Palvelutalo eri-ikäisiä ihmisille

hyvä idea. kannatetaan

Ongelma on johtaminen eli holhous. Meillä vaikuttaa olevan yhteiskunnassa eräänlainen ylhäältä alaspäin johtaminen. Ihmisiä pidetään ”johdettavina” mm. syyperusteisella sosiaaliturvalla ja hyvin moni suomalainen hyväksyy mallin, tai ei varsinaisesti ymmärrä vaan on ilmiöiden vanki.

Näin yksinäisyys luodaan rakenteiden kautta (perhesuhteet, ihmissuhteet ja syyperusteinen sosiaaliturva sekä työnantaja-työntekijä -malli) ja ratkaisuksi tarjotaan rakennettua mallia (sosiaalihuolto, vanhusten laitoshoito, nuorten psykiatrinen hoito, työttömien kuntouttava työtoiminta, pitkäaikaistyöttömien ja työstä kieltäytyvien holhoukseen ottaminen jne).

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/miia-kieltaytyi-palkattomasta-tyosta-kunta-haki-holhouksen-alaiseksi-pitaako-kunta-ilmaistoista-kieltaytyvaa-hulluna/

Palvelutalojen rakentaminen -idea nousee tästä holhouksen näkökulmasta. ”Koska harva on miljonääri, harva pystyy järjestämään asiansa hyvin ja siksi tarvitaan laitoksia ja rakenteita että yhteiskunta voi rakentaa ja tarjota palveluja.”

https://www.youtube.com/watch?v=xvYp0yN3v-g

Kaikki periaatteessa lähtee liikkeelle siitä juuritason mallista (rahatalousjärjestelmä) missä ihminen ei voi ostaa tai myydä ilman ”rahaa”, eli esimerkiksi työtön ei ole välttämättä (/todennäköisesti) oikeutettu opiskeluun/vapaaehtoistyöhön työttömyysturvaa samaan aikaan nostaen.

Koska moni voi syrjäytyä, tarvitaan laitos, joka tuottaa yksinäisyyden tilalle yhteisön (päiväkoti, vanhusten palvelutalo, työpaikka). Näin ihmisten itsenäinen toimintakyky on sidottu laitokseen eikä ihmisen itsenäinen toimintakyky tai itsestä nouseva motivaatio kuki eivätkä ihmiset ole itseään ohjaavia yksilöitä.

Onhan se noinkin. Yksin olo ei ole muodikasta. Kaikessa pitää jonkun palvella. Miten pääsisi kiinni siihen että olisi itse se joka järjestää juttuja. Jos olisi mahdollista tehdä itse porukalla joku kiva paikka niin tulisiko sinne kohta jotkut muut riehumaan? Tykkään itse olla kotosalla ja ilokseni teen kaikesta vanhasta uutta. Sakset suhisee ja lankaa kuluu ja välillä istun neulan takapuoleen. Teen vanhoista farkuista nyt semmosta tilkkukangasta jolla sitten päällystän sohvani. Ottaa se sormille mutta tavoite on jouluksi saada uusi sohva siitä.

olen työskennellyt erilaisissa vanhusten palvelutaloissa, kiinteistöjen huoltotöissä lähinnä. olen ihmetellyt kun hoitajat puhuttelevat vanhuksia kuin pikkulapsia. samallalailla läyryävät la lässyttävät. ei kait sitä ihminen miksikään lapseksi muutu jos ikää tulee. olen ulospäin suuntautunut ihminen ja juttelen kaikkien kanssa. suurin osa vanhuksista on erittäin virkeitä ja puheliaita. vaikka liikkuminen voi jo hidasta ollakkin niin pää pelaa kuin pitääkin.