
"En+nyt+oikein+ymmärrä+mistä+sait+tuon+"+lisänä+luupista+vedetään+25,6918+kg+voimalla+ylöpäin+luupin+liikuttamiseksi,+tai+liikkeelle+saamiseksi.
Kiitos ajankäytöstä ja asiaan paneutumisesta.
Nyt jos vielä tietäisi mitkä ovat ne parhaat plokit kussakin ryhmässä ko testissä, siis merkki ja malli, niin kirjoituksestasi olisi ihan oikeasti hyötyä jokaiselle lukijalle.
"Alle 500 kg työkuorman kuulalaakeriplokeilla 200 kg vedolla vaadittava voima oli 15-40 kg, mutta 300 kg;ssa jakauma oli jo 35-90 kg. "
Mikä se ploki oli, jolla tuo 15 kg vaadittava voima saavutettiin 200 kg vedolla?
Sitä kannattaisi käyttää ison hienosäätö taljassa, ja hekin käteen tulevasta päästä lukien olevassa taljassa ennen kaskadeja.
"500-1000 kg työkuorman kuulalaakeriplokeilla 200 kg vedolla 30-55 kg ja 500 kg 60-95 kg."
Jos molemmilla kuormilla paras ploki on se sama, niin mikä se on?
Jos ei, niin sitten varmaankin tarvitsisi vähän enemmänkin.
6:1 hienosäätöä käyttäen ison taljan köysikuorma lienee suurimmillaan ~120 kg ilman vinssejä, ja perustaljan kehrän suurin akselikuorma 200...220 kg välillä. Js paras 200 kg kuormituksella ei ole se kaikkein surkein tai sitä lähellä 500 kg kuormalla, se lienee oikea valinta.
"1000 työkuorman kuulalaakeriplokeilla 200 kg 25-90 kg (!) ja 800 kg 80-100 kg yhtä ei enää saatu kahden miehen voimin liikkumaan. Se juuttui jo 400 kg kohdalla."
Näitä tarvinnee korkeintaan hekissä ylimpänä plokina kaskadissa, paitsi tietysti vedettäessä vinssillä köysiä. Onpas pienet erot 800 kg kuormilla, sitä yhtä lukuunottamatta, mikä lienee se sama mikä jo 200 kg kuormalla jumitti 90 kgf verran. Sen jos onnistuu välttämään voinee muista valita sen halvimman. Mikähän se sitten lieneekään.
"2:1 taljassa plokien välimatka muuttuu, jolloin suoraa vastaavuutta tuohon testiiin ei saada. Plokithan pyörivät testissä samaa vauhtia, mutta 2:1 taljassa toinen pyörii tuplavauhtia."
Pitää paikkansa, mutta onko asialla merkitystä muuhun kuin siihen miten vastuksissa hukkunut energia jakautuu plokien välille? Mikä ei liene käyttäjän kannalta ollenkaan kiinnostavaa.
Jos/kun taljaa pyöritetään vakiovauhdilla ilman kiihtyvyyksiä tai kulmakiihtyvyyksiä, lienee suunnilleen samantekevää minkä suuruinen vauhti köyden vedettävällä päällä on. Suunnilleen sama vaadittava vetovoima joka tapauksessa. Ja jos ei ole vaikutusta vauhdilla eipä ole vauhtien eroillakaan. Siispä järkevällä tarkkuudella tarkasteltuna mainitsemasi nopeuseron voi unohtaa, Koska oletettavasti sen vaikutukset ovat jo paljon pienempiä kuin mittausepätarkkuudet. Jos sinulla on mittasdataa mikä osoittaa toisin, tai jokin perusteltu syy uskoa toisin, niin kerropa se täällä meille muillekin. Kiitos.
Kuulalaakeroiduista+plokeista+Sprenger++Gr+12++(50+mm)+oli+vastukseltaan+pienin,+mutta+myös++työkuormaltaan+yksi+pienimmistä+(250+kg).+Harken+Carbo+57+pääsi+lähelle+90+ja+180+kg+kohdalla,+mutta+tuo+360+oli+selvästi+lineaarisen+Sprenger-käyrän+yläpuolella.+Carbo+57+oli+kuitenkin+paras+tuossa+360+kg+kohdalla.+Sprenger+oli+myös+halpa,+testin+toiseksi+halvin,+joten+se+on+varmasti+hyvä+valinta+250+kg+työkuorman+riittäessä.+Lewmar+Sychro+Control+60+oli+varsin+huono+suurilla+kuormilla+350+kg+kohdalla+100+kg.
Siis+tuo+40+kg+on+se+Yachtin+testissä+200+kg+kuormalla+mitattu+arvo+keskikastin+plokeilla.+Oletuksena,+että+kahdessa+plokissa+on+keskimäärin+200+kg+molemmissa+tulee+20+kg+eli+10%+kuormasta+vastusta+köyden+vedolle.+Siis+2:1+taljassa,+jossa+alhaalla+kääntöploki+ja+ylähäällä+200+kg+kuorma+tulee+20+kg+ero+ylhäälllä+(köysissä+90+ja+110+kg)+ja+alhaalla+hiukan+enemmän.+Tuosta+siis+sain+sen+134+kg.++Aiemmin+käytin+samaa+mittausta,+mutta+karkeasti+vaan+oletin,+että+tarvitaan+sama+40+kg+ylimäärä+pyörittämään+taljaa+laskematta+plokikohtaisia+kuormia.
Aivan,+eli+luupissa+on+toisen+puolen+köydessä+99kg,+ja+toisessa+ylempänä+121+kg+ja+alempana+81+kg.
Parhailla+veneplokeillahan+(esim+tuo+Carbo+57)+oli+~5%+akselikuormasta+vastusta.+Eihän+tuolta+listalta+montaa+parempaa+löydy.+Lisäksi+listassa+virhemarginaaliksi+ilmoitetaan++-2+kg,+joka+on+jo+varsin+merkittävä+tuossa+parhaimmilla+plokeilla.+Siis+se+3,4+%+saattaakin+olla+5%.+Mielenkiintoista+myös,+että+Petzl+50:lle+saatiin+3,4+%+(käytetty)+ja+5,1+%+(uusi).
JA+sitten+vielä+tästä:
Piti+nyt+sitten+mitata+oma+isonskuutti,+kun+saattuu+olemaan+sopivat+voimanmittausvälineet.
Jostain syystä edelliseen, kuten tähänkään ei voinut antaa nimimerkkiä. Mikäs nyt on muuttunut?
T. Joakim1
Jos+tuota+Carbo+57:n++sarjaa+40->38->34->31->28+jatkaa,+tulee+seuraavaksi+25,5,+23,+21+ja+19+kg.
Kokeilin+vielä+laittaa+4:1+hienosäätötaljan+suoraan+10+tonnin+vaakaan.+Sillä+tuli+3:1+voimasuhde+pienillä+kuormilla,+mutta+40+kg+köydestä+vetäen+jäi+hieman+vajaaksi+(115+kg+eli+2.9:1).+10:1+suhteessa+koko+yhdistelmälle+jää+tietysi+yksi+ploki+paikalleen+päätaltajasta,+mikä+selittänee+sen,+ettei+tuosta+tullut+vain+9:1.
Lisää+hyvää+dataa+mutta+käyttämääsi+logiikkaa+en+tässä+ymmärrä.+Helpottaisi+jos+lisäisit+desimaaleja+todellisesta+mittausepätarkkuuksista+välittämättä.
40+m2+isoa+vedetään+300-500+kg+voimalla+puomin+päästä+veneestä+riippuen+olosuhteissa,+joissa+isoon+halutaan+suuri+kireys.+Ei+siis+todellakaan+vaimo+vedä+sellaista+keskellä+puomia+olevasta+taljasta+~10:1+voimasuhteella.
"40+m2+isoa+vedetään+300-500+kg+voimalla+puomin+päästä+veneestä+riippuen+olosuhteissa,+joissa+isoon+halutaan+suuri+kireys.+Ei+siis+todellakaan+vaimo+vedä+sellaista+keskellä+puomia+olevasta+taljasta+~10:1+voimasuhteella."
Äh,+nyt+kirjoitin+väärin+ja+harhaanjohtavasti.+Vertailulaskelma+perustui+siis+siihen,+että+vastus+=+5+%+=+VIISI+%+akselikuormasta,+eli+siihen+lehdestä+siteeraamaasi+esimerkkiin,+jossa+luupissa+olevaan+köyteen+tulee+kokonaisvastusta+10%++plokien+keskimääräisestä+akselikuormasta.
Matematiikassa+on+käsite+geometrinen+summa.+Sillä+tarkoitetaan+termeistä,+joiden+peräkkäisten+jäsenten+suhde+on+vakio,+esim+q,+(tai+aiemmissa+tämän+ketjun+postauksissa+c.
"Miten paljon sitten plokien väliset erot selittyvät akselikitkalla ja kehrän koolla/muotoilulla?"
Koska asiaa on jo tutkittu, ja niiden tulokset täällä julkaistu, löytyy sieltä informaatiota tähän kysymykseen.
Siellä on testattu samalla köydellä eri plokeja, joilla on suunnilleen sama kehrän halkaisija.
Veikkaanpa, että sama köysi tuottaa näissä tapauksissa samalla kuormituksella ihan saman vastuksen, joten silloin kaikki ero tulee kehrän laakereista. Teoriassa kehrän kourun muotoilulla on tietysti vaikutusta, mutta uskoisin ettei mikään valmistaja muotoile niitä nykyään järjettömästi, eli sieltä ei käytännössä juuri eroa tule, koska asiasta on jo valmistajille tietoa kertynyt. Tämä tietysti olettaen, että kehrä on tarkoitettu sille köysikoolle jota testissä käytetään, eikä ainakaan sitä selvästi pienemmille.
Kun siis tarkastellaan testitulosta, jossa 11 mm köydellä vajaan 49 mm kehrällä on saatu erinomainen tulos, voi siitä mielestäni päätellä ettei samalla köydellä ja isommilla kehrillä muissa plokeissa tule samalla kuormalla itse köydestä sen enempää vastusta, vaan kaikki ero huonompiin tuloksiin tulee silloin laakereista. Ja vielä varmemmaksi asia muuttuu kun niissä toisissa plokeissa huonompia tuloksia tulee paljon ohuemmallakin köydellä tai vaijerilla. Silloin ainoa realistinen oletus on että laakereissa on vikaa.
Kun tarkastellaan sovelluksia joissa laakerien vastus on todistettavasti pieni, kuten junan pyörän laakerit, tai edes auton pyörien laakerit, niin niissä ei todellakaan käytetä muovisia palloja vierintälaakereina, koska niihin tulee plastisia muodonmuutoksia, vaan kaikki ovat tietääkseni yksinomaan metallisia vierintäelimiä. Jos jostain plokista löytyisi vastaavia, niin varmasti tulokset suurilla kuormituksilla paranisivat merkittävästi, ellei sitten pallot kaivaisi uraa johonkin pehmeään vastinpintaan. Jos nekin tekee metallista tai keramiikasta, niin plokin paino kasvaa jo merkittävästi, mutta löytyykö markkinoilta sellaisia?
Ja olisiko kasvaneella painolla ihan oikeasti käytännössä jotain merkitystä vaikkapa peräharuksen ylimmissä kaskadiplokeissa, joissa kuormat ovat suuret ja pääosan ajasta ilman vierintäliikettä?
Testissä oli sekä delrinistä että ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kuulia. Vastinpinnan materiaalia ei kerrottu, mutta kaikissa oli kyllä muovikehrä. Carbo 57 delrin ja Sprenger Gr. 12 teräs. Myös Allenissa oli teräskuulat, mutta vastus suurempi.
Onkohan 2009 testissä virhe vai onko Sprenger muuttanut materiaalia? Kotisivun mukaan Sprengerillä on kutakuinkin kaikkia plokeja kolmena versiona. Keltainen täplä= likulaakeri, punainen täplä = delrin kuulalaakeri, sininen täplä = teräs neulalaakeri.
Testissä oli punainen täplä ja ainakin sen työkuorma ja murtolujuus (250/1000 kg) ovat edelleen samat. Sekä liuku että neulalaakerille arvot ovat 12 mm (50 mm kehrä) koossa 460/1200 kg.
Harkenilla on myös neulalaakeroituja plokeja (esim. Black Magic), mutta niissä neulat ovat torlonia. Työkuormat ja murtolujuudet ovat 57 mm kehrällä paljon suurempia 1134/2268 (tuollainen mulla on spinnuplokina hajonneen Carbo 75:n tilalla) tai Low Load mallillakin 750/1500 kg. Maksavat tolkuttomasti enemmän kuin Sprengerit tai Carbot.
Sprenger 12/50 mm SVB:llä (halvin perusploki) liukulaakerilla 17,66, kuulalaakerilla 24,96 ja neulalaakerilla 23,92.
Suomen hinnastossa Harken Carbo 57 52,00, Black Magic Low Load 57 185,00, Black Magic 57 205,00. SVB:llä noista on vain Carbo 57 hintaan 47,88.
Sprengerin mallit yllä ovat vähän yksinkertaisempia. Vastaava malli maksaa neula- ja kuulalaakeroituna 31-34 €, jos on tarvetta kääntyvään plokiin. Tuo 23,92 neulalaakerimallissa kaarikin on kiinteä eli vaatii sakkelin tai köysilenkin kiinnitykseen.
Sprengerin sivulta löytyy muutama kopio plokitesteistä: https://bootsport.sprenger.de/info-service/test-reports.html
Tuossa siis on tuo 2009 testi, johon olen paljon viitannut. Muissa tuolla olevissa testeissä ei nopeasti katsottuna ole mitattu kitkaa. Niissä on mitattu murtolujuuksia ja testattu suolankestävyyttä.
Vaihda nuorempaan ja vahvempaan!
Jos+hekissä+on+48:1+välityksellä+(hienosäätö+6:1+ja+3+plokia+kaskadissa)+todellakin+vain+voimasuhde+12,+olisi+jokaisessa+plokissa+oltava+q=0,73187421,+jolloin+vastus/akselikuorma+=+0,154818282.
Tupla+Carbo+75+maksaa+183+ja+yksi+92,5,+joten+ei+tuo+ainakaan+halvemmaksi+tule.
Mielenkiintoista, että Sprengerillä työ- ja murtokuormat eivät kasva juuri lainkaan perusplokista tupla-, trippla- tai viuluplokiin. Harkenilla taas kasvaa melkein kehrien lukumäärän funktiona.
Mistähän tuo johtuu?
Seldenillä on nykyään varsin laaja plokimallisto. Liukulaakerinen oli vähäkitkainen testissä, mutta jäi reilusti luvatusta murtolujuudesta (kehrä murtui). Tuo olisi siis syytä ylimitoittaa. Jos haluaa plokin kestävän saman kuin hekki, PBB70 ei ehkä riittäisi, mutta PBB80 riittäisi. Hinnoittelu vaan on ikävä. PBB50 (650/1300 kg) 27,70, PBB60 (1000/2000) 32,00, PBB70 (1500/3000) 47,00 ja PBB80 (2000/4000) 120,40. Aikamoinen pommppaus siis 70->80 mm.
Selden näyttää hieman alentaneen murtolujuuksia, sillä testissä PBB50 ilmoitettu arvo oli 1400 (kesti 1105) ja PBB60 2200 (kesti 1793). Ehkä tuo PBB70 voisi olla OK 6 mm vaijerille mitoitetussa rikissä?
Sitten löytyy rullalaakeroitu RBB60 (1500/3000), mutta hintaa on jo 214,00!
Kuulalaakeroituna suurin on BBB60 (350/1000), hinta 42, tai HD mallina (500/1000) 57.
Kun saan veneen vesille ja maston pystyyn, mittaan hekin nykykunnossaan. Ehkä sieltä löytyy yksi tai useampi huono ploki? Kyllä kaikki pyörivät viime kesänä, mutta mittauksen tein keväällä 2013. Sen jälkeen yksi ploki jumittui katkaisten 5 mm dyneeman. Tuo oli ekassa kaskadissa (veto siis 1/2 hekistä), joten kuorma olematon dyneeman murtoluujuuteen verrattuna. Ploki oli tällainen: https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=4262&taxid=414 Ei siis oltu lähelläkään tuon työkuormaa, mutta ploki oli kalvanut kehrän akselin reiän reilusti ylikokoiseksi ja tuo pyöreä kuulat paikallaan pitävä metallilevy hankasi pahasti kehrään.
Seuraavassa kaskadissa on edelleen samanlainen, mutta se toimi herkästi eikä akselissa ollut havaittavaa klappia. Tuos siis pari vuotta sitten. Nyt kokeiltuna oli jo pientä klappia ja ei pyörinyt enää kovinkaan herkästi. Taitaa siis olla vaihdettavien listalla. Ihmeen heikkoja. Samanikäiset Carbo-blokit ovat kaikki hyväkuntoisen oloisia. Oishan tuossa toinen ehjänä pois vaihdettu Carbo 75 spinnuploki, jonka voisi laittaa tuon tai Lewmar Racing HL:n tilalle.
Tulee selvästi halvemmaksi, minkä huomaat jos teet kunnollisen vertailun.
Tupla yksinkertainen ei tule nykyisten lisäksi, vaan hajonneen tilalle.
Tupla siis korvaa yhden https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=17605&taxid=1543
ja on selvästikin halvempi. 170.95 < 193.35 USD. Hintaero suomessa on tietysti ALV tullin verran suurempi.
57 mm Black Magic Maximum working load (kg)1134 kg
$193.35 rahti, tulli ALV.
https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=4842&taxid=419
75 mm Carbo Double Block Maximum working load (kg)1100 kg
$170.95 rahti, tulli ALV.
Molemmat tarvitsee yhden yksinkertaisen plokin lisää, jotta saadaan 4:1 välitys (ennestään toimivien 6*2 jatkoksi), eli nuo ovat vertailukelpoiset hinnat. Kyseisen plokin kestovaatimukset ovat molemmilla tavoilla samat ja siten sama ploki samalla hinnalla käy molempiin. Ja jos vain yksi on hajalla, tarvittava ploki on jo ennestään.
Tuplalla riittää ohuempi köysi (vain ~puolet kuormasta), ja köysivastuksen osuus plokeissa jää pienemmäksi, kun kehrät ovat suurempia ja käytössä on ohuempi köysi. Laakerivastus on Carbo75 plokeissa käsittääkseni pienempi kuin ESP 75:ssä kun kuormitus on suuri, muttei ylisuuri Carbolle.
.
Viuluissa työkuorma ei välttämättä kasva Harkenin yksinkertaiseen verrattuna:
https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=4875&taxid=1550
75 mm Aluminum Fiddle ESP Block Maximum working load (kg)1587 kg
$205.15 rahti, tulli ALV.
https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=4882&taxid=1550
75 mm Aluminum ESP Block Maximum working load (kg)1587 kg
$115.15 rahti, tulli ALV.
Mutta tuplaplokeissa yleensä kasvaa.
Eihän tuossa merkittävää hintaeroa tule. Tietysti tuplaplokilla saa 4:1, jolloin yksi kaskadi jää pois, mutta vastaavasti tarvitaan ylimääräinen ploki toiselle laidalle eli kehrien määrä kasvaa yhdellä ja köyttä tarvitaan selvästi enemmän.
Edelliseen veneeseeni rakensin 5:1 4:1 systeemin. Sinänsä koomista, että tuo syntyi samoista osista kuin veneessä ollut 8:1. Muuttelin vain plokien paikkoja.
Eihän tuo 57mm Black Magic edes oikein riitä, sillä murtolujuutta on "vain" 2268 kg eli reilusti vähemmän kuin itse hekki. Onhan tuo nykyinen ESP 75 mastonkaulusplokikin hiukan rajatapaus 2721 kg murtolujuudellaan.
Selden PBB70 olisi edullinen päivitys, jos tuo ESP osoittautuu merkittäväksi kitkanlähteeksi. PBB60 oli testissä kitkaltaan vain puolet ESP 600 kg kuormalla ja hiukan parempi kuin PBB50. Voisi kuvitella PBB70:n olevan taas parempi.
Harkenin suositus varsin samanlaiseen veneeseen: https://www.harken.com/DeckLayout.aspx?id=14795
Ei taida tonni riittää hekin plokeihin noilla suosituksilla. Ihmeen heikkoa plokia suosittelevat ensimmäiseksi ja jostain syystä "runner" mallia, joka on selvästi kalliimpi kuin padeye. Outoa myös että viimeisessäkin kaskadissa on kallis rullalaakeroitu Black Macig eikä Carbo 57. Pikkutalja on Carbo 40:stä eikä 29:iä kuten minulla.
Aivan,+kun+kehrien+määrä+kasvaa+yhdellä,+korvaa+tuplaploki+yhden+lujemman+yksittäisen,+kuten+olen+koko+ajan+sanonutkin.
Rikissä+on+eri+osille+eri+varmuuskertoimet,+joilla+katetaan+kuormat,+joita+ei+ole+helppo+laskea,+sekä+kuluminen+ja+laaturerot.+Selden+on+tuohon+mitoittanut+6+mm+vaijerin,+joten+lähden+siitä,+että+hekin+pitää+tuo+sama+kestää+kaikkien+osien+osalta.+En+missään+tapauksessa+laittaisi+saman+murtolujuuden+dyneemaa,+vaan+vähintään+50%+vahvempaa+eli+8+mm+(murtolujuus+peruslaadullakin+6+tonnia+eli+tuplat+6+mm+vaijeriin).+Ehkä+joku+erityisen+suuren+lujuuden+dyneemalaatu+voisi+riittää+6+mm+kokoisenakin,+mutta+dyneema+kuitenkin+kuluu+ja+kärsii+UV:stä,+joten+itse+en+sellaista+laittaisi.
Jos levanki on esim 30 cm päässä puomista kajuutan katolla, ei väliin mahdu perustaljaa ja hienosäätöä kaskadilla. Tai mahtuuhan se hienosäätö jos laittaa sivuun, eikä perustaljan alaplokin päälle, mutta hyötyä siitä ei silloinkaan ole, koska säätövara ei riitä mihinkään.
Tällöin jää harkittavaksi 3 vaihtoehtoa:
1) Perustaljasta viimeinen köysi kiertämään puomin etupäässä olevan plokin kautta, ja heti sen jälkeen hienosäätötalja köyden päätä vetämään vaakasuorassa taaksepäin. Tällöin hienosäätötaljan pituudeksi saadaan koko puomin pituus, mutta perustaljan viimeinen puomin ja jaluskiskon välinen köysi ei vedä lainkaan puomia alaspäin. Välityssuhde on siis parillinen, vaikka toinen pää köydestä jää puomille ja toinen levangin kautta lukkoon. Perustaljasta vedettäessä on ihan kuin viimesitä ei olisikaan, eli ei vaikutusta voimiin eikä kitkaan. Hienosäädöstä vedettäessä perustaljassa on ylimääräistä kitkaa, eli sen voimasuhde on heikompi kuin vastaavalla välityksellä yleensä. Hienosäädön tulee siis olla tarpeeksi suuri, esim 6:1.
2) Käytetään vinssiä taljan jatkona.
3) ostetaan vaikkapa tällainen:
https://www.harken.com/productdetail.aspx?id=47404&taxid=8923
Toivoen että välitys on riittävä. Se mahtuu väliin ja kitka on keraamisten laakerien ansiosta poikkeuksellisen alhainen 12:1 taljalle. Kts:
https://www.harken.com/article.aspx?id=47974
Mikäli puheet alhaisesta kitkasta eivät vastaisi todellisuutta, ei noita näkyisi huippupurjehtijoiden veneessä, mutta oikeasti niitä on, joten ilmeisesti ne toimii sovelluksissa, jossa hienosäätö kaskadi ei ole vaihtoehto.
Mikäli osoittautuu ettei välitys sittenkään riitä, siirrytään kohtaan 1 tai 2.
Harvempi viitsii maksaa 1500 taljasta. Normiveneessä on suunnitelu mennyt pieleen, jos tuollaista tarvitsee. 12:1 systeemissä köysi olisi ikävän pitkä eikä voima kuitenkaan riittäisi keskeltä puomia. Sopii vain veneisiin, joissa puomia ei koskaan päästetä ulos, vaan avotuulillakin suhteellinen tuuli on etuviistosta.
Tarkoitat ilmeisesti, että viimeinen pätkä perustaljaa menisi etuviistoon puomin etupäähän? Vai miksi välitys olisi parillinen? Ei kai se niin voi mennä, kun välissä on kiki. Mastonjuuren kautta voi mennä, mutta fiksumpihan se on viedä ensin suoraan ylös puomiin, jolloin välityskin on pariton. Matka kohti mastoa on riittävän pitkä hienosäädölle, tuskin on tarpeen kierrättää puomin pään kautta.
Tai voihan tuossa hyödyntää puomin pituutta vaikka tekemällä ensin yhden kaskadin kohti puomin ulkopäätä ja sitten toisen kohti mastoa.
Puomilla oleva hienosäätö vaatii monta mutkaa, jotta köysi saadaan hyvään paikkaan säädettäväksi. Lisäksi talja pitää pussittaa, jotta se ei kurista puomin mennessä yli. Jos ei ole yhden köyden reivitaljoja, hienosäädön voi saada puomin sisälle.
Mittasin+hekkiä+veneessä.+Voima-anturin+kautta+ison+fallilla+plokista+ja+köydestä+toisella+anturilla.
"40+kg+vedolla+sai+säätöpaikoilta+vedettynä+120+ja+145+kg+voimat+ja+suoraan+alaplokista+155+kg."
Kyse on tietysti köyden kahdesta päästä. Mittasin tuon 155 ja 145 kg samasta päästä eli pujotin köyden plokin läpi mittausten välissä.
120 kg mittaus oli toisesta päästä eli siinä on lukumääräisesti yksi ploki enemmän, mutta käytännössä useita eri plokiyksilöitä ja erilailla kulkevia köysiä. Ei siis suoralta kädeltä voi yksilöidä missä plokissa vika olisi vai vaikuttausiko köyden osuminen ruoripylvään päätyyn tai erilailla osuminen istuinkaukalon sivustaan.
Pitää+myös+huomioida,+että+suuremman+voiman+mittarissa+on+5+kg+resoluutio+ko.+alueella.+Vedettävän+köyden+kuorma+kasvaa+mitä+pidemmälle+vetää,+mutta+ei+ole+ihan+helppoa+määrittää+juuri+sitä+tiettyä+kohtaa.+Vedettäessä+monta+kertaa+tilanne+muuttuu+niin,+että+köyttä+pitää+vetää+pidemmälle.+Jotain+siirtyy+taljassa,+fallissa+(lukossa+ja+vinssillä)+tai+rikissä.