Stallari: "1. Aleksanteri I korotti Haminan rauhassa Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon."
Ei kylläkään. Se tapahtui hieman epäselvin käsittein Porvoon herrainpäivillä maaliskuussa1809.
"2. Lenin antoi 31.12.1917 Suomelle sotimatta itsenäisyyden."
Ei kylläkään.Sen julisti eduskuntamme 6.12. 1917 porvarien äänin.
"3. Stalin toi syksyllä 1944, pakolla tosin, Suomeen toimivan länsimaisen demokratian ja mielipiteen vapauden."
Ei kylläkään. Sen toi Mannerheimin valtionhoitajakausi keväällä 1919. Välirauhanehdot supistivat demokratiaamme.
"Ehkä näitäkin kannattaisi kaiken maailman poskisolistien muistella eikä aina vain keksiä satuja. On monta seikkaa miksi Venäjän/Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen antamia perusteita toimia toisinkin."
Ehkä stallarienkin kannttaisi perehtyä historiaan ja pysytellä totuudessa neuvostopropagndan asemesta.
Ei kylläkään. Se tapahtui hieman epäselvin käsittein Porvoon herrainpäivillä maaliskuussa1809.
"2. Lenin antoi 31.12.1917 Suomelle sotimatta itsenäisyyden."
Ei kylläkään.Sen julisti eduskuntamme 6.12. 1917 porvarien äänin.
"3. Stalin toi syksyllä 1944, pakolla tosin, Suomeen toimivan länsimaisen demokratian ja mielipiteen vapauden."
Ei kylläkään. Sen toi Mannerheimin valtionhoitajakausi keväällä 1919. Välirauhanehdot supistivat demokratiaamme.
"Ehkä näitäkin kannattaisi kaiken maailman poskisolistien muistella eikä aina vain keksiä satuja. On monta seikkaa miksi Venäjän/Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen antamia perusteita toimia toisinkin."
Ehkä stallarienkin kannttaisi perehtyä historiaan ja pysytellä totuudessa neuvostopropagndan asemesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Stallari: "Suomella oli 1808 edessään kaksi vaihtoehtoista historiaa. Ilman Venäjän hyökkäystä jäädä Ruotsin halveksituksi mongolien asuttamaksi itäosaksi ja sotilaalliseksi puskuriksi joka me oltaisiin vieläkin tai tulla Venäjän valtaamaksi ja vuonna 1917 päätyä itsenäiseksi."
Hölynpölyä. Suomi oli tasaveroinen osa Ruotsia ja olisi kehittynyt Ruotsin myötä osaksi kansankotia. Tosin ehkä pääasiassa ruotsin kielistä. Toisaalta olisimme hyvin voineet itsenäistyä. Niinhän Norjakin.
"Kumpi oli parempi meidän kannalta? Vieläkö joku kehtaa väittää, että Venäjä ei saatellut meitä tiellä itsenäisyyteen 110 vuotta ja sitten kun aika oli kypsä antoi meille itsenäisyyden mutisematta."
Venäjä ei pannut rikkaa ristiin Suomen kehittämiseksi ennen 1860-lukua. Silloinkin kehityksen käynnistivät Snellmannin esitykset keisarille. Suomi kehittyi ruotsalaisen sivistyksen pohjalta.
Sortokausina oli Venäjän tavoitteena venäläistää Suomi emämaan kaltaiseksi.
"Ruotsin osana emme olisi itsenäistynyt koskaan jo senkin takia, että maamme eliitti olisi kammonnut eroa Ruotsista enemmän kuin ruttoa."
Eliitti juuri hyväksyi eron 1809 ja kehitti maamme hallintoa 1860-luvulta alkaen. Kaipuuta takaisin Ruotsiin ei ollut missään vaheessa. Jos joku kaipasi, hän oli vapaa muuttamaan Ruotsiin. Se myös tarjosi pakopaikan Venäjän vainoamille itsenäisyysmiehille..
"Suomi+oli+tasaveroinen+osa+Ruotsia+ja+olisi+kehittynyt+Ruotsin+myötä+osaksi+kansankotia.+Tosin+ehkä+pääasiassa+ruotsin+kielistä.+Toisaalta+olisimme+hyvin+voineet+itsenäistyä.+Niinhän+Norjakin."
"Jos verrataan taloudellisesti 1800-lukua, kumpi oli Suomalaisille parempi: Olla osa Ruotsia vai toteutunut autonominen historia, oli jälkimmäinen tietysti parempi vaikka svekomaani muuta väittää."
Jospa esität vain omia mieliteitäsi!
Ruotsi kehittyi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti 1800-luvulla aivan eri vauhtia kuin Suomi.
Tosin Ruotsi oli edelleen säätyvaltio, jossa oli vanhakantaisia rakenteita,mutta niitä purettiin rauhallisesti vähin erin. Kansalaisten oikeuksia parannettiin jatkuvasti.
Taloudellisesti Ruotsi oli aivan eri lähtökohdissa.
Suomella oli etunaan Venäjän elinkeinovapaus ja Venäjän valtavat markkinat. Pääomista ja taloudelisista osaajista oli pulaa.Se johti rajoittuneeseen tuotantoon ja kauppaan, joskin puutavaraa ja elintarvikkeita vietiin myös Länsi-Eurooppaan. Suomi oli silti melko takapajuinen maatalousmaa.
Ruotsin osana Suomi olisi luultavasti kehitynyt suunnilleen samaa vauhtia, mutta jäänyt ehkä edelleen hieman syrjäkulmaksi.
Autonomiana olimme kyllä kaukana muun Venäjän edellä, mutta jäljessä Ruotsia. Tosin Venäjäkin kehittyi teollisuusmaana suurin harppauksin. Se oli sodan alkaessa teollisuustuotannossa Ranskan rinnalla.
Stalalri: "Ison Vihan ja Pikku Vihan jälkeen antoi Suomen jäädä Ruotsin osaksi."
Kahmaisi kuitenkin melkoiset siivut alueita Baltiasta ja Suomesta.
" Huono vai hyvä asia. Onko siis 5 asiaa joista kannattaisi välillä kiittääkin eikä vain herjata."
Stallarithan kiittelevät agendansa mukaisesti! Mitä vielä tarvitaan?
"Lakkaisiko oikeisto huutamasta herjojaan jos Venäjä olisi jättänyt edes jonkun noista 5 asiasta toteuttamatta ?"
Mistä niitä herjoja löytyy? Olisi hauska lukea.
Venäjä/NL:aa ylistettäessä lukuisat sodat hävityksineen? Vielä viime vuosisadalla ensin Venäjä yritti muuttaa autonomisen Suomen venäläiseksi maakunnaksi ja sitten kommunistti liittää maamme takaisin NL:oon.
Stallari: "Siis lukuisatko. Montako kertaa Venäjä on hävittänyt Suomen, kerro ne lukuisat kerrat. "
Jos ei mongoleja lasketa , niin ainakin 1570, 1714, 1740, 1788, 1808-09. Hävitysten laatu ja määrä on vaihdellut.
"Itärajalla toki on sodittu mutta se on johtunut Ruotsin valloituspolitiikasta kun venäläiset ovat panneet vastaan maan valtaajille."
Niinhän se on mennyt. Ja joskus on venäläisten vastarinta jatkunut Tornionjoelle ja ylikin.
"Joo, yritystä autonomian vähentämiseen oli mutta aika pientä siihen nähden miten Euroopan suurvallat riehuivat omilla valtauksillaan tuohon aikaan. "
Ei kye ollut yrityksestä, vaan sekä lainsäädännöllä että mahtikäskyillä määrätyillä autonomian pienentämisillä. Siitähän johtui eduskunnan heinäkuussa -17 säätämä valtalakikin.
"Tiedätkö nimetä jonkun suurvallan joka olisi ollut parempi isäntä kuin Venäjä ?"
Miksi minun pitäisi? En kaipaa suurvaltoja isänniksi, kuten stallarit.Nimeä itse. Yrität taas siirtää maalitolppia, kun jäät valeesta kiinni.