Maallistumisen mittalukuja

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on neljässä vuodessa noussut hieman yli neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 27,4 prosenttia. Ev.-lut. kirkkoon kuuluu alle 70 prosenttia.

Muodolliset jäsenyydet eivät kerro kaikkea! Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 55,5 % väestöstä pitää itseään ”ei-uskonnollisena”, kun ”uskonnollisena” itseään pitää 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollisena” 6 %. (Anja Terkamo-Moisio 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2198-7/urn_isbn_978-952-61-2198-7.pdf.)

Nuorisobarometrin (2018, s. 93) kyselyn mukaan 57 % pitää itseään ”ei-uskonnollisena” ja 27 % ”uskonnollisena”, ja lisäksi 21 % asemoi itsensä niiden väliin. Kahdeksassa vuodessa ei-uskonnollisten osuus on kasvanut noin 20 prosenttiyksikköä.

Kansainvälisen Pewreserach-tutkimuskeskuksen mukaan (2018) Suomen uskonnollisuuden aste on 25. sijalla 34 maasta Euroopassa; 13% aikuisista on vahvasti uskonnollisia (“highly religious”) ja 10% (27/34) sanoo uskonnon olevan hyvin tärkeää elämässään. http://www.pewresearch.org/fact-tank/2018/12/05/how-do-european-countries-differ-in-religious-commitment/

Kansainvälisessä ISSP (International Social Survey Programme) -kyselyssä (2018) teemana oli uskonto ja uskonnollisuuden muutokset. Suomessa kyselyn mukaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä oli eniten vastaajia, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Tämän ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta, kun molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.

Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uskonnollisuuden merkitys identiteetille jakaantuu seuraavasti: erittäin tärkeä 12 %, jokseenkin tärkeä 21%, ei kovin tärkeä 31 % ja ei lainkaan tärkeä 34 %. (Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia, s. 11 ja 21. e2 2018. http://e2.fi/article/104.)

Suomen kulttuurirahasto ja e2 Tutkimuskeskus kysyivät myös, mikä on suomalaisille ”pyhää” (http://e2.fi/publication/68). Pyhiksi asioiksi yli 2/3 valitsi rakkauden ja läheiset ihmissuhteet. Yli 50 %:n kannatuksen saivat rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo. Luontoa piti pyhänä 48 %. Sen sijaan vain 15 % piti pyhänä uskontoa ja kirkkoa.

Suomalaisen yhteiskunnan luottamusrankingissa kirkko on sijalla 19/25. Se tosin päivitti puolueet (25/25)., vaikka puolueilla – samoin kuin yhä myös kirkolla – on suuri rooli julkisen vallan käytössä ja yhteiskunnassa.

Myös kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2015) mukaan kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain kolmannes sekä Jeesuksen sovitustyöhön ja kuolleista nousemiseen vajaa neljännes kaikista suomalaisista, nuorista vielä vähemmän.

Kirkollisvaalien äänestysprosentti oli 14,4 % (alle 18-vuotiasta 8,4 %). Se tarkoittaa, että 10 % kaikista äänestysikäisistä suomalaisista äänesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan yhtenäinen vaikuttajaryhmä, sillä kirkollisvaaleissa äänestäneet ja tehtäviin valitut ovat monista asioista varsin erimielisiä.

Lait laahaavat perässä.

Hyvä että laajempi näkökulma. Tässsä ei kaikki: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006076021.html?

Eduskuntalaitos laahaa perässä.. Onneksi jotkut toimivat: https://www.facebook.com/Vapaa-ajattelijain-Liitto-ry-1479582012312185/

Onhan tämä melko ahdistavaa. Terv. Antivapari

Tästä aiheesta on myös päivitetty koostejuttu uudessa Vapaa Ajattelija -lehdessä 2/2019. Kannattaa tsekata.

Anja Terkamo-Moision väitöskirjassa 2016 ei ollut normaali survey, vaan kohdennettu kysely eutanasia-asiaan liittyen,

Onko ketjusta kadonnut viestini, vai oliko se toinen ketju? Kirjoitin, että tästä saisi yhden baari-illan aiheen, jonkinlainen numerofiilien kokoontuminen.

Aika kätevässä muodossa löytyy täältä. http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/wp-content/uploads/sites/5/2018/11/HVA.png
Tosin ISSP:n raprotti on julkaistu viime keväänä. Sanoin rippikoululöaisten mielipiteiden kartoitus.

Tykkään enten siitä "mikä suomalaisille on pyhää" -kyselystä. Tieteen lukema oli vähän alhainen, mutta eihän tieteen tarvitsekaan olla eikä pidä olla "pyhää". Sitä voi arvostaa ihan muuten. Niin kuin suomalaiset arvostavatkin.

Karteprosentti laskee. Kirkon tilaston mukaan viime vuonna kastettiin enää 28 352 lasta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan syntyneitä oli 45 597. Näillä luvuilla kasteprosentti olisi 62,18, mutta koska Tilastokeskuksen ennakkotieto poikkeaa aina vähän lopullisesta luvusta, kasteprosentti on vielä tätäkin matalampi.

Jälleen media tarkastelee asiaa vain kirkon näkökulmasta: https://www.hs.fi/kaupunki/hyvinkaa/art-2000006388343.html

"Jos suunnitelmat toteutuvat, esimerkiksi tämän vuoden rippikoululaiset ja heidän kotiväkensä voivat tutustua Red Carpetin tarjontaan."

Yhtäältä mjuodolliset llukemat, jäsenyydt, toisaalta ajatukset kyselyiden mukaan. Rippikoululaiskysely ollut mielenkiintoinen.

Kaikki kertoo, että oikeaan suuntaan mennään Suomessa, pääpiirteissään, mutta maailmalla on vaarallisia kehityspiirteitä. Maahanmuttajat suomesa mukaan maallistumiskehitykseen,.

Mihin ollaan menossa. Kuitenkin vapunvietto jatkuu
https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/ennakkoinfo-tule-mukaan-perussuomalaisten-virtuaalivappuun/ ja taistelu jatkuu

Uusimmat lukemat lasten kastamisesta kirkon vauvajäseniksi kertovat että kasteosuus on laskenut jopa alle 60 prosentin.

Yhä useamåpi nuori jättää rippikoulun väliiin. Sukulaiset ja perhetutu anavat slti hyviä lahjoja, ripittömiö lahjoja. Kotimaan matkailua päälle pappan ja mamman kanssa.

Hautauksissa siunasuten oosuus pysyttelee aika korkeana, koska osa uskonnottomien vainajien omaisista päätyy kappelin käyttömahdollisuuden vuoksi papin siunaukseen "lyhyemmän kaavan mukaan".

Tilanreen päätyminen poliittisiksi johtopäätöksiksi ei näytä tapahtuvan itsekseen. Tarvitaan toimivaa etujärjestöä, vaiakuttajaa.

Kirkko kyseli vuoden 2019 rippikoululaisten uskoa(kin) Jumalaan ja Jeesukseen. Onhan samanlainen kysely tehty tänä vuonna??

Tähän muuten pitäisi päivittää KIrkon tutkimuskeskuksen uusimman GE-kyselyn vastausjakaumia. Kehitys on kehittynyt yhä sekulaarimpaan suuntaan.

Tulkitsen näitä lukemia niin, että ne aiheuttavat huolestumista, jopa ahdistumista uskonnollisissa ihmisissä tai joissakin heistä. toiset tietenkin katsovat että se on korkeampien voimien tahto.

Kristinuskon opinkappaleisiin uskominen väheni selvästi vuosien 3015 ja 2019 välillä. Eroja ikäluokkien välillä.

Kastelukujen merkitys ja painoarvo on noussut. Lasten kirkosta erottaminen ei ole juuri noussut. ET vielä vajaakäytössä.

Vuoden 2020 joulukuun lopun lukemat. KUNNITTAIN.

Pohjoismaiset vertailut olisivat tervetulleita: kaste, vihkominen jne.

Olennaisinta tässä on kehityksen suunta, joka on ilmeinen ja jatkuva. Myös Kirkon tutkimuskeskuksen lukemissa,

Sekulaaristuminen, maallistuminen on selvä kehitystrendi.

Koko maa alle 2/3 ja Helsinki alle 1/2. Revitään siitä.