Hävityn Suomen Sodan jälkeen ja Suomen jouduttua Venäjän vallan alaiseksi, tuli ruotsalaisille kiire löytää toinen kansa alistettavaksi suomalaisten tapaan.
No luonnollisesti katse kääntyi piskuiseen ja rauhalliseen naapurimaahan Norjaan.
Norja oli Tanskan alaisuudessa, ruotsalaiset toki olivat vuosisatoja haaveilleet Norjan valloittamisesta, mutta sotatoimet tanskalaisia ja norjalaisia vastaan Norjan valtaamiseksi olivat aina harmillisesti epäonnistuneet.
Nyt oli Tanska sopivasti heikentynyt käymiensä sotien vuoksi.
Ruotsin uusi kuningas Kaarle Juhana, ent. Jean Baptiste Bernadotte kääntyi vanhan vihollisen Venäjän Aleksanteri I :n puoleen,
ja Bernadotte esitti Ruotsin ja Venäjän liiton solmimista. Ehdotuksen tärkeimpänä
ehtona oli Venäjän takaus Norjan liittämiseksi
Ruotsiin. Ruotsin esitys otettiin Pietarissa iloiten
vastaan. Helmi- ja maaliskuussa 1812 Pietarissa käydyissä neuvotteluissa päästiin nopeasti
sopimukseen, ja salainen Napoleonin vastainen
liittosopimus allekirjoitettiin huhtikuussa.
Norjalaiset eivät katalasta suunnitelmasta ilahtuneet, ja Norja julistautui Itsenäiseksi.
Ruotsalaiset päättivät ottaa Norjan väkivalloin, ja syttyi sota.
Venäjä lupautui antamaan myös sotilaallista apua Ruotsille Norjan valtaukseen, mutta sitä ei lopulta tarvittu.
Näin nämä kaksi roistovaltiota löysivät nopeasti yhteisen sävelen naapurikansojensa alistamisessa.
No luonnollisesti katse kääntyi piskuiseen ja rauhalliseen naapurimaahan Norjaan.
Norja oli Tanskan alaisuudessa, ruotsalaiset toki olivat vuosisatoja haaveilleet Norjan valloittamisesta, mutta sotatoimet tanskalaisia ja norjalaisia vastaan Norjan valtaamiseksi olivat aina harmillisesti epäonnistuneet.
Nyt oli Tanska sopivasti heikentynyt käymiensä sotien vuoksi.
Ruotsin uusi kuningas Kaarle Juhana, ent. Jean Baptiste Bernadotte kääntyi vanhan vihollisen Venäjän Aleksanteri I :n puoleen,
ja Bernadotte esitti Ruotsin ja Venäjän liiton solmimista. Ehdotuksen tärkeimpänä
ehtona oli Venäjän takaus Norjan liittämiseksi
Ruotsiin. Ruotsin esitys otettiin Pietarissa iloiten
vastaan. Helmi- ja maaliskuussa 1812 Pietarissa käydyissä neuvotteluissa päästiin nopeasti
sopimukseen, ja salainen Napoleonin vastainen
liittosopimus allekirjoitettiin huhtikuussa.
Norjalaiset eivät katalasta suunnitelmasta ilahtuneet, ja Norja julistautui Itsenäiseksi.
Ruotsalaiset päättivät ottaa Norjan väkivalloin, ja syttyi sota.
Venäjä lupautui antamaan myös sotilaallista apua Ruotsille Norjan valtaukseen, mutta sitä ei lopulta tarvittu.
Näin nämä kaksi roistovaltiota löysivät nopeasti yhteisen sävelen naapurikansojensa alistamisessa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No nyt on tasapuolinen avaus, molemmat roistovaltiot mainittu, Ruotsi ja Venäjä, hahah.
Hyvin on sopimus pitänyt, ei ole kumpikaan maa hyökännyt toisensa kimppuun.
Vaan annas olla, kun Suomi itsenäistyi, niin heti oltiin, kuin hyeenat kimpussa.
Ei mennyt kuin seitsemän viikkoa, kun Ruotsi katsoi asiakseen ryövätä meiltä Ahvenanmaan. Tämän estivät saksalaiset.
Ruotsalaisilla oli valtaukselleen samat perusteet, kuin Venäjän seuraajavaltiolla Neuvostoliitollakin, oman turvallisuuden edistäminen valtaamalla pienemmän naapurimaan alueita.
Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että alituiseen joudumme näiden öykkärimäisten riistäjävaltoiden ekspansiohalujen kohteeksi?
Kyllä siinä nyt sentään kauemmin meni kuin 7 viikkoa, ruotsalainen laivasto-osasto miehitti Ahvenanmaan vasta 15.2.1918.
Ihan hyvin joutaisi koko Ahvenanmaa Ruotsille, eihän siitä meille suomalaisille ole muuta, kuin melkoiset kulut avustusten muodossa.
Myös Lappia ruotsalaiset vaativat vaikka siellä ei ruotsalaista asutusta ole koskaan ollutkaan. Onneksi saksalaiset takoivat vähän järkeä ruotsalaisten arjalaiseen kalloon.
Sekä ruotsalaiset ja venäläiset ovat molemmat indoeurooppalaisia.
Indoeurooppalaiset pitävät oikeutenaan ryöstää ja alistaa mielestään alempiarvoisempia kansoja ja rotuja, kuten intiaaneja, aasialaisia, afrikkalaisia, ja suomalais-ugrilaisia.
Kuvaavaa indoeurooppalaisten suhtautumisessa suomalaisiin on rasismi.
Esim. Ruotsissa suomalaisa kutsutaan finnjäveleiksi, Venäjällä tsuhniksi, Pohjois-Amerikassa kutsuttiin nimityksellä china-swedes, ja suomalaisia ei usein tunnustettu edes valkoisiksi, vaan sanottiin aasialaisiksi. Aasialaisilla ei ollut samoja oikeuksia, kuin valkoihoisilla.
Rasismi näkyy tänäpäivänäkin suomenruotsalaisten Freudenthalilaisesta ajatusmaailmasta, alempien suomalaisten täytyy kustantaa kielikiintiöt sekä pakollinen ja virkamiesruotsi, kieli jolla suomalainen ei käytännössä tee muuta kuin palvele bättre folkia. Olisiko jo aika lopettaa näiden edessä mateleminen?
Ahvenanmaa myytävä Ruotsille. Mikään tosiasia ei puolla tuon hukka-alueen pitämistä Suomella väen vängällä. Suomen velvollisuus puolustaa Ahvenanmaat sodan syttyessä maksaa sekin ja nekin resurssit ovat poissa tärkeämmistä kohteista.
Ahvenanmaa pitäisi vaihtaa Petsamoon, Petsamossa on luonnonvaroja sekä jäämeri yhteys.
Vuoden 1812 solmittu liittosopimus Ruotsin ja Venäjän välillä ei ollut ensimmäinen.
Urho Kekkonen kirjoittaa asiasta:
Uudenkaupungin rauha elokuun 20. päivänä 1721 merkitsi Ruotsille Itämeren takaisten valloitusten menettämistä ja rajan siirtymistä Suomessa Virolahdelta Laatokan pohjoispuolelle, mikä suunnilleen on ollut rajana Suomen ja Neuvostoliiton välillä v:sta 1940 lähtien. Ruotsin politiikan johdossa niinä vaikeina vuosina, jotka seurasivat Uudenkaupungin rauhaa, oli suomalainen valtiomies Arvid Horn. Hänen tehtäväkseen tuli turvata rauha sodan hävittämälle maalle ja huolehtia, että talouselämän nousu loisi sille uuden menestyksen. Hornin ulkopolitiikka tähtäsi hyvien naapuruussuhteiden säilyttämiseen Venäjän kanssa. Vuonna 1723 Venäjä esitti Ruotsille liittosopimuksen solmimista. Ehdotus kohtasi Ruotsissa voimakasta vastustusta, mutta tuli kuitenkin hyväksytyksi. Sopimus allekirjoitettiin helmikuun 22. päivänä 1724. Sopimus oli luonteeltaan sotilaallinen liitto, jonka mukaan kumpikin osapuoli sitoutui keskinäiseen avunantoon, jos toinen osapuoli joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Ruotsin velvollisuus ottaa 10 000 miehen suuruisella armeijalla osaa Venäjän puolustamiseen rajoittui Eurooppaan eikä ulottunut sotatoimiin Turkkia vastaan. Sopimuksen sisällöstä on edelleen mainittava, että ruotsalaisen ylipäällikön tuli saada paikka Venäjän sotaneuvostossa ja että ruotsalaisia joukko-osastoja ei saanut, mikäli mahdollista, erottaa kauaksi toisistaan. Sopimus oli solmittu 12 vuodeksi.
Vaikka sotapuolue oli rauhan vallitessa kasvanut Ruotsissa, onnistui Hornin v. 1735 uudistaa sopimus 12 vuodeksi, jolloin sopimukseen tuli mm. sellainen muutos, että ruotsalaisten joukko-osastojen ei tarvinnut palvella Puolassa, jos yhteinen sotilaallinen esiintyminen tulisi kysymykseen. Kun Horn sitten v. 1738 syöstiin vallasta, muuttui Ruotsin politiikka, ja Ruotsi julisti Ranskan yllytyksestä sotaliittoa irtisanomatta Venäjää vastaan sodan v. 1741. Se päättyi Turun rauhaan, jossa raja Suomessa siirrettiin Kymijoelle.
Ruotsi ja Venäjä olivat liittolaisia myös Puolan ja Venäjän välisen sodan 1605-1618, aikana.
Laiskajaakko eli Jacob De la Gardie piti Moskovassa leiriä.
Lähti suvi, lähti talvi, muttei lähde Laiskajaakko, sanottiin.
Laiska Jaakko valloitti Moskovan. Ei ollut liittolainen russin kanssa. Otahan selvää asioista.
No nimenomaan Ruotsi oli Venäjän liittolainen Puolaa vastaan, miten se Moskovan valtaus sen muka estää?
Vuosina 1608–1613 De la Gardie Ruotsin Suomen pääkomentajana komensi myös Ruotsin sotatoimia Venäjällä. Niinpä vuonna 1609 muodostetun Ruotsi-Venäjä- sotilaallisen liiton mukaisesti hän otti nyt yhdessä Evert Hornin kanssa käyttöön apukokouksen tukemaan Venäjän joukkoja, jotka Mihhail Skopin-Shuiskyn johtamia . [4]
Vaikka Ruotsin ja Venäjän liittoa ei virallisesti ratifioitu ennen heinäkuuta 1609, Ruotsi kokoontui jo varhain keväällä 1609 virkamatkaan Viipurin kaupunkiin (suomi: Viipuri) Suomeen (silloin osa Ruotsia) c. 5000 sotilasta, jotka koostuvat pääosin suomalaisista. [5] [6] [3] Ruotsin hyökkäys Moskovaa kohti - Novgorodin kautta - alkoi Viipurista 11. maaliskuuta 1609. Operaatio tuli tunnetuksi nimellä De la Gardie -kampanja . Se oli yhteinen sotatoimiin jonka Moskovan Venäjä ja Ruotsi aikana Puolan ja Venäjän sodan (1605-1618) , aliasPuolan ja Moskovidan sodat tai dimitriadit , jotka kestävät virallisesti huhtikuusta 1609 4 päivään kesäkuuta 1610.
Noin 10 000 sotilasvenäläinen yhdistelty venäläis-ruotsalainen armeija lähti Novgorodista huhtikuussa 1609 ja marssi kohti Moskovaa, voittaen kapinallisjoukot ja vapauttamalla Troitse-Sergiyeva Lavran piirityksen heidän matkallaan. De la Gardie -kampanja menestyi vääriä Dmitri II: ta vastaan ja hajotti tuomioistuimensa Tušinossa , entisessä kylässä ja kaupungissa Moskovan pohjoispuolella , missä Dmitri II piti vaihtoehtoista oikeutta haastaen Vasili IV: n viranomaisen. Venäläis-ruotsalainen armeija mursi Moskovan kapinalliset 12. maaliskuuta 1610 ja valloitti kaupungin. [7]
Kustaa III jo ehdotti Venäjälle, että Venäjä saa Suomen palkkioksi, jos Venäjä tukee Tanskaa vastaan käytävää sotaa Norjan valloittamiseksi.
Ruotsi halusi suuntautua länteen, ja Suomesta eroon, tätä ei vain kerrottu suomalaisille.
Ei ehdottanut.
Ruotsi myös ryösti ja hävitti Puolaa yhdessä venäläisten kanssa liitossa 1600- luvulla.
Eipä ollut Ruotsi siinä suhteessa Pekkaa pahempi Natsi-Saksaan verrattuna.