Vai tekeekö jotain muuta.
Antaa aikuisen itse päättää, opiskeleeko palveluruotsinsa
AinoaReiluTie
44<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ruotsi on kuulemma helppo kieli (joillekin), antaa siis aikuisen (yli 18v) itse päättää, opiskeleeko palvelupakkoruotsinsa virkamiesuraa varten vai ei.
Annetaan lasten olla rauhassa.
Täysi-ikäiset lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeissa ja yliopistoissa sekä myöhemmin työn ohessa saisivat itse päättää, lukevatko intensiivisesti jonkin virkaruotsipaketin.
Alaikäinenkin voisi aloittaa erillisestä anomuksesta.
Ne, joilla on kielellistä lahjakkuutta, selviäisivät tästä kohtuullisin opintopistein.
Ne, joille tämä olisi liian työlästä, eivät olisi selvinneet kunnialla koko kouluaikaa kattaneesta ruotsistakaan. Tässä mallissa heidän koulutustasoaan ei madalleta, opintojaan ei pitkitetä eikä heitä karsita tutkinnon saaneiden joukosta pakkoruotsin avulla.
Oisko esimerkkinä jotain muita tutkintovaatimuksia joista saisi päättää itse. Suurimmasta osasta toki saa, kun päättää mitä opiskelee mutta kyllä se oppilaitos yleensä määrittelee sen millä ja kuinka monella opintopisteellä se lopputukinto irtoaa.
Se virkaruotsi menee heittämällä läpi kunhan vain viitsii vaivautua lukemaan sen ruotsinsa peruskoulussa ja lukiossa.
Kouluaineet ovat tarkoitettu opittaviksi ja petaavat tulevaisuutta! Tuliko se sinulle vasta jatko-opiskeluvaiheessa yllätyksenä?
Katsos muuten tutkinnot EU:ssa vastaavat toisiaan - niissä on siis ammatillisesti sama ydin. Alemman tutkinnon suorittanut voi jatkaa toisessa maassa ylempään tutkintoon. Valmistuneet voivat hakea töitä papereillaan, jotka ovat yhtä arvokkaita. Ruotsia ei tähän tarvita.
Pakkovirkaruotsi on ihan uniikki paketti vain suomalaiseen "historialliseen ja poliittiseen" tilanteeseen. Sitä ei voi verrata tutkintojen sisältöihin muuten.
"Se virkaruotsi menee heittämällä läpi kunhan vain viitsii vaivautua lukemaan sen ruotsinsa peruskoulussa ja lukiossa."
Ei edes peruskoulun tai lukion ruotsi mene monille heittämällä läpi. Nyt puhut kieliä läpi koulunsa painottaneen ihmisen ylimielisyydellä. Kielet eivät ole useimmille helppoja tai vähän työtä vaativia. Varsinkin tekniikan ihmisille ne voivat olla hyvinkin raskaita. Oppimisvaikeuksista huolimatta koulunsa hoitaville pakkoruotsi, kieli jota arki ei tue, on usein kohtuuttoman raskas.
Mutta jos mielestäsi ruotsi on tosi helppo - puhut todella tämän "helppo paketti aikuisena" - ratkaisun puolesta niille, joille se on helppo. Ja jos ruotsi osoittautu aikuisen näkökulmasta tärkeäksi, niin heitä riittää kyllä.
"Katsos muuten tutkinnot EU:ssa vastaavat toisiaan - niissä on siis ammatillisesti sama ydin. "
Tutkinnot vastaavat periaatteessa toisiaan siten, että ulkomailla tutkinnon suorittanut voi hakea töitä Suomesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tutkinnon sisältö on yksi-yhteen. Ei tietenkään. Eri maissa on erilaisia pakollisia aineita tutkinnossa. Jossain maassa on pakollinen latina, mitä meillä ei (enää) ole.
Vaikea ymmärtää, mistä ongelmasta kieliaktiiveilla nyt kiikastaa. Minusta tuntuu, että he eivät oikein ymmärrä, mistä puhuvat. Tieto/kokemus puuttuu.
Ai insinööreillä muualla pakollinen latina! ;)
"Ei edes peruskoulun tai lukion ruotsi mene monille heittämällä läpi. Nyt puhut kieliä läpi koulunsa painottaneen ihmisen ylimielisyydellä. "
Ei tarvitsekaan mennä. Koululaisissa on aina tietty prosentti, joka ei menesty opinnoissaan kovin hyvin. Tämä ei haittaa. Emme voi vaatia kaikilta oppilailta samaa tasoa, koska se ei missään oloissa olisi mahdollista.
Katsoitteko eilen Ylen vaalitentin? Siinä Halla-aho puhui asiasta, jonka olen ottanut esiin täällä lukemattomia kertoja. Peruskoulusta voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta yhtään mitään. Näillä oppilailla on vaikeuksia sekä omassa äidinkielessään että matikassa. Tämä on huono juttu. Myös Halla-ahon mielestä.
Peruskouluun tulisi saada päättökoe kuten on lukioissakin. Näin saataisiin perusasiat kuntoon. Näin heikompikin oppilas voisi kilpailla peruskoulun jälkeen opintopaikasta ja töistä.
Vuodesta 1998 (Bologna) ja uudestaan vuodesta 2010 (EHEA) on jatkunut työ tutkintojen yhdenvertaistamiseksi Euroopassa, jotta opiskelijat ja opettajat voisivat joustavasti siirtyä maasta toiseen ja jossa myös työmarkkinat avautuisivat yhteisillä tutkinnoilla.
Kun puhutaan ruotsin opintojen aiheuttamista hankaluuksista, puhutaan sen pienen kielen aiheuttamista ongelmista, joka muissa maissa on valinnainen ja siksi myös helposti korvattavissa muulla.
Kun puhutaan ruotsin opintojen aiheuttamista ongelmista, ei voi vaihtaa teemaa väitteeseen "koululaisissa on aina tietty prosentti, joka ei menesty opinnoissaan kovin hyvin". Oppilaalla on oikeus löytää koulusta se, missä menestyy ja rakentaa sille - nyt pakkoruotsittajat haluavat käyttää ruotsia ihmisten karsimiseen. Törkeää.
Olen nähnyt oppilailla kympit matikassa ja fysiikassa ja viitosen ruotsissa - koska kielet ovat eri juttu.
Olen nähnyt moneen kertaan kympin kielitytön lähtevän lukioon surkealla matikalla mutta matikassa kympin saaneen pojan jättäneen lukion, koska kielet takkuaa. Tämä on suomalainen murhenäytelmä.
Opiskelijat ovat voineet siirtyä iät ajat yliopistojen ym. välillä. Jo ennen mitään yhteen sovittamista.
En ymmärrä, miten pakollinen ruotsi liittyy nyt tähän kuvioon. Sillä ei ole mitään tekemistä koko aiheen kanssa. Et selvästi tiedä, mitä puhut.
Päättökoe ei muuta mitään. Jos olisit koululla, tietäisit, että monilla kouluilla jo nyt käytetään valtakunnallisia kokeita yhdeksännen keväällä. Ne eivät muuta mitään. Opinnot on tehty yhdeksän edellisen vuoden aikana, lukiotaistelu on pääkaupunkiseudulla veristä, myös ammattikoulupaikkoja on monella alalla rajoitetusti. Jos kamppailu nostaa tasoa, meillä on nyt se tie käyty loppuun. Jotain muuta on keksittävä - kuten jousto ajoissa ja mahdollisuus keskittyä perustaitoihin.
Nyt on pakkoruotsi taas sotkettu aiheeseen ilman mitään syytä! Niin tyypillistä kieliaktiiveilta!
Ammattikouluissa opiskelee matikkaa ja äidinkieltä erittäin heikosti hallitsevia oppilaita. Minkä "päättökokeen" he ovat sinun mielestäsi suorittaneet? Ja miksi sinun mielestäsi ei ole ongelma, että näitä oppilaita on liian paljon, kun kerran Halla-ahonkin on huolissaan asiasta? Miksi tälle epäkohdalle ei saa tehdä mitään sinun mielestäsi?
"Olen nähnyt oppilailla kympit matikassa ja fysiikassa ja viitosen ruotsissa - koska kielet ovat eri juttu.
"
Olet itse keksinyt, että kympin oppilaalla on 5 vain ja ainoastaan ruotsissa.
P.S. Tämä oli päivän paras vitsi tällä palstalla...
Ainakin koulutuspolitiikassa Halla-aho on pihalla kuten te pakkoruotsin kannattajatkin. Hänen kouluajoistaan on aikaa, eikä hänellä ole hyviä lähteitä ympräillään. Sama koskee varmaan teitäkin.
Jos haluatte päättökokeet, jotka jättävät ihmiset luokalleen yhdeksännellä, niin älkää unta nähkö. Kukaan ei halua pitää toiminnanhaluisia ja töihin kiinni tahtovia nuoria istumassa peruskoulussa yhtään kauempaa kuin on pakko. Halla-ahonkin olisi syytä painottaa alempien luokkien merkitystä.
Ammattikoulut rakentavat kiireellä tukijärjestelmiä kieleen ja perustaitoihin. Toivottavasti saavat tähän resursseja, koska nyt ammattikoulut on ajettu niin ahtaalle.
Mutta nyt ei puhuta tämän aloituksen esittämästä asiasta. Pitäisi puhua.
Kaikkinaiset palveluosaamisvaatimukset vasta täysi-ikäisille. Alaikäisillä on oikeus rakentaa omaa osaamistaan ja omin painotuksin.
Olette todella kaukana koulusta. Viitonen tai kuutonen ruotsissa on monella. Ja joillakin näistä on kymppi matikassa. Ei ihan tavallista muttei mitenkään tavatonta.
Matikka ja kielet ovat lahjakkuusalueina hyvin erilaisia, nimenomaan matemaattis-tekniseen lahjakkuuteen voi liittyä hyvinkin heikko kyky oppia kieliä, ainakin kieliä, joita ei tarvitse päivittäin.
"Ainakin koulutuspolitiikassa Halla-aho on pihalla kuten te pakkoruotsin kannattajatkin."
Älä viitsi syöttää pajunköyttä! Juttuja peruskoulun käyneistä, jotka eivät hallitse äidinkieltään ja matikaa riittävän hyvin, on uutiset pullollaan, sen kun etsit. Meillä on 60 000 syrjäytmisuhassa olevaa nuorta, ja sinusta tämä ei muka ole minkään arvoinen ongelma!
Ongelmana ovat nyt ne, joilla on vitonen joka aineessa! Ja tälle asialle meidän tulee voida tehdä jotakin.
Onkohan paljonkin oppilaita, joilla on 10 matikassa, fysiikassa, ranskassa ja englannissa, mutta 5 ruotsissa?
Ei ne tutkinnot eri maissa ole identtiset, onhan niitä kansallisia eroja. Se mikä on EU-tasolla sovittu on että tutkinnot ovat vertailukelpoisia ja antavat saman ammatillisen pätevyyden kaikissa EU-maissa , identtisiä koulutukset eivät ole.
Kielitaitovaatimukset määrittää virka / toimi, ei koulutus.
Onhan se mahdollista että on jossain hyvä ja toisessa aineessa superhuono.
Itse olin aina hyvä kielissä ja surkea matematiikassa, jälkimmäinen teetti töitä, kielet ei niin kovin.
Mielessäni ei kuitenkaan käynyt että minut olisi pitänyt vapauttaa matematiikasta kokonaan. Kyllä minä olen tarvinnut sitäkin työllä ja tuskalla oppimaani vajavaista matematiikkaa, tai oikeammin aritmetiikkaa, vaikkei mitkään kolmannen asteen yhtälöt minulta onnistukaan.
Sou? Koska jossain kouluaineessa on huono niin siitä pitäisi oppilas vapauttaa kokonaan. Niinkö?
Tää on jo käyty aikaisemmin läpi. On aivan yleistä antaa toisesta vieraasta kielestä vapautus, koska se ei ole välttämätön mutta se aiheuttaa ongelmia.
Ruotsissa esimerkiksi on vapautus järjestetty niin pitkälle, että toisen vieraan kielen sijaan voi ottaa lisää äidinkieltä (koulukieltä) tai englantia. Tavoitteena on yksilölle nimenomaan hänen kouluttautumistaan ajatellen paras mahdollinen perusta.
Hieno homma, mutta maassa maan tavalla.
Me täällä Suomessa teemme asiat omalla tavallamme. Olemmehan me, toisin kuin Ruotsi, kaksikielinen maa eikä meillä niitä maahanmuuttajiakaan ole kuin pieni murto-osa siitä mitä heitä Ruotsissa on.
Nyt pakkoruotsin kannattajat sotkevat keskustelua.
Aiheena on "Antaa aikuisen itse päättää, opiskeleeko palveluruotsinsa"
Keskittykää tähän ja lopettakaa tahallinen rönsyily.
Ei ole rönsyilty, vaan kieliaktiivi on itse alkanut puhua korkeakoulujen ruotsista ja sitä kautta muiden maiden yliopistoista. Nyt kieliaktiivi yrittää estää (taas) asiallinen keskustelun, kun aihe ei miellytäkään.
Ankdam vain yritti viedä keskustelun toisaalle...
Olisi oikein säästää lapset pakkopalvelukieleltä!
Lapsille vain kieliä heidän omaan tarpeeseensa!
Täysi-ikäiset lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeissa ja yliopistoissa sekä myöhemmin työn ohessa saisivat itse päättää, lukevatko intensiivisesti jonkin virkaruotsipaketin.
Jos ruotsi kerran on helppo, tämähän ei ole ongelma.
Aikuiset päättävät lastensa asioista. Anna aikuisten itse valita lasten kielet! Kieliaktiivien ei pidä sekaantua suomalaisten kielivalintoihin, suomalaiset ovat fiksua kansaa tässä asiassa!
Niin siis kielivapaus nimenomaan on sitä, että perheet valitsevat lastensa kanssa kielet - tämä kuuluu pakettiin!
Pakkoruotsin kannattajat siirtelevät koko ajan keskustelua. Heillä ei ole riittävästi tietoa koulusta, jotta he pystyisivät käsittelemään aihetta.
Ehdotus on:
Antaa aikuisen (yli 18v) itse päättää, opiskeleeko palvelupakkoruotsinsa virkamiesuraa varten vai ei.
Ei tarvitse sälyttää lapsille palvelupakkoja, vaan he voivat opiskella omaa tulevaisuuttaan varten.
Aikuiset ottavat helpon kielen nopealla intensiivipaketilla haltuunsa tarvittaessa.
Ei voi ajatella että virkaura olisi kiinni tarpeettomasta ruotsinkielestä kyllä virkoihin täytyy kelvata muutenkin , pois virkamiesruotsi samalla tietenkin poistuu myös pakkoruotsi .
Viran kielivaatimuksen määrittelee viime kädessä työnantaja. Eli jos virka vaatii ruotsin osaamista, siihen kelpaa vain pätevä henkilö. Tämä pätee sekä julkiseen puoleen että yksityiseen puoleen.
Tulevien töiden kielitaitovaatimuksista emme tiedä - siksi onkin paikallaan, ettei mitään varalleopiskelua tehdä, vaan kielet valitaan perheen kesken omin tavoittein ja muut kielitaito hankitaan vaikka intensiivikursseilla aikuisen opiskelukeinoin.
Kieliä vaaditaan aina töissä. Kieliaktiivien logiikalla ei kannata opiskella kieliä ollenkaan.
Opiskelussa ja työssä englanti on välttämätön, sekä ammattikoulutuksissa että korkeakoulutuksissa.
Muita kieliä harkiten. Ruotsilla ei erityistä painoarvoa.
Pakkoruotsin kannattajat siirtelevät koko ajan keskustelua sivuraiteille.
Ehdotus on:
Antaa aikuisen (yli 18v) itse päättää, opiskeleeko palvelupakkoruotsinsa virkamiesuraa varten vai ei.
Ei tarvitse sälyttää lapsille palvelupakkoja, vaan he voivat opiskella omaa tulevaisuuttaan varten.
Aikuiset ottavat helpon kielen nopealla intensiivipaketilla haltuunsa tarvittaessa.
Yhtään sellaista kommenttia ei ole tullut, missä olisi perusteltu, ettei näin voisi ja pitäisikin tehdä.
Olisi oikein, ettei palvelupakko rasita lapsia, vaan nämä voivat keskittyä oman elämänsä ja kouluttautumisensa kannalta keskeisiin asioihin.
Seuraava keskustelu liittyy ilman muuta kielellisiin vaatimuksiin ylipäätään. Ruotsinkielisten ei tulisi vaatia kielipalveluja muilta, vaan järjestää ne kouluttamalla omiaan palveluihin ja laatimalla rakenteita, jossa hajallaan asuvat voivat saada palveluita eri tavoin. Islannissa suunnilleen suomenruotsalaisten kokoinen kansa hoitaa kaiken itse - mutta he ovat nojanneet tähän asti koulutuksessa ja verkostoitumisessa muihin skandinavian maihin, siksi he opiskelevatkin skandikieliä - ei palvellakseen vaan mahdollistaakseen osallisuutensa muiden palveluihin.
Vastuullinen ruotsinkielinen perustelee omilleen tilannetta näin:
Ei pidetä kiinni ajatuksesta, että suomenkielisten pitäisi pelastaa suomenruotsalaiset opiskelemalla ruotsia.
Ruotsinkielisten ei tule huolehtia itsestään suomenkielisten välityksellä vaan huolehtia omasta koulutuksestaan.
Näin voitaisiin lähteä tekemään realistista kielipolitiikkaa.
Tässä teille toimintaohjelmaa, Ankdam ja kumppanit.
Suomenruotsalaisten edunvalvonnalle reilu pohja!