Jo kertaalleen voitetun Libyan sodan toinen erä on alkamassa. Yhdysvalloissa pitkään elellyt kenraali Khalifa Haftar on hyökännyt Tripoliin ja EU:n tunnustama heikko Tripolin hallitus on hätää kärsimässä.
Joko Nato on ehtinyt tehdä sotasuunnitelmansa, ketä tällä kerralla pitäisi pommittaa ja pääseekö Yhdysvallat ja Ranska yhteisymmärrykseen joukkueiden kokoonpanoista.
Suomalaisilla on ilmeisesti taas se huono tuuri, ettei ehdi saada valmiiksi uutta ohjusjärjestelmää, päästäkseen mukaan pommituksiin.
Joko Nato on ehtinyt tehdä sotasuunnitelmansa, ketä tällä kerralla pitäisi pommittaa ja pääseekö Yhdysvallat ja Ranska yhteisymmärrykseen joukkueiden kokoonpanoista.
Suomalaisilla on ilmeisesti taas se huono tuuri, ettei ehdi saada valmiiksi uutta ohjusjärjestelmää, päästäkseen mukaan pommituksiin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mitään uutta Libya-sotaa ei ole tulossa tai suunnitteilla?
"Suomalaisilla on ilmeisesti taas se huono tuuri, ettei ehdi saada valmiiksi uutta ohjusjärjestelmää, päästäkseen mukaan pommituksiin."
Oletko täydellinen idioottti? Kyse ei ole kalustosta vaan siitä, että Suomi ei kuulu Natoon eikä osallistu sen sotiin. Lisäksi mitään sotaa ei ole edes alkamassa!
IL: Libyasta on kuulunut viime päivinä jälleen huolestuttavia uutisia.
Maan sisällissota on kärjistymässä uudelleen, kun Libyan itäosia hallussaan pitävä sotapäällikkö Khalifa Haftar on aloittanut hyökkäyksen Tripoliin. Maan pääkaupungissa pitää valtaa hauras, YK:n tukema hallitus.
Eskaloituva tilanne uhkaa muuttaa jo ennestään epävakaan Libyan yhä epävarmemmaksi.
Pelkona on kaupunkisota Tripolissa, jota puolustavat paikalliset aseelliset ryhmittymät. Middle East Monitorin lähteiden mukaan Haftarin joukot hyökkäävät Tripoliin egyptiläisten, arabiemiraattilaisten ja saudiarabialaisten aseiden turvin.
Tuhannet ovat jo joutuneet jättämään kotinsa Haftarin joukkojen lähestyessä Tripolia. Al Jazeera kirjoittaa, että yli 500 000 lapsen on määritelty olevan ”välittömässä vaarassa”.
YK on evakuoinut 150 pakolaista säilöönottokeskuksista Tripolista. Taisteluiden kiihtyessä useat ihmisoikeusjärjestöt ja humanitaarisen avun organisaatiot ovat ilmaisseet huolensa maan tuhansien pakolaisten kohtalosta.
Uutistoimisto Reutersin mukaan 56 ihmistä on saanut surmansa viikko sitten aloitetun hyökkäyksen takia.
Arvostettu, turvallisuusanalyyseja julkaiseva Jane’s arvioi, että Haftarin yritys tuskin onnistuu. Se ei silti tarkoita, ettei Libyan käänteillä olisi vaikutusta Eurooppassa asti.
Ketkä Libyassa taistelevat?
Maassa on tällä hetkellä kaksi hallitusta: Toinen on kansainvälisesti tunnustettu, Tripolissa päämajaansa pitävä hallitus, jonka johdossa toimii Fayez al-Sarraj. Toinen taas majailee itäisessä Tobrukin kaupungissa ja toimii Haftarin johdolla.
Haftar oli mukana auttamassa Gaddafia valtaan vuonna 1969. BBC:n mukaan he kuitenkin riitautuivat ja Haftar lähti maanpakoon Yhdysvaltoihin.
Haftar palasi Libyaan, kun kansannousu maan pitkäaikaisen hallitsijan Muammar Gaddafin syrjäyttämiseksi alkoi.
Libya on ollut enemmän tai vähemmän sekasorrossa siitä saakka, kun Gaddafi syöstiin Nato-joukkojen tuella vallasta vuonna 2011.
Kaksi hallitusta eivät suinkaan ole ainoat vallasta kamppailevat tahot Libyassa, sillä valtatyhjiö on tarjonnut mainion kasvualustan erilaisille sotilaallisille ryhmittymille. Etenkin etelässä toimivilla joukoilla on Euronewsin mukaan myös vaikutusvaltaa maassa.
YK oli sopinut kilpailevien hallitusten välille rauhankokouksen, joka oli määrä järjestää 14.-16. huhtikuuta. Sitä on kuitenkin jouduttu lykkäämään taisteluiden takia.
Ranska sooloilee
Kansainvälinen yhteisö Yhdysvallat mukaan luettuna on vaatinut Libyaan tulitaukoa.
Euroopan suhtautumisessa Libyaan taas näkyy selvä jakolinja Ranskan ja Italian välillä.
Eilen keskiviikkona Ranska tyrmäsi Euroopan unionin kannanoton, jossa Haftaria olisi pyydetty luopumaan sotatoimista. Reuters kuvailee päätöstä viimeisimmäksi esimerkiksi unionin sisäisistä jakolinjoista, jotka ovat heikentäneet sen kansainvälistä vaikutusvaltaa.
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini vakuutta unionin olevan yhtenäinen, vaikka tähän mennessä Euroopan valtioiden suhtautuminen Libyaan ei ole ollut johdonmukaista.
– Virallisesti Ranska on kansainvälisesti tunnustetun Fayez al-Sarrajin hallituksen puolella, Stractegia Consulting -yhtiön johtaja Barah Mikail kommentoi Euronewsille.
– Mutta Ranskan epämukavuus on ilmiselvää. Ranska, ja etenkin sen ulkoministeri Jean-Yves Le Drian, ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että Haftar olisi mies, jota tukea, Mikail jatkaa.
"Oletko täydellinen idioottti?"
Kukaan ei ole täydellinen.
"Kansainvälinen yhteisö Yhdysvallat mukaan luettuna on vaatinut Libyaan tulitaukoa."
Se on välttämätön muodollisuus, jotta päästäisiin pommittamaan.
"Mitään uutta Libya-sotaa ei ole tulossa tai suunnitteilla?"
Yhdysvallat näyttäisi muuttavan yllättäen asemiaan sisällissodan kynnyksellä olevan Libyan valtataistelusta.
Valkoinen talo ilmoitti perjantaina, että presidentti Donald Trump oli keskustellut maanantaina puhelimessa Tripolin valtaamista yrittävän sotapäällikkö Khalifa Haftarin kanssa.
Valkoisen talon lausunnossa todetaan, että ”Trump tunnusti sotamarsalkka Khalifa Haftarin merkittävän roolin terrorismin vastaisessa taistelussa sekä maan öljyvarojen turvaamisessa”. Lisäksi Trumpin ja Haftarin kerrottiin keskustelleen ”yhteisestä näkemyksestään koskien Libyan siirtymistä vakaaseen, demokraattiseen järjestelmään”.
Tiedossa ei ole, miksi Valkoinen talo ilmoitti vasta perjantaina Trumpin ja Haftarin maanantaina käymästä puhelinkeskustelusta.
Trumpin ja Haftarin henkilökohtaisen yhteydenoton ja sitä seuraavan virallisen lausunnon on katsottu tarkoittavan sitä, että Yhdysvallat tukee Haftarin johtamaa Itä-Libyan erillishallintoa YK:n tunnustaman, pääministeri Fayez al-Serraj'n johtaman GNA-hallinnon sijaan.
Vielä puolitoista viikkoa sitten Yhdysvaltain kanta Libyan valtataisteluun vaikutti tyystin erilaiselta. Ulkoministeri Mike Pompeo totesi 8. huhtikuuta (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltojen ”tehneen selväksi, että se vastustaa Haftarin johtamien joukkojen hyökkäyksiä ja vaatii välittömästi loppua Libyan pääkaupunkia vastaan tehdyille sotaoperaatioille.”
Natomaista Yhdysvallat kannattaa sotamarsalkka Haftarin (Yhdysvaltain kaksoiskansalainen, ollut 20 vuotta CIA:n vieraana Yhdysvalloissa) hallitusta Libyassa ja Euroopn natomaat sitä laimeampaan, mutta virallista YK:n tunnustamaa Libyan hallitusta.
Miksi Norja ja Tanska saivat viime kerralla pommittaa Libyaa, mutta Suomi ei?
Nuo mainitsemasi pohjoismaiset sivistysvaltiot kuuluvat Natoon toisin kuin maailman onnellisin sosialistinen maa, Suomi.
Natoon päin tukevasti nyökällään oleva Helsingin Sanomat raportoi siihen malliin, että siinä rakennetaan perusteluja tulevalle natohyökkäykselle Libyaan:
"Libyassa ainakin 121 ihmistä on saanut surmansa ja liki 600 on haavoittunut sen jälkeen, kun sotapäällikkö Khalifa Haftar aloitti hyökkäyksen maan pääkaupungin Tripolin valtaamiseksi, kertoo YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO.
YK:n mukaan kuun alussa alkaneiden taisteluiden kuluessa on myös toistuvasti hyökätty avustustyöntekijöiden ja heidän ajoneuvojensa kimppuun.
Haftarin joukot tukevat Itä-Libyan erillishallintoa, joka taas vastustaa YK:n tunnustamaa GNA-hallintoa."
"on myös toistuvasti hyökätty avustustyöntekijöiden ja heidän ajoneuvojensa kimppuun."
Tämä on se savuava ase, johon vedotaan kun Nato alkaa pommittaa seuraavan kerran Libyan infraa.
"Onko Natolla jo sotasuunnitelma valmiina"
Hesarilla on:
Helsingin Sanomat julkaisi tänään käsikirjoituksen "Putinin ja Gaddafin teehetki beduiiniteltassa Kremlin puistossa oli unohtumaton", jonka avulla HS toivoo lukijoidensa näkevän Libyan kriisin Venäjän aikansaannokseksi. Kannattaa lukea juttu ja sen kommenttiosio.
Siitä kokonaisuudesta voi saada kokonaiskuvan asiasta.
Tällä tavalla HS koettaa viedä huomion pois Haftarin ja Trumpin diileistä ja saada Venäjästä syntipukkia tähänkin krisiin.
Itä-Libyan kapinakenraali Haftar taistelee rikkaiden arabimaiden antamilla aseilla. Tänään egyptin
johtavan joo joo miehen al Sisin.
Kovin kainoilta kuulostavat natomaiden kommentit, mutta Natohan on tottunut siihen, että sen on keksittävä jokin vetävä veruke hyökkäämiseen. Joukkotuhoaseita tai muuta vastavaa.
"mutta Natohan on tottunut siihen, että sen on keksittävä jokin vetävä veruke hyökkäämiseen."
Nato on PUOLUSTUSJÄRJESTÖ!
Koko olemassaolonsa aikana vuodesta 1949 lähtien Nato on käynyt vain kaksi lyhyttä ja voitollista ilmasotaa (Kosovo, Libya)! Maasotia se ei ole käynyt laisinkaan!
" Joukkotuhoaseita tai muuta vastavaa. "
Viitannet Persianlahden sotiin, jotka EIVÄT OLLEET Nato-sotia!
On kuultu.
Irakin sotaan osallistui natomaista ainakin Yhdysvallat, Englanti ja Turkki.
Eivät ne olleet siellä puolustamassa itseään, korkeintaan etuaan.
Joko Pollylle kelpaa keksi?.
Valkoisen talon lausunnossa todetaan, että ”Trump tunnusti sotamarsalkka Khalifa Haftarin merkittävän roolin terrorismin vastaisessa taistelussa sekä maan öljyvarojen turvaamisessa”.
Onhan se Jaffa?
"Onko Natolla jo sotasuunnitelma valmiina"
Kaipa ne jenkit ovat jo muutaman sairaalan ja siltarumpun maalittaneet eurokumppaneilleen. Jenkithän pyysivät jo Haftariansa poitumaan maasta.
Nato tarkkailee tilannetta ja hakee hyviä syitä hyökkäykselleen, kunhan saa ensin selville kumman osapuolen kannalle kannattaa asettua.
Voitokas Libya VOL 2.0
Ottaako Polly nyt keksin, vai mielummin siemeniä ...?.
Libyassa on valta taas vaihtumassa sellaisille, jotka eivät ole SIONISTIEN hyväksymiä. Siksi sota jatkuu taas ja pakolaisvirrat suuntautuvat, noh - mihinkäs muuallekaan kuin Eurooppaan.
USA-Israel on pahan akseli. 666!
Ei nato pommita libyaa uudestaan kun saudit tukee haftaria
Suomen natomedia on vielä hipihiljaa Tripolin tilanteen eskaloitumisesta. Kun jokin pätevä syy natopommitusten käynnistämiselle on keksitty, alkaa median tulituki, jossa demonisoidaan kaikki Naton toiminnan tiellä olevat tahot.
Toivottavasti libya säästyy uudelta ykn hyväksymältä naton pommitukselta.
Tuskin yk toista kertaa menee antamaan natolle pommituslupaa libyaan tai ykn viimeinenkin maine menee maailmassa
Venäjä pistää hyökkysliitto NATON agressioille lopun.
Yhdysvallat saattaa Libyan kaaokseen, ettei se uhkaa Herran valittua kansaa, israelilaisia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan taisteluissa on tähän mennessä kuollut 345 ihmistä, joista 22 on siviilejä. Loukkaantuneiden määrä on noussut 1 652 ihmiseen. YK:n hätäaputoimiston Ochan mukaan Libyassa on toistuvasti hyökätty siviilikohteisiin ja avustustyöntekijöitä vastaan. Edes ambulanssit eivät ole välttyneet tulitukselta.
Libyassa on Välimeren ihmissalakuljetusbisneksen tyrehdyttyä jumissa satojatuhansia, pääosin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevia, siirtolaisia ja pakolaisia. Libyan sotaisan tilanteen arvellaan ajavan myös heidät liikkeelle. Se saattaa tarkoittaa, että siirtolaisliikenne alkaa jälleen voimakkaasti suuntautua Eurooppaan.
UNHCR:n mukaan elinolosuhteet ovat käyneet koko konfliktin ajan yhä vaikeammiksi Tripolissa. Ruoasta ja juomakelpoisesta vedestä on pulaa ja jokapäiväistä elämää vaikeuttavat pommitusten lisäksi sähkökatkot ja pula polttoaineesta.
Ochan mukaan lähes miljoona libyalaista on jonkinlaisen humanitaarisen avun tarpeessa.
Libyan sisällissodan pelätään muuttuvan samanlaiseksi pitkittyneeksi konfliktiksi kuin Syyriassa ja Jemenissä.
Kyllä varmasti natomaat on keskustelleet mutta viime kerran totaalinen epäonnistuminen ei varmasti innosta. Näyttää kuitenkin että haftar on natojojo kuten venezuelassa guiadokin kun se pakeni gaddafia usaan ja on siellä koulutettu juuri tätä libyan tilannetta varten ja nato sitten myöhemmin miehittää libyan koska saudit ja usa tuntuu tukevan haftaria ja libyan öljyvarat sitten hyödyntää usa.
"Kyllä varmasti natomaat on keskustelleet mutta viime kerran totaalinen epäonnistuminen ei varmasti innosta. "
Viime kerta oli PÄINVASTOIN: totaalinen onnistuminen! Operaation tavoite oli avittaa sen verran kapinallisia, että Gaddafi kukistuu ja jättää heidät sen jälkeen keskenään päättämään maansa tulevaisuudesta! Tiltulla on näemmä huvittava mielikuva, jonka mukaan tuo pikku apu sisäölsikin koko hoidon ilmeisesti jopa Eduskuntatalon rakentamista myöten!? Gaddafi toki kukistui, mutta libyalaiset ryssivät sitten lopun!
"Näyttää kuitenkin että haftar on natojojo kuten venezuelassa guiadokin kun se pakeni gaddafia usaan ja on siellä koulutettu juuri tätä libyan tilannetta varten ja nato sitten myöhemmin miehittää libyan koska saudit ja usa tuntuu tukevan haftaria ja libyan öljyvarat sitten hyödyntää usa. "
Jopa sinulla on mahtavat teoriat? Hoitakoon libyalaiset nyt jatkon... ei se Natoa kiinnosta. Korkeintaan sitten, jos satulaan nousee Gaddafin veroinen kaheli
Omituinen ajatelma? Se viimekertainen tapaus kun oli TOTAALINENB ONNISTUMINEN! Operaation tavoite oli avittaa kapinallisia vain sen verran, että he kukistavat Gaddafin ja sitten hoitavat ITSE jatkon! Ja kuten olemme joutuneet huomaamaan niin kapinalliset ovat sen jatkon ryssineen!
Tiltulla on kummallinen kuvitelma, että apu sisälsi kaiken hallitusmuodosta eläkkeisiin ja Eduskuntatalonrakentamiseen?
Todellisuudessa Natoa ei Libya kiinnosta vaan ratkaiskoon maa itse kuka johtaa. Tietenkin sitten, jos johtoon pääsee Gaddafin veroinen hörhö, mutta siihen on aikaa!
Naton tehtävä ei ole auttaa USA:n öljyvarantoja tai avittaa sitä sen suuntaisissa asioissa!
!
Kylläpä nato hiltulla on ihme käsitys onnistumisesta kun libyassa on riehunut sota sitten naton pommitusten tähän päivään. Muutenkin hiltu on niin yksinkertainen tapaus noissa maailman politiikan tulkinnoissa kuten naton tehtävä ei ole auttaa usaa sen öljyvarojen hankinnassa kun se nimeen omaan on naton ja natomaiden tehtävä myös muiden luonnonvarojen osalta. Nyt libyan johtoon tulee naton oma hörhö ja varmasti se natoa kiinnostaa.