Krivosheevin omituinen neuvostoliittolainen tapa luokitella VVS:n lentokonetappiot (huom! tilastoon eivät kuulu siis Ilmapuolustuksen eli PVO:n sekä Laivaston lentojoukkojen tappiot) vuodelta 1944:
-ammuttu alas ilmataisteluissa: 645
-ilmatorjunta ampui alas: 1,049
- ei palannut lennolta: 6,612
Miten voi olla mahdollista että noin 80% koneiden tappioista sotalennoilla ei ole voitu määritellä? Yleensä tällaisten ei-vihollisen aiheuttamat tappiot tai mysteereiksi jääneet muodostivat hieman yli 10% korkeintaan 20% menetyksistä muissa ilmavoimissa.
"Ei palannut lennoilta" on todennäköisemmin koskeva tapauksia jossa lentokoneen lentäjä/koko miehistö tuhoutui, katosi tai jäi sotavangiksi. Seuraava looginen kysymys kuuluu: kuinka suurta osaa sotalennoilla miehistötappiot noudattivat suhteessa konetappioihin? Ainakin Saksan Luftwaffessa jokaista itärintamalla menetettyä konetta kohden menetettiin noin 40% koneiden miehistöistä sotatoimissa. Koska osa koneista menetettiin tuhottuina lentokentille tehdyissä iskuissa on itse ilmalennoilla menetettyjen koneiden miehistöstä menetetty keskimäärin noin 50%.
Jos siis VVS menetti vuonna 1944 6,612 lentokonetta joiden miehistöstä ei saada tietoa on loogisempaa otaksua että sotatoimitappiot ovat olleet 13,000 - 14,000 eikä 9,700.
-ammuttu alas ilmataisteluissa: 645
-ilmatorjunta ampui alas: 1,049
- ei palannut lennolta: 6,612
Miten voi olla mahdollista että noin 80% koneiden tappioista sotalennoilla ei ole voitu määritellä? Yleensä tällaisten ei-vihollisen aiheuttamat tappiot tai mysteereiksi jääneet muodostivat hieman yli 10% korkeintaan 20% menetyksistä muissa ilmavoimissa.
"Ei palannut lennoilta" on todennäköisemmin koskeva tapauksia jossa lentokoneen lentäjä/koko miehistö tuhoutui, katosi tai jäi sotavangiksi. Seuraava looginen kysymys kuuluu: kuinka suurta osaa sotalennoilla miehistötappiot noudattivat suhteessa konetappioihin? Ainakin Saksan Luftwaffessa jokaista itärintamalla menetettyä konetta kohden menetettiin noin 40% koneiden miehistöistä sotatoimissa. Koska osa koneista menetettiin tuhottuina lentokentille tehdyissä iskuissa on itse ilmalennoilla menetettyjen koneiden miehistöstä menetetty keskimäärin noin 50%.
Jos siis VVS menetti vuonna 1944 6,612 lentokonetta joiden miehistöstä ei saada tietoa on loogisempaa otaksua että sotatoimitappiot ovat olleet 13,000 - 14,000 eikä 9,700.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... ja lisäksi kyseessä on VVS:n tappiot, ei vielä koko NL:n tappiot. PVO:n ja laivaston lentokoneiden tappiot vielä päälle.
PS. lähes kaikissa muissa ilmavoimissa jokaista taisteluissa menetettyä konetta kohden menetettiin noin puolet koneiden miehistöstä.
Neuvstoliiton virallisten tilastojen mukaan 11 874 hävittäjälentäjää, 7837 maataistelulentäjää, 6613 pommikoneen lentäjää, 587 lentäjää and 689 lentäjäskouttia muilla koneilla kuoli sodassa. Yhteensä 27 600 lentäjää joka viittaisi 69 000 lentokoneen tuhoutumiseen sotalennoilla.
Korvaamattomat lentäjätappiot pitävät sisällään myös kadonneet ja sotavangeiksi jääneet. Luftwaffe kirjannut menettäneensä itärintamalla 1941-1943 hävittäjälentokoneita 2,579 ja hävittäjälentäjiä 1,059. Sisältää myös kadonneet ja sotavangeiksi jääneet. Neuvostoliitto siis menettänyt ainakin 29,000 hävittäjälentokonetta. Määrä on asettuu sille välille minkä Krivosheev esittää taistelutappioksi (20,700) ja kaikkiaan menetetyiksi (46,800). Hyvin monet muutkin lukemat asettuvat juuri tällaiseen välimaastoon. Tämä vahvistaa ne epäilykset että NL:n todelliset taistelutappiot ovat lähellä sitä lukemaa mitkä Krivosheev esittää kokonaistappioiksi.
Kun Krivosheev esittää lentokoneiden taistelutappioksi 46,100 ja kokonaistappoiksi 106,400 on todelliset taistelutappiot todennäköisesti näiden kahden lukeman keskiarvo. Osa tappioista on keinotekoisesti ja tilastokikkailulla siirretty ei-operationaaliksi tappioiksi. NL oli tunnettu tällaisista tilastokikkailuista kun se halusi kiistää tiettyjä kiusallisia tosiasioita.