1. Alkuperäinen lestadiolaisuus jakaantui kolmeen haaraan: vanhoillisuuteen, esikoisuuteen ja uusheräykseen.
2. Uusheräyksestä muodostui heti kaksi suuntausta: kirkollisempi suuntaus ja ns. Narvalaisuus, joka oli naisjohtajineen huomattavan hurmahenkinen.
3. Narvalaisuus muodosti pohjan Suomeen syntyvälle helluntaiherätykselle.
Syy, miksi kirjoitan on toive, että helluntailaisetkin miettisivät nykyistä aikaa ja uskonnollisella kentällä tapahtuvia hurmosilmiöitä, jotka eivät takuulla ole Jumalasta. Helluntailaisuus yhdessä Vapaakirkon kanssa on mennyt laajalti mukaan näihin ilmiöihin, samoin kuin Raamatun sanan vastaiseen ekumeniaan. Ne eivät sielua pelasta.
Vanhoillislestadiolaisuus ei kutsu puhujiksi amerikkalaisia uusapostoleja eikä seuroissa ole rock-musiikkia savukoneineen. Silti ne vetävät väkeä-erityisesti nuoria. Suviseuroissakin 2/3 on alle 15-vuotiaita ja he tulevat sinne mielellään, eivät vanhempien pakottamina.
Seurapuheet ovat raittiita. Naiset eivät toimi puhujina, vaikka muuten liikkeessä aktiivisesti vaikuttavatkin. Saarnojen keskiössä eivät ole ihmiset tai ihmeet, eivät hienot puvut tai valkaistut hampaat. Vaan Kristus ja evankeliumi. Siellä ei kieriskellä maassa tai matkita eläinääniä- jos jotain väärää tapahtuisi, asiaan puututtaisiin. Ns. liikutuksia toki edelleen on jonkin verran, mutta ne ovat kiitosääniä, eivät kouristelua tai riehumista.
Alkoholin juontia ei hyväksytä, vaan noudatetaan ns. heikomman periaatetta: jos alkoholi voi olla ongelma yhdelle, kukaan ei juo. Oma käsitykseni on, että salajuoppoutta on vanhoillislestadiolaisuudessa hyvin vähän. Asenne on siis kokonaan toinen kuin nykyhelluntailaisuudessa, jossa " kohtuukäyttö" sallitaan. Sanoihan eräs hell-pastorikin: " ei me voida muutaman ongelmakäyttäjän takia ruveta absolutisteiksi".
Jos joku etsii raitista hengellistä kotia jonne äärikarismaattisuus ei ole päässyt tunkeutumaan- eikä toivottavasti koskaan pääsisi- niin kehotan tulemaan seuroihin tai kuuntelemaan netistä seuroja. Vanhoillislestadiolaisuus leviää nyt voimakkaasti Afrikassa. Evankeliumi tullaan julistamaan kaikkeen maailmaan. Sen jälkeen tulee loppu.
2. Uusheräyksestä muodostui heti kaksi suuntausta: kirkollisempi suuntaus ja ns. Narvalaisuus, joka oli naisjohtajineen huomattavan hurmahenkinen.
3. Narvalaisuus muodosti pohjan Suomeen syntyvälle helluntaiherätykselle.
Syy, miksi kirjoitan on toive, että helluntailaisetkin miettisivät nykyistä aikaa ja uskonnollisella kentällä tapahtuvia hurmosilmiöitä, jotka eivät takuulla ole Jumalasta. Helluntailaisuus yhdessä Vapaakirkon kanssa on mennyt laajalti mukaan näihin ilmiöihin, samoin kuin Raamatun sanan vastaiseen ekumeniaan. Ne eivät sielua pelasta.
Vanhoillislestadiolaisuus ei kutsu puhujiksi amerikkalaisia uusapostoleja eikä seuroissa ole rock-musiikkia savukoneineen. Silti ne vetävät väkeä-erityisesti nuoria. Suviseuroissakin 2/3 on alle 15-vuotiaita ja he tulevat sinne mielellään, eivät vanhempien pakottamina.
Seurapuheet ovat raittiita. Naiset eivät toimi puhujina, vaikka muuten liikkeessä aktiivisesti vaikuttavatkin. Saarnojen keskiössä eivät ole ihmiset tai ihmeet, eivät hienot puvut tai valkaistut hampaat. Vaan Kristus ja evankeliumi. Siellä ei kieriskellä maassa tai matkita eläinääniä- jos jotain väärää tapahtuisi, asiaan puututtaisiin. Ns. liikutuksia toki edelleen on jonkin verran, mutta ne ovat kiitosääniä, eivät kouristelua tai riehumista.
Alkoholin juontia ei hyväksytä, vaan noudatetaan ns. heikomman periaatetta: jos alkoholi voi olla ongelma yhdelle, kukaan ei juo. Oma käsitykseni on, että salajuoppoutta on vanhoillislestadiolaisuudessa hyvin vähän. Asenne on siis kokonaan toinen kuin nykyhelluntailaisuudessa, jossa " kohtuukäyttö" sallitaan. Sanoihan eräs hell-pastorikin: " ei me voida muutaman ongelmakäyttäjän takia ruveta absolutisteiksi".
Jos joku etsii raitista hengellistä kotia jonne äärikarismaattisuus ei ole päässyt tunkeutumaan- eikä toivottavasti koskaan pääsisi- niin kehotan tulemaan seuroihin tai kuuntelemaan netistä seuroja. Vanhoillislestadiolaisuus leviää nyt voimakkaasti Afrikassa. Evankeliumi tullaan julistamaan kaikkeen maailmaan. Sen jälkeen tulee loppu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Seurat ovat kaikille avoimia. Erityisesti Helsingin ry: llä Oulunkylässä käy paljon myös ei-lestadiolaisia. Sinne on helppo tulla, koska paikka on niin iso. Suosittelen lämpimästi. Tule ja katso. Muodosta sen jälkeen mielipiteesi.
Lestadiolaisista on paljon myyttejä, mutta tule katsomaan, pitävätkö ne paikkaansa.
En usko, että Suomen hellarit olisi suoraan lestoista lähtenyt. Muistutti kyllä aikoinaan paljon lestadiolaisia, kaikkine hölmöine sääntöineen ja puheenparsineen. Helluntaiherätyksen toi Suomeen norjalainen T. B. Barratt. Kirjoitinko oikein? Joka tapauksessa liikkeeseen tuli alkuaikoina lestasdiolaistaustaisiakin.
Mihin sitten pitäisi palata. Lestaadiolaisiakin on nykyään useampia kilpailevia ryhmiä. Jopa niin kilpailevia, että taivaspaikka menee jos kuuluu väärään porukkaan. Esikoiset on ainakin erikoisia. Kirjoittihan hebrealaiskirjeen kirjoittajakin juhlaa viettävästä esikoisten seurakunnasta. Lestadiolaisten heikkous on Raamatun kirjoitusten heikko tunteminen. Rivijäsen ei usein tiedä Raamatusta hölkäsen pöläystä. Lestojen fraaseja kyllä toistellaan kuin papukaijat, tietämättä juuri minkään niistä löytyvän Raamatusta. Leevin saarnat sen sijaan osataan etuperin ja tarvittaessa takaperinkin.
Hengen liikehdintä helluntaissa oli ennen ja varsinkin alkuaikoina väkevää ja havaittavaa. Silloin ei tarvittu hengennostattamisia kun Pyhä Henki toimi. Siihen olisi pyrittävä nykyäänkin. Lestojen seuroissa ei juuri saa innostua. Parhaimmillaan ehkä yksi pyörähdys, kättentaputuksin akselinsa ympäri, on sallittavissa.
Kuvauksesi ei sovi vanhoillislestadiolaisuuteen.
Se on totta, että vl-liikkeen rivijäsenet eivät paljon lue Raamattua, mutta eivät sitä useimmat muutkaan hengellisyydet tunne.
Jos tuntisivat, ei äärikarismaattisuus pääsisi samalla tavalla vaikuttamaan.
Pelkkä konemainen Raamatunluku ei hyödytä, jos henki on väärä.
Olen kyllä käynyt varsinkin esikoisten palveluksissa. Useampi vanhempi mies istuu valkoliinaisen pöydän takana. Vain yksi puhuu. Sitten joku nuorempi mies lukee jonkun Leevin saarnan unettavalla nuotiolla. Paperista lukemiseen menee tunti. Vähintäin. Sitten pöydän takana oleva puhuu, ja välillä lauletaan hellareillekin tuttuja lauluja.
Näin kun on menty monta tuntia alkaa nuorisokokous. Puheet on muuten samat, mutta Leeviä ei lueta ääneen. Hartaita lauluja on vähän enemmän. Tytöillä on kaikilla huivi päässä, joka on jotenkin somaa. Muutoinkin esikoiset vaikuttivat kauhean mukavilta ihmisiltä.
Ylläpito ei päästäisi täällä Leevin saarnoja läpi...
Kyllä tällainen tavis uskovainen Raamatun lukija tarvitsee asiallisen hermeneutiikan ja eksegetiikan. Raamatun kokonaiskonteksti on tulkinnan kuningas. Siksi Raamatussa on Vanha ja Uusi Testamentti. 66 kirjan kirjasto. Kaikki on tulkintaa, kyllä, mutta Raamattua ei saa tulkita mielivaltaisesti mm. yhdistelemällä yksittäisistä jakeista omituisia oppeja. Ns. eisegeesiä ja allegorisoivaa raamatuntulkintaa on liikaa! Liberaalit taas ovat oma lukunsa, omassa arvottomuudessaan ja armottomuudessaan...
Suomessa on jokaisella Raamattu ja voi kääntyä rukouksin Jumalan puoleen. Jeesus auta ja armahda minua ja anna synnit anteeksi. Tullakseen uskoon ei tarvitse suuntauksia ja mitään laisuutta. Tuollainen on inhimillistä mielen manipulointia. Ei Jumalaa rajata minkään herätyksen ja suuntauksen raameihin.
Vanhoillillestadiolaisuudessakin on sitä muotikulttuuria ja pinnallista oloa etenkin pukeutumisen ja kodinlaiton suhteen joka tuo paineita perheille kun kaiken pitää näyttää hyvältä.
Ystäväni on lestadiolainen. Tykkään että heillä on muutoin terve sana ja ihana yhteen hiileen puhaltaminen ja auttavat toisiaan yms. Kuin lintukodossaan eläisivät.Tykkään myös kun saarnaavat syntejä anteeksi.
Mutta en näe samoin kuin he, että muissa uskonnoissa ei olisi Jeesuksen omia. Minusta Jumalan valtakunta ei ole sidottu yhteen uskontoon.
Tai siis yhteen seurakuntaan. Uskohan on sama eli usko Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen.
Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
Vai mite se men?
Vaikea kuvitella, että helluntailaiset näkisivät lestadiolaisuuden kotina, johon tulisi palata. Tuskinpa edes ne helluntailaiset, jotka ovat lapsuudessaan olleet lestadiolaisia.
Lestadiolaisilla on väärä kaste ja kummallinen toimintatapa. Oletan kuitenkin, että lestadiolaisistakin osa on uskossa, uudestisyntyneitä, mutta läheskään kaikki eivät ole.
eräs pikkuesikoinen oli puhujana kokkolassa hänet otettiin alas ja sai puhujakiellon kun alkoi puhumaan kielillä kesken saarnaa. hän meni upotuskasteelle toiselle kasteelle ja puhuu nyt kolarin helluntaisrk:n rukoskonffassa hän joikaa siellä ukko on mennyt sekaisin
Nykyisin se Raamatun sana mene siten että tuomitkaa, niin teitä ei tuomita.
Se on oikea käännös.